Turun yliopiston erikoistutkija Oskari Lahtinen tutkii wokea. Wokella tarkoitetaan hereillä olemista tai tiedostavuutta. Lahtinen kutsuu tutkimuksessaan woke-asenteita kriittisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteiksi.
Pitäisi lukea koko tutkimus (teen kun jaksan, älkää olko huolissanne), mutta kysymyspatterin perusteella kyllä jo lähtökohtaisesti kritisoin tätä määritelmää.
Itse asiassa, koko sana "kriittinen" assosioiutuu mun päässä nykyään "poliittinen": kriittinen eläintutkimus, kriittinen tasa-arvotutkimus, kriittinen naistutkimus, kriittinen rotututkimus.
Tutkimukseen osallistui 850 opiskelijaa ja henkilökunnan edustajaa, pääosin Turun yliopistosta. Korkeimmat woke-pisteet saivat psykologian ja sosiaalitieteiden opiskelijat ja humanististen tieteiden henkilökunta. Pienemmät pisteet saivat puolestaan luonnontieteiden opiskelijat ja kauppatieteiden henkilökunta
Eli siis määritelmän ja kyselytutkimuksen tuloksen perusteella luonnontieteilijät vastustavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Jaaha ja vai niin. Tämä johtopäätös siis kahden edellisen lainauksen perusteella.
Jälkimmäisessä laajan yleisön tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajan puoluetausta. Vasemmistoliiton äänestäjät keräsivät eniten woke-pisteitä, perussuomalaisten äänestäjät vähiten. Mitä enemmän vastaaja oli vasemmalla, sitä ”wokempi” hän oli.
Minusta tämä kertoo kaiken oleellisen. Kyseessä on poliittinen aate, joka "ratsastaa" samalla tavalla "rauhanaseilla" kuten kylmän sodan aikainen vasemmistoaate. Tätähän on kritisoitu useammankin ihmisen puolelta, kuinka poliittisiin aatteisiin leivotaan tällaisia "Putinin eläkeuudistus" -tyyppisiä koplauksia (coupling), jonka tuloksena saadaan, että jos et pidä Neuvostoliitosta, olet rauhaa vastaan ja sodan kannalla.
Mulla on tietty kriittisyys psykologian ja sosiologian kyselytutkimuksia kohtaan. Eräässä naisten kehoja mittaavassa tutkimuksessa minusta enemmän kysyttiin sitä, kuinka hyvin mikrotuki on onnistunut 3D-mallien toteutuksessa kuin sitä, että millainen BMI naisen kehossa miehiä viehättää (en valitettavasti tähän hätään sitä löytänyt, mutta siitä harvinainen psykologian tutkimus, että aineisto oli saatavilla!).
No, miten tässä kyselytutkimuksessa?
"Jos valkoihoisilla ihmisillä on keskimäärin korkeammat tulot kuin tummaihoisilla ihmisillä, se johtuu rasismista" - eli jos olet woke ja kannatat sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tuloerot eivät voi johtua muusta kuin ihonväristä? Eikö kulttuuriperinnöllä ole mitään virkaa, siis sillä, kuinka Yhdysvalloissa mustat pitävät koulutusta ja muita juttuja valkoisten asioina, joihin ei pidä sekaantua? Eikö sillä ole mitään merkitystä, että Yhdysvalloissa "keltainen" porukka valtaa yliopistot, koska aasialaiseen kulttuuriin kuuluu koulutuksen arvostaminen?
"Korkeakoulujen kurssikirjallisuuden tulisi sisältää vähemmän valkoihoisia tai eurooppalaisia kirjailijoita" - Millä alalla? Matematiikassa? Biologiassa? Tähtitieteessä? Mitä väliä kirjoittajan ihonvärillä on näillä aloilla? Ehkä jossain
höpöpöpö psykologian kaltaisessa oppiaineessa, jossa asiat ovat muutenkin enemmän mielipiteitä. Ehkä yleisessä kirjallisuustieteessä, ehkä.
"Transnaiset (syntynyt mieheksi,
identifioituu naiseksi), jotka kilpailevat naisten kanssa urheilussa eivät edistä naisten oikeuksia" - minusta heidän ei pitäisi kisata naisten sarjassa, koska kyse ei ole identiteetistä, vaan fysiologiasta. En osaa vetää viivoja naisten oikeuksiin, mutta ei ole monessakaan lajissa paljoa mieltä perustaa naisten sarjoja, jos sinne kuitenkin otetaan kisaamaan fysiologisesti miehiä.
Ei olisi kauheasti järkeä perustaa junnusarjoja, jos kuitenkin kisaamaan pääsisi minkä ikäisenä tahansa. Ei olisi paljoa mieltä pitää vaikkapa painissa, nyrkkeilyssä tai judossa painosarjoja, jos kuitenkin ihmiset pääsisivät kisaamaan siihen painosarjaan, johon identifioituvat. Minä 80-kiloisena kyllä mieluusti identifioituisin 50-kiloiseksi kisasarjaa valitessa.
"Ihonväreistä ei tarvitse puhua nykyistä enempää" - rasisimin vastainen poliittinen liikehdintä nimenomaan keskittyy ihmisten jakamiseen ihonvärin mukaan :/ Lisäys & selvennys: siis olet sitä enemmän woke, mitä enemmän sinusta pitää puhua ihonväristä. Aika ristiriitaista, kuten jo seuraava kysymys osoittaa:
"Valkoihoinen ihminen ei voi tietää miltä tummaihoisesta ihmisestä tuntuu yhtä hyvin kuin toinen tummaihoinen ihminen" - ihanaa ihmisten luokittelua. En ymmärrä, miksi tasa-arvoa kannattavan aatteen ytimessä on se, ettemme voi ymmärtää toisiamme. Lisäys: Siis olet sitä enemmän woke, mitä enemmän ajattelet, että ihonväri, sukupuoli ja muut tekijät rajoittavat sitä, miten hyvin voit ymmärtää toista ihmistä.
"Etuoikeutetun ryhmän jäsen saa ottaa käyttöönsä vähemmän etuoikeutetun identiteettiryhmän piirteitä tai kulttuurituotteita" - sama porukka, joka huutaa pää punaisena kuinka ihmisten pitää saada pukeutua kuten haluaa, huutaa pää punaisena kun joku pukeutuu sulkapäähineeseen tai saamelaisasuun, ja nauraa, jos toinen porukka huutaa pää punaisena, jos joku pukeutuu papin lipereihin.
Tää on sitä ihmisten tunteiden arvotusta, josta olen puhunut aika kauan: toisen ihmisen tunteet ovat arvokkaampia kuin jonkun toisen. Jonkun ihmisen paha mieli on arvokkaampaa kuin jonkun toisen ihmisen paha mieli.
Ymmärrän sen, mistä kulttuurisen omimisen käsite syntyy, mutta se on mielestäni yksi vahingollisimmista käsitteistä pieniä kulttuuriryhmiä ajatellen. Se on omiaan siivoamaan länsimaisesta kulttuurista pois kaiken vähemmistökulttuurin, se eriyttää sen omaksi pienen piirin katoavaksi pyhäksi alttariksi.
Japanilaiset taistelevat kovasti kulttuurisen omimisen käsitettä vastaan ja ihan omista itsekkäistä syistään. Kimonovalmistajat koettavat sanoa, että kimono on ihan yleisvaate, jota saa käyttää ikään, ihonväriin, etnisyyteen, uskontoon ja sukupuoleen katsomatta. Muutenkin japanilaiset koettavat sanoa, että jos lainaa heidän kulttuuriperimäänsä, niin se ei ole kulttuurista omimista, vaan ihan kaikille sallittua toimintaa.
Tässä nyt hesarin jutussa olleet "woke-kysymykset". Ne ovat mielestäni niin asenteellisia, että mittaavat lähinnä woke-aatteen omaksumisen syvyyttä, eivätkä mielestäni lainkaan sitä, mitä mieltä vastaaja on esimerkiksi sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
