Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 936 116
  • 8 053

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmoitetaan lähiviikkoina
Siis se että elämä oli rankkaa oikeutti sen ettei naisilla ollut oikeuksia? Ja tuo miltei jokainen olemassaolon hetki liittyy jotenkin taisteluun ennenaikaista kuolemaa vastaan haiskahtaa vähän siltä ettet ihmiskunnan historiaa oikein ymmärrä. Ellet sitten haluaa käyttää taistelua samanlaisessa merkityksessä kuin jossain marxilaisessa dialektiikassa jossa koko elämä on taistelua.
Totta munassa suurin osa ihmisistä suurimman osan ihmiskunnan aikajanasta on suurimman osan ajasta joutunut kohdistamaan tekemisensä ja ajatuksensa johonkin selviytymiseen liittyvään. Ei minusta siinä ole edes mitään erityisempää väiteltävää. Toivon, että ymmärsit vain syystä tai toisesta väärin.

En minä ole mistään oikeutuksesta sanonut mitään. 1300-luvulla lapset piti tehdä nopeasti, tai muuten kuolit aiemmin ja olemassaolosi oli turhaa. Muussa tapauksessa kärsit vähän pidempään ja kuolit silti. Ja jos juuri sinä päivänä ei vaimoa huvittanut nussia, niin jos mies sattui olemaan omapäisempää sorttia, niin silti nussittiin. Se ei mitä luultavimmin ollut ongelmista suurin.

Vaikka Somaliassa ja Afganistanissa elämä onkin ollut rajua viimeiset 30 vuotta, niin mielestäni naisten kohtelu kyseisissä maissa on silti perseestä ja epätasa-arvoista. Toki jos menisi kysymään 1300-luvun suomalaisilta, että haluavatko he ensiksi takuun siitä että naisella on kaikki samat oikeudet kuin miehillä vai takuun siitä että lapset kasvavat aikuisuuteen ja ruokaa on riittävästi loppuelämäksi niin todennäköisesti he eivät tasa-arvosta välittäisi. Voimme kuitenkin katsoa taaksepäin ja sanoa "tuo ei ollut oikein". Ei se tee niistä ihmisistä pahoja että pitää jotain heidän tekojaan moraalittomana nykyajasta katsottuna, mikäli ne eivät poikkea reippaasti normista suuntaan tai toiseen.
Somalia ja Afganistan ovat olemassa nykyajassa, jossa ainakin osalla vastuussa olevista on käytössä kaikki nykyajan tieto ja sen sellainen. Niille voi jollain järjellä sanoa, että nyt ei ole oikein. 1300-luvun Anterolla ei ollut mitään tietoa, ei valmiuksia eikä aikaa ylipäätään ajatella mitään näistä asioista. Ei sosiaalista painetta, lyhyt elinikä, ei näköaloja, ei yhtään mitään. Se, että menee tuohon kontekstiin sanomaan, että onpa väärin, on melkein yhtä relevanttia ja osuvaa kuin sanoa, että kyllä oli dinosauruksilla epäoikeudenmukaista, kun toiset niistä oli niin isoja ja toiset pieniä.

Se, mikä tuossa hiertää on kirjoittajan motiivit, kun yritetään pakottaa nykyajan standardeja entisaikojen kulttuureille. Kyllä siihen päälle voi liimata oikeutuksia ja vääryyksiä ja ties mitä, mutta ei sillä ole sen ajan todellisuuteen mitään kosketuspintaa. Minun nähdäkseni tällaisella päälleliimailulla on useimmiten tarkoitus pönkittää jotain nykyajan feministisiä narratiiveja. Minusta se osoittaa heikkoa näkemystä ja jotain toiveajattelua, että kyllä juuri minulla on valta tuomita entisaikojen kaikki ihmiset alimpaan helvettiin raiskaamisesta ja kaikesta ikävästä. No eipä onneksi ole.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Annan vielä oman parisenttiseni tähän Hanna Wass-keskusteluun. Mielestäni hänen pukunsa oli hilpeä ja ihan kauhean epäsopiva tilanteeseen. Ensimmäinen ajatukseni oli se, että hänellä on mennyt vaalivalvojaiset pitkäksi, mutta duunit pitää hoitaa ja hän tuli ne hoitamaan. Missään vaiheessa mulle ei tullut mieleenkään kyseenalaistaa hänen osaamistaan, vaikka puku paljastavine selkineen oli ihan tosi paljon liikaa maanantai-illan A-studioon. Kyllä mun mielestäni tilannetajuun kuuluu myös osata pukeutua tilanteeseen sopivasti ja kyseinen puku oli hyvin epäsuhta muiden vieraiden pukeutumiseen. Vapaa-ajalla kukin saa tietenkin pukeutua miten tahtoo, toki esim. kirkkohautajaisiin en suosittelisi pukeutumaan crop topiin, nahkahousuihin ja stilettoihin, vaikka niitä ei erikseen ole kiellettykään. En olisi ikinä Wassina valinnut tuollaista asua, mutta eiköhän tästä nyt kaikki oli jo päässeet yli.

Muuten sanoisin, että minulla näin suomalaisena naisena menee tasa-arvon näkökulmasta oikein mallikkaasti. Ja samoin näyttää menevän lähipiirini kuuluvilla tyttölapsilla. Vaikuttaa siltä, että kukaan ei ole heille muistanut kertoa, etteivät he ole yhtä hyviä kuin pojat tai eivät pystyisi johonkin. Tai no, kuulemma "melkein kaikilla pojilla on ysillä persuvaihe ja silloin ne hokee sitä, että naisen paikka on kotona ja mies määrää kaapin paikan. Mut se menee ohi ja nyt se samat pojat on tosi kunnioittavia ja fiksuja". Varmaan jollekin jää levy päälle ja he sitten aidosti uskovat, että miehet ovat naisia parempia ja fiksumpia ja hyödyllisempiä, mutta idiootteja nyt on kaikkialla. Ja sen mitä olen kuullut, tyttölasten isoveljet ovat oikealla tavalla suojelevaisia siskojaan kohtaan, joten se lupaa hyvää tulevaisuudessa naisille myös työelämässä. Kyllä se omakohtainen kokemus moneen kykenevistä isoäideistä, äideistä, tädeistä, siskoista ja muista naisista vaan kummasti tarttuu omiin näkemyksiin.

Varmaan sekin jostain kertoo, etten mä edes ajattele kovinkaan usein olevani nainen. Mä olen mä, ihminen. Hyvä joissain asioissa, ihan paska joissain toisissa asioissa. Näillä mennään!
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Se, mikä tuossa hiertää on kirjoittajan motiivit, kun yritetään pakottaa nykyajan standardeja entisaikojen kulttuureille. Kyllä siihen päälle voi liimata oikeutuksia ja vääryyksiä ja ties mitä, mutta ei sillä ole sen ajan todellisuuteen mitään kosketuspintaa. Minun nähdäkseni tällaisella päälleliimailulla on useimmiten tarkoitus pönkittää jotain nykyajan feministisiä narratiiveja. Minusta se osoittaa heikkoa näkemystä ja jotain toiveajattelua, että kyllä juuri minulla on valta tuomita entisaikojen kaikki ihmiset alimpaan helvettiin raiskaamisesta ja kaikesta ikävästä. No eipä onneksi ole.
Tämä on myös minusta olennaista. Jos haluamme langettaa tuomioita entisaikojen kulttuureille, meidän tulisi tuomita heitä sen aikaisten kulttuuriarvojen ja preferenssien kautta, ei nykyisten arvojen kautta. Tarkastella toki voi, ja se on hyödyllistä nähdäksemme miten olemme kehittyneet ja mihin olemme matkalla, mutta tuomitseminen vaatii aina perehtymistä. Elämme länsikulttuurissa parhaillaan harvinaisen pitkää rauhanaikaa, jolloin ensisijaiset tarpeet - esim elintaso ja turvallisuus ovat nousseet meille itsestäänselvyyksiksi, ja toissijaiset tarpeet - kuten vapaudet eri muodoissaan, ovat olleet päällimmäisinä arvoina mielessä. Mutta pohtiessamme esimerkiksi näitä entisaikojen tasa-arvokysymyksiä, olisi ensiarvoisen tärkeää miettiä mitä ihmiset tuolloin ovat itse halunneet ja arvostaneet - millaisten haasteiden ja tarpeiden äärellä he ovat eläneet.

Toimeentulo ja turvallisuus ovat aina olleet ne ihmisten ydintarpeet, ja tietynlaisen vahvan autoritärismin on koettu tuovan sitä turvaa - niin yhteiskunnassa kuin avioliitossakin, ja vastaavasti vapaus, niin kivaa kuin se toisaalta onkin, on usein ollut vähän pelottavaa kun ei ole suojelevaa tahoa. Onko siis avioliitto, ja sen tuomat omaisuus-, vastuu- ja velvollisuusjärjestelyt olleet sellaisia, joita esimerkiksi naiset keskiajalla ovat preferoineet juuri turvallisuussyistä, ja ovatko perinteiset aviomiesihanteetkin tästä syistä, dominoivia ja vahvaluonteisia? Niin tai näin. Avioliitto ei esimerkiksi keskiajalla ollut rahvaan keskuudessa kovin yleistä, varmaan siitä syystä, ettei omaisuutta juuri ollut, ja järjestelmä vaikutti keskittyvän aika paljon siihen, kenen niskaan omaisuus, ja etenkin köyhempien näkökulmasta kenelle velat ja vastuut kasautuu ja periytyy, joten sen lakijärjestelmän tarve tuskin oli kovin suuri. Näiltä osin iso osa ihmisistä ovat todennäköisesti eläneet aika vapaina omissa toimeentulo-ongelmissaan - ellei ollut sotatila päällä, jolloin rahvasta koeteltiin myös valtiollisten velvollisuuksien kautta.

Kun mietitään millaista elämä on keskiajalla ollut, niin väittäisin kirkkomme olevan avainasemassa. Yleisesti ottaen uskonto jokaisessa kulttuurissa eräänlainen yhteiskunnan arvopohja, joka pyrkii moralisoimaan ihmisiä kohti tietynlaista elämää. Kun kristillisen kirkon ytimessä tuntuu vahvasti olevan eräänlainen siveellisyyssaarna, ovatko ihmiset keskiajalla olleet erityisen vapaamielisiä seksin suhteen, ja onko se ollut ongelma? Jostainhan tarve painottaa tätä seikkaa on lähtenyt, ja onhan se toisaalta ymmärrettävää. Meissä virtaa vahvat hormonaaliset seksuaalisuus- ja lisääntymisvietit, ja tuskin esimerkiksi rahvaalle on kovin paljon muitakaan nautintoja ollut tarjolla. Tämä selittää paljon sitä, että vaikka avioliiton purkaminen ei ole ollut historiallisesti kovin helppoa (älköön kukaan ihminen rikkoko sitä mitä herra on yhteen liittänyt), niin yksi peruste sen purkamiseen vaimon suunnalta on ollut se, ettei mies ole pystynyt suorittamaan aviollisia velvollisuuksiaan. Minusta tämä tuntuisi nykypäivänä aika heppoiselta syyltä avioliiton ollessa paljon muutakin, mutta jos seksi on ollut iso osa ihmisten elämää ja perustarpeita, niin ymmärtäähän sen. Ajat muuttuvat. Nyrkki kasvoihin on vähän yli sata vuotta sitten ollut miesten välistä kommunikointia, nykyään se on väkivaltaa, koska koemme kehomme paljon koskemattomammiksi, ja se on siten loukkaavampaa identiteettiämme kohtaan... Tosin, nyt kun pohdin miksi kirkko on demonisoinut esimerkiksi avioliiton ulkopuoleista seksiä, niin yksi motiivi on saattanut olla siinä, että saadaan ihmisiä kytkettyä avioliiton kautta paremmin kirkon ja lakijärjestelmien pariin, joissa etenkin velat siirtyy eteenpäin puolisolle ja lapsille. Mutta tämä on kaikki keskeneräistä spekulaatiota. En ole ehtinyt kovin paljon perehtyä kirkon merkitykseen historiassamme, eikä tarkoitukseni ole loukata uskonnollisia tahoja.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Naimattoman naisen raskaaksi tuleminen olikin sitten paljon ikävämpi asia. Joskus epätoivoisimpiin ratkaisuihin ajautuneet naiset päätyivät rangaistaviksi kehruuhuoneeseen.
Tämä on jäänyt kaivelemaan itseäni: oliko kyseessä rangaistus? Onko sinulla antaa tähän linkkiä? Jos on tuoreempaa perua, niin on voinut olla rangaistus, jos vanhempaa, niin mahdollisesti kyseessä on ollut tapa hankkia elanto.

Olen sellaisessa käsityksessä, että (1) tekstiilit - kehrääminen ja kankaan kudonta - olivat ennen teollistumista yksi kolmesta talouden isosta kivijalasta maatalouden ja rakentamisen ohella, (2) tekstiilitalous (raaka-aineen prosessointi, kehrääminen, kankaan kudonta) oli pitkälti naisten harteilla, (3) kehrääminen ja kudonta tarjosi naiselle mahdollisuuden taloudelliseen itsenäisyyteen; niukkaan, mutta itsenäisyyteen joka tapauksessa.

Kehrääminen ja kutominen työllisti naiset maaseutua myöten, koska jos ennen teollistumista haluttiin jotain asiaa isoja määriä, tuotanto "hajautettiin". Lainaus: "As with pre-modern blacksmithing, it often made more sense, before the industrial revolution, if you needed to make a lot of something, to have a lot of small, local producers rather than one set of big centralized factories. This certainly was the case with textiles."

Kehrääminen puolestaan oli työvaihe, johon (ennen rukkia) upposi helposti 85% koko tekstiilituotannon tarvitsemasta työajasta, joten sen merkitystä ei voi aliarvioida. Lainaus:

"Consequently, spinning thread may have been the single most frequently performed work-task in the ancient world (the various farming tasks being more varied and more seasonal, while spinning was being done continuously all year round). We tend to think of the pre-modern world as a world of farmers (and it was) but we ought just as well to think of it as a world of spinnners."

"A lone woman could, if she spun in almost every spare minute of her day, on her own keep a small family clothed in minimum comfort (and we know they did that). Adding a second spinner – even if they were less efficient (like a young girl just learning the craft or an older woman who has lost some dexterity in her hands) could push the household further into the ‘comfort’ margin, and we have to imagine that most of that added textile production would be consumed by the family."

"...the line between women spinning for their own household and women spinning for the market often must have been merely a function of the financial situation of the family and the balance of clothing requirements to spinners in the household unit (much the same way agricultural surplus functioned)."

"It is difficult to overstate the importance of household textile production in the shaping of pre-modern gender roles. ... Women who do not marry are sometimes still called ‘spinsters’ on the assumption that an unmarried woman would have to support herself by spinning and selling yarn."

Suomessa tapa antaa morsiamelle mukaan kankaita säilyi 1800-luvulle asti. Ehkä nykypäivänä sellaista ei arvosteta paljoa, mutta ennen kehräämisen ja kutomisen teollistumista kankaat olivat arvokasta omaisuutta.

En osaa sanoa, miksi kehrääminen ja kutominen oli naisten työtä. Sille on annettu kaikenlaisia mahdollisia selityksiä. Joka tapauksessa kehrääminen ja kutominen varattiin naisille, ja (maattomien) miesten oli etsittävä toimeentuloa esimerkiksi rakentamisesta - ja silloin tällöin sotimisesta, mutta mahdollisuus sotilasuraan riippui voimakkaasti maasta ja ajasta.

Avioliitto ei esimerkiksi keskiajalla ollut rahvaan keskuudessa kovin yleistä, varmaan siitä syystä, ettei omaisuutta juuri ollut, ja järjestelmä vaikutti keskittyvän aika paljon siihen, kenen niskaan omaisuus, ja etenkin köyhempien näkökulmasta kenelle velat ja vastuut kasautuu ja periytyy, joten sen lakijärjestelmän tarve tuskin oli kovin suuri.
Iso ongelma pienviljelijälle on ollut myös se, ettei tilaa voi jakaa. Se ruokkii yhden laajennetun perheen ja voi vain päättää sen, kenen perhettä se ruokkii.

Pienviljelijän avioliitto - muodossa tai toisessa, siis "lyödään hynttyyt yhteen" - muistuttaa ehkä enemmän osakeyhtiötä kuin parisuhdetta siinä mielessä, että parin sekä lasten toimeentulo on kiinni siinä tilassa. Siitä on vaikea lähteä eikä sitä voi jakaa.

Eliitillä on sitten ollut oma "ongelmansa" omaisuuden jakamisen kanssa. Mitä isompi omaisuuserä, sen enemmän valtaa. Siksi eliitti oli todella haluton jakamaan kiinteää omaisuuttaan lastensa välillä, ennemmin joku peri maat ja arvonimet, ja sitä kautta pystyi säilyttämään "suvun" vallan.
 
Viimeksi muokattu:

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tämä on jäänyt kaivelemaan itseäni: oliko kyseessä rangaistus? Onko sinulla antaa tähän linkkiä? Jos on tuoreempaa perua, niin on voinut olla rangaistus, jos vanhempaa, niin mahdollisesti kyseessä on ollut tapa hankkia elanto.

Olen sellaisessa käsityksessä, että (1) tekstiilit - kehrääminen ja kankaan kudonta - olivat ennen teollistumista yksi kolmesta talouden isosta kivijalasta maatalouden ja rakentamisen ohella, (2) tekstiilitalous (raaka-aineen prosessointi, kehrääminen, kankaan kudonta) oli pitkälti naisten harteilla, (3) kehrääminen ja kudonta tarjosi naiselle mahdollisuuden taloudelliseen itsenäisyyteen; niukkaan, mutta itsenäisyyteen joka tapauksessa.

Kehrääminen ja kutominen työllisti naiset maaseutua myöten, koska jos ennen teollistumista haluttiin jotain asiaa isoja määriä, tuotanto "hajautettiin". Lainaus:

"As with pre-modern blacksmithing, it often made more sense, before the industrial revolution, if you needed to make a lot of something, to have a lot of small, local producers rather than one set of big centralized factories. This certainly was the case with textiles."

Kehrääminen puolestaan oli työvaihe, johon (ennen rukkia) upposi helposti 85% koko tekstiilituotannon tarvitsemasta työajasta, joten sen merkitystä ei voi aliarvioida. Lainaus:

"Consequently, spinning thread may have been the single most frequently performed work-task in the ancient world (the various farming tasks being more varied and more seasonal, while spinning was being done continuously all year round). We tend to think of the pre-modern world as a world of farmers (and it was) but we ought just as well to think of it as a world of spinnners."

"A lone woman could, if she spun in almost every spare minute of her day, on her own keep a small family clothed in minimum comfort (and we know they did that). Adding a second spinner – even if they were less efficient (like a young girl just learning the craft or an older woman who has lost some dexterity in her hands) could push the household further into the ‘comfort’ margin, and we have to imagine that most of that added textile production would be consumed by the family."

"...the line between women spinning for their own household and women spinning for the market often must have been merely a function of the financial situation of the family and the balance of clothing requirements to spinners in the household unit (much the same way agricultural surplus functioned)."

Suomessa tapa antaa morsiamelle mukaan kankaita säilyi 1800-luvulle asti. Ehkä nykypäivänä sellaista ei arvosteta paljoa, mutta ennen kehräämisen ja kutomisen teollistumista kankaat olivat arvokasta omaisuutta.

En osaa sanoa, miksi kehrääminen ja kutominen oli naisten työtä. Sille on annettu kaikenlaisia mahdollisia selityksiä. Joka tapauksessa kehrääminen ja kutominen varattiin naisille, ja miesten oli etsittävä toimeentuloa esimerkiksi rakentamisesta - ja silloin tällöin sotimisesta, mutta mahdollisuus sotilasuraan riippui voimakkaasti maasta ja ajasta.


Iso ongelma pienviljelijälle on ollut myös se, ettei tilaa voi jakaa. Se ruokkii yhden laajennetun perheen ja voi vain päättää sen, kenen perhettä se ruokkii.

Pienviljelijän avioliitto - muodossa tai toisessa, siis "lyödään hynttyyt yhteen" - muistuttaa ehkä enemmän osakeyhtiötä kuin parisuhdetta siinä mielessä, että parin sekä lasten toimeentulo on kiinni siinä tilassa. Siitä on vaikea lähteä eikä sitä voi jakaa.

Eliitillä on sitten ollut oma "ongelmansa" omaisuuden jakamisen kanssa. Mitä isompi omaisuuserä, sen enemmän valtaa. Siksi eliitti oli todella haluton jakamaan kiinteää omaisuuttaan lastensa välillä, ennemmin joku peri maat ja arvonimet, ja sitä kautta pystyi säilyttämään "suvun" vallan.
Viittasin noilla epätoivoisilla teoilla lasten surmaamiseen. Kehruuhuoneeksi nimitettiin naisten työvankilaa, jossa tehtiin käsitöitä. Naisvankien yleinen rikos tuohon aikaan oli vastasyntyneen lapsensa surmaaminen.

Omasta suvustanikin kuulin hiljattain tarinan, että eräs nainen olisi tuomittu vankeuteen vastaavasta asiasta. Silloin tosin on eletty jo 1900- luvun alkuvuosikymmeniä eli kehruuhuoneet ovat olleet jo kaukana takanapäin.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Tämä on myös minusta olennaista. Jos haluamme langettaa tuomioita entisaikojen kulttuureille, meidän tulisi tuomita heitä sen aikaisten kulttuuriarvojen ja preferenssien kautta, ei nykyisten arvojen kautta. Tarkastella toki voi, ja se on hyödyllistä nähdäksemme miten olemme kehittyneet ja mihin olemme matkalla, mutta tuomitseminen vaatii aina perehtymistä.
Kyllä minusta on ihan okei sanoa, että toisten ihmisten orjuuttaminen oli väärin, vaikka se olisikin ollut normaalia johonkin aikaan. Tai sitten kansanmurhat, ryöstäminen ja raiskaaminen sotaretkillä jne. vaikka ne olivat ihan normaalia toimintaa kaikkialla maailmassa tuhansien vuosien ajan. Tai eri etnisten ryhmien arvottaminen eri tavalla, kieltämällä tiettyjä ammatteja jne.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Se, mikä tuossa hiertää on kirjoittajan motiivit, kun yritetään pakottaa nykyajan standardeja entisaikojen kulttuureille. Kyllä siihen päälle voi liimata oikeutuksia ja vääryyksiä ja ties mitä, mutta ei sillä ole sen ajan todellisuuteen mitään kosketuspintaa. Minun nähdäkseni tällaisella päälleliimailulla on useimmiten tarkoitus pönkittää jotain nykyajan feministisiä narratiiveja. Minusta se osoittaa heikkoa näkemystä ja jotain toiveajattelua, että kyllä juuri minulla on valta tuomita entisaikojen kaikki ihmiset alimpaan helvettiin raiskaamisesta ja kaikesta ikävästä. No eipä onneksi ole.
Tämä on myös minusta olennaista. Jos haluamme langettaa tuomioita entisaikojen kulttuureille, meidän tulisi tuomita heitä sen aikaisten kulttuuriarvojen ja preferenssien kautta, ei nykyisten arvojen kautta. Tarkastella toki voi, ja se on hyödyllistä nähdäksemme miten olemme kehittyneet ja mihin olemme matkalla, mutta tuomitseminen vaatii aina perehtymistä. Elämme länsikulttuurissa parhaillaan harvinaisen pitkää rauhanaikaa, jolloin ensisijaiset tarpeet - esim elintaso ja turvallisuus ovat nousseet meille itsestäänselvyyksiksi, ja toissijaiset tarpeet - kuten vapaudet eri muodoissaan, ovat olleet päällimmäisinä arvoina mielessä. Mutta pohtiessamme esimerkiksi näitä entisaikojen tasa-arvokysymyksiä, olisi ensiarvoisen tärkeää miettiä mitä ihmiset tuolloin ovat itse halunneet ja arvostaneet - millaisten haasteiden ja tarpeiden äärellä he ovat eläneet.
"Tuomita entisaikojen kaikki ihmiset alimpaan helvettiin"
"Langettaa tuomioita"


Nämä ovat melkoisia sanamuotoja jonkun asian tutkimisesta ja tarkastelusta - ja ikäänkuin jonkun asian arvottaminen loukkaisi edesmenneiden kunniaa tai oikeuksia. Sen lisäksi että molemmat tuomiot ovat mahdottomia, paistaa näistä a) oletus, ettei toinen osapuoli ymmärrä kontekstia ja ko. ajan olosuhteita ja b) omat tunteet nykyaikaista tasa-arvokeskustelua kohtaan.

Historiahan on opiksi nimenomaan nykyaikaa varten, eli kun on lopulta ymmärretty jonkin asian olevan perseestä, on päästy sitten tähän parempaan tilanteeseen.

Liioittelua ja ylilyöntejä varmasti esiintyy. Siinäkään tapauksessa ei ole hedelmällistä vastata siihen liioittelulla.

Kyllä minusta on ihan okei sanoa, että toisten ihmisten orjuuttaminen oli väärin, vaikka se olisikin ollut normaalia johonkin aikaan. Tai sitten kansanmurhat, ryöstäminen ja raiskaaminen sotaretkillä jne. vaikka ne olivat ihan normaalia toimintaa kaikkialla maailmassa tuhansien vuosien ajan. Tai eri etnisten ryhmien arvottaminen eri tavalla, kieltämällä tiettyjä ammatteja jne.
Juuri tähän olin tulemassa jalat suustani.
 

SlamDunk71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
@BOL hyvä kirjoitus. Mielestäni tägäämäni nimimerkki on omassa arvomaailmassa juuri tyyppiesimerkki missä Suomessa nyt mennään. Hän on miesvaltaisella foorumilla omissa papereissa kärkikirjoittajia, miksi? Omilla näytöillään ei millään muulla.

Juuri tuossa Wass-casessa huomio kiinnittyi asu-asema komboon. Naisilla pukeutumisessa on moninkertainen määrä variaatioita miehiin joten ei itselle ole yllätys että naisten pukeutuminen on keskusteluissa enemmän kuin miesten. Esim.linnanjuhlissa arvioidaan enemmän naisten asuja kuin miesten.

Ja kyse ei juuri ollut siitä miten nainen saa pukeutua vaan juuri mikä on viesti tässä tapauksessa. Ja tällä kertaa ei osunut maaliin. Tai jos pointtina oli ravistelu niin sitten vähintään osui yläputkeen.

Keskustelu onkin viime kerran jälkeen ottanut mielenkiintoisia käänteitä jotka ovatkin sitten monimutkaisia.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Kyllä minusta on ihan okei sanoa, että toisten ihmisten orjuuttaminen oli väärin, vaikka se olisikin ollut normaalia johonkin aikaan. Tai sitten kansanmurhat, ryöstäminen ja raiskaaminen sotaretkillä jne. vaikka ne olivat ihan normaalia toimintaa kaikkialla maailmassa tuhansien vuosien ajan. Tai eri etnisten ryhmien arvottaminen eri tavalla, kieltämällä tiettyjä ammatteja jne.
Kansanmurhat, ryöstämiset ja raiskaamiset sotaretkillä ovat normaalia toimintaa tänä päivänäkin - valitettavasti. Ja oletan niiden olleen väärin kristillisten moraaliarvojen mukaan myös aiemmin, vaikka olisikin katseltu toiseen suuntaan. ”Kohtele toista, kuten haluaisit itse tulla kohdelluksi.” Uskon, että ihmiset ovat aina pohjimmiltaan tienneet, mikä on oikein ja mikä väärin sitä kautta tykkääkö vastaanottaja siitä vai ei - ainakin silloin kun se on selvää. Välillä nämä moraaliarvot ovat löyhempiä - etenkin sodan ja vihan tunteiden jaloissa, välillä eivät.

Mutta herätät kieltämättä hyvän kysymyksen - jos jossain kulttuurissa jokin äärimmäiseksi koettu tapa on koettu moraalisesti oikeaksi, onko se ollut silloin ollut oikein vai väärin? Näkemykseni mukaan se on ollut oikein siinä kulttuurissa, jossa se on koettu oikeaksi, ja väärin siinä kulttuurissa, jossa se on koettu vääräksi. Ja vaikka se myöhemmin koettaisiin vääräksi siinäkin kulttuurissa, se on silti ollut oikein silloin kun se on koettu oikeaksi. Mielestäni ei ole olemassa absoluuttista oikeaa ja väärää, vaan nämä käsitteet ovat aina sidonnaisia ympäröivään kulttuuriin. Jokaisella kulttuurilla on kuitenkin ihan omat käsityksensä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin - vaikka suhtautuminen tiettyihin asioihin olisikin pitkälti yhteneväistä eri kulttuurien kesken. Mutta olen siis ateisti, ja ajattelen ihmisen olevan lähinnä sattuman kautta äärimmilleen kehittynyt apinalaji syrjäisessä linnunradan kolkassa. Hyvin iso määrä ihmisiä ajattelee toisin, joten en väitäkään ajatuksieni olevan valtavirtaa.

Ja vielä selvennykseksi sanon, etten väitä täällä kenenkään tuominneen menneisyyden ihmisiä. Totesin vain näkemykseni siitä, että jos niin halutaan tehdä, se tulisi tehdä sen aikaisten kulttuuriarvojen kautta.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Nykyään pitää tietää, että naiset ratkaisevat jalkapallon Suomen mestaruuden Kansallisessa liigassa ja miehet Veikkausliigassa.
Lienee poliittisesti korrektia, että uutisissa ja tv-ohjelmatiedoissa ei enää puhuta naisten ja miesten jalkapallosta, vaan eri nimisistä sarjoista.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Nykyään pitää tietää, että naiset ratkaisevat jalkapallon Suomen mestaruuden Kansallisessa liigassa ja miehet Veikkausliigassa.
Lienee poliittisesti korrektia, että uutisissa ja tv-ohjelmatiedoissa ei enää puhuta naisten ja miesten jalkapallosta, vaan eri nimisistä sarjoista.

Rupesin oikein miettimään, että onko koskaan pistänyt silmään tai tullut mitenkään noteerattua Veikkauksen ja kotimaisen jalkapallon miesten korkeimman sarjatason sopimusuutisia. Veikkausliiga on aina Veikkausliiga, ollut sitä vuodesta 1990. Liitto ja pääsarja solmi Veikkauksen kanssa keväällä 2022 3+1 mallisen sopimuksen. Mitenköhän jatkossa?

Kyllähän tuohon Kansalliseen Liigaan on jo tottunut, tai kun sarjasta puhutaan niin ymmärtää mistä on kysymys. En silti anna mitenkään erityisen korkeaa arvosanaa tuosta brändistä, vähän mitäänsanomaton ja pliisu. Vetinen kuin joidenkin lätkä-Liigan jengien #tägit. Ympäripyöreitä, intohimottommia ja ilman kohdennettua tarttumapintaa.

Ei tuo Kansallinen virallisena nimenä istu oikein suomen kieleen, millekään palloilusarjalle. Vaikka Jenkkilässähän tuolla startataan kaikki suurimmat liigat. Toki, siinä on se Subway taustalla, ei vaan oo vielä taipunut mielikuvissa sanamuotoihin naisten pääsarjasta.

Uudelle identiteetille, nimelle, arvopohjalle ja visioille täysi, vilpitön tuki. Naisten joukkueurheilussa on kasvuvaraa ja potentiaalia Suomessa.

Subwayn ja Suomen Palloliiton yhteistyötä ja sen arvopohjaa symboloi jalkapallon naisten pääsarja, Subway Kansallinen Liiga. Sarjan uusi identiteetti ja nimi suunniteltiin niin, että se linkittää paitsi naisten pääsarjan arvopohjan ja vision, myös Subwayn nimen ja logon. Jättämällä yhteisestä nimestä pois sanan ”nainen”, Subway ja Palloliitto halusivat ravistella urheilussa vallitsevia asenteita sekä toimia suunnannäyttäjänä samanarvoisen urheilumaailman ja yhteiskunnan rakentamisessa. Ei ole jalkapalloa ja naisjalkapalloa, on vain jalkapalloa.

En kyllä siltikään syty oikein nimelle ja brändäykselle. Tosin, enpä oo tutkinut yleisömääriä, tulovirtoja, visioita eli saatanpa vain tarttua lillukanvarsiin.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Minkäköhänlaista palautetta naispuolinen koomikko saa tällaisesta paukuttamisesta? Varmaan asiallista ja rakentavaa.

Tokkopa juuri kiinnostaa ketään kun Alec Baldwinille on myös vittuiltu rankasti sen porukan suunnalta joka ei Schumerista pidä koska tämä esiintyy feministinä (sitten on väkeä joka ei pidä myöskään hänen komediastaan, mielestäni se on aika hit or miss kamaa).
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki

Katariina Sourilla vähintään mielenkiintoista tajunnanvirtaa. Ei ollut kuulemma oma päätös mennä Playboy-kuviin vaan rakenteiden... Ja kyllä, Linda Lovelacen kaltaisia tapauksia on varmasti aivan liikaa, mutta nyt oikeasti valoja päälle. Tunnen esimerkiksi jokusen stripparin, heitä vaan jostain syystä kiinnostaa tekemänsä homma, ei sen ihmeempää.

Seksityö on mielenkiintoinen ilmiö feministien keskuudessa. Osalla on siihen hyvinkin liberaali, ehkä jopa ylihehkuttavakin suhtautuminen. Sourilla ja hengenheimolaisillaan taas aivan päinvastainen. Mistä tämä johtuu, osaako joku sanoa?
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus

Katariina Sourilla vähintään mielenkiintoista tajunnanvirtaa. Ei ollut kuulemma oma päätös mennä Playboys kuviin vaan rakenteiden...

Koska en omaa twitter-tunnuksia, joudun tyytymään tuohon avausviestiin. Itseasiassa allekirjoitan sen. Ei kukaan kulkenut viime kesänä napapaidoissa.

Tottakai ihminen lopulta päättää itse miten toimii, mutta kyllä rakenteilla vaan on väliä. Vai kuinka moni vaikkapa hämeenlinnalainen jääkiekkoheppu ihan oikeasti olisi voinut innostua pesäpallosta?

Olen ihan vakavasti sitä mieltä, että länsimaissa on mekanismeja, jotka kannustavat naisia paljaan ihon esittelyyn eikä siitä täysin pysty päättämään itse. Eikä pelkästään ihon, vaan myös vartalon muotojen. On enemmän kuin tavallinen näky, että pariskunta treenaa. Mies lököverkkareissa, nainen trikoissa.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Seksityö on mielenkiintoinen ilmiö feministien keskuudessa. Osalla on siihen hyvinkin liberaali, ehkä jopa ylihehkuttavakin suhtautuminen. Sourilla ja hengenheimolaisillaan taas aivan päinvastainen. Mistä tämä johtuu, osaako joku sanoa?
Kai se on tämä paljon puhuttu voimaantuminen. Jos seksityöstä voimaantuu, se on ok, mutta muussa tapauksessa se on alistavaa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Dino
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Kai se on tämä paljon puhuttu voimaantuminen. Jos seksityöstä voimaantuu, se on ok, mutta muussa tapauksessa se on alistavaa.
Yleensä ei lähtötilanne ole kovin eheä, jos pitää alkaa voimaantumista etsimään. Kyllä on kymmenen vuoden päästä paljon tämän kultin uhreja raunioina.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Seksityö on mielenkiintoinen ilmiö feministien keskuudessa. Osalla on siihen hyvinkin liberaali, ehkä jopa ylihehkuttavakin suhtautuminen. Sourilla ja hengenheimolaisillaan taas aivan päinvastainen. Mistä tämä johtuu, osaako joku sanoa?
Onhan siinä aika iso ero jonkun 80-90-luvun amerikkalaisen aikuisviihteen ja Suomessa toimivan 2023 itsenäisen seksityöyrittäjän välillä. Tuo twiitti nyt sisältää aasinsillan, joka ei huntukeskustelua hedelmöitä.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Seksityö on mielenkiintoinen ilmiö feministien keskuudessa. Osalla on siihen hyvinkin liberaali, ehkä jopa ylihehkuttavakin suhtautuminen. Sourilla ja hengenheimolaisillaan taas aivan päinvastainen. Mistä tämä johtuu, osaako joku sanoa?
Tämä saattaa tulla ihmisille yllätyksenä mutta feministit eivät ole mikään monoliittinen yhteenliittymä jossa kaikki jakavat samat arvot. Tuossa kohtaa jako menee suunnilleen seksipositiiviset ja seksinegatiiviset. Seksinegatiivista kantaa on aikanaan edustanut mm. Andrea Dworkin joka omia kokemuksiaan peilaten näki seksin miesten kanssa aina alistavana suhteena (hän oli esimerkiksi joutunut työskentelemään prostituoituna ja päätynyt raiskatuksi useampaan otteeseen). Hän edusti sellaista "miehet ovat aina pahasta ja potentiaalisia raiskaajia" porukkaa jollaiseksi iso osa feministeistä nykyään edelleen mielletään. Kun oikeasti kyse on melko pienestä joukosta, joka on oikeasti lukenut esimerkiksi Scum manifestin tai uskoo sen teeseihin mitenkään erityisesti.

Sitten seksipositiiviset ovat sitä porukkaa joka näkee seksuaalisuuden normaalina asiana jossa ei pitäisi olla mitään hävettävää. Samaan aikaan he voivat kuitenkin hieman katsoa jotain mediassa olevia kuvauksia naisista pelkkinä seksiobjekteina ja olla pitämättä siitä. Seksityön "glorifiointi" kuten monet muutkin tällaiset asiat on lähtöisin verrattain puritaanisesta maasta nimeltä Yhdysvallat missä seksityö on tarkoin säädeltyä ja prostituutio on kielletty oikeastaan kaikkialla. Kyllä myös Vegasissa, koska Nevadassa ei saa harjoittaa seksityötä laillisesti kuin tietyissä osissa osavaltiota. Eli koska naisten seksuaalisuus on ollut tiukasti kontrolloitua Yhdysvaltalaisessa kulttuurissa niin seksityötä tuodaan esiin keinona kapinoida patriarkaalista maailmaa vastaan. Etenkin kun Yhdysvalloissa on ollut paljon ihmisiä jotka raamattua avukseen käyttäen koittavat kieltää kaiken hauskan.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Nyt ne Unisex-vessat eivät sittenkään ole enää hyvä juttu. Taas piti normaalia sekä hyvin toimivaa mennä muuttaamaan ja sitten huomataankin, ettei tää vaan toimi. Rahaakin on aina mukava polttaa, kun öyhöttäjät vaativat jotain.

 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Nyt ne Unisex-vessat eivät sittenkään ole enää hyvä juttu. Taas piti normaalia sekä hyvin toimivaa mennä muuttaamaan ja sitten huomataankin, ettei tää vaan toimi. Rahaakin on aina mukava polttaa, kun öyhöttäjät vaativat jotain.

Missä vaiheessa Unisex-vessoja halunneet ovat ÖYHÖTTÄNEET? Miten tämä eroaa ~mistään vanhan käytännön muuttamisesta? Hyvä ja kiinnostava artikkeli etenkin suunnittelun kannalta

Tuollahan kerrotaan hyviäkin kokemuksia ja negatiivisen palautteen loppumisesta.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Missä vaiheessa Unisex-vessoja halunneet ovat ÖYHÖTTÄNEET? Miten tämä eroaa ~mistään vanhan käytännön muuttamisesta? Hyvä ja kiinnostava artikkeli etenkin suunnittelun kannalta

Tuollahan kerrotaan hyviäkin kokemuksia ja negatiivisen palautteen loppumisesta.
Mikä vika oli entisessä käytännössä? Joo, varmaan tämäkin "uudistus" sopii joillekin, mutta aikalaillahan on nyt ollut puhetta mm. naisten kokemasta turvattomuudesta. Monille se intimiteettisuojakin on vaan edelleen sukupuolisidonnaista ja tämänkin ymmärrän hyvin. Tämäkin muutos on taas tehty sen äänekkäimmän osan ehdoilla ja vaatimuksesta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös