Oletko siis sitä mieltä, että ala- tai yläasteikäisestä lapsesta pystyy aina tai edes usein sanomaan, ovatko he täysin lahjattomia ja onko heillä minkäänlaisia edellytyksiä opiskella yhtään mitään?
Kyllä, näin ollaan tekemässä ja tästä olen täysin samaa mieltä. Tuota pääsykokeiden merkityksen vähentämistä kyllä ilmeisesti puoltavat jotkut ihan uskottavatkin perustelut, mutta suurin argumentti taitaa olla kuitenkin se, että pääsykokeiden järjestäminen on kallista ja niihin lukeminen vie paljon aikaa.Lukioikäisestä ainakin pystyy. Nyt ollaan käsittääkseni muuttamassa opiskelijavalintaa siten, että ylioppilaskirjoitusten tuloksille annetaan entistä enemmän painoarvoa. Tämä on täysin järjetöntä, sillä ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat erittäin huono opiskeluvalmiuksien mittari.
No ei. Varmaan ääripäistä pystyy jo sanomaan ihan hyvällä prosentilla lukioiässä, mutta harmaasta massasta en tiedä. Itse olin aika keskinkertainen lukiossa. Keskiarvo alle kasi ja kirjoituksissa paperit jotain C luokkaa. Ei kiinnostanut opiskelu juurikaan tuolloin. Ei kuitenkaan estänyt lääketieteelliseen pääsyä viitisen vuotta myöhemmin. Tiedän ihan sikana jengiä, joilla on ollut hyvin keskinkertainen todistus lukiossa, mutta ovat siltikin opiskelemassa samalla lailla lääketieteitä ja kauppatieteitä viiden ällän ylioppilaiden kanssa. Samoin tiedän ihmisiä, joilla on E-L ylioppilastodistuksia, mutta joilla ei ole ainakaan tähän mennessä ollut palaa lääketieteen puolelle. Pääsykokeet mittaavat usein hieman eri asioita kuin ylioppilaskokeet ja vaikka korrelaatio menestymisen suhteen on aika suuri, kaikki eivät molemmissa pärjää.Lukioikäisestä ainakin pystyy. Nyt ollaan käsittääkseni muuttamassa opiskelijavalintaa siten, että ylioppilaskirjoitusten tuloksille annetaan entistä enemmän painoarvoa. Tämä on täysin järjetöntä, sillä ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat erittäin huono opiskeluvalmiuksien mittari.
Mutta jos mielestäsi lukioikäisistä pystyy sanomaan, ovatko he täysin lahjattomia ja onko heillä minkäänlaisia edellytyksiä opiskella yhtään mitään, niin eivätkö kirjoitukset ja muu lukiossa pärjääminen tällöin olisi nimenomaan mielestäsi erittäin hyvä opiskeluvalmiuksen mittari?
Kyllä Suomessa on ihan oikeasti tavallisenkin perheen lapsilla mahdollisuus kouluttautua ja päästä korkeisiin asemin yhteiskunnassa ja työelämässä.
Kerrotko vielä vähän että miksi ylioppilaskirjoitukset ovat huono opiskeluvalmiuksien mittari? Se että siis keskittyy opiskelemaan kaikki kurssit hyvin on sun mielestä paska mittari, kun verrataan siihen että pitää ulkoalukea pari kirjaa? Tai ääritapauksessa maksaa ns. vitusti jostain valmennuksesta, mikä on todella eri arvoistavaa varsinkin lääkiksen ja oikiksen tapauksissa.Lukioikäisestä ainakin pystyy. Nyt ollaan käsittääkseni muuttamassa opiskelijavalintaa siten, että ylioppilaskirjoitusten tuloksille annetaan entistä enemmän painoarvoa. Tämä on täysin järjetöntä, sillä ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat erittäin huono opiskeluvalmiuksien mittari.
Kerrotko vielä vähän että miksi ylioppilaskirjoitukset ovat huono opiskeluvalmiuksien mittari? Se että siis keskittyy opiskelemaan kaikki kurssit hyvin on sun mielestä paska mittari, kun verrataan siihen että pitää ulkoalukea pari kirjaa? Tai ääritapauksessa maksaa ns. vitusti jostain valmennuksesta, mikä on todella eri arvoistavaa varsinkin lääkiksen ja oikiksen tapauksissa.
Valitettavasti osa noista kokeista on nykyään sellaisia että ilman sitä kurssia on pääsykokeesta läpi pääseminen hyvin, hyvin hankalaa. Nykyään kun noi kurssien kautta päässeet lienee jo enemmistönä, niin kyllä se kertoo ettei kaikki lähde samalta viivalta liikkeelle. Valitettavasti kun tässä maassa ei suoda kaikille mahdollisuutta käydä tuollaista kurssia. Lisäksi näissä kursseissa on vahva alueellinen painotus, mikä lisää tätä vääristymää.Miksi se on eriarvoistavaa? Jokainen suomalainen täysi-ikäinen ihminen on lähtökohtaisesti vastuussa itsestään. Jokainen Suomessa ylioppilaaksi valmistuva on lähtökohtaisesti täysi-ikäinen. Ymmärrän, että on ikävää jos ei kotoa löydy rahoitusta valmennuskurssille, mutta ei sen muutaman tonnin hakeminen työtä tekemällä nyt kovin kummoinen temppu ole.
Kyllä, minulle vanhemmat maksoivat valmennuskurssin. Kyllä, tienasin jo toiseksi viimeisenä lukiovuotena joka kuukausi tätä kyseistä valmennuskurssia vastaavan hinnan. Ei, en päässyt yliopistoon sisään sinä vuotena kun kurssin kävin. Kyllä, opiskelin itse avoimessa yliopistossa pari vuotta kyseisiä tieteitä, luin kaksi viikkoa pääsykokeisiin ja pääsin sisään. Ei, en ikimaailmassa olisi päässyt lukion todistuksilla kouluihin.
Sanot, että pääsykokeet ovat huono koska vaativat ulkoa opettelua. Mitä sitten ylioppilaskirjoitukset vaativat, jos ei ulkoa opettelua?
Itse kääntäisin asian jopa päälaelleen. Kyllä se pääsykokeisiin opettelu noin pääsääntöisesti on luovempaa ja soveltavampaa niin tekniikoiltaan kuin sisällöltään. Joidenkin erilaisten tuulityyppien opettelu, Afrikan maiden bkt:n pänttääminen tai antiikin Kreikan veistosten tyylilajien opettelu taas on ihan vain ja ainoastaan ulkoa opettelua ilman minkäänlaista soveltavampaa ajattelua.
Kyllä, minulle vanhemmat maksoivat valmennuskurssin. Kyllä, tienasin jo toiseksi viimeisenä lukiovuotena joka kuukausi tätä kyseistä valmennuskurssia vastaavan hinnan.
Tätä on kovasti ehdoteltu tutkijoidenkin puolelta ja se korjaisi todennäköisesti monta nykyisen systeemin ongelmaa. Maistereita on joillain aloilla liikaa ja sellaisissa hommissa, missä kandin paperit riittäisivät mainiosti. Lisäksi ihmisiä saataisiin nopeammin ja halvemmalla työelämään.Itse kannattaisin alkuun selvempää erotusta kandin ja maisterin välille, eli että menisimme anglomaailman malliin jossa ensisijaisesti opiskellaan kandin paperit ja mennään töihin.
Sitten jos kiinnostus ja työtehtävät puoltavat, haetaan parin-viiden vuoden päästä maisterin paperit.
Tällöin jatko-opinnoista saa enemmän irti, vähennetään turhia maisterintutkintoja ja siitä ylemmästä korkeakoulututkinnosta saadaan yhteiskunnan ja opiskelijan kannalta kaikki tehot irti.
Jaa. En usko, että valmennuskurssi mikään pakollinen on, kun itsekään en sitä käynyt ja tiedän niin monia huippupisteitä saaneita henkilöitä ilman valmennuskurssitaustaa. En oikeastaan usko, että valmennuskursseista itsessään on järin suurta hyötyä. Valmennuskurssien itseopiskelumateriaaleista ja harjoittelukokeista puolestaan on todella suurta hyötyä, eivätkä ne maksa yleensä kuin muutamia satasia. Toimeentulotuella eläjälläkin on varmasti noihin varaa, jos budjetoi järkevästi.Valitettavasti osa noista kokeista on nykyään sellaisia että ilman sitä kurssia on pääsykokeesta läpi pääseminen hyvin, hyvin hankalaa. Nykyään kun noi kurssien kautta päässeet lienee jo enemmistönä, niin kyllä se kertoo ettei kaikki lähde samalta viivalta liikkeelle. Valitettavasti kun tässä maassa ei suoda kaikille mahdollisuutta käydä tuollaista kurssia. Lisäksi näissä kursseissa on vahva alueellinen painotus, mikä lisää tätä vääristymää.
Valmennuskursseille menevät motivoituneempia ja lahjakkaampia ihmisiä, jotka myös harjoittelevat enemmän. He ovat valmiita panostamaan ajallisesti ja rahallisesti omaan tulevaisuuteensa ja siksi menevät valmennuskursseille sekä pääsevät sisään.
Sanot, että pääsykokeet ovat huono koska vaativat ulkoa opettelua. Mitä sitten ylioppilaskirjoitukset vaativat, jos ei ulkoa opettelua?
Kerrotko vielä vähän että miksi ylioppilaskirjoitukset ovat huono opiskeluvalmiuksien mittari? Se että siis keskittyy opiskelemaan kaikki kurssit hyvin on sun mielestä paska mittari, kun verrataan siihen että pitää ulkoalukea pari kirjaa?
Käsittääkseni ihmisillä on aikuisena mahdollisuus hankkia omaa elantoa ja säästää. Jos ei muuten, niin asustelee muutaman vuoden toimeentulotuella ja säästää 50-100 € kuukaudessa valmennuskurssia varten. Muutamassa vuodessa pitäisi viimeistään olla varaa.No nyt on kyllä hulvatonta tekstiä. Valmennuskurssien kävijät todennäköisesti myös ovat asuneet lapsuutensa keskimäärin vähän paremmilla asuinalueilla kuin ne, jotka eivät valmennuskursseja käy. Miksi? Koska he olivat jo kolmevuotiaina valmiita panostamaan rahallisesti omaan tulevaisuuteensa. Siksi he eivät asuneet pieninä missään persulähiöissä.
Käsittääkseni ihmisillä on aikuisena mahdollisuus hankkia omaa elantoa ja säästää. Jos ei muuten, niin asustelee muutaman vuoden toimeentulotuella ja säästää 50-100 € kuukaudessa valmennuskurssia varten.
Työmarkkinoilta tämä vain vaatisi aikamoisia muutoksia, kun nykyään kandiksi valmistunutta pidetään usein lähtökohtaisesti opintojen puolivälissä olevana turhakkeena. Tuon kandin ja maisterin erottamisen pitäisi todennäköisesti lähteä ensin työelämän puolelta, minkä jälkeen yliopistotkin voisivat muokata noita ohjelmia siihen suuntaan, että kandidaatin tutkinto on se, mitä sieltä koulusta lähdetään lähtökohtaisesti hakemaan. Maisteriksi lukisi vaikka sitten joku 10-20 % kandeista, ja siitä vielä noin nykyisen verran tohtoreita.
Mitä hommia mahdoit tehdä, että tuollaisen tienasit?
Että silleen...
Hesarissa on tänään iso juttu suomalaisnuorten lukutaidosta ja sen puutteen aiheuttamista ongelmista.
Mielestäni tämä juttu kannattaa todella lukea, vaikka pitkä onkin. Erinomaista asiaa siitä, miten tässä yhteiskunnassa ihmiset eriarvoistuvat jo lapsesta lähtien.
Pysäyttäviä kohtia jutusta:
"Tuoreimmassa arvioinnissa oppilaiden piti kirjoittaa kesätyöhakemus, varsin simppeli sellainen. Yhdeksäsluokkalaisista pojista joka viides ei pystynyt tekemään hakemusta, jolla voisi mitenkään ajatella työpaikan irtoavan."
"Heikoksi arvioidut yhdeksäsluokkalaiset kirjoittajat olivat viidesluokkalaisen tasolla, kun osaamista verrataan opetussuunnitelmaan."
"Opettaja oli lähettänyt ennen koulunalkua opiskelijoille viestin. Siinä kerrottiin, että koulu alkaa viikon päästä kello 8.30, oppituntien pituus muuttuu syksyllä ja tervetuloa tunneille. Ensin yksi opiskelija otti yhteyttä ja kysyi, mitä viestissä sanottiin. Pian tuli toinen. Kolmas. Ties monesko. Vastaanottajista suurimman osan äidinkieli on suomi."
"Ensimmäisten joukossa pyyntöön vastaa Hämeessä työskentelevä opettaja. Hän on opettanut yläkoulussa kolmisenkymmentä vuotta. Sinä aikana tunneilta ovat käytännössä kadonneet keskitason oppilaat eli ne, jotka keräävät todistuksiinsa seiskoja ja kaseja. Opettaja kuvailee, että hänen tunneillaan on aina istunut huippuja ja heikkoja, mutta nyt nämä kaksi ovat suurimmat ryhmät."
Asia on erittäin laaja enkä oikein tiedä mistä näkökulmasta sitä lähestyisin, mutta halusin sen kuitenkin tänne jakaa, jotta mahdollisimman moni lukisi tämän jutun.
Sinun subjektiivinen mielipiteesi ja esimerkkisi ovat lähinnä naurettavia, kaikki kun eivät tienaa, koska he opiskelevat, tai heille ei ole töitä. Sinun opiskelusi avoimessa ja "luin vain kaksi viikkoa" kertoo kyllä kanssa paljon tuosta asennoitumisestasi.
Minä sanon että nuo kokeet ovat huonoja testaamaan oppilaiden kykyä selviytyä opiskelusta yliopistossa, koska sitä ne eivät mittaa. Ne eivät mittaa millään tavalla suoriutumista ryhmätöissä, itsenäisestä tiedon hakemisesta, sen jäsentelystä, muokkaamisesta, asian ymmärtämisestä ja vieläpä sen pukemisesta ymmärrettävään muotoon. Tämä toki on alakohtaista, mutta pitkälti ne mittaavat ulkoalukemisen taitoa.
Mitä tulee ylioppilaskirjoituksiin, niin kyllä siellä mitataan ihan yleistä osaamista alasta. Toki se on hyvä vetää joku marginaalinen historia tähän mukaan ja sitten selittää että pitäisi muistaa jotain paaveja, mutta tosiasiassa ylioppilaskirjoituksissa kyllä kaikissa ns. isoissa aineissa pl. se entinen realli ja oikeastaan siinäkin fysiikka ja kemia mukaanlukien, niin ne tehtävät testaa ihan vain sitä osaatko vai et. Toki sitä voi aina väittää että jossain matematiikassa pitäisi ulkoaopiskella kirjoja kokeisiin, mutta kyllä silloin puhuu aika läpiä päähänsä. Kaavat saa edelleen maolista ja joko sitä osaa laskea, tai ei osaa. Siellä ei kokeissa tule mitään sellaista mistä et selviäisi jos sen asian osaat ja ei tarvitse muistaa mitään ulkoa. Sama pätee kieliin, joko sinä osaat tai et osaa. Kyllä yksittäisen kirjan ulkoaopiskelun määrän pitäisi olla nimen omaan ylioppilaskokeisiin aika pienellä sijalla jos puhutaan kielen osaamisesta. Joko sä osaat sitä englantia/ruotsia/saksaa tms. tai et osaa.
Samalla sanavarasto oli melko kapea, koska niitä vain en osannut ulkoa opetella.
Esimerkiksi Englannin arvosana C on paljolti sen ansiota, että kuuntelusta sain täydet pisteet, niistä taivutusmuodoista yms ei vaan ollut mitään hajua, kun en niitä ulkoa osannut opetella.
Englanti on siitä mukava aine, että sitä oppii telkkaria katsomalla, musiikkia kuuntelemalla ja esim. änäristä ja Valioliigasta lukemalla. Minä hankin vähäiset englannin kielen taitoni pitkälti Cosby Show'n uusintoja katsomalla.
