Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 1 071 369
  • 9 070
Oletko siis sitä mieltä, että ala- tai yläasteikäisestä lapsesta pystyy aina tai edes usein sanomaan, ovatko he täysin lahjattomia ja onko heillä minkäänlaisia edellytyksiä opiskella yhtään mitään?

Lukioikäisestä ainakin pystyy. Nyt ollaan käsittääkseni muuttamassa opiskelijavalintaa siten, että ylioppilaskirjoitusten tuloksille annetaan entistä enemmän painoarvoa. Tämä on täysin järjetöntä, sillä ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat erittäin huono opiskeluvalmiuksien mittari.
 

BileTooth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Lukioikäisestä ainakin pystyy. Nyt ollaan käsittääkseni muuttamassa opiskelijavalintaa siten, että ylioppilaskirjoitusten tuloksille annetaan entistä enemmän painoarvoa. Tämä on täysin järjetöntä, sillä ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat erittäin huono opiskeluvalmiuksien mittari.
Kyllä, näin ollaan tekemässä ja tästä olen täysin samaa mieltä. Tuota pääsykokeiden merkityksen vähentämistä kyllä ilmeisesti puoltavat jotkut ihan uskottavatkin perustelut, mutta suurin argumentti taitaa olla kuitenkin se, että pääsykokeiden järjestäminen on kallista ja niihin lukeminen vie paljon aikaa.

Mielestäni lukioikäisen ei voi olettaa olevan tarpeeksi kypsä tekemään päätöksiä, jotka voivat määrittää koko loppuelämän. Varsinkin monet pojat ovat tutkitusti vielä erittäin keskenkasvuisia lukioikäisinä. On hienoa, että korkeakouluihin voi päästä, vaikka lukiossa olisikin opiskelun sijaan maistunut paremmin vaikka harrastukset ja kavereiden kanssa pyöriminen.

Mutta jos mielestäsi lukioikäisistä pystyy sanomaan, ovatko he täysin lahjattomia ja onko heillä minkäänlaisia edellytyksiä opiskella yhtään mitään, niin eivätkö kirjoitukset ja muu lukiossa pärjääminen tällöin olisi nimenomaan mielestäsi erittäin hyvä opiskeluvalmiuksen mittari? Jälkimmäiset kaksi virkettä allekirjoitan, mutta ensimmäisen lauseen kanssa tuossa sanomassasi on siis aikamoinen ristiriita tai sitten ymmärsin jotain väärin. Vai korostaisitko ylioppilaskirjoitusten sijaan lukion päättötodistuksen arvosanoja?
 

sinikettu

Jäsen
Lukioikäisestä ainakin pystyy. Nyt ollaan käsittääkseni muuttamassa opiskelijavalintaa siten, että ylioppilaskirjoitusten tuloksille annetaan entistä enemmän painoarvoa. Tämä on täysin järjetöntä, sillä ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat erittäin huono opiskeluvalmiuksien mittari.
No ei. Varmaan ääripäistä pystyy jo sanomaan ihan hyvällä prosentilla lukioiässä, mutta harmaasta massasta en tiedä. Itse olin aika keskinkertainen lukiossa. Keskiarvo alle kasi ja kirjoituksissa paperit jotain C luokkaa. Ei kiinnostanut opiskelu juurikaan tuolloin. Ei kuitenkaan estänyt lääketieteelliseen pääsyä viitisen vuotta myöhemmin. Tiedän ihan sikana jengiä, joilla on ollut hyvin keskinkertainen todistus lukiossa, mutta ovat siltikin opiskelemassa samalla lailla lääketieteitä ja kauppatieteitä viiden ällän ylioppilaiden kanssa. Samoin tiedän ihmisiä, joilla on E-L ylioppilastodistuksia, mutta joilla ei ole ainakaan tähän mennessä ollut palaa lääketieteen puolelle. Pääsykokeet mittaavat usein hieman eri asioita kuin ylioppilaskokeet ja vaikka korrelaatio menestymisen suhteen on aika suuri, kaikki eivät molemmissa pärjää.
 
Mutta jos mielestäsi lukioikäisistä pystyy sanomaan, ovatko he täysin lahjattomia ja onko heillä minkäänlaisia edellytyksiä opiskella yhtään mitään, niin eivätkö kirjoitukset ja muu lukiossa pärjääminen tällöin olisi nimenomaan mielestäsi erittäin hyvä opiskeluvalmiuksen mittari?

Se muu lukiossa pärjääminen kertoo opiskeluvalmiuksista paljon enemmän kuin yo-kirjoitustulokset. Yo-kirjoitukset suosivat aivan liikaa laiskoja teinejä, sillä ahkerat oppilaat eivät pysty pänttäämään kirjoituksia varten kaikkia lukiokirjoja kerralla ulkoa kannesta kanteen. Yksittäisen kurssikirjan voi päntätä kurssikokeeseen ulkoa, ja tämä sopii hyvien perheiden ahkerille lapsille. Ja juuri hyvien perheiden ahkerat lapset kuuluvat korkeakouluun.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Täällä taas ruokitaan trollia ja trolli on oletettavasti hyvin tyytyväinen...

Mikään järjestelmä ei ole täydelilnen, mutta harvassa taitaa olla maat maailmassa, missä mahdollisuuksien tasa-arvo on toteutunut käytännössä yhtä hyvin kuin Pohjoismaissa, Suomi mukaanlukien. Kyllä Suomessa on ihan oikeasti tavallisenkin perheen lapsilla mahdollisuus kouluttautua ja päästä korkeisiin asemin yhteiskunnassa ja työelämässä.

Tuosta korkeakoulujen/yliopistojen sisäänpääsyuudistuksesta. Pelkäänpä, että vaikka tarkoitusperät olisivat sinänsä hyvät, se tulee entisestään supistamaan poikien mahdollisuutta päästä korkeakouluihin sisään. Ainakin omana aikana - josta toki on jo aikaa vierähtänyt - pojat keskittyivät lukiossa pääasiassa muuhun kuin koulunkäyntiin - yleensä urheiluun - ja opintoja ja tulevaisuutta alettiin miettimään kunnolla vasta sitten kun lukio oli ohi, tai aikaisintaan paria kuukautta ennen ylioppilaskirjoituksia. En ollut tässä suhteessa itsekään mikään suuri poikkeus, sillä erotuksella että tunneille kyllä osallistuin ja siellä seurasin opetusta ja tein muistiinpanot huolella. Kurssikirjat avasin ensimmäisen kerran oikeastaan vasta ylioppilaskirjoituksiin. Jääkiekon ehdoilla mentiin koko peruskoulu ja varsinkin lukioaika.
 

Undrafted

Jäsen
itse olen utelias mallista, missä oppilaitokseen pääsee helpolla sisään, mutta ensimmäisen vuoden aikana pistetään tekemään roimasti töitä ja kokeilla raakataan alisuorittajat joukosta. Toki tässä hukataan resursseja kun ensimmäisen vuoden opiskelijoita on runsaammin, mutta säännölliset karsinnat vähentävät joukkoa. Etuna sitten ne kaverit, kenelle ei aiemmin ole opiskelu maitanut mutta myöhemmin innostuneet voivat vielä korjata tilanteen.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koen esim. oikiksen pääsykoejärjestelmän(ilmeisesti tullee tosin muuttumaan ensi kevääksi jossain määrin) olevan tasa-arvoisin ja järkevin tapa valikoida tiedekuntaan pääsevät - ne on sitten henkilökohtaisia päätöksiä, kuinka monta kertaa on halukas yrittämään ja viettämään ns. välivuoden esim. töitä tehden tai muiden opiskelujen muodossa pääsykoekeväiden välissä. Jos esim. lukioajan tms. opiskelumenestys kokonaisuudessaan valittaisiin ratkaisevaksi mittariksi, uskon sen johtavan tilanteeseen, jossa vanhempien valppaus mm. laittaa lapsensa laadukkaaseen kouluun ja taloudelliset mahdollisuudet laittaa lapsensa varsinaisen koulun ulkopuoliseen opetukseen/valmennukseen nousisivat liian ratkaisevaan ja järjestelmää eriarvoistavaan rooliin. Ylipäätään koen, että ratkaisujen tekeminen menisi liian aikaiseen vaiheeseen nuorten osalta.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Lukioikäisestä ainakin pystyy. Nyt ollaan käsittääkseni muuttamassa opiskelijavalintaa siten, että ylioppilaskirjoitusten tuloksille annetaan entistä enemmän painoarvoa. Tämä on täysin järjetöntä, sillä ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat erittäin huono opiskeluvalmiuksien mittari.
Kerrotko vielä vähän että miksi ylioppilaskirjoitukset ovat huono opiskeluvalmiuksien mittari? Se että siis keskittyy opiskelemaan kaikki kurssit hyvin on sun mielestä paska mittari, kun verrataan siihen että pitää ulkoalukea pari kirjaa? Tai ääritapauksessa maksaa ns. vitusti jostain valmennuksesta, mikä on todella eri arvoistavaa varsinkin lääkiksen ja oikiksen tapauksissa.
 

Jeffrey

Jäsen
Kerrotko vielä vähän että miksi ylioppilaskirjoitukset ovat huono opiskeluvalmiuksien mittari? Se että siis keskittyy opiskelemaan kaikki kurssit hyvin on sun mielestä paska mittari, kun verrataan siihen että pitää ulkoalukea pari kirjaa? Tai ääritapauksessa maksaa ns. vitusti jostain valmennuksesta, mikä on todella eri arvoistavaa varsinkin lääkiksen ja oikiksen tapauksissa.

Miksi se on eriarvoistavaa? Jokainen suomalainen täysi-ikäinen ihminen on lähtökohtaisesti vastuussa itsestään. Jokainen Suomessa ylioppilaaksi valmistuva on lähtökohtaisesti täysi-ikäinen. Ymmärrän, että on ikävää jos ei kotoa löydy rahoitusta valmennuskurssille, mutta ei sen muutaman tonnin hakeminen työtä tekemällä nyt kovin kummoinen temppu ole.

Kyllä, minulle vanhemmat maksoivat valmennuskurssin. Kyllä, tienasin jo toiseksi viimeisenä lukiovuotena joka kuukausi tätä kyseistä valmennuskurssia vastaavan hinnan. Ei, en päässyt yliopistoon sisään sinä vuotena kun kurssin kävin. Kyllä, opiskelin itse avoimessa yliopistossa pari vuotta kyseisiä tieteitä, luin kaksi viikkoa pääsykokeisiin ja pääsin sisään. Ei, en ikimaailmassa olisi päässyt lukion todistuksilla kouluihin.

Sanot, että pääsykokeet ovat huono koska vaativat ulkoa opettelua. Mitä sitten ylioppilaskirjoitukset vaativat, jos ei ulkoa opettelua?

Itse kääntäisin asian jopa päälaelleen. Kyllä se pääsykokeisiin opettelu noin pääsääntöisesti on luovempaa ja soveltavampaa niin tekniikoiltaan kuin sisällöltään. Joidenkin erilaisten tuulityyppien opettelu, Afrikan maiden bkt:n pänttääminen tai antiikin Kreikan veistosten tyylilajien opettelu taas on ihan vain ja ainoastaan ulkoa opettelua ilman minkäänlaista soveltavampaa ajattelua.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Miksi se on eriarvoistavaa? Jokainen suomalainen täysi-ikäinen ihminen on lähtökohtaisesti vastuussa itsestään. Jokainen Suomessa ylioppilaaksi valmistuva on lähtökohtaisesti täysi-ikäinen. Ymmärrän, että on ikävää jos ei kotoa löydy rahoitusta valmennuskurssille, mutta ei sen muutaman tonnin hakeminen työtä tekemällä nyt kovin kummoinen temppu ole.

Kyllä, minulle vanhemmat maksoivat valmennuskurssin. Kyllä, tienasin jo toiseksi viimeisenä lukiovuotena joka kuukausi tätä kyseistä valmennuskurssia vastaavan hinnan. Ei, en päässyt yliopistoon sisään sinä vuotena kun kurssin kävin. Kyllä, opiskelin itse avoimessa yliopistossa pari vuotta kyseisiä tieteitä, luin kaksi viikkoa pääsykokeisiin ja pääsin sisään. Ei, en ikimaailmassa olisi päässyt lukion todistuksilla kouluihin.

Sanot, että pääsykokeet ovat huono koska vaativat ulkoa opettelua. Mitä sitten ylioppilaskirjoitukset vaativat, jos ei ulkoa opettelua?

Itse kääntäisin asian jopa päälaelleen. Kyllä se pääsykokeisiin opettelu noin pääsääntöisesti on luovempaa ja soveltavampaa niin tekniikoiltaan kuin sisällöltään. Joidenkin erilaisten tuulityyppien opettelu, Afrikan maiden bkt:n pänttääminen tai antiikin Kreikan veistosten tyylilajien opettelu taas on ihan vain ja ainoastaan ulkoa opettelua ilman minkäänlaista soveltavampaa ajattelua.
Valitettavasti osa noista kokeista on nykyään sellaisia että ilman sitä kurssia on pääsykokeesta läpi pääseminen hyvin, hyvin hankalaa. Nykyään kun noi kurssien kautta päässeet lienee jo enemmistönä, niin kyllä se kertoo ettei kaikki lähde samalta viivalta liikkeelle. Valitettavasti kun tässä maassa ei suoda kaikille mahdollisuutta käydä tuollaista kurssia. Lisäksi näissä kursseissa on vahva alueellinen painotus, mikä lisää tätä vääristymää.

Sinun subjektiivinen mielipiteesi ja esimerkkisi ovat lähinnä naurettavia, kaikki kun eivät tienaa, koska he opiskelevat, tai heille ei ole töitä. Sinun opiskelusi avoimessa ja "luin vain kaksi viikkoa" kertoo kyllä kanssa paljon tuosta asennoitumisestasi.

Minä sanon että nuo kokeet ovat huonoja testaamaan oppilaiden kykyä selviytyä opiskelusta yliopistossa, koska sitä ne eivät mittaa. Ne eivät mittaa millään tavalla suoriutumista ryhmätöissä, itsenäisestä tiedon hakemisesta, sen jäsentelystä, muokkaamisesta, asian ymmärtämisestä ja vieläpä sen pukemisesta ymmärrettävään muotoon. Tämä toki on alakohtaista, mutta pitkälti ne mittaavat ulkoalukemisen taitoa.

Mitä tulee ylioppilaskirjoituksiin, niin kyllä siellä mitataan ihan yleistä osaamista alasta. Toki se on hyvä vetää joku marginaalinen historia tähän mukaan ja sitten selittää että pitäisi muistaa jotain paaveja, mutta tosiasiassa ylioppilaskirjoituksissa kyllä kaikissa ns. isoissa aineissa pl. se entinen realli ja oikeastaan siinäkin fysiikka ja kemia mukaanlukien, niin ne tehtävät testaa ihan vain sitä osaatko vai et. Toki sitä voi aina väittää että jossain matematiikassa pitäisi ulkoaopiskella kirjoja kokeisiin, mutta kyllä silloin puhuu aika läpiä päähänsä. Kaavat saa edelleen maolista ja joko sitä osaa laskea, tai ei osaa. Siellä ei kokeissa tule mitään sellaista mistä et selviäisi jos sen asian osaat ja ei tarvitse muistaa mitään ulkoa. Sama pätee kieliin, joko sinä osaat tai et osaa. Kyllä yksittäisen kirjan ulkoaopiskelun määrän pitäisi olla nimen omaan ylioppilaskokeisiin aika pienellä sijalla jos puhutaan kielen osaamisesta. Joko sä osaat sitä englantia/ruotsia/saksaa tms. tai et osaa.
 

Tuamas

Jäsen
Pääsykokeen tulos käsittääkseni korreloi huonommin opiskelumenestyksen kanssa kuin lukion päästötodistus.

Kyse tulisi olla ennen kaikkea siitä kuinka saadaan tehokkaimmin yhteiskunnan tietoreservi käyttöön. Työurien tulee pidentyä ja porukka pitäisi saada mahdollisimman tehokkaasti ”putkeen”.

Itse kannattaisin alkuun selvempää erotusta kandin ja maisterin välille, eli että menisimme anglomaailman malliin jossa ensisijaisesti opiskellaan kandin paperit ja mennään töihin.
Sitten jos kiinnostus ja työtehtävät puoltavat, haetaan parin-viiden vuoden päästä maisterin paperit.
Tällöin jatko-opinnoista saa enemmän irti, vähennetään turhia maisterintutkintoja ja siitä ylemmästä korkeakoulututkinnosta saadaan yhteiskunnan ja opiskelijan kannalta kaikki tehot irti.
 

BileTooth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Itse kannattaisin alkuun selvempää erotusta kandin ja maisterin välille, eli että menisimme anglomaailman malliin jossa ensisijaisesti opiskellaan kandin paperit ja mennään töihin.
Sitten jos kiinnostus ja työtehtävät puoltavat, haetaan parin-viiden vuoden päästä maisterin paperit.
Tällöin jatko-opinnoista saa enemmän irti, vähennetään turhia maisterintutkintoja ja siitä ylemmästä korkeakoulututkinnosta saadaan yhteiskunnan ja opiskelijan kannalta kaikki tehot irti.
Tätä on kovasti ehdoteltu tutkijoidenkin puolelta ja se korjaisi todennäköisesti monta nykyisen systeemin ongelmaa. Maistereita on joillain aloilla liikaa ja sellaisissa hommissa, missä kandin paperit riittäisivät mainiosti. Lisäksi ihmisiä saataisiin nopeammin ja halvemmalla työelämään.

Työmarkkinoilta tämä vain vaatisi aikamoisia muutoksia, kun nykyään kandiksi valmistunutta pidetään usein lähtökohtaisesti opintojen puolivälissä olevana turhakkeena. Tuon kandin ja maisterin erottamisen pitäisi todennäköisesti lähteä ensin työelämän puolelta, minkä jälkeen yliopistotkin voisivat muokata noita ohjelmia siihen suuntaan, että kandidaatin tutkinto on se, mitä sieltä koulusta lähdetään lähtökohtaisesti hakemaan. Maisteriksi lukisi vaikka sitten joku 10-20 % kandeista, ja siitä vielä noin nykyisen verran tohtoreita.
 

Patapakka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Hesarissa on tänään iso juttu suomalaisnuorten lukutaidosta ja sen puutteen aiheuttamista ongelmista.

Mielestäni tämä juttu kannattaa todella lukea, vaikka pitkä onkin. Erinomaista asiaa siitä, miten tässä yhteiskunnassa ihmiset eriarvoistuvat jo lapsesta lähtien.

Pysäyttäviä kohtia jutusta:

"Tuoreimmassa arvioinnissa oppilaiden piti kirjoittaa kesätyöhakemus, varsin simppeli sellainen. Yhdeksäsluokkalaisista pojista joka viides ei pystynyt tekemään hakemusta, jolla voisi mitenkään ajatella työpaikan irtoavan."

"Heikoksi arvioidut yhdeksäsluokkalaiset kirjoittajat olivat viidesluokkalaisen tasolla, kun osaamista verrataan opetussuunnitelmaan."

"Opettaja oli lähettänyt ennen koulunalkua opiskelijoille viestin. Siinä kerrottiin, että koulu alkaa viikon päästä kello 8.30, oppituntien pituus muuttuu syksyllä ja tervetuloa tunneille. Ensin yksi opiskelija otti yhteyttä ja kysyi, mitä viestissä sanottiin. Pian tuli toinen. Kolmas. Ties monesko. Vastaanottajista suurimman osan äidinkieli on suomi."

"Ensimmäisten joukossa pyyntöön vastaa Hämeessä työskentelevä opettaja. Hän on opettanut yläkoulussa kolmisenkymmentä vuotta. Sinä aikana tunneilta ovat käytännössä kadonneet keskitason oppilaat eli ne, jotka keräävät todistuksiinsa seiskoja ja kaseja. Opettaja kuvailee, että hänen tunneillaan on aina istunut huippuja ja heikkoja, mutta nyt nämä kaksi ovat suurimmat ryhmät."

Asia on erittäin laaja enkä oikein tiedä mistä näkökulmasta sitä lähestyisin, mutta halusin sen kuitenkin tänne jakaa, jotta mahdollisimman moni lukisi tämän jutun.
 

sinikettu

Jäsen
Valitettavasti osa noista kokeista on nykyään sellaisia että ilman sitä kurssia on pääsykokeesta läpi pääseminen hyvin, hyvin hankalaa. Nykyään kun noi kurssien kautta päässeet lienee jo enemmistönä, niin kyllä se kertoo ettei kaikki lähde samalta viivalta liikkeelle. Valitettavasti kun tässä maassa ei suoda kaikille mahdollisuutta käydä tuollaista kurssia. Lisäksi näissä kursseissa on vahva alueellinen painotus, mikä lisää tätä vääristymää.
Jaa. En usko, että valmennuskurssi mikään pakollinen on, kun itsekään en sitä käynyt ja tiedän niin monia huippupisteitä saaneita henkilöitä ilman valmennuskurssitaustaa. En oikeastaan usko, että valmennuskursseista itsessään on järin suurta hyötyä. Valmennuskurssien itseopiskelumateriaaleista ja harjoittelukokeista puolestaan on todella suurta hyötyä, eivätkä ne maksa yleensä kuin muutamia satasia. Toimeentulotuella eläjälläkin on varmasti noihin varaa, jos budjetoi järkevästi.

Veikkaan, että monien valmennuskurssien sisäänpääsyn suuruus selittyy suurimmalta osin valintaharhalla. Valmennuskursseille menevät motivoituneempia ja lahjakkaampia ihmisiä, jotka myös harjoittelevat enemmän. He ovat valmiita panostamaan ajallisesti ja rahallisesti omaan tulevaisuuteensa ja siksi menevät valmennuskursseille sekä pääsevät sisään.
 
Valmennuskursseille menevät motivoituneempia ja lahjakkaampia ihmisiä, jotka myös harjoittelevat enemmän. He ovat valmiita panostamaan ajallisesti ja rahallisesti omaan tulevaisuuteensa ja siksi menevät valmennuskursseille sekä pääsevät sisään.

No nyt on kyllä hulvatonta tekstiä. Valmennuskurssien kävijät todennäköisesti myös ovat asuneet lapsuutensa keskimäärin vähän paremmilla asuinalueilla kuin ne, jotka eivät valmennuskursseja käy. Miksi? Koska he olivat jo kolmevuotiaina valmiita panostamaan rahallisesti omaan tulevaisuuteensa. Siksi he eivät asuneet pieninä missään persulähiöissä.

Sanot, että pääsykokeet ovat huono koska vaativat ulkoa opettelua. Mitä sitten ylioppilaskirjoitukset vaativat, jos ei ulkoa opettelua?

Yo-kokeissa pärjääminen ei perustu läheskään yhtä paljon ulkolukuun kuin lukion kurssikokeissa ja pääsykokeissa menestyminen. Siksi yo-kokeiden painoarvoa opiskelijavalinnoissa ei todellakaan pitäisi lisätä.

Kerrotko vielä vähän että miksi ylioppilaskirjoitukset ovat huono opiskeluvalmiuksien mittari? Se että siis keskittyy opiskelemaan kaikki kurssit hyvin on sun mielestä paska mittari, kun verrataan siihen että pitää ulkoalukea pari kirjaa?

Yo-kokeissa pärjätäkseen ei tarvitse keskittyä opiskelemaan kaikkia kursseja hyvin. Yo-kokeissa nimenomaan sluibailijat, jotka eivät jaksa lukea koulukirjoja, saavat kohtuutonta etua ahkeriin opiskelijoihin verrattuna, koska koealue on liian laaja. Ahkerat opiskelijat eivät pysty pänttäämään kaikkia lukioajan oppikirjoja ulkoa kirjoituksia varten. Siksi kutosen oppilas voi helposti kirjoittaa eximian. Paska opiskelija hän silti on. Eikä todennäköisesti jaksa lukea ulkoa niitä kahta kirjaa, jotka pääsykokeisiin pitäsi päntätä.
 
Viimeksi muokattu:

sinikettu

Jäsen
No nyt on kyllä hulvatonta tekstiä. Valmennuskurssien kävijät todennäköisesti myös ovat asuneet lapsuutensa keskimäärin vähän paremmilla asuinalueilla kuin ne, jotka eivät valmennuskursseja käy. Miksi? Koska he olivat jo kolmevuotiaina valmiita panostamaan rahallisesti omaan tulevaisuuteensa. Siksi he eivät asuneet pieninä missään persulähiöissä.
Käsittääkseni ihmisillä on aikuisena mahdollisuus hankkia omaa elantoa ja säästää. Jos ei muuten, niin asustelee muutaman vuoden toimeentulotuella ja säästää 50-100 € kuukaudessa valmennuskurssia varten. Muutamassa vuodessa pitäisi viimeistään olla varaa.

Mutta kuten sanoin, en usko, että valmennuskurssilla itsessään on paljoa etua sisäänpääsyn suhteen.
 
Käsittääkseni ihmisillä on aikuisena mahdollisuus hankkia omaa elantoa ja säästää. Jos ei muuten, niin asustelee muutaman vuoden toimeentulotuella ja säästää 50-100 € kuukaudessa valmennuskurssia varten.

Ja jos syö lähinnä metsästä itse keräilemäänsä jäkälää, säästyy rahaa vielä enemmän kun sitä ei mene ruokaan.
 

Tuamas

Jäsen
Työmarkkinoilta tämä vain vaatisi aikamoisia muutoksia, kun nykyään kandiksi valmistunutta pidetään usein lähtökohtaisesti opintojen puolivälissä olevana turhakkeena. Tuon kandin ja maisterin erottamisen pitäisi todennäköisesti lähteä ensin työelämän puolelta, minkä jälkeen yliopistotkin voisivat muokata noita ohjelmia siihen suuntaan, että kandidaatin tutkinto on se, mitä sieltä koulusta lähdetään lähtökohtaisesti hakemaan. Maisteriksi lukisi vaikka sitten joku 10-20 % kandeista, ja siitä vielä noin nykyisen verran tohtoreita.

Ei tuo työelämässä vaadi mitään isompaa muutosta, jos oppilaitokset lähtevät itse ajamaan kandintutkintoa perustutkinnoksi.

Työelämässä vaaditaan maisterintutkintoa, koska se on ”standarditaso”, jos jatkossa perustaso olisi kandi, työelämä mukautuisi siihen vuodessa-parissa.
 

Jeffrey

Jäsen
Mitä hommia mahdoit tehdä, että tuollaisen tienasit?

Että silleen...

Ihan istuin Prisman kassalla. Tienaa muuten julmetun hyvin, varsinkin jos on valmis työskentelemään iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Toki abivuonna oli jo vähän hohdokkaimpia hommia.

@BlackWolf Kyllä tästä maasta hommia löytyy jos vaan tehdä viitsii. Esimerkiksi tuonne kaupan kassalle pääsee melkein kunhan vaan jaksaa ilmoittautua. Minun on edelleen mahdoton tässä nähdä mitään ongelmaa. Jos et viitsi oman tulevaisuutesi eteen tehdä töitä, niin ei tuo yliopisto ole alkuunkaan sinulle oikea paikka.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Hesarissa on tänään iso juttu suomalaisnuorten lukutaidosta ja sen puutteen aiheuttamista ongelmista.

Mielestäni tämä juttu kannattaa todella lukea, vaikka pitkä onkin. Erinomaista asiaa siitä, miten tässä yhteiskunnassa ihmiset eriarvoistuvat jo lapsesta lähtien.

Pysäyttäviä kohtia jutusta:

"Tuoreimmassa arvioinnissa oppilaiden piti kirjoittaa kesätyöhakemus, varsin simppeli sellainen. Yhdeksäsluokkalaisista pojista joka viides ei pystynyt tekemään hakemusta, jolla voisi mitenkään ajatella työpaikan irtoavan."

"Heikoksi arvioidut yhdeksäsluokkalaiset kirjoittajat olivat viidesluokkalaisen tasolla, kun osaamista verrataan opetussuunnitelmaan."

"Opettaja oli lähettänyt ennen koulunalkua opiskelijoille viestin. Siinä kerrottiin, että koulu alkaa viikon päästä kello 8.30, oppituntien pituus muuttuu syksyllä ja tervetuloa tunneille. Ensin yksi opiskelija otti yhteyttä ja kysyi, mitä viestissä sanottiin. Pian tuli toinen. Kolmas. Ties monesko. Vastaanottajista suurimman osan äidinkieli on suomi."

"Ensimmäisten joukossa pyyntöön vastaa Hämeessä työskentelevä opettaja. Hän on opettanut yläkoulussa kolmisenkymmentä vuotta. Sinä aikana tunneilta ovat käytännössä kadonneet keskitason oppilaat eli ne, jotka keräävät todistuksiinsa seiskoja ja kaseja. Opettaja kuvailee, että hänen tunneillaan on aina istunut huippuja ja heikkoja, mutta nyt nämä kaksi ovat suurimmat ryhmät."

Asia on erittäin laaja enkä oikein tiedä mistä näkökulmasta sitä lähestyisin, mutta halusin sen kuitenkin tänne jakaa, jotta mahdollisimman moni lukisi tämän jutun.

Saman olen valitettavasti kollegoideni kanssa huomannut myös matematiikan ja muiden matemaattisten aineiden opetuksessa, keskitason oppilaat alkavat olla vähissä. Onko ääripäät sitten tämän päivän juttu asiayhteydestä riippumatta. No vakavasti puhuen huolestuttaa kyllä se, millä lihaksilla me uutta opetussuunnitelmaa lähitulevaisuudessa toteutetaan, kumminkin oppilaan vastuu omasta oppimisesta korostuu, ja iso osa ei siihen vastuuseen todellakaan kykene.
 

Jeffrey

Jäsen
Sinun subjektiivinen mielipiteesi ja esimerkkisi ovat lähinnä naurettavia, kaikki kun eivät tienaa, koska he opiskelevat, tai heille ei ole töitä. Sinun opiskelusi avoimessa ja "luin vain kaksi viikkoa" kertoo kyllä kanssa paljon tuosta asennoitumisestasi.

Mitä se kertoo asennoitumisestani? Lukihäiriöisenä ja keskittymisvaikeuden kanssa tuo kaksi viikkoa täysipäiväistä lukemista oli melkoinen maksimi. Vai kertooko se jotain asenteistani, että opiskelin kaksi vuotta avoimessa samalla kun tein täysipäiväistä työviikkoa kenkämyyjänä? Joo kaikki eivät varmasti samaan pysty, mutta edes valtio Suomi ei mielestäni voi ihan vain ilmaiseksi kaikkea kansalaisilleen antaa. Edes jonkin eteen on itse tehtävä töitä.

Minä sanon että nuo kokeet ovat huonoja testaamaan oppilaiden kykyä selviytyä opiskelusta yliopistossa, koska sitä ne eivät mittaa. Ne eivät mittaa millään tavalla suoriutumista ryhmätöissä, itsenäisestä tiedon hakemisesta, sen jäsentelystä, muokkaamisesta, asian ymmärtämisestä ja vieläpä sen pukemisesta ymmärrettävään muotoon. Tämä toki on alakohtaista, mutta pitkälti ne mittaavat ulkoalukemisen taitoa.

Tämä kappale kertoo sen, ettet tosiaan tunne pääsykokeita juuri millään tasolla. Melko harva oppii asioita ainoastaan kirjoja pänttäämällä. Kyllä sitä tietoa pitää myös itse hakea, muokata itselle ymmärrettävämpään muotoon, tiivistää, kirjoittaa toisilla sanoilla ja kysellä muilta lukijoilta mitenköhän tämä menee.

Yleensä ne ulkoa opettelijat epäonnistuvat pääsykokeissa, koska pääsykokeiden tekijät ovat sen verta kettuja, että osaavat asetella kysymyksen siten että se mittaa oikeasti sitä onko asia ymmärretty, vai muistetaanko se vain ulkoa.

Mitä tulee ylioppilaskirjoituksiin, niin kyllä siellä mitataan ihan yleistä osaamista alasta. Toki se on hyvä vetää joku marginaalinen historia tähän mukaan ja sitten selittää että pitäisi muistaa jotain paaveja, mutta tosiasiassa ylioppilaskirjoituksissa kyllä kaikissa ns. isoissa aineissa pl. se entinen realli ja oikeastaan siinäkin fysiikka ja kemia mukaanlukien, niin ne tehtävät testaa ihan vain sitä osaatko vai et. Toki sitä voi aina väittää että jossain matematiikassa pitäisi ulkoaopiskella kirjoja kokeisiin, mutta kyllä silloin puhuu aika läpiä päähänsä. Kaavat saa edelleen maolista ja joko sitä osaa laskea, tai ei osaa. Siellä ei kokeissa tule mitään sellaista mistä et selviäisi jos sen asian osaat ja ei tarvitse muistaa mitään ulkoa. Sama pätee kieliin, joko sinä osaat tai et osaa. Kyllä yksittäisen kirjan ulkoaopiskelun määrän pitäisi olla nimen omaan ylioppilaskokeisiin aika pienellä sijalla jos puhutaan kielen osaamisesta. Joko sä osaat sitä englantia/ruotsia/saksaa tms. tai et osaa.

Ja höpöt. Ainakin tällaiselle lukihäiriöiselle oli erittäin hankalaa opetella kielien rakenteita, yhdyssana sääntöjä, taivutusmuotoja yms. Verbit, imperfektit ja pluskvamperfektit vain oli opeteltava ulkoa, ja enhän minä niitä osannut opetella ulkoa. Esimerkiksi Englannin arvosana C on paljolti sen ansiota, että kuuntelusta sain täydet pisteet, niistä taivutusmuodoista yms ei vaan ollut mitään hajua, kun en niitä ulkoa osannut opetella. Samalla sanavarasto oli melko kapea, koska niitä vain en osannut ulkoa opetella.
 
Samalla sanavarasto oli melko kapea, koska niitä vain en osannut ulkoa opetella.

Meillä oli lukiossa ruotsin kurssikokeissa yleensä joku sanastotehtävä, jossa kyseltiin kurssikirjasta 40-50 sanaa. Mulla oli yleensä oikein noin 8/50, sillä ei mua kiinnostanut niitä opetella. Ylioppilaskirjoituksissa tällaista tehtävää ei ollut, ja siksi niistä on helvetin paljon helpompi saada hyvä arvosana kuin lukion kurssikokeista. Kurssikokeiden tulokset ovat paljon parempi mittari kuin laudaturit ja eximiat.

Esimerkiksi Englannin arvosana C on paljolti sen ansiota, että kuuntelusta sain täydet pisteet, niistä taivutusmuodoista yms ei vaan ollut mitään hajua, kun en niitä ulkoa osannut opetella.

Englanti on siitä mukava aine, että sitä oppii telkkaria katsomalla, musiikkia kuuntelemalla ja esim. änäristä ja Valioliigasta lukemalla. Minä hankin vähäiset englannin kielen taitoni pitkälti Cosby Show'n uusintoja katsomalla.
 
Viimeksi muokattu:

Jeffrey

Jäsen
Englanti on siitä mukava aine, että sitä oppii telkkaria katsomalla, musiikkia kuuntelemalla ja esim. änäristä ja Valioliigasta lukemalla. Minä hankin vähäiset englannin kielen taitoni pitkälti Cosby Show'n uusintoja katsomalla.

Tämähän se. Omalla kohdalla hyvä lähde englannille oli Discovery Channel, joka tuolloin kymmenen vuotta sitten tuli Suomeen vielä ilman tekstityksiä. Muistikuvani mukaan vielä Englannin kuuntelu sattui jostain vähintään puolitutusta aiheesta.

Kirjoitukset sitten pitkälti kosahti tähän "täytä oikea sana oikeassa sanamuodossa oheiseen taulukkoon" tehtävään. Ei vaan pystynyt näitä opettelemaan ulkoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös