Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

  • 1 104 427
  • 9 274

BileTooth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Ovatko? Minä mielelläni näkisin todisteita noille faktoille että johtaminen tai palkoista neuvottelu naisille vaikeampaa, koska he ovat seurallisempia ja miellyttämishaluisempia.
Kyllä, sukupuolten väliset keskimääräiset erot noissa ominaisuuksissa ovat tutkittua faktaa. Sen sijaan se, että nuo ominaisuudet vaikuttaisivat negatiivisesti johtamis- tai neuvottelukykyyn, on niitä tutkimustulosten pohjalta tehtyjä mutkat suoraksi- johtopäätöksiä (joita tuossa memossa on tehty jonkin verran), joista mainitsen nyt noin neljättä kertaa.

Olen kai kirjoittanut jokaisessa aiheeseen liittyvässä viestissäni, että vaikka muistiossa esitetyt pohjaväitteet perustuvat tutkittuun tietoon, on niistä vedetty perusteettoman suoria johtopäätöksiä ja monien tekijöiden vaikutuksia on perusteettomasti (todennäköisesti) voimakkaasti yliarvioitu.

On mahdollista, että nuo ominaisuudet vaikuttaisivat esimerkiksi johtamis- tai neuvottelutaitoihin tai -halukkuuteen, mutta vaikutus voi yhtä hyvin olla positiivinen kuin negatiivinen. Joka tapauksessa mistään tuollaisista vaikutuksista en ole nähnyt mitään tutkimustuloksia, joten toistaiseksi pidän todennäköisimpänä, että mitään vaikutusta ei ole, ellei sitten aivan poikkeustapauksissa.

Uskottavampana pitäisin hypoteesia, jonka mukaan seurallisuus ja miellyttämisenhalu vaikuttaisivat nimenomaan halukkuuteen tietyissä asioissa, ei osaamiseen tai taitoihin, mutta sekin on pelkkää perusteetonta arvailua.
Joku saattaisi esittää niinkin radikaalin näkemyksen, että miesten yliedustus Googlella johtuu osittain biologiasta ja osittain kulttuurillisista syistä. Mutta se ei ole Damoren kanta. CNN:llä kerrottiin hänen kirjoittaneen käytännössä, että hän ei pidä siitä, että naiset ovat tekemisissä tietokoneiden kanssa.
Näin kerrottiin myös Hesarissa, joten sen on oltava totta. Toisaalta Hesarin juttu oli copy-pastettu suoraan Nyt-liitteestä, joten ehkä se on sittenkin osittain tietynlaisen maailmankatsomuksen värittämä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Joku saattaisi esittää niinkin radikaalin näkemyksen, että miesten yliedustus Googlella johtuu osittain biologiasta ja osittain kulttuurillisista syistä.
Ja joku saattaisi pitää näkemystä olkiukkona, sillä ainakaan tällä palstalla väitettä ei ole kukaan tosissaan kiistänyt.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllä, sukupuolten väliset keskimääräiset erot noissa ominaisuuksissa ovat tutkittua faktaa. Sen sijaan se, että nuo ominaisuudet vaikuttaisivat negatiivisesti johtamis- tai neuvottelukykyyn, on niitä tutkimustulosten pohjalta tehtyjä mutkat suoraksi- johtopäätöksiä (joita tuossa memossa on tehty jonkin verran), joista mainitsen nyt noin neljättä kertaa.
Olen tuon maininnan toki nähnyt muutaman kerran, mutta nyt se ensimmäistä kertaa konkreettisesti yhdistettiin juuri tähän väitteeseen. Hyväksyn tulkinnan.
On mahdollista, että nuo ominaisuudet vaikuttaisivat esimerkiksi johtamis- tai neuvottelutaitoihin tai -halukkuuteen, mutta vaikutus voi yhtä hyvin olla positiivinen kuin negatiivinen. Joka tapauksessa mistään tuollaisista vaikutuksista en ole nähnyt mitään tutkimustuloksia, joten toistaiseksi pidän todennäköisimpänä, että mitään vaikutusta ei ole, ellei sitten aivan poikkeustapauksissa.
Minäkään en ole nähnyt tuollaisia tutkimustuloksia ja koska googlen työntekijä ei lähteitä sellaiselle esittänyt niin on varsin ilmeisesti hänkään ei nähnyt.

Henkilö siis esittää tietystä ihmisjoukosta negatiivissävytteisen väitteen. Väite ei perustu tutkimustulokseen, vaan mutuun. Mutuun pohjautuva tiettyä ihmisjoukkoa koskeva negatiivissävytteinen viesti on kirjaimellisesti joukkoa halventava. Päädymme siis johtopäätökseen, että Yle oli uutisessaan 100% oikeassa kutsuessaan ylläolevan väitteen sisältänyttä viestiä naisia halventavaksi.
 

sinikettu

Jäsen
Väite ei perustu tutkimustulokseen, vaan mutuun.
Väite perustuu empiirisiin havaintoihin ja se käy yksiin kyseisten tutkimustuloksien ekstrapoloinnin suhteen. Naisia on vähemmän johtavassa asemassa käytännössä kaikilla aloilla, myös naisvaltaisilla. Syrjintä ja stereotypioiden johdannaiset eivät ole syy, jolla tätä seikkaa voi tänä päivänä selittää. Naiset pärjäävät keskimäärin paremmin akateemisessa maailmassa ja ovat valloittaneet leijonasosan paikoista lähestulkoon kaikkialla, jonne haluavat päästä.

Tällä hetkellä vaaka painaa vahvasti siihen suuntaan, että kyseinen tulkinta naisista johtoasemien suhteen pitää paikkansa.
 

sinikettu

Jäsen
Joka tapauksessa mistään tuollaisista vaikutuksista en ole nähnyt mitään tutkimustuloksia, joten toistaiseksi pidän todennäköisimpänä, että mitään vaikutusta ei ole, ellei sitten aivan poikkeustapauksissa.
Voit kerätä aiheesta omaa tutkimustietoa esimerkiksi etsimällä johtoasemassa olevien naisten määriä eri aloilla. Kuten mainittu, suurin osa johtavien asemien haltijoista on miehiä oikeastaan alalla kuin alalla. Kun otetaan huomioon fakta sukupuolierojen persoonallisuuspiirteistä, tämä havainto sopii varsin hyvin teoriaan.

Tämän hetkisen tiedon valossa siis on hyvin todennäköistä, että ilmiö johtuu vahvasti (muun muassa) persoonallisuuspiirteiden eroista.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Oikeesti?

Jessus. Oletko sattumoisin koskaan kuullut tieteenalasta nimeltä epidemiologia?
En mutta minulla on google.
Epidemiologia on kvantitatiivinen tutkimustapa, joka tutkii terveyteen liittyvien tilojen ja tapahtumien ja niihin liittyvien tekijöiden jakaantumista , joista on mahdollista saada tilastollista aineistoa

Yksittäisen ihmisen omakohtaiset kokemukset ovat niin rajallisia, että niissä ei sellaisiin tilastollisiin lukumääriin päästä että ne olisivat tilastollisesti merkittäviä.
Kun vielä hahmopsykologian perusteista tiedetään, että ihmiset ovat hyvin alttiita hahmottamaan kuvioita ja säännönmukaisuuksia asioissa joissa sellaisia ei ole olemassakaan, niin nämä mutut ovat erittäin epäluotettavia tapoja tutkia massoja.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Millaisen todistusaineiston valossa @dana77 kykenisi uskomaan, että sukupuolten persoonallisuuserot ovat syynä johtoasemien sukupuolieroihin?
Mieluiten näkisin sen tapahtuvan pitkäaikaisena laajamittaisena pitkittäissuuntaisena seurantatutkimuksena yhteiskunnassa joka olisi täysin tasa-arvoinen. Esim 50 vuotisena.
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mieluiten näkisin sen tapahtuvan pitkäaikaisena laajamittaisena pitkittäissuuntaisena seurantatutkimuksena yhteiskunnassa joka olisi täysin tasa-arvoinen. Esim 50 vuotisena.

Hypoteesia ei saa esittää koska asiaa ei pysty täysin aukittomasti (danan kriteereillä) todistamaan? Eli jatkossakin voidaan sitten surkutella kun jakauma tehtävässä x on 70-30 vaikka jakauma todellisuudessa vastaisi täsmälleen sitä mitä sen "kuuluu" olla.
 

BileTooth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Voit kerätä aiheesta omaa tutkimustietoa esimerkiksi etsimällä johtoasemassa olevien naisten määriä eri aloilla. Kuten mainittu, suurin osa johtavien asemien haltijoista on miehiä oikeastaan alalla kuin alalla. Kun otetaan huomioon fakta sukupuolierojen persoonallisuuspiirteistä, tämä havainto sopii varsin hyvin teoriaan.

Tämän hetkisen tiedon valossa siis on hyvin todennäköistä, että ilmiö johtuu vahvasti (muun muassa) persoonallisuuspiirteiden eroista.
Havaittuja johtoasemissa olevien naisten ja miesten määriä ei voi pitää todisteena siitä, että nuo mainitut keskimääräiset ominaisuudet vaikuttaisivat naisten kyvykkyyteen toimia johtajina, vaikka jokin esitetty hypoteesi olisikin tuon havainnon kanssa linjassa.

Tämän kaltaiset havaintojen ja hypoteesien rinnakkaisuudet antavat kyllä syytä lisätutkimuksille, mutta mitään kausaliteettipäätelmiä ei noiden perusteella voi tehdä. Syitä voi olla monia ja tämä esitetty niistä vaikka pienin, jokin kolmas syy voi vaikuttaa sekä naisten määrään johtajina että mainittuihin ominaisuuksiin jne. Puuttuva muuttuja, käänteinen kausaliteetti yms yms. Ja nämä ovat ongelmia vielä siinäkin vaiheessa, vaikka saataisiin oikeita korrelaatioita laskettua noiden luonteenpiirteiden ja johtamistaitojen välille, mitä ei tietääkseni ole tehty.

Toki ne naisilla yleisemmät piirteet voivat hypoteettisesti olla yksi syy havaittuun johtajien sukupuolijakaumaan, mutta onko vaikutuksen reitti halukkuus, kyvykkyys vai joku muu, sitä emme tiedä. Emme myöskään tiedä, kuinka suurta osaa havaitusta epätasapainosta ne selittävät, jos siis selittävät lainkaan.

Kuten aiemmin kirjottelin, pitäisin todennäköisempänä, että nuo naisilla keskimäärin yleisemmät ominaisuudet vaikuttavat ennemmin naisten halukkuuteen pyrkiä johtoasemiin, kuin naisten kyvykkyyteen toimia johtajina. Mutta koska tästäkään en ole nähnyt vankkaa näyttöä (havaitut määrät eivät tosiaan syistä kerro), korostan, että tämäkin on vain omaa mutuiluani. Jonkinlaisten kyselytutkimusten tuloksia kuitenkin muistelisin lukeneeni, jotka tukisivat tätä arvausta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Hypoteesia ei saa esittää koska asiaa ei pysty täysin aukittomasti (danan kriteereillä) todistamaan? Eli jatkossakin voidaan sitten surkutella kun jakauma tehtävässä x on 70-30 vaikka jakauma todellisuudessa vastaisi täsmälleen sitä mitä sen "kuuluu" olla.
Tottakai saa esittää, mutta niin kauan kun ne ovat todistamattomia, niin ne ovat vain mutua tai teoriaa.
Isommat kokonaisuudet vaativat toki useampia tutkimuksia, mutta tuossa on monia osa-alueita on helppo tutkia.
On varsin helppo tutkia, vaikka eri sukupuolien kykyä neuvotella niin että neuvottelijan sukupuolta ei paljasteta ja tutkimus toteutetaan kaksoissokkotutkimuksena.
 

sinikettu

Jäsen
Yksittäisen ihmisen omakohtaiset kokemukset ovat niin rajallisia, että niissä ei sellaisiin tilastollisiin lukumääriin päästä että ne olisivat tilastollisesti merkittäviä.
En puhunut omakohtaisista kokemuksistani, vaan johtajatilastoista kaikkialla maailmassa kaikilla aloilla. Tämä on kaukana mutuilusta.

Tuohon toiseen kysymykseen liittyen. Tuollaista tilastodataa on oikeasti olemassa. Yhteiskunnan tasa-arvoistumisen voi nähdä todella hyvin tilastoista. Naiset ovat vallanneet muun muassa pikkuhiljaa oikeustieteen, lääketieteen, sosiaalitieteet ja psykologian. Mainitsemaani etenevää kohorttitutkimusta ei ole tällä hetkellä tarpeen tehdä, sillä se on tapahtunut ihan itsestään ja on tapahtumassa kaiken aikaa. Voit tehdä laadukkaita päätelmiä nykyisistä tilastoista, miten johtaja-asemat ovat viimeisen 50 vuoden aikana muuttuneet esimerkiksi suhteessa mainitsemiini aloihin. En tiedä tilastoja, mutta veikkaisin (mutu!), että tasa-arvo on lisääntynyt roimasti, mutta rumalla tavalla jämähtänyt tiettyyn pisteesen ja jäänyt tapahtumatta feministisen narratiivin mukaan, kuten esimerkiksi tekniikan aloilla.

Tieto tulee varmasti lisääntymän ja tarkentumaan. Tällä hetkellä kuitenkin kaikki osoittaa siihen suuntaan, että naiset eivät halua johtaviin asemiin yhtä paljon kuin miehet.
 

sinikettu

Jäsen
On varsin helppo tutkia, vaikka eri sukupuolien kykyä neuvotella niin että neuvottelijan sukupuolta ei paljasteta ja tutkimus toteutetaan kaksoissokkotutkimuksena.
Tällaisia juttuja ei ole mahdollista tutkia laboratorio-olosuhteissa. Ainoastaan luoda hypoteeseja. Johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei oikeaa kovapanoksista neuvottelua ole mahdollista simuloida edes välttävällä tarkkuudella.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Havaittuja johtoasemissa olevien naisten ja miesten määriä ei voi pitää todisteena siitä, että nuo mainitut keskimääräiset ominaisuudet vaikuttaisivat naisten kyvykkyyteen toimia johtajina, vaikka jokin esitetty hypoteesi olisikin tuon havainnon kanssa linjassa.

Tämän kaltaiset havaintojen ja hypoteesien rinnakkaisuudet antavat kyllä syytä lisätutkimuksille, mutta mitään kausaliteettipäätelmiä ei noiden perusteella voi tehdä. Syitä voi olla monia ja tämä esitetty niistä vaikka pienin, jokin kolmas syy voi vaikuttaa sekä naisten määrään johtajina että mainittuihin ominaisuuksiin jne. Puuttuva muuttuja, käänteinen kausaliteetti yms yms. Ja nämä ovat ongelmia vielä siinäkin vaiheessa, vaikka saataisiin oikeita korrelaatioita laskettua noiden luonteenpiirteiden ja johtamistaitojen välille, mitä ei tietääkseni ole tehty.

Toki ne naisilla yleisemmät piirteet voivat hypoteettisesti olla yksi syy havaittuun johtajien sukupuolijakaumaan, mutta onko vaikutuksen reitti halukkuus, kyvykkyys vai joku muu, sitä emme tiedä. Emme myöskään tiedä, kuinka suurta osaa havaitusta epätasapainosta ne selittävät, jos siis selittävät lainkaan.

Kuten aiemmin kirjottelin, pitäisin todennäköisempänä, että nuo naisilla keskimäärin yleisemmät ominaisuudet vaikuttavat ennemmin naisten halukkuuteen pyrkiä johtoasemiin, kuin naisten kyvykkyyteen toimia johtajina. Mutta koska tästäkään en ole nähnyt vankkaa näyttöä (havaitut määrät eivät tosiaan syistä kerro), korostan, että tämäkin on vain omaa mutuiluani. Jonkinlaisten kyselytutkimusten tuloksia kuitenkin muistelisin lukeneeni, jotka tukisivat tätä arvausta.
Mielestäni sinä ja Dana sorrutte tässä juuri siihen suurimpaan ongelmaan mikä tässä "uutisoinnissa" (lue mollaamisessa) on vialla. Eli aletaan repimään asiayhteydestä yksittäisi kohtia tekstistä ja kyseenalaistamaan niitä aivan tarpeettoman tarkasti.

Se koko memo ei tarttunut naisten määrään tehtävässä X tai Y, se ei tarttunut mihinkään muuhunkaan yksityiskohtaan, vaan se nimen omaan pyrki asettelemaan sanansa hyvin varovaisesti ja tuomaan ilmi huonoja asioita Googlen tekemisissä. Väittämät vaan pitää akateemisessa maailmassa perustella jollakin, niin tässä tuotiin perustelut ja lähteet varsin hyvin esille. Toki mukana oli muutama yleistys, mutta niihinkin muistettiin joka kohtaan laittaa lievennyksiä ja selityksiä, ettei voi vetää liian suuria johtopäätöksiä.

Lopputulos oli silti aivan jumalaton hyökkäys kirjoittajaa kohtaan, joka saatanan pilkkuun on tartuttu ja vaikka ihan asiantuntevat tahot ovat aivan asiallisesti sanoneet kirjoituksen olevan hyvinkin pitkälti asiallinen, niin silti tämä hyökkäys ja pilkunnussinta se vaan jatkuu.
 

sinikettu

Jäsen
Sen sijaan se, että nuo ominaisuudet vaikuttaisivat negatiivisesti johtamis- tai neuvottelukykyyn, on niitä tutkimustulosten pohjalta tehtyjä mutkat suoraksi- johtopäätöksiä

Havaittuja johtoasemissa olevien naisten ja miesten määriä ei voi pitää todisteena siitä, että nuo mainitut keskimääräiset ominaisuudet vaikuttaisivat naisten kyvykkyyteen toimia johtajina, vaikka jokin esitetty hypoteesi olisikin tuon havainnon kanssa linjassa.
Tuota noin. Tässä menee nyt pari asiaa sekaisin. Memossa ei käsittääkseni mainita millään tapaa, että naiset olisivat kyvyttömämpiä johtotehtävissä. Maininnassa viitataan siihen, että nämä persoonallisuustekijät selittävät osittain, miksi naisia on suhteessa pienempi määrä johtoasemissa. Mielestäni tulkinta tuossa on se, että johtuen persoonallisuuseroista, naiset eivät hakeudu johtaviin asemiin niin paljoa. Ei sitä, että naiset olisivat huonompia johtajia.

En usko, että kyseiset persoonallisuuserot johtavat automaattisesti huonompaan johtamiskykyyn. Uskon kuitenkin, että kyseiset persoonallisuuserot johtavat naisten vähempään hakeutumiseen johtoasemiin.

Koskee myös nimimerkkiä @dana77
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yhteiskunnan tasa-arvoistumisen voi nähdä todella hyvin tilastoista. Naiset ovat vallanneet muun muassa pikkuhiljaa oikeustieteen, lääketieteen, sosiaalitieteet ja psykologian. Mainitsemaani etenevää kohorttitutkimusta ei ole tällä hetkellä tarpeen tehdä, sillä se on tapahtunut ihan itsestään ja on tapahtumassa kaiken aikaa.
Et sitten mitään ristiriitaa näe siinä, että kertoilet miten erot ovat biologiassa ja sitten samaan hengenbetoon kerrot miten tilastollisesti merkittäviä muutoksia on tapahtunut lyhyessä ajassa, vaikka naisten biologia ei taatusti ole muuttunut tällä välillä mihinkään? Sinänsä olen samaa mieltä, että tasa-arvoistumisen voi nähdä tilastoista mutta kehitys on vielä kesken.

On helppoa sanoa, että tyttöjen menestys on seurausta koulutuksesta ja niin osittain onkin. Kuitenkin ei tarvi mennä kovin kauas taaksepäin kun tyttöjen vähäisempää koulusta nähtiin seurauksena sukupuolten välisistä biologisista eroista. Suomessa on vielä minun elinaikana ollut poika- ja tyttökouluja ja sen takana ei taatusti ollut ajatus, että tytöt ja pojat ovat biologialtaan identtisiä, mutta opetetaan heille muutoin vain eri asioita. Itseasiassa meillä oli lukiossa matematiikan opettaja joka keräsi itselleen puhtaan poikaluokan pitkää matematiikkaa lukevista pojista.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Väittämät vaan pitää akateemisessa maailmassa perustella jollakin, niin tässä tuotiin perustelut ja lähteet varsin hyvin esille. Toki mukana oli muutama yleistys, mutta niihinkin muistettiin joka kohtaan laittaa lievennyksiä ja selityksiä, ettei voi vetää liian suuria johtopäätöksiä.
Miksi tuollaisia yleistyksiä oli tarpeen laittaa alunperinkään ja ketä se lohduttaa, että niitä koitetaan pehmittää näennäisillä lievennyksillä.
Se toimii yhtä hyvin kuin lause, että minä en ole rasisti enkä halua yleistää, mutta ryssät haisee pahalle (copyright Juice Leskinen).
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Veikkaan että rekkakuskien joukossa sukupuolijakauma on vielä pahemmin vinoutunut. Siihenkin olisi hyvä puuttua.

Tämä on hyvä pointti. Näihin ammatteihin ei feministit vaadi tasa-arvoa, koska itsekin tietävät, ettei naiset hakeudu alalle. Miksi he olettavat että naiset hakeutuisivat yhtä paljon johtotehtäviin kuin miehet?
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Tuota noin. Tässä menee nyt pari asiaa sekaisin. Memossa ei käsittääkseni mainita millään tapaa, että naiset olisivat kyvyttömämpiä johtotehtävissä. Maininnassa viitataan siihen, että nämä persoonallisuustekijät selittävät osittain, miksi naisia on suhteessa pienempi määrä johtoasemissa. Mielestäni tulkinta tuossa on se, että johtuen persoonallisuuseroista, naiset eivät hakeudu johtaviin asemiin niin paljoa. Ei sitä, että naiset olisivat huonompia johtajia.

En usko, että kyseiset persoonallisuuserot johtavat automaattisesti huonompaan johtamiskykyyn. Uskon kuitenkin, että kyseiset persoonallisuuserot johtavat naisten vähempään hakeutumiseen johtoasemiin.

Koskee myös nimimerkkiä @dana77
Eikös tuossa tekstissä nimen omaan mainita, että usein sitten ne naiset, jotka lähtevät noihin hommiin, siitä huolimatta, että ovat vähemmistössä. Juuri tästä syystä ole usein jopa parempia kuin miehet keskimäärin? Vai muistanko ihan omiani.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tämä on hyvä pointti. Näihin ammatteihin ei feministit vaadi tasa-arvoa, koska itsekin tietävät, ettei naiset hakeudu alalle. Miksi he olettavat että naiset hakeutuisivat yhtä paljon johtotehtäviin kuin miehet?
Ei tuossa ollut mitään vakavasti otettavaa pointtia. Jos naisia syrjitään rekka-autokuskeiksi pääsyssä niin asiaan tulee puuttua. Ihan samoin kuin siihen tulee puuttua jos miehiä syrjitään vaikkapa opettajiksi pääsyssä.
 

sinikettu

Jäsen
Et sitten mitään ristiriitaa näe siinä, että kertoilet miten erot ovat biologiassa ja sitten samaan hengenbetoon kerrot miten tilastollisesti merkittäviä muutoksia on tapahtunut lyhyessä ajassa, vaikka naisten biologia ei taatusti ole muuttunut tällä välillä mihinkään
En oikein ymmärrä mitä haet takaa. Olen sitä mieltä, että yhteiskunnalliset olot vaikuttavat ei-biologisella tasolla sukupuolten eroihin. Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä enemmän eroavaisuuksia voi selittää biologisilla tekijöillä. Ennen viimeisiä vuosikymmeniä yhteiskunnalliset tekijät olivat suurempia selittäjiä kuin biologiset. En usko, että enää näin on asia kehittyneissä maissa. Tasa-arvo ei ole sataprosenttista, mutta se on lähempänä sataa prosenttia kuin nollaa ja se on ollut koko ajan paranemaan päin.

Mielestäni tällä hetkellä on riittävästi tietoa puolustamaan väittämää, että sukupuolten persoonallisuuserot ovat iso tekijä selittämään johtoasemien sukupuolieroja. Vastaväitteelle ei kuitenkaan ole muita argumentteja kuin että kvantitatiivinen tutkimus on mutuilua ja syrjintä rulettaa kaikilla aloilla. Sukupuolten työelämän murrosta katsottaessa on silkkaa tyhmyyttä väittää, että yhteiskunnassa olisi hyvin perustavanlaatuisia syrjintätekijöitä, jotka estäisivät naisia nousemasta johtaviin asemiin enemmän suhtessa miehiin edes naisvaltaisilla aloilla. Todellakin, edes osalla aloista.
 
Jos naisia syrjitään rekka-autokuskeiksi pääsyssä niin asiaan tulee puuttua.

Jonkin verran rekkakuskien juttuja kuunnelleena olen sitä mieltä, että heidän keskuudessaan seksistiset ja rasistiset asenteet ovat aivan liian yleisiä. Rekkakuskeillekin olisi hyvä järjestää monimuotoisuuden ymmärtämistä edistäviä koulutuksia vähintään yhtä paljon kuin Googlen koodareillekin. Silloin naisten olisi helpompi hakeutua alalle ja viihtyä siellä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös