Alkuperäinen väite oli "nyyhkiminen alkaa välittömästi jos hänen tunteisiin menevistä asioista lasketaan sanallakaan leikkiä".
Kysyin missä näin on tapahtunut.
Alkuperäinen väite oli "nyyhkiminen alkaa välittömästi jos hänen tunteisiin menevistä asioista lasketaan sanallakaan leikkiä".Etkös kysynyt, että missä on nyyhkinyt? Mielestäni molempia voidaan pitää "nyyhkimisenä".
Alkuperäinen väite oli "nyyhkiminen alkaa välittömästi jos hänen tunteisiin menevistä asioista lasketaan sanallakaan leikkiä".
Kysyin missä näin on tapahtunut.
Surullinen esimerkki tästä oli se kun Hirviniemi talloi Suomen lippua Kingi-ohjelmassa. Lipun tallominen meni oikein poliisitutkintaan saakka, mikä veti sanattomaksi.Yleinen huumorintajuttomuus ja tosikkomaisuus on tosiaan valitettavan yleistä.
Alkuperäinen väite oli "nyyhkiminen alkaa välittömästi jos hänen tunteisiin menevistä asioista lasketaan sanallakaan leikkiä".
Kysyin missä näin on tapahtunut.
Ja sinäkin olisit varmasti voinut tajuta minun pointtini, että olisi ollut mielenkiintoista nähdä että osaako Kivi käsitellä huumoria hänelle tärkeistä asioista.Ja halutessasi olisit ehkä voinut tajuta pointtini oleellisen osan vaikka Kiven nostinkin yksilönä esiin. Arvostan hänen tylyä settiään/potentiaaliaan stand upin tekijänä, mutta valitettavasti tuo itkupilliksi muuntautuminen syö paljon hänen juttua. Eväitä olisi olla älykkäällä tavalla brutaali koomikko, mutta se vaatisi juurikin myös oman arvomaailman kyseenalaistamista. Ja itselleen tärkeistä asioista vitsailua. Tuolloin toteutuisi se että huumori todellakin olisi vain huumoria. Ei yhden agendan rumputulta, ei itkua ja turhaa konfliktihakuisuutta. Jimmy Carrin sanoin: just jokes.
Ja sinäkin olisit varmasti voinut tajuta minun pointtini, että olisi ollut mielenkiintoista nähdä että osaako Kivi käsitellä huumoria hänelle tärkeistä asioista.
Se että osaa vitsailla vaikka pedofilialla on eri asia kuin naureskella sille muissa yhteyksissä.
Jaa, minusta surullinen esimerkki on se pahvihattuinen pelle Lahdessa, joka ei tehnyt mitään laitonta, mutta mistä saatiin järkyttävä haloo aikaiseksi ja jopa mittava poliisitutkinta jne.Surullinen esimerkki tästä oli se kun Hirviniemi talloi Suomen lippua Kingi-ohjelmassa. Lipun tallominen meni oikein poliisitutkintaan saakka, mikä veti sanattomaksi.
Jaa, minusta surullinen esimerkki on se pahvihattuinen pelle Lahdessa, joka ei tehnyt mitään laitonta, mutta mistä saatiin järkyttävä haloo aikaiseksi ja jopa mittava poliisitutkinta jne.
Sille jampalle kun olisi pitänyt vain nauraa.
En, kun en tunne henkilöä, mutta selvästi oli ainesta koomikoksi. Eihän tuollaiselle voi kuin nauraa, vielä naurettavampaahan on se jos jamppa oli siellä tosissaan, mutta ei kai nyt kukaan ihan niin tyhmä voi olla? Ja kyllä olihan tuo aika mustaa läppää, mutta siksi se olikin niin hauskaa.Osaatko kertoa hänen motiiveistaan? Tunnetuksi halunnut koomikon alku? Jo tunnettu koomikko heittämässä tiedossa ollutta sekä alleviivattua läppää?
Pori jazzit sortaa selvästi toista sukupuolta tämän kolumnistin mukaan. Itse pidän hyvää musiikkia hyvänä musiikkina, mutta näköjään tästäkin ollaan saatu sukupuolikysymys.
Linkki Satakunnan Kansaan.
Haluan festareille lisää naisia - Satakunnan Kansa
Kyllähän musiikkibisnes on etenkin aiemmin ollut erittäin miesvaltaista hommaa, ja vaikka tasa-arvoisuus on alalla kehittynyt niin tekemistä vielä löytyy. Niinpä tämä kolumni on enemmän kuin paikallaan.
Se, mistä sinä pidät, ei kerro niinkään hyvästä musiikista vaan siitä, millaista musiikkia sinä olet oppinut arvostamaan. Ja tässä oppimisprosessissa piileekin monesti musiikin miesvaltaisuuden ydin.
Mikä ihmeen oppimisprosessi? Olisiko tässä tapauksessa esim. Pori Jazzien buukkailijan pitänyt ottaa enemmän naisartisteja ainoastaan sen takia, että he ovat naisia? Tämä siis ehkäpä vielä kyseisen festarin kiinnostavuuden ja tuoton kustannuksella? Oikeasti?Kyllähän musiikkibisnes on etenkin aiemmin ollut erittäin miesvaltaista hommaa, ja vaikka tasa-arvoisuus on alalla kehittynyt niin tekemistä vielä löytyy. Niinpä tämä kolumni on enemmän kuin paikallaan.
Se, mistä sinä pidät, ei kerro niinkään hyvästä musiikista vaan siitä, millaista musiikkia sinä olet oppinut arvostamaan. Ja tässä oppimisprosessissa piileekin monesti musiikin miesvaltaisuuden ydin.
Eiköhän festareille laiteta vaikka apina lavalle, jos sillä saadaan katsojia ja voittoa? Musiikkibisnes ja urheilu on minusta tasa-arvoisinta mitä löytyy. Jos olet tarpeeksi myyvä pääset eteenpäin. Soittamaan voi alkaa kukavain ja todistetusti monet naiset ovat lyöneet itsensä läpi niin meillä kuin maailmalla. Pitäisi läpilyöntien sitten mennä 50/50, kun uskallan arvata miehiä yrittävän paljon enemmän? Miten esimerkiksi baareissa kiertävien bändien sukupuolijakauma menee? Luultavasti miesvoittoista on, joten lyökö itseasiassa naismuusikko helpommin läpi kuin miesmuusikko?Kyllähän musiikkibisnes on etenkin aiemmin ollut erittäin miesvaltaista hommaa, ja vaikka tasa-arvoisuus on alalla kehittynyt niin tekemistä vielä löytyy. Niinpä tämä kolumni on enemmän kuin paikallaan.
Kyllähän musiikkibisnes on etenkin aiemmin ollut erittäin miesvaltaista hommaa, ja vaikka tasa-arvoisuus on alalla kehittynyt niin tekemistä vielä löytyy. Niinpä tämä kolumni on enemmän kuin paikallaan.
Se, mistä sinä pidät, ei kerro niinkään hyvästä musiikista vaan siitä, millaista musiikkia sinä olet oppinut arvostamaan. Ja tässä oppimisprosessissa piileekin monesti musiikin miesvaltaisuuden ydin.
Kaspo ei yritä tässä pakottaa Jazzia tai teitä tekemään mitään muuta kuin vähän miettimään itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita. Pukeutumisesta lähtien meillä on vanhakantaisia itsestäänselvyyksiä siitä, kenelle suositellaan pinkkiä vaatetta ja kenelle ostetaan sähkökitara lahjaksi. Eli sitä, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että "itsestäänselvyytenä" on enemmän suosittuja miesartisteja jossain tai soittaa tietyssä roolissa.
Mitä itsestäänselvyyksiä tässä asiassa on? Minusta on suhteellisen typerää pakottaa tyttöjä tai poikia valitsemaan sellaisia instrumentteja tai genrejä, joita he eivät halua soittaa. Suurin syy, miksi pinkkejä vaatteita tai sähkökitaroita ostetaan tietyille henkilöille on se, että nämä henkilöt haluavat sellaisia. Lapsia tai nuoria voi tietyissä rajoissa ohjata tekemään vanhempiensa haluamia asioita, mutta pakottaminen tuo vain väliaikaisia ja huonoja tuloksia. On aikamoista denialismia väittää, että kenestä tahansa pojasta saa pelkästään kasvatuksella pinkkejä paitoja pitävän ja nukeilla leikkivän balettitanssijan. Tai vaihtoehtoisesti goottirokkia möreällä sähkökitaralla aamusta iltaan soittavan tummiin meikkeihin, niittiin ja nahkaan sonnustautuneen tytön.Kaspo ei yritä tässä pakottaa Jazzia tai teitä tekemään mitään muuta kuin vähän miettimään itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita. Pukeutumisesta lähtien meillä on vanhakantaisia itsestäänselvyyksiä siitä, kenelle suositellaan pinkkiä vaatetta ja kenelle ostetaan sähkökitara lahjaksi. Eli sitä, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että "itsestäänselvyytenä" on enemmän suosittuja miesartisteja jossain tai soittaa tietyssä roolissa.
On aikamoista denialismia väittää, että kenestä tahansa pojasta saa pelkästään kasvatuksella pinkkejä paitoja pitävän ja nukeilla leikkivän balettitanssijan. Tai vaihtoehtoisesti goottirokkia möreällä sähkökitaralla aamusta iltaan soittavan tummiin meikkeihin, niittiin ja nahkaan sonnustautuneen tytön.
En oikein ymmärrä mitä haet takaa. Justhan minä kirjoitin, että ihmisiä ei kannata pakottaa mihinkään, vaan antaa heidän itse tehdä omat valintansa. Sukupuolineutraalius on postmodernismi-feminismin keksintö, joka ei kuvaa reaalimaailmaa. Yksilöiden välillä on suuria eroja, mutta niin on myös biologisten sukupuolien välillä. Toisin kuin joskus kuulee, sukupuoli(-identiteetti) ei ole jatkumo vaan bimodaalinen jakauma. On olemassa maskuliinisiä tyttöjä ja femiinisiä poikia, mutta keskimäärin femiinisiä ja maskuliinisiä piirteitä omaavien henkilöiden raja on hyvin selvä. Tämä raja on biologinen sukupuoli. Rautalangasta väännettynä: maskuliinisia poikia on enemmän kuin maskuliinisia tyttöjä ja femiinisiä tyttöjä on enemmän kuin femiinisiä poikia. Näin on ollut jokaisessa tunnetussa ihmispopulaatiossa, eikä se miksikään tule gender-feministien aatteista muuttumaan.On aikamoista höpöilyä rakentaa tällaista olkiukkoa ja sitten piestä sitä kuoliaaksi tällaisella raivolla.
Tämä on klassinen konservatiivien olkiukkohyökkäys sukupuolineutraaliutta vastaan, väitetään että ajatusmallissa haettaisiin pakottamista tai väkisin toiseen rooliin muokkaamista.
Ei, vaan kyse on siitä, että jokainen tyttö ja poika saa aivan itse, niin pitkälle kuin mahdollista ilman ohjausta, päättää tykkääkö hän pinkistä vai mustasta ja soittaako hän sähkökitaraa vai viulua.
Valtaosa lapsista menee ns. standardin mukaan ohjaamattakin, mutta jotta lapsi saisi kasvaa mahdollisimman terveen itsetunnon omaavaksi aikuiseksi, ei lasta eikä nuorta kannata väkisin ängetä tytön tai pojan muottiin.
Juu, kirjoitit, mutta lähdit höpöilemään pakottamisesta vaikka kukaan ei ollut indikoinut mitään sinne päinkään.
Mitä mieltä olet kiintiöistä? Pitäisikö festareiden pitäjät pakottaa joihinkin sukupuolikiintiöihin?