Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[Patapakka]

Eiköhän nuo Sumasen laskelmat ole ihan samanlaista propagandaa kuin ikuiset puheet naisen 80 sentin eurosta. Toki vallitsevassa mielipideilmastossa tuo naisen euro on 80 senttiä on se oikea mielipide ja Sumasen värittynyt näkökulma se väärä. Kun täällä on nyt vuosikausia julistettu yhtenä totuutena tuota naisen euro on 80 senttiä-väittämää, niin ei mielestäni kauhean iso vääryys ole, jos nyt yksi Sumanen silloin tällöin esittää poikkeavan näkökannan asiaan. Oli sitten kuinka oikea tai väärä tahansa.

Tämä EK:n johtavan asiantuntija Heidi Marttilan kirjoitus on uskoakseni hyvin lähellä totuutta. Naisen euro on siis 97 senttiä ja toki se kolme senttiä tasa-arvon nimissä tulisi kuroa umpeen.

Minua ihmetyttää, kuinka eläkkeellä olevan harrastelijatutkijan näkemys asiasta sai niin ison huomioarvon eri järjestöjen asiantuntijoiden keskuudessa. Feministinen lähestymistapa yhteiskuntaan näkyy aina Hangosta Utsjoelle asti. Kuinka paljon feminististä propagandaa onkaan vuosien saatossa mennyt mediassa läpi ilman mitään kritiikkiä.

 

[Runtulin]

Se on jossain määrin mielipidekysymys. Ei ole perusteltua että miksi tietyillä naisvaltaisilla aloilla palkkataso on alempi kuin vastaavan koulutusason miesvaltaisilla, joten en kutsuisi tilannetta tasa-arvoiseksi mutta ei tuo 83 senttiäkään mikään täydellinen totuus ole.

Miksi koulutustason pitäisi jotenkin korreloida palkan kanssa, että vallitsisi tasa-arvo? Koulutus on vain yksi tapa investoida omaan tuottavuuteen, eikä välttämättä se paras (vaikkakin usein tehokas).

Kukaan ei vaadi, että 100 000 euron sijoituksella traktoriin tai 100 000 euron sijoituksella vaahtomuoviin pitäisi saada sama tuotto. On siis aivan älytön idea, että koulutuksen osalta investoinneista pitäisi tehdä yhtä kannattavia, kun näin ei ole muidenkaan asioiden kohdalla.

 

[sinikettu]

Se on jossain määrin mielipidekysymys. Ei ole perusteltua että miksi tietyillä naisvaltaisilla aloilla palkkataso on alempi kuin vastaavan koulutusason miesvaltaisilla ja siihen on syitä miksi naiset joutuvat työskentelemään matalapalkkaisemmilla aloilla vastoin tahtoaan, joten en kutsuisi tilannetta tasa-arvoiseksi mutta ei tuo 83 senttiäkään mikään täydellinen totuus ole.

Tässä kohtaa joku voisi nokittaa kysymyksellä, miksi naiset eivät korkeamman opiskelumenestyksen myötä valtaa paremman palkkaluokan aloja. Se nimittäin olisi mahdollista. Lääketieteen ja oikeustietee puolella se näyttää onnistuvan varsin mallikkaasti.

Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä suuremmat erot sukupuolten välillä on muun muassa persoonallisuuspiirteiden kehittymisessä ja ammatinvalinnoissa. Miehet menevät enemmän tuottaville ja korkeapalkkaisille aloille, esimerkiksi tekniikan puolelle, ja täten ansaitusti tienaavat enemmän kuin naiset.

Alojen palkkaerojen tasapainottaminen on typerää pelkästään sen perusteella, millainen sukupuolijakauma siellä on. Joillain aloilla on "epäreilut" palkat julkisen sektorin puolella ja kenties niitä voisi yrittää tasoittaa jollain tapaa, mutta sukupuolijakauma on yksi viimeisimpiä syitä, miksi niin pitäisi tehdä.

 

[dana77]

Miksi koulutustason pitäisi jotenkin korreloida palkan kanssa, että vallitsisi tasa-arvo? Koulutus on vain yksi tapa investoida omaan tuottavuuteen, eikä välttämättä se paras (vaikkakin usein tehokas).

Koulutus ei toki ole ainoa palkkaan vaikuttava tekijä (kysyntä ja tarjonta, vahvat ammattiliitot, heikot työnantajat, välillä mystiset tuottavuudet joita ei kuitenkaan pystytä mittaamaan ja monet muut vaikuttavat myös), mutta monet näistä muista tekijöistäkään eivät ole mitään taivaasta annettuja olosuhteita tai faktoja vaan suoraa seurausta poliittisista päätöksistä tai muuten vain perintöä ajalta, jolloin tasa-arvoa ei edes esitetty.

Yhteiskunnan kannalta tasa-arvoinen yhteiskunta valjastaa potentiaalinen parhaiten käyttöön ja tuottaa siten parhaan lopputuloksen. joten siinä määrin missä yhteiskunta voi asiaan vaikuttaa (kaikkialle sen valta ei yllä) sen kannattaa sitä edistää. Yhteiskunta säätelee nytkin koulutusmääriä ja osallistuu kolmikantaan eli siten he tosiallisesti nytkin kontrolloivat kysyntää ja tarjontaa eri aloilla ja siten palkkoja joten näihin puuttuminen ei ole yhtään sen enempää säätelyä tai puuttumista markkinoihin kuin nykyinen status-quokaan.

 

[dana77]

Tässä kohtaa joku voisi nokittaa kysymyksellä, miksi naiset eivät korkeamman opiskelumenestyksen myötä valtaa paremman palkkaluokan aloja. Se nimittäin olisi mahdollista. Lääketieteen ja oikeustietee puolella se näyttää onnistuvan varsin mallikkaasti.

Minun käsitykseni asiasta on että naiset tekevät sitä kaiken aikaa. Toki se että heiltä edellytetään siihen korkeampaa opiskelumenestystä on jo epätasa-arvoista, mutta tässä asiassa tosiaan kehitys kehittyy. Ja tätä kautta toki jossain vaiheessa tulee vastaan myös tilanne, että palkkauspäätökset eivät ole enää pääosin miesten käsissä jonka myötä poistuu taas yksi este lisää.

 

[SergeiK]

Sumasella on tämän lisäksi tapana laskea miesten työtunteihin asepalveluksen tunnit (en nyt muista että menevätkö jopa 24h), jotta saisi perusteltua miksi miehet tekevät enemmän tunteja.

Tälle olisi kiva saada lähde. Tuossa Hesarin mielipidekirjoituksessa hän puhuu seuraavaa

"EU:n tasa-arvodirektiivin mukaan eläke-etuus lasketaan palkaksi, joten Suomessa naiset saavat sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla olevan laskelman mukaan lisähyötyä noin 8–10 prosenttia. Naisen euro on siten selvästi yli 100 senttiä."

Kun tuohon vastineessa mainittua kritiikkiä lukee Twitterin puolelta niin siellä puhutaan että Summasen väite olisi metodologisesti harhainen koska ei ota huomioon äityisvapaita, sairaan lapsen hoitoa tai kotitöitä. Suihinottokin ilmeisesti pitäisi näkyä tilinauhalla ja nimenomaan työnantajan suunnalta tulevana rahaliikenteenä

En kertakaikkiaan ymmärrä ajatusprosessia että työnantaja olisi velvollinen korvaamaan minulle siitä jos imuroin kotini, mutta ilmeisesti mieleni on metadologisesti harhainen.

Tämän ulkopuolella ongelma tuntuu olevan että ylitöistä saa rahaa ja että eri aloilla on eri palkat.

Varmaan se fundamentaalinen kysymys on että tulisiko naisten saada per tehty tunti enemmän kuin miesten että päästäisiin ansioissa tasoihin. Ehkä se on sitten sitä oikeaa tasa-arvoa. Onhan Cooperin testissäkin naisille eri asteikko.

 

[Jani82]

Tässä kohtaa joku voisi nokittaa kysymyksellä, miksi naiset eivät korkeamman opiskelumenestyksen myötä valtaa paremman palkkaluokan aloja. Se nimittäin olisi mahdollista. Lääketieteen ja oikeustietee puolella se näyttää onnistuvan varsin mallikkaasti.

Sielläkin naiset erikoistuvat useammin yleislääketieteeseen tai johonkin "vähemmän" rahakkaaseen oikeusosastoon niin palkkaerot pysyvät kun miehet taas erikoistuvat kirugiksi tai yrityspuolen juristiksi.

Alojen palkkaerojen tasapainottaminen on typerää pelkästään sen perusteella, millainen sukupuolijakauma siellä on. Joillain aloilla on "epäreilut" palkat julkisen sektorin puolella ja kenties niitä voisi yrittää tasoittaa jollain tapaa, mutta sukupuolijakauma on yksi viimeisimpiä syitä, miksi niin pitäisi tehdä.

Eli nostetaan veroja niin saadaan nostettua julkisen sektorin palkkoja?
Kun on riittävän lähellä seurannut esim. kunnallisen terveydenhuollon "tehokkuutta" päivässä otetaan vastaan tyylillä 4-6 potilasta( ei lääkäri vaan hoitaja) ja siihen päälle on oikeasti ruokatunnit ja työajalla voi harrastaa liikuntaa yms. niin vastaavalla tehokkuudella oltaisiin yksityisellä puolella konkurssissa samantien.

 

[Runtulin]

Yhteiskunnan kannalta tasa-arvoinen yhteiskunta valjastaa potentiaalinen parhaiten käyttöön ja tuottaa siten parhaan lopputuloksen. joten siinä määrin missä yhteiskunta voi asiaan vaikuttaa (kaikkialle sen valta ei yllä) sen kannattaa sitä edistää. Yhteiskunta säätelee nytkin koulutusmääriä ja osallistuu kolmikantaan eli siten he tosiallisesti nytkin kontrolloivat kysyntää ja tarjontaa eri aloilla ja siten palkkoja joten näihin puuttuminen ei ole yhtään sen enempää säätelyä tai puuttumista markkinoihin kuin nykyinen status-quokaan.

Tämä ei kyllä nyt yhtään vastannut siihen kysymykseen, miksi yhteiskunnan pitäisi määritellä palkkoja jotenkin sen mukaan, kuinka monta vuotta kukin on koulun penkillä istunut. "Selityksellä no puuttuuhan se moneen muuhunkin asiaan" voisi yhtä hyvin selittää, miksi valtion pitäisi taata yhtä hyvät tuotot niille, jotka investoivat Ilveksen osakkeisiin, eikä sijoitusasuntoon ja höpistä jostain potentiaalista päälle.

Miten ihmeessä yhteiskunta ottaa joidenkin ihmisten potentiaalin paremmin huomioon vaikuttamalla palkkoihin? Siellä se potentiaali on käytössä ihan nykypalkoillakin.

 

[dana77]

Tälle olisi kiva saada lähde.

Lähteenä käytin omaa muistiani, sillä Sumanen on diagrammejaan esitellyt aikaisemminkin.

Nopealla googlettamisella löysin tuon
http://www.tasa-arvo.com/u0-palkkatasa-arvokirja-net.pdf
"Asevelvollisten tekemä työ on palautettava tilastoon siksikin, että näin EU-tilastot saadaan vertailukelpoisiksi. EU:ssa valtaosassa maita on palkka-armeija ja siten maanpuolustajien palkka mukana palkkavertailuissa"

"Kun laskemme varusmiespalvelun työtunnit työaikalakien ja Puolustusvoimien oman henkilökunnan palkkasopimusten mukaan, tekee varusmies noin 2000-3000 tuntia työtä palvelusaikanaan"

Tämän ulkopuolella ongelma tuntuu olevan että ylitöistä saa rahaa ja että eri aloilla on eri palkat.

Osalla aloista saa ylitöistä rahaa, osassa ei.

 

[sinikettu]

Minun käsitykseni asiasta on että naiset tekevät sitä kaiken aikaa. Toki se että heiltä edellytetään siihen korkeampaa opiskelumenestystä on jo epätasa-arvoista, mutta tässä asiassa tosiaan kehitys kehittyy. Ja tätä kautta toki jossain vaiheessa tulee vastaan myös tilanne, että palkkauspäätökset eivät ole enää pääosin miesten käsissä jonka myötä poistuu taas yksi este lisää.

Epätasa-arvoisempaa tässä asiassa on se, että nykyinen koulutusjärjestelmä suosii tyttöjen menestystä. Naisilta ei edellytetä korkeampaa menestystä. Heiltä edellytetään oikeillle aloille suuntautumista, sikäli kun haluavat yhtä korkean palkan kuin miehet. Jos naisilla ja miehillä olisi samanvertainen koulutusmenestys ja he suuntautuisivat samoille aloille, niin palkatkin olisivat samat. Hiihtäjänä on turha valittaa, jos jääkiekkoilija tienaa viisi kertaa enemmän. Ei kukaan pakottanut laittamaan monoja jalkaan hokkareiden sijaan 13-vuotiaana.

Naisilla on hyvin selkeä etulyöntiasema koulutuksen suhteen tällä hetkellä, mutta he eivät käytä sitä hyväkseen. Se ei sinänsä ole typeryyttä, sillä elämässä on muutakin sisältöä kuin tonnia tai paria suurempi palkka, mutta tästä palkkaerosta kitiseminen nykypuitteiden suhteen on mitä suurinta typeryyttä.

Sielläkin naiset erikoistuvat useammin yleislääketieteeseen tai johonkin "vähemmän" rahakkaaseen oikeusosastoon niin palkkaerot pysyvät kun miehet taas erikoistuvat kirugiksi tai yrityspuolen juristiksi.

Niin. He tekevät tietoisen valinnan matalapalkkaisemmille vaihtoehdoille. Se on ihan ok, mutta siitä seurauksena on huonompi palkka, minkä suhteen ei pidä olla mitään kitisemistä. Katso myös edellä oleva hiihtäjävertaus.

"Kun laskemme varusmiespalvelun työtunnit työaikalakien ja Puolustusvoimien oman henkilökunnan palkkasopimusten mukaan, tekee varusmies noin 2000-3000 tuntia työtä palvelusaikanaan"

Jos varusmiespalvelus otetaan pois laskuista (en tiedä, miksi näin pitäisi tehdä), niin muuttuuko laskelmat perustavanlaatuisesti? 2000-3000 tuntia on liian korkea arvio, mutta 1000-2000 tuntia olisi ihan realistinen vertaus jos oletetaan armeijassa olevien "tekevän työtä" 40 viikkotunnin verran. 6kk palveluksella se olisi reilut 1000 tuntia ja 12kk palveluksella 2000 tuntia. Käytännössähän tuntimäärä viikossa on suurempi kuin tuo 40 tuntia, se voidaan tasapuolisuuden nimissä vähentää normaaliin työviikkoon.

 

[dana77]

Tämä ei kyllä nyt yhtään vastannut siihen kysymykseen, miksi yhteiskunnan pitäisi määritellä palkkoja jotenkin sen mukaan, kuinka monta vuotta kukin on koulun penkillä istunut. "Selityksellä no puuttuuhan se moneen muuhunkin asiaan" voisi yhtä hyvin selittää, miksi valtion pitäisi taata yhtä hyvät tuotot niille, jotka investoivat Ilveksen osakkeisiin, eikä sijoitusasuntoon ja höpistä jostain potentiaalista päälle.

Tämä on erinomainen huomio. Jos minä tarkentavassa vastauksessani sanon, että koulutus ei ole ainoa palkkaan vaikuttava tekijä, niin silloin en tosiaan perustele miksi palkka pitäisi määritellä koulutuksen keston mukaan. Jos et vastauksesta ymmärtänyt muuta kuin tuon että valtio puuttuu muuhunkin, niin suosittelen lukemaan sen uudestaan. Yhteiskunta ohjaa palkkausta ja sen kannattaa ohjata sitä fiksummin kuin nykyään.

Miten ihmeessä yhteiskunta ottaa joidenkin ihmisten potentiaalin paremmin huomioon vaikuttamalla palkkoihin? Siellä se potentiaali on käytössä ihan nykypalkoillakin.

Annan esimerkin. Suomessa keskinkertainen jääkiekkoilija ansaitsee enemmän kuin erinomainen salibandyn pelaaja. Jos tämä olisi yhteiskunnan kannalta millään tavalla tärkeä asia, niin tottakai sen kannattaisi ohjata palkkausta siihen että kenenkään erinomaisen salibandyn pelaajan ei kannattaisi alkaa keskinkertaiseksi tai jopa heikohkoksi jääkiekkoilijaksi palkan takia vaan tehdä sitä missä hän on suomen huippua. Kuten sanottua tällä ei ole väliä, mutta jos mietitään vaikka opettajia ja poliisia, niin on toivottavaa että ne jotka ovat hyviä poliiseja alkavat poliiseiksi ja ne jotka ovat hyviä opettajia alkavat opettajiksi, eikä niin että kaikki parhaat hakeuvat toiselle näistä aloista ja kaikki ne jotka eivät sinne pääse hakeutuvat toiselle.

 

[dana77]

Epätasa-arvoisempaa tässä asiassa on se, että nykyinen koulutusjärjestelmä suosii tyttöjen menestystä.

Olen aikaisemminkin kysellyt tästä asiasta, että millä tavoin se niin tekee. En ole koskaan siihen vastausta saanut. Niin että millä tavoin se tekee niin?

 

[sinikettu]

Olen aikaisemminkin kysellyt tästä asiasta, että millä tavoin se niin tekee. En ole koskaan siihen vastausta saanut. Niin että millä tavoin se tekee niin?

Naiset kypsyvät nopeammin murrosiässä ja he saavat enemmät irti opiskelusta perusasteella ja lukiossa. Sen lisäksi naiset pisteytyvät suurempiin arvoihin tiettyjen persoonallisuuspiirteiden valossa, joiden on todettu ennustavan koulumenestystä. Näitä ovat mm. sovinnollisuus (the big five) ja tunnollisuuden alaluokka järjestäytyneisyys (orderliness). Miesten keskuudessa on enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä ja lieviä autismin muotoja, jotka haittaavat opiskelua nykyisen koulutusjärjestelmän puitteissa. Tekijöitä voi olla muitakin, mutta nämä tulevat ensimmäisenä mieleen ja niille on tieteellistä todistusaineistoa takana.

edit: lisättäköön vielä hormonaaliset muutokset murrosiässä ja niiden mahdollinen vaikutus sosiaalisiin tekijöihin ja käyttäytymiseen.

 

[BlackWolf]

Epätasa-arvoisempaa tässä asiassa on se, että nykyinen koulutusjärjestelmä suosii tyttöjen menestystä.

Määrätynlaisten henkilöiden menestystä. Muistetaan nyt kuitenkin missä ketjussa ollaan. Tästä syystä ei voida koulujakaan enää haukkua ketään suosiviksi, kun ei ole ketään ketä suosia. On enää vain henkilöitä.

 

[dana77]

Naiset kypsyvät nopeammin murrosiässä ja he saavat enemmät irti opiskelusta perusasteella ja lukiossa. Sen lisäksi naiset pisteytyvät suurempiin arvoihin tiettyjen persoonallisuuspiirteiden valossa, joiden on todettu ennustavan koulumenestystä. Näitä ovat mm. sovinnollisuus (the big five) ja tunnollisuuden alaluokka järjestäytyneisyys (orderliness). Miesten keskuudessa on enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä ja lieviä autismin muotoja, jotka haittaavat opiskelua nykyisen koulutusjärjestelmän puitteissa. Tekijöitä voi olla muitakin, mutta nämä tulevat ensimmäisenä mieleen ja niille on tieteellistä todistusaineistoa takana.

Kiitos vastauksesta. Haluaisitko että pojat menisivät vaikka vuoden myöhemmin kouluun vai millä tavalla koulun pitäisi huomioida heidän kypsymättömyytensä? Pitäisikö koulutusjärjestelmää muuttaa niin että sovinnollisuudesta ja järjestelmällisyydestä ei olisi niin paljoa hyötyä? Voitaisiinko ajatella, että nämä sukupuolten erilaiset ominaisuudet ohjaisivat tyttöjä aloille joista ei makseta niin paljon palkkaa?

 

[SergeiK]

Kiitos vastauksesta. Haluaisitko että pojat menisivät vaikka vuoden myöhemmin kouluun vai millä tavalla koulun pitäisi huomioida heidän kypsymättömyytensä? Pitäisikö koulutusjärjestelmää muuttaa niin että sovinnollisuudesta ja järjestelmällisyydestä ei olisi niin paljoa hyötyä?

Cooperin asteikkko approach. Eli pojille lievemmät arvosteluasteikot. Tyttöjen pitää saadakseen kympin saada 100% vastauksista oikein kun pojille riittäisi 75% osumatarkkuus.

Tätä suosimista pitää jatkaa yliopinto-opintojen loppuun, koska tasa-arvo. Ei kai kouluarvosanoja voida mitenkään perustella tuloksilla.

Pojan kymppi on kasi.

 

[sinikettu]

Kiitos vastauksesta. Haluaisitko että pojat menisivät vaikka vuoden myöhemmin kouluun vai millä tavalla koulun pitäisi huomioida heidän kypsymättömyytensä? Pitäisikö koulutusjärjestelmää muuttaa niin että sovinnollisuudesta ja järjestelmällisyydestä ei olisi niin paljoa hyötyä? Voitaisiinko ajatella, että nämä sukupuolten erilaiset ominaisuudet ohjaisivat tyttöjä aloille joista ei makseta niin paljon palkkaa?

Tähän on hankala sanoa mitään. Esimerkiksi sovinnollisuus ja järjestäytyneisyys ovat asioita, joita ei voi ihan helposti muuttaa. Tuo johtaa siihen, että tytöt myötäilevät enemmän muita ihmisiä (mm. opettajia ja koulutovereita), tekevät tunnollisemmin kotiläksyjä ja tehtäviä opettajien ohjeistusten mukaa, käyttäytyvät siivosti ja keskittyvät enemmän opetukseen tunneilla ja organisoivat opiskelunsa paremmin kuin pojat. Kenties tuota olisi mahdollista muuttaa jollain tavalla keskittymällä enemmän poikien opiskelun ongelmakohtiin, mutta en sitten tiedä, olisiko se jo itsessään feministien mielestä epätasa-arvoista.

Sukupuolten väliset ominaisuudet persoonallisuuspiirteissä takuulla vaikuttavat myöhempään ammatinvalintaan.

En osaa sanoa, mikä olisi toimiva ratkaisu nykyjärjestelmän puitteissa. Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja ovat alan ihmiset saattaneet ihan hyvin keksiä, mutta niitä pitäisi myös yrittä kokeilla ja soveltaa nykyiseen koulutusjärjestelmään. Kuitenkin on hyvin mahdollista, ettei täysin toimivaa ja tasa-arvoista ratkaisua ole olemassakaan nykyisillä puitteilla.

 

[dana77]

Sukupuolten väliset ominaisuudet persoonallisuuspiirteissä takuulla vaikuttavat myöhempään ammatinvalintaan.

Näetkö ristiriitaa siinä, että pidät koululaitosta epätasa-arvoisena kun se suosii tyttöjen luonteenpiirteitä, mutta et pidä työelämää epätasa-arvoisena palkkaukseltaan kun se suosii poikien luonteenpiirteitä ammatinvalinnan suhteen? Sanot että tytöiltä edellytetään oikeillle aloille suuntautumista, vaikka suuntautuminen riippuu persoonallisuuspiirteistä. Mikset sano, että poikien pitää koulussa toimia persoonallisuuspiirteidensä vastaisesti ja olla vain järjestelmällisempiä ja sovinnollisempia?

 

[Runtulin]

Kuten sanottua tällä ei ole väliä, mutta jos mietitään vaikka opettajia ja poliisia, niin on toivottavaa että ne jotka ovat hyviä poliiseja alkavat poliiseiksi ja ne jotka ovat hyviä opettajia alkavat opettajiksi, eikä niin että kaikki parhaat hakeuvat toiselle näistä aloista ja kaikki ne jotka eivät sinne pääse hakeutuvat toiselle.

Hyvä, unohdetaan sitten se argumentti, että samalla koulutusasteella pitäisi saada samaa palkkaa, koska totesimme sen älyttömäksi.

Valitettavasti lainaamani kohtakin on täyttä soopaa. Ensiksikin, se implikoi sitä, että naiset ovat jotenkin tyhmempiä ja huonompia, kun ovat joutuneet matalapalkkaisemmille aloille. Toisekseen, se ei pidä paikkaansa, että ihmiset kannattaisi mallisi mukaan jakaa esim. opettajan ja poliisin hommiin samalla palkalla siten että parhaat tyypit mittaamaan ylinopeuksia menisivät poliiseiksi ja parhaat oikeinkirjoittajat opettajiksi. Voi hyvinkin olla järkevää maksaa esim. opettajille hieman alhaisempaa palkkaa ja saada hieman huonompia opettajia.

Voit ajatella, että sinulla on yritys, johon palkkaat myyjän ja siivoojan. Tuskin olisi optimaalisin ratkaisu palkata molempiin pesteihin ihminen samalla palkalla. Luultavasti olisi kannattavampaa hommata suhteessa hieman huonompi siivooja, eli ottaa siivoojan palkasta hieman pois ja laittaa se raha myyjän palkkaan, jolloin saat paremman myyjän.

On höpsö ajatus, että sama palkka takaisi kahdelle eri alalle parhaat kyvyt. Ajatellaan, että tarjoan kahta työpaikkaa, joihin molempiin koulutan työntekijän viisivuotisella koulutusohjelmalla (molempiin ohjelmiin pääsee suoraan lukiosta, eli molempiin työpaikkoihin koulutusaika täsmälleen sama). Toisessa työssä työntekijän tehtävänä on pyydystää rottia likaisesta ja ahtaasta viemäristä 8h/päivä, kun toisessa työssä istutaan toimistossa ja kirjataan paperille, kuinka monta rottaa on päivän aikana pyydystetty.

Saanko näillä ehdoilla parhaat rotanpyydystäjät pyydystämään rottia ja parhaat kirjurit toimistoon? Tuskinpa vaan... Sen sijaan jos tiputtaisin jomman kumman toimenkuvan palkkaa ja nostaisin toisen, voisin saada "optimaalisen jaon". On siis aivan huuhaata väittää, että samoilla palkoilla eri aloilla saavutettaisiin optimaalinen työnjako.

Siitä olen samaa mieltä, että AY-liikkeet pitäisi saada pois vääristämästä kilpailua. Myös korkeakoulutuksen maksullisuus voisi hyvin pienentää eroja miesten ja naisten palkkojen välillä, kun kenenkään ei kannattaisi lähteä nykyisillä sairaanhoitajan palkoilla kouluttautumaan sairaanhoitajaksi, mikä toisi korotuspaineita sairaanhoitajien palkkoihin.

 

[sinikettu]

Näetkö ristiriitaa siinä, että pidät koululaitosta epätasa-arvoisena kun se suosii tyttöjen luonteenpiirteitä, mutta et pidä työelämää epätasa-arvoisena palkkaukseltaan kun se suosii poikien luonteenpiirteitä ammatinvalinnan suhteen? Sanot että tytöiltä edellytetään oikeillle aloille suuntautumista, vaikka suuntautuminen riippuu persoonallisuuspiirteistä. Mikset sano, että poikien pitää koulussa toimia persoonallisuuspiirteidensä vastaisesti ja olla vain järjestelmällisempiä ja sovinnollisempia?

Tuo on varsin hyvä pointti. Tässä on kuitenkin se pieni ero, että peruskoulut (ja toisen asteen oppilaitokset) ovat valtion ylläpitämiä ja hyvin vahvasti säännösteltyjä laitoksia, joiden tarkoitus on kouluttaa ihmisiä ja antaa heille täten parhaat mahdolliset valmiudet loppuelämää varten. Aloille suuntautuminen ja palkkaus eivät puolestaan ole pelkästään valtion säätelemiä järjestelmiä, vaan suurimpina säätelevinä tekijöinä ovat muun muassa vapaa(hko) markkinatalous ja työn tuottavuus.

Olen sitä mieltä, että poliittisilla päätöksillä voidaan säädellä sekä koulutusta ja palkkausta tietyissä rajoissa. Koulutuksen suhteen tasa-arvoisuuteen tähtäävä säätely on kuitenkin huomattavasti helpompi tehdä kuin markkinatalouden ja tuottavuuden twiikkaus.

Työelämä ja koulutus ovat kuitenkin nykyisen järjestelmän puitteissa itsessään varsin epätasa-arvoisia, enkä usko, että todellista tasa-arvoa voidaan millään tavoin saavuttaa. Tasa-arvoa edistävä säätely on kuitenkin kannattavaa tietyissä rajoissa.

 

[dana77]

Valitettavasti lainaamani kohtakin on täyttä soopaa. Ensiksikin, se implikoi sitä, että naiset ovat jotenkin tyhmempiä ja huonompia, kun ovat joutuneet matalapalkkaisemmille aloille.

Tämä ei ole oikea tulkinta. Työelämässä ovat rakenteita jotka sortavat naisia ja tämä ohjaa naisia vähemmän halutuille ja huonommin palkatuille aloille. Sillä ei ole mitään tekemistä älyn tai paremmuuden kanssa. Olen moneen kertaan sanonut, että äitiyden kustannusten epätasainen jakautuminen on suurin tällainen tekijä ja se iskee pahimmin nuoriin naisiin, jotka ovat entry-vaiheessa työmarkkinoille ja sen kerrannaisvaikutukset näkyvät vuosikausia.

Toisekseen, se ei pidä paikkaansa, että ihmiset kannattaisi mallisi mukaan jakaa esim. opettajan ja poliisin hommiin samalla palkalla siten että parhaat tyypit mittaamaan ylinopeuksia menisivät poliiseiksi ja parhaat oikeinkirjoittajat opettajiksi. Voi hyvinkin olla järkevää maksaa esim. opettajille hieman alhaisempaa palkkaa ja saada hieman huonompia opettajia.

En ole ottanut kantaa, että mitä poliiseille tai opettajille pitäisi käytännössä maksaa, vaan todennut vain että palkkausta voidaan käyttää ohjaamaan valintaa toivottuun suuntaan. Käytin vertausta ainoastaan teoreettisenä esimerkkinä ja jätin tarkoituksella jopa nimeämästä että kummalle kannattaisi maksaa enemmän.

 

[dana77]

Tuo on varsin hyvä pointti. Tässä on kuitenkin se pieni ero, että peruskoulut (ja toisen asteen oppilaitokset) ovat valtion ylläpitämiä ja hyvin vahvasti säännösteltyjä laitoksia, joiden tarkoitus on kouluttaa ihmisiä ja antaa heille täten parhaat mahdolliset valmiudet loppuelämää varten. Aloille suuntautuminen ja palkkaus eivät puolestaan ole pelkästään valtion säätelemiä järjestelmiä, vaan suurimpina säätelevinä tekijöinä ovat muun muassa vapaa(hko) markkinatalous ja työn tuottavuus.

Olen sitä mieltä, että poliittisilla päätöksillä voidaan säädellä sekä koulutusta ja palkkausta tietyissä rajoissa. Koulutuksen suhteen tasa-arvoisuuteen tähtäävä säätely on kuitenkin huomattavasti helpompi tehdä kuin markkinatalouden ja tuottavuuden twiikkaus.

Työelämä ja koulutus ovat kuitenkin nykyisen järjestelmän puitteissa itsessään varsin epätasa-arvoisia, enkä usko, että todellista tasa-arvoa voidaan millään tavoin saavuttaa. Tasa-arvoa edistävä säätely on kuitenkin kannattavaa tietyissä rajoissa.

Samaa mieltä, samaa mieltä ja samaa mieltä.

 

[Runtulin]

En ole ottanut kantaa, että mitä poliiseille tai opettajille pitäisi käytännössä maksaa, vaan todennut vain että palkkausta voidaan käyttää ohjaamaan valintaa toivottuun suuntaan. Käytin vertausta ainoastaan teoreettisenä esimerkkinä ja jätin tarkoituksella jopa nimeämästä että kummalle kannattaisi maksaa enemmän.

Koska emme osaa sanoa - minäkään en osaa sanoa - kummalle pitäisi maksaa nykytilannetta enemmän palkkaa: opettajalle vai poliisille (tai sairaanhoitajalle tai muille valtion/kuntien palveluksessa oleville), emme voi myöskään käyttää sellaista argumenttia, että näihin palkkoihin pitäisi nyt jotenkin vaikuttaa. Koska emme osaa sanoa, miten niihin pitäisi vaikuttaa, on ihan yhtä todennäköistä, että naisvaltaisten alojen palkkaa tulisi pienentää kuin että sitä tulisi nostaa.

Yksityisellä sektorillahan ongelmaa ei ole, kun siellä kellä tahansa on mahdollisuus arvottaa kenen tahansa työ juuri niin arvokkaaksi kuin itse haluaa ja sehän on parasta vapautta. AY-liike sitä vapautta yrittää vielä jotenkin jarruttaa, mutta kunhan siitä päästään eroon...

 

[dana77]

Koska emme osaa sanoa - minäkään en osaa sanoa - kummalle pitäisi maksaa nykytilannetta enemmän palkkaa: opettajalle vai poliisille (tai sairaanhoitajalle tai muille valtion/kuntien palveluksessa oleville), emme voi myöskään käyttää sellaista argumenttia, että näihin palkkoihin pitäisi nyt jotenkin vaikuttaa. Koska emme osaa sanoa, miten niihin pitäisi vaikuttaa, on ihan yhtä todennäköistä, että naisvaltaisten alojen palkkaa tulisi pienentää kuin että sitä tulisi nostaa.

Me voimme - tai ainakin minä voin - esittää argumentin, että palkkaus ja kannustejärjestelmien kehittämisessä voidaan sukupuolten palkkatasa-arvo pitää yhtenä kriteerinä tulevaisuudessakin ja sen myötä tehdä tarvittaessa muutoksia nykyisiin palkkaluokkiin, niin että tavoitteet täyttyvät tulevaisuudessa vielä nykyistä paremmin:
Palkkaus, kannustejärjestelmät - Valtiovarainministeriö

 

[Runtulin]

Me voimme - tai ainakin minä voin - esittää argumentin, että palkkaus ja kannustejärjestelmien kehittämisessä voidaan sukupuolten palkka tasa-arvo pitää yhtenä kriteerinä tulevaisuudessakin ja sen myötä tehdä tarvittaessa muutoksia nykyisiin palkkaluokkiin, niin että tavoitteet täyttyvät tulevaisuudessa vielä nykyistä paremmin:
Palkkaus, kannustejärjestelmät - Valtiovarainministeriö

Samaa mieltä siitä, että sukupuolten palkkatasa-arvo tulee taata. Jyrkkä EI siis tesseille myös tulevaisuudessa, joissa on erikseen palkat miehille ja naisille.

Senhän jo totesimmekin, että eri aloille olisi täysin järjetöntä maksaa samaa tai edes samansuuntaista palkkaa, emmekä osaa nykytilanteessa sanoa, että pitäisikö naisvaltaisten alojen palkkoja nostaa vai laskea (koska emme tiedä, missä menee "optimiratkaisu"). Huomasimme myös, että on täysin älytöntä perustella palkkavaateita koulutukseen käytetyn ajan perusteella, koska ei ole järkevää palkita ihmisiä huonoista sijoituksista.

Toivotaan, että palkkatasa-arvo pysyy vahvana myös tulevaisuudessa ja jos se joltain osin voi parantua, niin ehdottomasti toivon myös sitä.