Ja onhan se nyt jokseenkin kummallinen sattuma, että Helsingin pörssin yhtiöistä noin 93 prosentilla on miestoimitusjohtaja ja noin 7 prosentilla naistoimitusjohtaja. Voi siihen löytyä joitakin loogisiakin tekijöitä puoltamaan miesten enemmistöasemaa, mutta ei se noin dramaattista eroa selitä, vaan aika ilmeistä on, että työelämässä korkeimpiin asemiin pääsemisessä miehillä tuntuu edelleen olevan etulyöntiasema suhteessa naisiin.
Ensinnäkin jos argumentoit, että miehet pääsevät helpommin esimerkiksi pörssiyhtiöiden johtotehtäviin, sinun ei pitäisi katsella sitä mitä on, vaan sitä ketä valitaan. On aivan selvää, että kun naiset ovat historiallisesti lähteneet takamatkalta työelämään ja kohdanneet sukupuoliennakkoluuloja siitä mihin naiset pystyvät ja mihin eivät, ja kun pörssiyhtiön toimitusjohtajan edellytykset ovat erityisen kovia, että vain pienen pieni prosentti kaikista ihmisistä kykenisi siihen, niin tietyt positiot ovat olleet lähes 100% olleet miesten hallussa, joten se mikä on ollut, ei heijasta sitä mitä valitaan tänä päivänä - joka on se ainoa olennainen kysymys kun puhutaan etuoikeutetuista ihmisistä. Jos tänä päivänä on olemassa etuoikeuksia, se näkyy tämän päivän palkkauksissa.
Jos haluat vetää esille tilastoja ja määritellä niiden pohjalta etuoikeuksia esimerkiksi pörssiyhtiöiden osalta, niin kaiva esille tilasto, jossa näkyy kuinka miestä on ollut esimerkiksi vuoden aikana tyrkyllä pörssiyhtiöiden johtotehtäviin ja kuinka monta naista on ollut tyrkyllä, ja missä suhteessa näitä on siltä pohjin palkattu. Oletetaan, että tänä päivänä kun uusia pörssijohtajia palkataan, niin tyrkyllä olisi 90 prosenttia miehiä ja 10 prosenttia naisia
(joka saattaa hyvinkin pitää paikkansa, sillä naiset eivät ole prosentuaalisesti yhtään niin halukkaita uhraamaan koko elämäänsä jonkun pörssiyhtiön hallinnointiin kuin miehet - hyvin harvat miehetkään ovat siihen hommaan halukkaita). Jos näistä uusista pörssijohtajista joka kymmenes olisi siis nainen, niin silloinhan sukupuolella ei olisi tilastojen valossa merkitystä
(jos haluaa ignoorata kaikki todennäköiset muuttujat taustalla ja keskittyä pelkkään sukupuoleen). Väitänkin, että tänä päivänä kun naisten johtamiskyvyt ja positiiviset ominaisuudet ovat huomioitu paremmin, ja koska siitä seuraa organisaatiolle usein positiivista mainetta, niin miehen ja naisen ollessa yhtä päteviä, nainen tulee tämän positiivisen mainehyödyn takia useammin valituksi. Tämä on spekulaatiota. Mutta jos haluat ratsastaa tällä kortilla, todista, että nainen tulee epätodennäköisemmin valituksi kuin mies, ja tässä on totta kai olennaista se missä suhteessa hakijoita on kyseiseen ammattiin. Jos johonkin tehtävään tarjolla 9 miestä ja 1 nainen, niin prosentuaalisesti on 90% todennäköisempää, että pätevin kandidaatti on mies - jos oletetaan, että naiset ja miehet ovat lähtökohtaisesti yhtä päteviä.
Ja täysin irrallaan harjoitettavasta politiikasta on tietenkin se, että me miehet olemme keskimäärin fyysisesti vahvempia. Jos joku alkaa kohdistaa väkivaltaa sinua kohtaan, niin kyllä meillä miehillä on keskimäärin paremmat edellytykset tuossa tilanteessa puolustautua kuin naisilla.
Argumentoit ilmeisesti tällä sitä, että voima on etuoikeus? Omasta mielestäni se on ominaispiirre, ja totta kai yksi sukupuolen tuomista hyödyistä (toki haittansakin kun lumitöitä tai jotain raskasta täytyy tehdä), mutta jos käytät tätä etuoikeutena, niin et ilmeisesti koe naissukupuolella olevan mitään vastaavaa ominaispiirteitä, joista he saisivat elämäänsä hyötyä (esimerkiksi merkitystä kyetessään luomaan elämää maailmaan), ja onko siten miessukupuoli jotenkin ylivertaisempi ja siksi etuoikeutetumpaa? Kun katselee miten suurin yhteiskunnan kurjimmista ja syrjäytyneimmistä yksilöistä on miehiä, niin minun on jotenkin vaikea uskoa tätä etuoikeutettua elämää.
Mutta ottaakseni kantaa tähän väittämääsi, niin on totta, että mies pystyy puolustautua väkivaltaa kohtaan keskimäärin paremmin kuin naiset, ja siten ymmärrettävästi naiset pelkäävät väkivaltaa miehiä enemmän, mutta jos mietitään tätä jonain etuoikeutena, niin valtaosa väkivallasta on kohdistettu miehiin, ja sen seurauksena tulevat vakavat loukkaantumiset tai kuolemat kohdistuvat myös enemmän miehiin. En siksi sanoisi, että on lottovoitto syntyä mieheksi jos haluaa välttyä väkivallalta. Ei ole olemassa mitään erityistä stigmaa, jonka saisi hakkaamalla miehen, se antaa päinvastoin kovan miehen mainetta... Ainakin nuoruusvuosina.
Kyllähän näitä miehen ja naisen sukupuoliominaisuuksia voisi vertailla loputtomiin, mutta minun on vain hyvin vaikea nähdä naisia ominaisuuksiltaan alempiarvoisina ihmisinä, enkä siten pidä fyysistä sukupuolta minään etuoikeutena. Naisilla ei ole kollektiivisesti niin paljon fyysistä voimaa kuin miehillä, mutta vastaavasti naiset ovat kollektiivisesti lahjakkaampia verbaliikassa ja sosiaalisissa taidoissa. Tämä tarjoaa edun esimerkiksi opiskeluun, jossa tytöt pyyhkii pojat mennen tullen.
Minusta tuntuu, että ihmiset jotka ajattelevat kollektiivisesti asioista tuppaavat tuijottamaan ääripäitä ja tekemään niiden pohjalta yleistyksiä, jotka tukevat omaa näkökulmaa. Miesten etuoikeuksia ajateltaessa tuijotetaan sitä pientä ylintä prosenttia ja unohdetaan ne yhteiskunnan kurjimmat, jotka paljastavat sen kolikon kääntöpuolen. Sama pätee ihmispetoihin. Niistä puhutaan miehinä, ei häiriintyneinä yksilöinä. Neroista sen sijaan puhutaan yksilöinä, ikään kuin kollektivistinen yleistäminen toimii vain silloin kun halutaan lytätä sitä alaspäin.
Kun heilutetaan etuoikeuskorttia, niin miksemme voisi keskittyä sukupuolen sijaan ominaisuuksiin, koska niistähän tässä on lopulta kyse. Jos olet voimakas, olet etuoikeutettu. Jos olet kaunis, olet etuoikeutettu. Jos olet viisas, olet etuoikeutettu. Nuo on ne pääelementit, joiden pohjalta kuka tahansa voi rakentaa hyvän elämän mikäli niin haluaa. Miksei nuo voisi olla niitä tasa-arvokollektiivisia arvoja? Mutta jos mietitään sukupuolen kautta, jos sinulla ei ole mitään edellä olevista ominaisuuksista, on mielestäni etuoikeutetumpaa olla nainen kuin mies, koska silloin pystyt halutessasi yksinkin perustaa perheyksikön, karkottaa yksinäisyyden ja löytää elämälle tarkoitusta. En väitä, että elämä olisi perustavan laatuisesti parempaa, mutta tässä tapauksessa sukupuoli tarjoaa oikeuden ja mahdollisuuden, jota vastaavat ominaisuudet omaava mies ei saa. Siksi ehkä suurin osa yhteiskunnan pudokkaista on miehiä.
Pitkä teksti tajunnanvirtaa, yritä saada otetta kultaisesta langasta jos pystyt. En ehdi valitettavasti oikolukea.
