Olen ehdottomasti sitä mieltä, että yliopiston tulee tarjota opiskelijoilleen turvallinen opiskeluympäristö. En minäkään tuota lakia tunne, mutta eiköhän tämä ajatus siellä tavalla tai toisella löydy.
Yleisesti:
1. En ole vaatinut ideologiavapaata yhteisöä. Olen kritisoinut sitä, että meille kriittinen tiede- ja koulutusyhteisö on ottanut ohjenuorakseen ideologisen johtamisen.
2. Tämä purkaus nyt oli erittäin ideologinen ja aatteellinen.
3. On ihan totta, että eri päätöksentekokriteerit ovat hankala erottaa toisistaan, ja vielä hankalampi täysin erottaa toisistaan. Tämä ei kuitenkaan mielestäni poista sitä, että tähän tulisi pyrkiä. Tiede ja opetusyhteisön taas tulisi mielestäni olla kaikille mahdollisimman neutraali ja nimenomaisesti tiedevetoinen yhteisö.
Turvallinen tila ei uhkaa ketään, mutta ideologiat uhkaavat ja turvallisen tilan ollessa ideologia ideologioiden levittymistä tulee vastustaa. Esimerkiksi juuri tällä hetkellä suomalaiset opetustulokset ovat romahtaneet osittain vastaanvan ideologisen johtamisen seurauksena. On luotu ideologisesti imartelevia rakenteita ja konsepteja esimerkiksi inkluusio, joka onkin johtanut ojasta allikkoon. Laajemmalta yhteiskunnasta meillä taas on energiakriisi pitkälti ideologisen johtamisen seurauksena, tiedeyhteisö tai ainakin insinöörit olisivat ratkaisseet ongelman Suomen hyväksi jo valtakausia sitten. Toki tässä ideologinen johtaminen sekoittuu myös taas muihin päätöksentekokriteereihin, eikä se ole niin selkeä kuin yliopisto case. Toki kuten aikaisemmassakin viestissä esitin, turvallinen tila saattaa uhata myös sitä yksilöä kenelle luodaan tämänkaltainen oikeutus vallankäyttöön.
Kysytään vastaan, mitä hyötyä turvallisesta tilasta on, vs esimerkiksi esitetty turvallinen oppimisympäristö. Mitä hyötyä Yliopistolla on ottaa feminismi keskiöön päätöksenteossa? Tai mitä yliopisto saavuttaa sillä, että sem jäsenet harkitsevat ja mahdollisesti käyttäytyvät oma "etuoikeus" huomioiden?
Viimeksi muokattu:
