Laiskaa on se "naisen euro on 80 senttiä ja Suomi on Euroopan toiseksi turvattomin maa naisille", mitä edelleen näkee niiden oikeasti laiskojen mukaälykköjen toistelevan.
Tää on tosi jännä asia ja kun nyt ihan äskettäin YLE:llä oli juttu jossa tätä toistettiin, niin linkataan se tähän ja laitetaan pari kommenttia:
Naisten tulot luultavasti kasvaisivat merkittävästi samapalkkaisuuden myötä. Se näkyisi niin kansantaloudessa kuin hyvinvoinnissakin. Hoitajapulakin saattaisi helpottaa.
yle.fi
Juttu alkaa raflaavasti "naisten euro on Suomessakin yhä 84 senttiä". Ihan hetken kuluttua todetaan, että kun huomioidaan asiaan liittyviä tekijöitä, niin "vuonna 2021 tehdyn selvityksen mukaan ero oli 5,8 prosenttia koko työmarkkinoilla". Ei kestä kauaa, niin todetaan, että "ihan samasta työstä maksetaan aika hyvin samaa palkkaa" [sanoo tutkija Paula Koskinen Sandberg].
Nopeasti suli 16% ero nollaan.
No, mikä artikkelin mukaan on ongelma? Se, ettei "samanarvoisesta" työstä makseta samaa palkkaa. On siis työ A ja työ B, ja jollain perusteella nuo katsottaisiin samanarvoiseksi, ja sitten verrattaisiin palkkoja. Esimerkiksi on valittu kuntasektorilla työllistyvä sairaanhoitaja ja rakennusinsinööri. Molemmissa on suunnilleen saman mittainen koulutus, kuntasektorilla sairaanhoitajan aloituspalkka on n. 2500 ja rakennusinsinöörin 3500. Todetaan, että sairaanhoitajista enemmistö on naisia, rakennusinsinööreistä miehiä.
Mielenkiintoiseksi asia menee, kun kuvassa on kerrottu määrät: kuntasektorilla työskentelee sairaanhoitajina 41,000 naista ja 4300 miestä (eli naisia on 10 kertaa enemmän). Kuntasektorilla työskentelee rakennusinsinööreinä 4(!) naista ja 20(!) miestä (eli miehiä on 5 kertaa enemmän).
Tuota, tuota - eikö tässä nyt vertailla appelsiineja ja omenoita, ja tehdä siitä väkisin sukupuolten välistä tasa-arvokysymystä? Keksin todella monta syytä siihen, miksi kuntasektorilla rakennuspuolella maksetaan rakennusinsinöörille isompaa palkkaa kuin terveydenhuollossa sairaanhoitajalle, eikä mikään niistä liity sukupuoleen.
Tuosta samanarvoisuudesta, omalla toimialallani olevilla henkilöillä on varsin usein kaksi harhakäsitystä: (1) palkan pitäisi vastata koulutusta, ja (2) palkan pitäisi vastata työtehtävää ja sen vaativuutta.
Kumpikaan ei yksityisellä sektorilla pidä paikkaansa. Palkka määräytyy ensisijaisesti sen perusteella, paljonko firma saa asiakkailta rahaa(*). Esimerkiksi, pienessä lähes nollatuloksella pyörivässä firmassa vaativissa IT-tehtävissä työskentelevän henkilön palkka ei ole millään muotoa vertailukelpoinen isossa, menestyneessä ja suurta voittoa tekevässä firmassa työskentelevän henkilön palkkaan.
- - -
(*) Myöhäinen lisäys: Kun ollaan jääkiekkopalstalla, niin käytetään tutumpaa esimerkkiä. Jesse Puljujärvi saa Edmontonissa paljon suurempaa palkkaa kuin Kärpissä, ja Kärpissäkin sai isompaa palkkaa kuin olisi saanut vaikkapa Hermeksessä. Sama työ, työntekijällä sama osaamistaso, sama koulutus, ja silti Jessen palkka on kiinni siitä, missä joukkueessa hän pelaa.