Ainoa peräänkuuluttamani asia on se, että nykyiset käsitykset ja jaot eivät itsessään ole muuttumattomia tai vapaita fysiologisella ylivoimalla tai ominaisuudella menestymisestä. Ja siitä syystä rajoitusten ja kieltojen pitää perustua tieteeseen sekä eettiseen keskusteluun, eikä ideologiseen transihmisten vastustukseen.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Kirjoitan tähän ajatuksia siitä, miten keskustelu voi edetä sitten, kun se joskus pääsee etenemään.
Ensinnä urheilun eettisyys. En usko, että kilpasarjoja loppuviimeksi aletaan tarkastella inklusiiviselta kannalta, niin ei ole tehty tähänkään saakka. Kilpaurheilussa katsantokanta on perinteisesti eksklusiivinen, keskiössä ovat osallistumisoikeuden rajoitukset. Tähän päivään saakka sarjojen luonnissa ei ole juuri ajateltu tasoitusjärjestelmien luomista fysiologisia poikkeuksia varten, johtuvat nämä poikkeukset luonnollisista syistä tai lääketieteellisistä hoidoista.
Ennen kuin mennään seuraavaan asiaan, niin kertaan tässä erään kilpaurheilun perusperiaatteen:
1. Kaikki mikä on sallittua, on sallittua kaikille kilpailijoille.
2. Kaikki mikä on kiellettyä, on kiellettyä kaikilta kilpailijoilta.
Pitää tutkia lisää, keskustella ja perustella. Ja sitten piirtää lisää rajoja tai pyyhkiä niitä. Kenties tehdä kokonaan uusia sarjoja.
Itse asiassa tästä asiasta on todella paljon kokemuspohjaista tietoa ja jonkin verran tutkittuakin, mutta sattuneesta syystä siihen ei nykyisessä keskustelukulttuurissa haluta julkisesti viitata. Se johtuu tästä:
- - -
Nykypäivänä kilpaurheilun mies-nais -jaossa yllättävän isossa roolissa on verestä mitattu testosteroni. Miehille ja naisille on asetettu rajat sille, mikä on veren sallittu testosteronimäärä. Se on otettu aikanaan mitattavaksi antidoping-toiminnan takia, muistatte varmaan kaikki ne vanhat vitsit DDR:n naiskuulantyöntäjistä?
Naisilla on yläraja, ja kuten viime olympialaisista muistatte, niin (1) joillain naisilla se on luonnollisista syistä korkeampi, ja (2) raja ei ole sama kaikissa lajeissa:
Kaksi maailman kolmesta tämän hetken nopeimmasta 400 metrin naisjuoksijoista ei voi osallistua lempimatkalleen Tokion olympialaisissa.
yle.fi
Tämä esimerkkinä siitä, että rajoja päätettäessä ei ole ajateltu sitä, että ne kattaisivat kaikki naiset tai kaikki miehet. Se ei kilpaurheilun kannalta katsottuna ole mitenkään erityisen tärkeää, se ei haittaa vaikka poikkeusyksilöitä jäisi rajojen ulkopuolelle.
- - -
Miehillä on ainakin joissain lajeissa alaraja testosteronin määrälle. Ajatuskulku sen taustalla on tällainen: hyvin matala testosteronimäärä voi johtua luonnollisista syistä tai steroidien käytöstä. Jos miehen testosteronimäärä on luontaisesti alhaalla, on hyvin todennäköistä, ettei hänen suorituskykynsä riitä huipulle. Siksi huippu-urheilijamiehen matala testosteroni herättää heti epäilykset steroidien käytöstä.
Miehellä alhainen testosteronitaso voi johtua mm. seuraavista syistä:
- Kromosomipoikkeamat: esimerkiksi
XXY-mies
- Antiandrogeenit, jotka ovat tyypillisiä transnaisten sukupuolenkorjaushoidoissa
- Kastraatio joko lapsena tai aikuisena - nykyaikana länsimaissa kastraation syy voi olla esim. kivessyöpä
- Steroidien käyttö voi lopettaa kehon luonnollisen testosteronituotannon tilapäisesti tai jopa pysyvästi, jolloin steroidien käytön lopettaminen aiheuttaa samanlaisia muutoksia kuin kastraatio ja antiandrogeenit.
Eunukeista (kastroiduista miehistä) ja sen vaikutuksista on valtavasti materiaalia. Eunukkeja on nykyäänkin miljoonia ympäri maailmaa. Aikuisena kastroitu mies menettää lihasmassaansa, mutta ei kuitenkaan muutu vastaamaan naisen fysiologiaa, vaan jää ikään kuin näiden väliin, tai ehkä oikeammin jää fysiologisesti mieheksi, vaikka ajan kanssa menettää suorituskykyä ja saa tiettyjä naisellisia piirteitä. Lapsena kastroitu mies ei käy läpi sen enempää miehen kuin naisenkaan murrosikää enkä tiedä tarkkaan, millainen fysiologia on aikuisena.
Ymmärrettävistä syistä tästä ei oikein tällä hetkellä haluta julkisuudessa puhua, koska transnaisten rinnastus eunukkeihin koetaan, no, epäsensitiivisenä ja poliittisesti epäkorrektina. Kastraation ja antiandrogeenien ("kemiallinen kastraatio") vaikutus fysiologiaan on kuitenkin sama.
Lääkärinlausunnon hankkimalla eunukit ja monet XXY-miehet olisivat nykysäännöillä itse asiassa edustuskelpoisia naisten sarjoissa, samoin kuin miehet, jotka ovat runsaan steroidien käytön vuoksi menettäneet luonnollisen kykynsä tuottaa testosteronia (olettaen, etteivät ole jääneet käytöstä aiemmin kiinni ja sitä kautta kilpailukiellossa).
Niin pahalta kuin se voi kuulostaakin, niin minusta selkein ratkaisu olisi perustaa kastroiduille miehille ja antiandrogeeneja käyttäville transnaisille oma sarja. XXY-miehet ja vastaavat jäävät valitettavasti (ainakin osittain) tämän ulkopuolelle eli heidän sarjansa olisi miesten sarja. Steroidien käytöllä testosteronituotantonsa tuhonneille miehille ei oikein ole luontevaa sarjaa lainkaan.
- - -
Transmiesten tilanne on paljon hankalampi. Fysiologisesti ei olisi mitään estettä sille, etteivätkö he voisi kilpailla miesten sarjoissa, mutta ongelmaksi tulee sukupuolenkorjauksessa käytettävät steroidit.
Se menee vakavasti ristiin kilpaurheilun perusperiaatteiden kanssa, ellei myös miehille sallita steroidien käyttöä. Toisekseen, on täysin mahdotonta koettaa valvoa sitä, kuinka paljon kilpaileva (trans)mies steroideja käyttää. Houkutus ottaa hurjasti yli lääkinnällisen tarpeen kasvaa taatusti suureksi, kun siitä ei helpolla jää kiinni. Houkutus kasvaa suureksi myös siksi, että transmies antaa miehille hirveän tasoituksen ellei ole alkanut käyttää steroideja ennen murrosikää.
Tästä syystä voi käydä niin, että transmiehet eivät voi edustaa miesten sarjoissa eikä heille oikein voi luoda omaakaan sarjaa. Steroidien käyttömäärien valvominen voi vaan muodostua ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.
- - -
Luulen, että suunnannäyttäjänä toimii täyden kontaktin kamppailu-urheilu. Niissä lajeissa on hyvin tärkeää, ettei ottelijoilla ole liian isoa eroa fysiologiassa. Luulen, että niissä kriteereitä edustuskelpoisuudesta naisten sarjaan tiukennetaan, ts. se koetetaan tähdätä niille, jotka ovat syntyneet naisiksi esim. vaikka niin, ettei perimässä saa olla Y-kromosomia. Luulen, että kamppailu-urheilun luomat puitteet kopioidaan hyvinkin nopeasti voimaurheiluun.