Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[Barnes]

Että semmosta sitten..

Miesten ja naisten palkinnot romukoppaan – Jussi-patsaasta tulee sukupuoleton

Jussi-palkintojen jakamisessa tehdään iso muutos. Suomalaiset elokuva-alan palkinnot jaetaan vielä tänä vuonna perinteiseen tapaan, mutta vuodesta 2023 alkaen Jussi-gaalassa luovutaan sukupuolikategorioista. Jatkossa Jussi-palkintoja ei jaeta enää erikseen nais- ja miesnäyttelijöille. Muutos...

www.episodi.fi

Luin homoseksuaalien kansoittamalta foorumilta (ei siis mitään men were men -palstoja, vaan on liberaalia menoa), että sukupuolettomat palkinnot ovat itse asiassa huono juttu naisille. Palkinnot menevät kuitenkin miehille, koska miehet dominoivat alaa. Varsinkin Hollywoodissa naisten aikaikkuna menestykseen on lopulta todella lyhyt, kun tuottavimmat katsojat ovat nuoria miehiä. Eivät he halua katsoa äitinsä ikäisiä naisia valkokankaalla. Tietokoneen ruutu onkin sitten toinen juttu, jostain syystä.

Minusta kyllä typerä päätös. Ainoa hyvä muutos sukupuolettomissa palkinnoissa oli Vuoden urheilija, koska a) se jo sisälsi oletuksen, että miehen kuuluu voittaa ja b) nykyisellä Suomen urheilun tasolla kahta palkintoa ei voisi uskottavasti jakaa.

 

[aalto]

Toimittelija Virtanen on taas vähän pohtinut asioita itsekseen. Tylsästi asiantuntija tulee pilaamaan tämänkin

Linkki: https://twitter.com/suonpaa/status/1515648213600063491?t=JyejamrF6L0waqcZ1FbFFA&s=19

 

[Iisoppi]

Piirretyissä on enemmän poikahahmoja kuin tyttöhahmoja. Ja tytöillä on ripset ja tytöt on merkitty yleensä pinkillä värillä. Tytöt ovat söpöjä, puhuvat kimeällä äänellä ja esitetään usein persoonattomina. Näin opin Noora Vanhalan kirjoituksesta Hesarissa.

Malliesimerkki on Yle Areenan katsotuin piirrossarja Ryhmä Hau. Sen ydinporukkaan kuuluu kuusi koiranpentua, joista viisi on poikia. Ainoa tyttö, Kaja, on puettu vaaleanpunaiseen. Kajalla on pinkit iirikset – ja kyllä, selkeästi erottuvat ripset. Kajan poikapuolisilla tovereilla ripsiä ei näy.

Ripsien sijaan pojilla on persoonat. Poliisikoira Vainu on velvollisuudentuntoinen, Samppa vitsikäs, Rekku kätevä tassuistaan, Rolle intomielinen, Toma rauhallinen. Millainen Kaja sitten on? No, hän on tyttö. Pieni ja nätti.

Viikon lopuksi | Mistä tytön tunnistaa? Kun katsot lastenohjelmia, kammottava vastaus on silmänräpäyksessä näkyvissä

Kun lapsikin kysyy, miksi piirretyissä on niin vähän tyttöjä, ongelma on ilmeinen. Lastenohjelmat ovat tasa-arvokehityksen tiellä, kirjoittaa toimittaja Noora Vaarala.

www.hs.fi

 

[Alfred E Neuman]

Naisasialiittounioni alkoi kampanjoimaan, ja totta kai se ymmärrettiin väärin (toki ulostulo oli niin huono, että ei mikään ihme).

”Poika suostuu leikkimään vain autoilla, miten toimit?” Tästä oli kyse feministijärjestön kampanjassa

Naisasialiitto Unioni ry:n kampanjan viestiä ymmärrettiin väärin sosiaalisessa mediassa.

www.iltalehti.fi

Kyseessä siis lasten kasvatus ja autoilla leikki. Jos lapsi haluaa leikkiä pelkästään autoilla, niin sen pitäisi soittaa hälytyskelloja. Noin sanottuna se tottakai herättää kaikki sannaukkolat sanomaan, että eikö pojat voi olla poikia ja muistuttamaan kaikenlaisista tutkimuksista, jossa jopa apinaurokset leikkivät mielummin autoilla kuin nukeilla.


Kyllä naisasialiittounionilla on ihan pointti tuossa. Eli jos lapsi leikkii vain autoilla, niin voidaan kysyä, että onko vaihtoehdot ollut tarpeeksi laajia. Omassa lapsuudessani minulla ei ollut. Oli vain autoja. Ja moottoripyöriä. Ja Inkkarit ja länkkärit pikku-ukkoja joilla leikittiin sotaa. Korkkareita unohtamatta. Minua ei kiinnostanut autot eikä moottoripyörät silloin eikä kiinnosta vieläkään. Legoilla tykkäsin leikkiä, mutta niitä ei juuri tullut. Synttäri/joululahjoista n. kahdeksan kymmenestä oli jotain autoja. Plus mummon kutomat villasukat ja kummitädin lähettämä viiden markan seteli (hän toki seurasi inflaatiota ja lähetteli myöhemmin kympin ja viidenkympin seteleitä).

Yritän siis sanoa, että kysymys "jos lapsi haluaa leikkiä vain autoilla, niin onko hänelle tarjottu tarpeeksi vaihtoehtoja?" on ihan validi. Eikä se tee kenestäkään homoa.

 

[nummenkallio]

Yritän siis sanoa, että kysymys "jos lapsi haluaa leikkiä vain autoilla, niin onko hänelle tarjottu tarpeeksi vaihtoehtoja?" on ihan validi. Eikä se tee kenestäkään homoa.

Leikin lapsena autoilla yhden luokkakaverini kanssa, josta tulikin sitten homo. Eli autotkaan eivät tehneet pojasta heteroa. Mitähän olisi tapahtunut, jos tuo kaveri olisi puettu vaaleanpunaiseen ja laitettu leikkimään nukeilla? Ehkä siitä silloin olisi tullut hetero.

 

[Glove]

Leikin lapsena autoilla yhden luokkakaverini kanssa, josta tulikin sitten homo. Eli autotkaan eivät tehneet pojasta heteroa. Mitähän olisi tapahtunut, jos tuo kaveri olisi puettu vaaleanpunaiseen ja laitettu leikkimään nukeilla? Ehkä siitä silloin olisi tullut hetero.

Vai olisiko? Jotkuthan väittää että nämä on synnynnäisiä ominaisuuksia.

 

[vetti]

Vai olisiko? Jotkuthan väittää että nämä on synnynnäisiä ominaisuuksia.

Ja just kun luulin että @nummenkallio antoi selityksen miksi musta tuli mitä tuli.

 

[nummenkallio]

Vai olisiko? Jotkuthan väittää että nämä on synnynnäisiä ominaisuuksia.

Ystävä hyvä, sitä yritin sanoa. Pitää kai hioa vielä tuota omaa sarkasmia. Ainakin itse näen nyt taaksepäin hyvin selvästi. Kun joskus ymmärsin, että tämä koulukaverini on homo, en yllättynyt yhtään. Mietin vain, että ainahan sen on jotenkin tajunnut. Hänellä se on jotenkin niin luonteva osa ihmistä.

 

[Alfred E Neuman]

Mitähän olisi tapahtunut, jos tuo kaveri olisi puettu vaaleanpunaiseen ja laitettu leikkimään nukeilla? Ehkä siitä silloin olisi tullut hetero.

Veikkaan, että kaverisi olisi ollut homo joka tapauksessa. Se ei ollutkaan kirjoitukseni pointti, vaikka siinä sanan "homo" sanoinkin. Pointti oli se, että ei kaikki pojat tykkää autoista eikä kaikki tytöt tykkää nukeista vaikka niitä vauvaiästä lähtien niille tyrkytetäänkin.

 

[nummenkallio]

Veikkaan, että kaverisi olisi ollut homo joka tapauksessa. Se ei ollutkaan kirjoitukseni pointti, vaikka siinä sanan "homo" sanoinkin. Pointti oli se, että ei kaikki pojat tykkää autoista eikä kaikki tytöt tykkää nukeista vaikka niitä vauvaiästä lähtien niille tyrkytetäänkin.

Sitähän minä vähän yritinkin sanoa. Olen nyt todella pettynyt sarkasmin taitoihini, kun näin tosissaan otetaan.

Mutta ei tämä kaveri autojakaan vierastanut.

 

[Ollakseni]

Jos lapsi leikkii pelkästään autoilla niin sehän voi kertoa myös autisminkirjolla olemisesta. Tai lukuisista muista asioista.

 

[nummenkallio]

Jos lapsi leikkii pelkästään autoilla niin sehän voi kertoa myös autisminkirjolla olemisesta. Tai lukuisista muista asioista.

Jos näin ajattelee, niin silloin suurin osa takavuosikymmenien miehistä on ollut autisteja. Niillä vähemmän autisteilla oli myös muovisotilaita.

 

[Ollakseni]

Jos näin ajattelee, niin silloin suurin osa takavuosikymmenien miehistä on ollut autisteja. Niillä vähemmän autisteilla oli myös muovisotilaita.

Voi oli se merkitsevin sana tuossa. Ei se että leikkii pelkillä autoilla kerro välttämättä mitään. Olettaen siis että on muitakin vaihtoehtoja, eikä kyse ole siitä että lapsella on pelkkiä autoja leluina. Toki pienet lapset nyt muutenkin ovat käytökseltään erikoisia kun eivät ymmärrä miten pitää toimia.

 

[nummenkallio]

Voi oli se merkitsevin sana tuossa. Ei se että leikkii pelkillä autoilla kerro välttämättä mitään. Olettaen siis että on muitakin vaihtoehtoja, eikä kyse ole siitä että lapsella on pelkkiä autoja leluina. Toki pienet lapset nyt muutenkin ovat käytökseltään erikoisia kun eivät ymmärrä miten pitää toimia.

Jos nyt omasta lapsuudestani 80-luvulta otan esimerkin, niin minulla oli paljon autoja ja sotaleluja, mutta myös paljon pehmoleluja, kaikkia eläinhahmoja, jotka olivat rakkaita. En muista, että mitään olisi kielletty. Sain kasvaa vapaasti siihen suuntaan kuin halusin. Ja näen kyllä tuon kasvatuksen itsessäni edelleen. Ei pakotettu mihinkään ainakaan lapsena. Vasta myöhemmin iskä alkoi vaatia, että pitkää tukkaa et kasvata ja armeijaan pitää mennä. Nämä vaatimukset juuri ja juuri täytin.

Tosin en tiedä, miten tämä enää liittyy ketjun aiheeseen. Ehkä se jotenkin liittyy.

 

[444]

Mä leikin lapsena lähes kaikella mahdollisella, mitä vain käsiini sain. Ja musta tuli ihan helvetin outo.
Mitä sitten tulee tuohon kohtsillään syntyvään esikoiseen, niin emme tiedä hänen sukupuoltaan ja ollaan hankittu ja haalittu vaatteita riippumatta siitä, mille sukupuolelle ne on aikanaan suunniteltu. Tämä tenava saa olla juuri sitä mitä on, ja kaikkea mahdollista virikettä aiotaan tarjota. Leikkiköön nukeilla (jotka on ihan hiton pelottavia, imho) tai autoilla tai millä hyvänsä, itse saa päättää. No ei ehkä partaterillä kuitenkaan.

 

[Sanainen arkku]

Puhuminen autoilla leikkimisestä on jo itsessään hyvin rajoittunutta. Autoilla voi leikkiä lukuisia eri leikkejä. Tyypillisimpiä on liikenteen leikkiminen. Tällainen leikki on usein samanlaista, kuin pienillä muovieläimillä tapahtuva leikki.

Autoja myös hoivataan ja vaalitaan, milloin leikki on hyvin samankaltaista kuin se, mitä perinteisesti ymmärretään leikittävän nukeilla ja niiden hoivatarvikkeilla. Itselläni oli lapsuuden autoleikki hyvin paljolti tällaista. Minusta tulikin hoivaaja / kasvattaja. Pikkuveli rikkoi autoja paljon enemmän, mutta hänestä tulikin sitten varsin etevä esineiden ja koneiden korjaaja.

Päiväkodissa on aina joukko poikia, uskallan sanoa näin, joiden autoleikki menee aina paiskomiseksi joko lattiaa pitkin tai ihan heittelyksi. Se on urheilua. Nämä leikit yritän aina suunnata palloihin.

Autoille voi myös luoda persoonallisuuksia. Näin me teemme usein edelleen, ihan aikuiset ihmiset. Luomme VW Golfiin tunnesiteen, siitä tulee perheenjäsen.

Sama pätee kaikkiin leikkivälineisiin. Meidän eskarissa pojat hyppivät pellehyppyjä Barbie-nukeilla paperi roskakoriin ja kävivät ninja taisteluita. Ja kyllä, myös tutkivat naisen anatomiaa yhtä vaivihkaa kuin minä havainnoin sitä touhua.

 

[Alba]

Jos nyt omasta lapsuudestani 80-luvulta otan esimerkin, niin minulla oli paljon autoja ja sotaleluja, mutta myös paljon pehmoleluja, kaikkia eläinhahmoja, jotka olivat rakkaita. En muista, että mitään olisi kielletty. Sain kasvaa vapaasti siihen suuntaan kuin halusin. Ja näen kyllä tuon kasvatuksen itsessäni edelleen. Ei pakotettu mihinkään ainakaan lapsena. Vasta myöhemmin iskä alkoi vaatia, että pitkää tukkaa et kasvata ja armeijaan pitää mennä. Nämä vaatimukset juuri ja juuri täytin.

Tosin en tiedä, miten tämä enää liittyy ketjun aiheeseen. Ehkä se jotenkin liittyy.

Tämä oli aikalailla täydellinen kuvaus omasta, myös kasarin lapsuudestani.

Oman suppean otannan mukaan en olisi lainkaan huolissani poikien autoleikeistä, vaan pikemminkin tyttöjen taitoluistelujumppatanssista. Eli yritän sanoa, että omassa kaveripiirissä pojat saa leikkiä ihan vapaasti nukeilla kotia, mutta tytöt ei pääse pelaamaan pallopelejä kuin korkeintaan jalkapalloa, jos on ihan pakko. Välillä ihmettelen miksei tytöt saa pitää hauskaa? Itselläni on kaksi poikaa, mutta olin jo etukäteen päättänyt, jos tyttöjä tulee, niin saavat pelata jääkiekkoa, vaikka se kuulemma lesboksi tekeekin.

 

[wilco]

Toki pienet lapset nyt muutenkin ovat käytökseltään erikoisia kun eivät ymmärrä miten pitää toimia.

Tuossa taidetaan nyt olla asian ytimessä.

Tyhmät pikkunatiaiset eivät tajua, miten pitäisi ennaltapäätetyn tutkimustuloksen mukaan toimia.

Että silleen...

 

[verco]

En ole varma, onko tämän ketjun asiaa, vai olisiko jokin parempi olemassa, mutta laitetaan tänne. Olen nimittäin tavallaan valinnan edessä, "valitako tasa-arvo, vai poliittinen korrektius".

Olin töissä tyrkyllä kertaluonteiseen työtehtävään, jossa olisi saanut esitellä yhtä tiimin onnistumista ja siinä olisi saanut kivasti näkyvyyttä firman sisällä ja ulkopuolella. Ilmoitin myös halukkuuteni tehtävään. Sain järjestävältä taholta kuulla, että sijastani tehtävään halutaan toinen henkilö, koska halutaan tuoda esille "sukupuolista diversiteettiä". Ymmärsin ensin yskän, mutta nyt on alkanut vähän korpeamaan, koska tulin syrjäytetyksi mieleisestä tehtävästä sukupuoleni takia.

Ja nyt sitten mietin, mitäs tässä tekisi, pitäisikö nostaa haloo, vai tyytyisikö vaan firman valitsemaan linjaan? Varmasti pitäisi nostaa kissa pöydälle, mutta pelkään, tai melkein tiedän, että tässä aiheessa leimautuu vain turhasta valittajaksi ja se saattaa vaikuttaa tuleviin tehtäviin ym.

 

[BOL]

@verco , kummasta on firmalle pidemmälle aikavälillä enemmän hyötyä? Onko ko. henkilö muuten pätevä pestiin? ”Ilmoitit halukkuutesi tehtävään” ei kai liene mikään sitoumus firman puolelta sinulle? Oliko myös muita halukkaita kuin te kaksi? Mistä tiedät, että juuri sinä olit paras tai pätevin hakija tehtävään?

Valinnat tehdään aina jostain syystä, jos vain yksi voidaan valita. Jos yritykselle sukupuolella ei oikeasti ole mitään merkitystä, toisinaan se on pakko ihan konkreettisesti osoittaa. Jos sanotaan, ettei sukupuoli ratkaise mitään, mutta joka paikassa on vain miehiä tai naisia näkyvämmillä paikoilla, kuka siihen sanomaan oikeasti uskoo? Tehtäviin pitää tietenkin valita riittävän pätevät ihmiset, mutta pätevyyden mittaaminen on myös harvoin ihan suoraan mitattavissa, koska ihmisissä on eroja. Monet firmat hakevat myös ”hyviä tyyppejä”, koska persoonalla on merkitystä, eikä ihan jokainen välttämättä sovi kaikenlaisiin työyhteisöihin. Vaikka erilaisuus on tärkeää, joskus ei saa kuitenkaan olla liian erilainen, ettei ryhmädynamiikka hajoa liikaa. Ja joskus taas haetaan jotain aivan erilaista, jotta se nykyinen dynamiikka hajoaisi. Moni asia on siis hyvinkin tapauskohtaista.

Esimerkeillä on oikeasti merkitystä ja mitä diversiteetimpi työyhteisö oikeasti on, sitä enemmän se houkuttelee kaikella tavalla ”erilaisia” ihmisiä. Jos yrityksessä on vain keski-ikäisiä työntekijöitä, se ei välttämättä houkuttele nuorempaa kaartia, koska kulttuuri on omanlaisensa ja ehkä kaukana omista tavoitteista ja siitä, mihin on itse kasvanut ja kouluttautunut. Ja toki myös päinvastoin. Kukaan ei halua jatkuvasti olla oman mukavuusalueensa ulkopuolella, vaikka usein kannattaa vähän ollakin. Siksi yrityksen pitää alusta asti palkata mahdollisimman erilaisia ihmisiä ja tehdä tietoisia valintoja. Niistä ihmisistähän ”syntyy” myös yrityksen kulttuuri ihan käytännössä.

Veikkaan, että sulla ei ole kauheasti voitettavaa. Tai no, saisit naamasi näkyville, joo, mutta mitä sitten? Vaakakupissa voi painaa myös, että olet ”huono häviäjä” tai vielä pahempaa ”kateellinen”. Itse antaisin asian olla ja toivottaisin kilpailijalle lykkyä pyttyyn. Sulle avautuu uusia juttuja vielä, jos niin on tarkoitettu.

 

[Osmo Rapeli]

@verco Minusta kissa kannattaa nostaa pöydälle avoimuuden ja kehityksen nimissä sitten, kun olet suhteellisen varma ettei tilanne mene heti tunteisiin, eikä viestisi heille sisällä selkeästi ennakko-oletuksia. Heillä on oma ja isompi vastuunsa viestinnästä, mutta tosiaan asiallisesti voi kysyä kipeämpiäkin asioita. Eli kannustan kysymään - riitauttamatta asiaa heti ensimmäisenä.

 

[Polemos]

– Siellä henkilöstöosaston lakimies totesi – ja tämä on nyt aika suora lainaus – että ”Ilmarinen kokee, ettei Toni ja Ilmarinen ole hyvä kombinaatio”.

Toni meni avioliittoon miehen kanssa ja kertoi siitä työpaikallaan – sai seuraavana päivänä potkut

Koeajalla irtisanottu Toni kokee, että Ilmarinen uhkaili häntä olemaan nostamatta asiaa julkisuuteen.

www.iltalehti.fi

 

[Polemos]

VARIS kertoo HS:lle, ettei tässä hetkessä ole lähdössä riitauttamaan asiaa. Hän kuitenkin halusi nostaa sen esiin sosiaalisessa mediassa, koska kesäkuu on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuutta edistävä Pride-kuukausi.

Uskopuhetta, mutta paskon.. Vahinko on jo tehty.

Kyllä tällaisissa tarinoissa tulee ensimmäisenä mieleen, että tarinasta on jäänyt 50 prosenttia kertomatta.

 

[Tadu]

Fifty-sixty. Joku valehtelee. Veikkaan esimiestä.

 

[nummenkallio]

Variksen mukaan esihenkilö totesi hänelle vastaukseksi, että ”homot voi mennä Varmaan töihin”, jonka jälkeen tämä käveli pois paikalta.

Kuulostaa ihan uskomattomalta, että jossain isossa firmassa olisi vielä noin idiootti esimies. Tuohan on ihan suora syöttö irtisanotun työntekijän lapaan ja valtava mainehaitta, jos työntekijä tulee asian kanssa julkisuuteen. Jos esimies on tuollaista oikeasti sanonut, niin on vaikeaa osoittaa, että irtisanominen johtuisi muusta kuin syrjinnästä. Tuollaisen töppäämisen jälkeen pitäisi olla kengänkuva myös esimiehen perseessä.

Mutta kukaan muuhan ei ole tätä keskustelua kuullut, se tässä on ongelmallista. Lisäksi meillä on vain työntekijän versio tapahtuneesta. Työnantajahan ei voi kommentoida julkisuudessa irtisanomisen perusteita eikä oikein mitään muutakaan. Ei silloinkaan, jos syynä onkin ollut jokin muu asia kuin seksuaalinen suuntautuminen.

On mahdollista, että seksuaalinen suuntaus on vaikuttanut irtisanomiseen, ja se on silloin syrjintää. Mutta sekin on mahdollista, että irtisanomisen syy on ollut jokin muu, ja itse tarina on vähintäänkin värittynyt. Vaikea tätä on ulkopuolisen varmaksi sanoa.