Minun nähdäkseni Koivusen esittämä väite on tämä:
"Se, ettei sukupuolella ole väliä, on tasa-arvoaatteen mukainen ”oikea” vastaus, Koivunen sanoo."
Eli sisäänkirjoitettuna on oletus, että ihmiset joko 1) vastaavat yhtä ja toimivat toisin tai 2) määrittelevät eri tavalla sen, mikä on merkityksellistä.
Sinällään tuo yksi kysely ja sen tulokset saavat suhteettoman paljon painoarvoa tässä keskustelussa. Kuten tästäkin ketjusta käy ilmi, harva ihminen tietoisesti valitsee kirjoja, vaaliehdokkaita tai työkavereita sukupuolen perusteella. Määräävä tekijä on siis jossain muualla: kirja saatetaan valita aiheen, markkinoinnin tai suosion perusteella. Se taas ei tarkoita, etteikö sukupuolella olisi merkitystä. Koivunen on odotetusti sillä kannalla, että sukupuolella on vaikutusta.
Minusta on yleisesti ottaen hankalaa arvioida, miten suuri merkitys sukupuolella on vaikkapa äänestyskäyttäytymiseen. Mukana on yksinkertaisesti liian paljon muuttujia, joiden väliset suhteet ovat epäselviä. Todennäköisesti sukupuolta tärkeämpiä ominaisuuksia ovat koettu pätevyys, positiivinen imago, samaistuttavuus, näkyvyys ja vaikutusvalta. Toisaalta voidaan esittää jatkokysymys: liitetäänkö em. ominaisuudet todennäköisemmin miessukupuolen edustajiin? Oma valistunut arvio on, että liitetään - joskin vuosi vuodelta vähemmän.
Pidän vähän hölmönä sellaista lähestymistapaa, jossa kyselytutkimuksen pohjalta tehty hypoteesi yritetään ratkaista kuin matemaattinen yhtälö. Kyseessä on kuitenkin kysely, johon ihmiset saavat vastata subjektiivisesti. Jos kysyt ihmisiltä, miten usein he harjaavat hampaansa, vastaukset voivat olla suuntaa-antavia, mutta hyvin todennäköisesti mukana on myös vääristymää. Pelkästään kysymyksenasettelulla voi olla ohjaava vaikutus.
Noh, jos jatketaan harjausesimerkillä, niin luotettavampia tuloksia saataisiin ottamalla koehenkilöiden ryhmä, jonka harjausaktiivisuutta mitataan säännöllisesti. Miten vastaavaa menetelmää sovellettaisiin sukupuolen vaikutuksen arviointiin? Esimerkiksi siten, että seurataan ihmisten käyttäytymistä neutraalissa ympäristössä. Kirjojen osalta voidaan mitata, minkä verran miesten ja naisten kulutus-, luku- tai ostotottumukset eroavat toisistaan. Tälläkään ei päästä mihinkään absoluuttisiin totuuksiin, mutta voidaan ainakin todeta, että esimerkiksi miesten kirjoittamat teokset menevät syystä tai toisesta paremmin kaupaksi.
Palataanpa vaaliesimerkkiin. Voidaan tietysti ajatella, että vaalit ovat hyvä mittauspiste, josta saadaan säännöllistä dataa. Mutta kertooko se lopulta mitään siitä, minkä verran kansalaiset painottavat juuri sukupuolta? Voi olla, että omassa vaalipiirissä on sattumalta vain hyviä miesehdokkaita, jolloin henkilö päätyy häneen, vaikka olisi toisissa olosuhteissa päätynyt naisehdokkaaseen. Tuskin kovinkaan moni tekee äänestyspäätöstä vain yhden ominaisuuden perusteella, jolloin esim. toinen sukupuoli valikoituisi kategorisesti ulos. Todennäköisempää on, että sukupuoli on vain yksi valintakriteeri ja että sitä ei välttämättä aktiivisesti ajatella.
Ei liene syytä käydä tätä vanhaa keskustelua uudelleen, koska näkemykset tuskin ovat matkan varrella muuttuneet. Itse puhun tieteestä laveammalla määritelmällä, jolloin mukaan mahtuvat myös ihmistieteet, joissa painotetaan pakon edessä teoriaa.
Kaikenlaista höpöhöpöä on mahdollista mennä läpi, kun on kyse induktiivisesta päättelystä. Ei siihen kuitenkaan kukaan kannusta - tai jos kannustaa, kyseenalaistaisin moisen "akateemikon". Pikemminkin näkisin, että kvalitatiivisia menetelmiä käytettäessä on tärkeää painottaa, mihin määritelmiin, käsitteisiin ja tutkimustraditioon sitoo tutkimuksensa.
