Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[mtuq]

Täten julistan omalta osaltani keskustelu näiltä osin päättyneeksi ja kehotan kaikki jättämään edellisen vistini huomioimatta. Pyydän myös jo etukäteen anteeksi kaikilta mahdollisesti loukkaamiltani vähemmistö- sekä enemmistöryhmiltä.

 

[BigRedCat]

Eri sukupuolien äänestyskäyttäytyminen ei ainakaan suoraan riipu toistaan joten naisten äänestyskäyttäytyminen ei millään tavalla selitä miesten äänestyskäyttäytymistä lyhyessä juoksussa, joten sitä ei tarvitse huomioida asiassa, vaan se on oma kysymyksensä.

Tämä on kyllä ihan sitä itseään. Oletkos koskaan tullut ajatelleeksi, että Helsingin lämpötilakaan ei ainakaan suoraan riipu esim. Rooman lämpötilasta, mutta ilmastonmuutoksesta puhuttaessa näistä ei ole mitään järkeä keskustella erillisinä ilmiöinä jotka jossain keinotekoisessa tyhjiössä ilmenisivät? Sorrut ihan samaan epätieteelliseen tarkoitushakuiseen argumentaatioon kuin eräs nimimerkki ilmastonmuutoskeskustelussa, jonka heittämät "vuonna X paikassa Y oli kylmä" -tilastot voivat nekin olla 100% totta mutta niiden esittäminen väitteiden tukena tietyssä keskustelussa tekevät niistä epätieteellisiä. Sama pätee tuon keskustelun kohteena olevan "tutkijan" höpinöihin.

Jo auttava todennäköisyyslaskentataito paljastaa, että jos tasa-arvo-ongelma olisi miesten äänestyskäyttäytymisessä, miesehdokkaan todennäköisyys saada mieheltä ääni olisi suurempi kuin naisehdokkaan. Nythän tilanne on päinvastoin, sillä miehet äänestävät tilastojen mukaan jopa hieman naisia suosien: Miehiä oli viime vaaleissa ehdolla 58% ehdokkaista mutta miehiä äänestäneitä miehiä selvästi vähemmän. Mahdollinen tasa-arvo-ongelma paikantuu siis ehdokasasetteluun, ei miesten äänestyskäyttäytymiseen. Muun väittäminen vaatii täydellistä ymmärryksen puutetta tai tahallista tilastoilla valehtelua (joka on yleistä). Naiset sen sijaan tilastojen mukaan suosivat reilusti naisia äänestyspäätöksissään.

ping @Shardik

 

[dana77]

Tämä on kyllä ihan sitä itseään. Oletkos koskaan tullut ajatelleeksi, että Helsingin lämpötilakaan ei ainakaan suoraan riipu esim. Rooman lämpötilasta, mutta ilmastonmuutoksesta puhuttaessa näistä ei ole mitään järkeä keskustella erillisinä ilmiöinä jotka jossain keinotekoisessa tyhjiössä ilmenisivät?

Jo auttava todennäköisyyslaskentataito paljastaa, että jos tasa-arvo-ongelma olisi miesten äänestyskäyttäytymisessä, miesehdokkaan todennäköisyys saada mieheltä ääni olisi suurempi kuin naisehdokkaan. Nythän tilanne on päinvastoin, sillä miehet äänestävät tilastojen mukaan jopa hieman naisia suosien: Miehiä oli viime vaaleissa ehdolla 58% ehdokkaista mutta miehiä äänestäneitä miehiä selvästi vähemmän. Mahdollinen tasa-arvo-ongelma paikantuu siis ehdokasasetteluun, ei miesten äänestyskäyttäytymiseen. Muun väittäminen vaatii täydellistä ymmärryksen puutetta tai tahallista tilastoilla valehtelua (joka on yleistä). Naiset sen sijaan tilastojen mukaan suosivat reilusti naisia äänestyspäätöksissään.

Ensinnäkään en ole koskaan sanonut, että tasa-arvo-ongelma johtuisi miesten äänestyskäyttäytymisestä tai olisi muutoinkaan pelkästään miesten vika. Suuri osa naisista ei ymmärrä mitä taas-arvo tarkoittaa ja mitä se vaatii. Olen asiasta ennenkin puhunut, mutta ehkä kuitenkin liian harvoin ja vähän.

Tasa-arvo kun ei ole sitä että mietitään kaikkia kivoja juttuja ja toivotaan niitä, vaan esim tasa-arvo työelämässä ja sitä kautta palkkauksesta ja vallassa edellyttää sitä, että naiset eivät ole kotona lasten takia pidempään kuin miehet. Monet naiset ajavat perhevapaa yms malleja, jotka eivät tätä edistä. Se voi olla kivaa, mutta se ei ole tasa-arvoa. Toki kääntöpuoli on myös miesten ohuemmaksi jäävä suhde lapsiinsa, joka oletettavasti näkyy sitten myös huoltajuuspäätöksissä mutta myös mahdollisesti ”pehmeämmissäkin” asioissa, kuten syrjäytymisessä (mahdollisesti sekä isien että poikien kumpienkin kohdalta) yms. Viimeistä en pysty pysty suoria lähteitä tai todisteita tarjoamaan.

Eri paikkojen lämpötiloilla on todistetusti keskinäinen korrelaatio olemassa, mutta äänestysmiskäyttäytymisessä sukupuolten välillä sellaista ei ole osoitettu. Se ei tarkoita etteikö sellaista voisi olla, mutta sitä ei ole osoitettu.

Mitä äänestämisen ”tasa-arvoisuuteen” tulee, niin kerroinkin jo aiemmassa viestissäni näkemykseni minkälaisiin ryhmiin äänestäjät voidaan jakaa. En näe että ihmiset jotka kokevat että on tarkoituksenmukaista, että päättäjissä on tasapuolinen edustus äänestäisivät epätasa-arvoisesti äänestäessään vähemmistössä olevaa ryhmää. Pyörittelin asiaa suhteellisen pitkäänkin eilen lukujenkin valossa, mutta en tiedä jaksanko alkaa sitä avaamaan viestin muodossa.

 

[dana77]

Uskoisin, että olet omaa itseäsi koskien varsin vahva kokemusasiantuntija. Olen ikävä kyllä haastatellut vuosien varrella hyvikin montaa erilaista kokemusasiantuntijaa ja ikäväkseni huomannut kyseisten henkilöiden itsearvionnin tuloksien eroavan hyvinkin voimakkaasti muiden asiantuntijoiden arvioista.

Yhä edelleen tunnen olevani pakotettu esittämään jatkokysymyksen siihen liittyen, että koskeeko vaatimus väitteiden toteen näyttämisestä taikka niiden perusteluista myös omia väitteitäsi vai ainostaan niistä eriävien mielipiteiden omaavia.

Kivaa että olet omasta mielestäsi pätevöitynyt kokemuksen myötä arvioimaan muiden kokemuksia. Söpöä.

Ja vastaus jälkimmmäiseen ilmiselvyyteen on että tottakai. Ehkä sen voisi siitäkin huomata, että olen suhteellisen monta viestiä tällekin palstalla tuottanut jossa on tilastoa, linkkiä tai muuta tutkimusta.

Jos et olisi halunnut vastausta niin olisit poistanut viestisi.

 

[Walrus21]

Noniin. Luin Koivusen haastattelun ja edellisen kirjoituksen, johon @BigRedCat viittasi aiemmin. Vaikuttaisi siltä, että kritiikillä on oikea osoite, mutta paljon on myös ylimääräistä maustetta mukana.

Hesarin Vieraskynä-kirjoitus oli sellainen laiska, omaa alaa tärkeeksi tekevä ja kritiikitön kolumni. Tuollaisia nuo vieraskynät tapaavat olla, minkä vuoksi vaivaudun vain harvoin lukemaan niitä.

Itse pääasia, eli sukupuolijakauma, on hankala asia. Minusta(kaan) sitä ei pitäisi pakottaa kiintiöillä, sillä ministerinpestit ovat tärkeitä tehtäviä, joihin pitäisi kaikissa tilanteissa saada mahdollisimman pätevät henkilöt. Otanta ja valittavissa oleva joukko ovat kuitenkin usein suppeita, mikä lisää satunnaisuutta. Se, minkä takia valinnat eivät aina vastaa ideaalia, on mielenkiintoinen kysymys ja relevantti tutkimuskohde.

Sitten tähän tuoreimpaan juttuun. Minulle ei tule yllätyksenä, että suomalaiset vastaavat pitävänsä pääministerin sukupuolta merkityksettömänä. Näin varmasti toimitaan, koska tiedetään jo intuitiivisesti, että vastaamalla toisin profiloiduttaisiin tasa-arvon vastustajiksi. Moni myös ajattelee vilpittömästi, että oma äänestyskäyttäytyminen on täysin neutraalia ja objektiivista. Aika usein, kun vastaavia kyselyjä tehdään, onkin mielenkiintoisempaa verrata tuloksia aiempiin vastaaviin tutkimuksiin. Onko jokin muuttunut, ja jos on, niin miksi? Lopulta joudutaan usein liikkumaan valistuneiden arvausten tasolla, mikä on tavallista yhteiskuntatieteille.

Siinä en näe suurta ristiriitaa, että Koivunen toteaa sukupuolen olevan merkityksellinen asia kyselyn tuloksista huolimatta. Hän vieläpä korostaa väitteessään, että se on kärjistävä, jolloin sitä ei pitäisi ajatella kirjaimellisesti vaan pikemminkin analogian kautta. Haastattelusta jää ylipäänsä aika hämmentävä kuva: ensin puhutaan yksittäisestä tutkimuksesta ja sitten vedellään suuntaviivoja yleiseen tasa-arvopolitiikkaan. Kaipaisin enemmän tarkkuutta niin toimittajalta kuin Koivuseltakin.

Noin yleisesti ottaen ihmiset näkevät harvoin omassa toiminnassaan moitittavaa; on helpompi puolustaa omia ideaaleja kuin myöntää, että toimii tiettyjen ennakkoluulojen tai mieltymysten mukaan. Aika harva vastaa suoraan olevansa rasisti, mutta kyselytutkimuksissa sitten paljastuu, että aijaa, aika monen valintoja ohjaa rasismin määritelmän mukainen ajattelu. Tutkijoiden tehtävä on lähinnä koota yhteen erilaisia tutkimuksia ja osoittaa, millaiset tekijät vaikuttavat taustalla - jos vaikuttavat.

Sukupuolentutkimusta on varmasti mehukasta riepotella nettikeskusteluissa. Usein kritiikissä kuitenkin unohtuu, että em. ala ei ole, eikä voikaan olla, mitään eksaktia tiedettä, vaan yhteiskuntatieteille ominaisesti se rakentuu teorioiden ja induktiivisen päättelyn ympärille. Näin ollen se ei tarjoa mitään suoria vastauksia tai politiikkasuosituksia. Professori Koivunen sen sijaan voi tarjota, mutta tuolloin hän lausuu omia mielipiteitään, joita hänellä varmasti on.

Minusta onkin itsestään selvää, että myös tutkijoilla, professoreilla ja eri alojen asiantuntijoilla on omat näkemyksensä politiikasta. Ei se tarkoita, etteikö heillä olisi asiaosaamista omalta alaltaan. Yhteiskuntatieteitä kuitenkin leimaa teoriavetoisuus, eli se, että yhteiskuntaa voi analysoida eri näkökulmista ja päätyä eriäviin ratkaisumalleihin. En kannata esim. Heikki Patomäen tai Anna Kontulan politiikkaa, mutta he voivat yhtä kaikki tehdä validia tutkimustyötä politiikan tutkimuksen alalla. Enemmän minua ihmetyttää, että jotain Ivan Puopolon kaltaisia diletantteja ja itseoppineita ilmastonmuutosasiantuntijoita kuunnellaan kritiikittä, koska heidän mielipiteensä sattuvat vastaamaan omia. Tähän kaipaisi pientä johdonmukaisuutta, mutta toive lienee utopistinen.

 

[dana77]

Minulle ei tule yllätyksenä, että suomalaiset vastaavat pitävänsä pääministerin sukupuolta merkityksettömänä. Näin varmasti toimitaan, koska tiedetään jo intuitiivisesti, että vastaamalla toisin profiloiduttaisiin tasa-arvon vastustajiksi. Moni myös ajattelee vilpittömästi, että oma äänestyskäyttäytyminen on täysin neutraalia ja objektiivista. Aika usein, kun vastaavia kyselyjä tehdään, onkin mielenkiintoisempaa verrata tuloksia aiempiin vastaaviin tutkimuksiin.

Noin yleisesti ottaen ihmiset näkevät harvoin omassa toiminnassaan moitittavaa; on helpompi puolustaa omia ideaaleja kuin myöntää, että toimii tiettyjen ennakkoluulojen tai mieltymysten mukaan. Aika harva vastaa suoraan olevansa rasisti, mutta kyselytutkimuksissa sitten paljastuu, että aijaa, aika monen valintoja ohjaa rasismin määritelmän mukainen ajattelu. Tutkijoiden tehtävä on lähinnä koota yhteen erilaisia tutkimuksia ja osoittaa, millaiset tekijät vaikuttavat taustalla - jos vaikuttavat.

Nämä ovat pirun hyviä pointteja ja varsinkin tämä jälkimmäinen on ollut tarkoitus useita kerta tuoda myös esiin.

Jos heittää noppaa sata kertaa ja saa 90 klavsa, niin ehkä kolikossa (tai heittäjässä) onkin jotain vikaa, vaikka sitä ei yksittäisen heiton kohdalla huomaisi. Tämä oletuksella, että kolikolle asetetaan vaatimus että sen tulisi olla tasa-painoinen.

 

[BigRedCat]

Eri paikkojen lämpötiloilla on todistetusti keskinäinen korrelaatio olemassa, mutta äänestysmiskäyttäytymisessä sukupuolten välillä sellaista ei ole osoitettu. Se ei tarkoita etteikö sellaista voisi olla, mutta sitä ei ole osoitettu.

Tuota noin, ymmärrätköhän mitä korrelaatio tarkoittaa? Eikö tuossa alunperin puolustelemassasi jutussa nimenomaan puhuttu korrelaatiosta sukupuolten äänestyskäyttäytymisen välillä? Esim. ao. linkistä voit myös itse itsellesi osoittaa korrelaation (ei muuten ole kovin vaikeaa) aika monessakin naisten ja miesten äänestyskäyttäytymisen osa-alueessa.

Vaalit, poliittinen osallistuminen ja sukupuoli - THL

thl.fi

Korrelaatio ei tässä kuitenkaan ole se asian pihvi, tietenkään. Miesten ja naisten äänestyskäyttäytyminen on osa ihmisten äänestyskäyttäytymistä ylipäätään ja on idiotismia väittää että näitä on järkevää tarkastella täysin irrallaan. Ihan samalla tavalla on järjetöntä tarkastella vaikkapa kasvissyöntiä tyhjiössä ja yrittää samalla sanoa jotain kasvissyönnistä. Vai mitä olet mieltä lauseesta "kasvissyöjät sanovat kasvissyönnin olevan terveellistä mutta x% kasvissyöjistä kuolee syöpään"? Sanooko se jotain kasvissyönnistä vai kenties ihmisten syöpäkuolleisuudesta ylipäätään? Olisiko niin, että jos halutaan tutkia kasvissyönnin terveysvaikutuksia, tulisi vertailua tehdä muihin ruokavalioihin nähden, ja jos taas halutaan tutkia ihmisten syöpäkuolleisuutta yleensä, ei ole järkeä rajoittua tarkastelemaan ainoastaan kasvissyöjiä?

Kun mietitään sukupuolen vaikutusta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, tulee käyttää tilastoja jotka voivat edes teoriassa kertoa näistä asioista jotain.

 

[BigRedCat]

Noniin. Luin Koivusen haastattelun ja edellisen kirjoituksen, johon @BigRedCat viittasi aiemmin. Vaikuttaisi siltä, että kritiikillä on oikea osoite, mutta paljon on myös ylimääräistä maustetta mukana.

Maustetta oli mukana, myönnetään. Kuitenkin kun kyseessä on näennäinen ristiriita jonka Koivunen esittää, on se täysin naurettava ja helppo osoittaa vääräksi. Koivusen kaltaisille "tieteellisille" ajattelijoille se pitänee tehdä palikkatyylillä, josta annan tässä esimerkin:

Laatikossa on kuusi mustaa palloa ja neljä valkoista palloa. Kun pallon väristä välittämätön henkilö ottaa laatikosta sokkona pallon, laittaa sen takaisin, ja toistaa tätä n kertaa, kuinka suuri osuus palloista on keskimäärin mustia? Olisiko niitä kenties 60%?
Entäpä, kun henkilöltä nyt kysytään että "onko värillä väliä", ja hän vastaa että ei ole? No "Koivuset" ym. pseudotieteilijät rientävät paikalle esittämään näennäisen ristiriidan: "Hän väittää ettei värillä ole väliä mutta valitsee useammin mustan!" Niin ikään lukiotason todennäköisyyslaskentaa osaamattomat ja tilastonlukutaidottomat toimittajat rientävät kirjoittamaan tästä "kantaaottavan" jutun. Ja taas on disinformaatio levinnyt tieteeksi naamioituna...

Sukupuolentutkimusta on varmasti mehukasta riepotella nettikeskusteluissa. Usein kritiikissä kuitenkin unohtuu, että em. ala ei ole, eikä voikaan olla, mitään eksaktia tiedettä...

Tämä lainaus on muuten oikein mutta sanan "eksaktia" voi jättää rohkeasti pois. Kyllähän niitä todella väsyneitä perusteluja saa lukea, joissa kerrotaan miksei mitään tilastotieteen osaamista tai muutakaan tieteellistä ajattelua tarvita, vaan menetelmät ja teoriat voidaan keksiä itse ja päättää sitten "uskottavuuden" mukaan mikä kulloinenkin vallitseva käsitys mistäkin on. Testata niitä ei tarvitse, koska "tämä on niin vaikeaa ja monimutkaista ettei mitään eksaktia voida sanoa". Siispä voidaan sanoa mitä vain. Mutta mistään mitä sanotaan ei olla vastuussa, koska "mitään eksaktia ei voida sanoa ja asiat ovat niin monitulkintaisia". Mutta koska noudatetaan itse keksittyjä rituaaleja ja ollaan "akatemian" piirissä, tulee puuhailuamme pitää tieteenä.

 

[dana77]

Tuota noin, ymmärrätköhän mitä korrelaatio tarkoittaa? Eikö tuossa alunperin puolustelemassasi jutussa nimenomaan puhuttu korrelaatiosta sukupuolten äänestyskäyttäytymisen välillä? Esim. ao. linkistä voit myös itse itsellesi osoittaa korrelaation (ei muuten ole kovin vaikeaa) aika monessakin naisten ja miesten äänestyskäyttäytymisen osa-alueessa.

Vaalit, poliittinen osallistuminen ja sukupuoli - THL

thl.fi

Korrelaatio ei tässä kuitenkaan ole se asian pihvi, tietenkään. Miesten ja naisten äänestyskäyttäytyminen on osa ihmisten äänestyskäyttäytymistä ylipäätään ja on idiotismia väittää että näitä on järkevää tarkastella täysin irrallaan.

Enköhän minä ymmärrä mitä korrelaatio tarkoittaa ja on totta, että lämpötilojen suhteen on korrelaation lisäksi tiedossa myös kausaliteetti joka korrelaation tietyltä osaltaan selittää eli hiilidioksidin määrä ilmakehässä.
Sukupuolien äänestyskäyttäytymisen kohdalla kohdalla korrelaation olemassaolo ei ole sekään suora kuten viime vaalien tulos osoittaa. Naisehdokkaiden määrä ei muuttunut, mutta äänestystulos muuttui radikaalisti. Toki aiempien vuosien tuloksista voi korrelaatiota nähdä. Kausaliteetti miesten ja naisten saman sukupuolen äänestämisen kanssa on minun tietääkseni selittämättä ilmastonmuutosesenerkkisi on idioottimainen, mutta sinähän voit alkaa sukupuolentutkijaksi asiaa selvittämään ja kyykyttämään nykyisiä tutkijoita osaaamisellasi.

 

[BigRedCat]

Sukupuolien äänestyskäyttäytymisen kohdalla kohdalla korrelaation olemassaolo ei ole sekään suora kuten viime vaalien tulos osoittaa. Naisehdokkaiden määrä ei muuttunut, mutta äänestystulos muuttui radikaalisti.

Tämän esimerkkisi sijaan Rooman ja Helsingin lämpötilat menevät aina samaan suuntaan eikä moisia ikäviä "poikkeamia" nähdä... Eiköhän tämä riitä tästä osaltani sinun kanssasi.

Toki aiempien vuosien tuloksista voi korrelaatiota nähdä. Kausaliteetti miesten ja naisten saman sukupuolen äänestämisen kanssa on minun tietääkseni selittämättä ilmastonmuutosesenerkkisi on idioottimainen, mutta sinähän voit alkaa sukupuolentutlijaksi asiaa selvittämään.

Ja jotenkin kätevästi jätät sen kasvissyöntirinnastuksen, joka osoittaa höpinäsi aivan hassutteluksi, huomiotta. En epäile ettetkö halutessasi tajuaisi asiaa helpostikin. Se, että kieltäydyt oikeassaolon tarpeesta tuota tekemästä, osoittaa keskustelun jatkamisen kanssasi olevan turhaa. Nyt ollaan kuitenkin objektiivisuus-subjektiivisuus-asteikolla sen verran vahvasti objektiivisuuden puolella.

 

[dana77]

Tämän esimerkkisi sijaan Rooman ja Helsingin lämpötilan menevät aina samaan suuntaan eikä moisia ikäviä "poikkeamia" nähdä... Eiköhän tämä riitä tästä osaltani sinun kanssasi.

Ja jotenkin kätevästi jätät sen kasvissyöntirinnastuksen, joka osoittaa höpinäsi aivan hassutteluksi, huomiotta. En epäile ettetkö halutessasi tajuaisi asiaa helpostikin. Se, että kieltäydyt oikeassaolon tarpeesta tuota tekemästä, osoittaa keskustelun jatkamisen kanssasi olevan turhaa. Nyt ollaan kuitenkin objektiivisuus-subjektiivisuus-asteikolla sen verran vahvasti objektiivisuuden puolella.

En sanonut, että lämpötilojen suhteen korrelaatio ollut suora, sillä se ei ole. En itseasiassa edes tarkoituksella puhunut Helsingistä ja Roomasta nimellisesti, koska en mm Välimeren ilmastoa niin hyvin tunne. Silti kausaliteetti tunnetaan. Kiva jos asia tällä selvisi.

Pallojen poimintaesinerkkisi olisi validi jos poimitaa ei tehtäisi sokkona tai äänestäminen tehtäisiin sokkona. Nyt äänestys tulos on miesten kohdalla kahdeksasta vastannut todennäköisyyslaskennan mukaista tulosta, joten se on enemmän poikkeus kuin sääntö.

Samalla kasvissyöntivertailusiboli vain tyhmä. Analogia toimisi jos meillä olisi kaksi ryhmää, kasvissyöjät ja puhtaat lihansyöjät ja lihansyöjien syöpätuloksia koitettaisiin yleistää koskemaan kasvissyöjiä. Niillä voi olla riippuvuuksia toisiinsa ja niitä voi mielenkiintoista vertailla, mutta ne ovat omia tutkimuskysymyksiään. En minä marttyyriä viitsisi noilla esimerkeillä esittää.

 

[BigRedCat]

Pallojen poimintaesinerkkisi olisi validi jos poimitaan ei tehtäisi sokkona tai äänestäminen tehtäisiin sokkona.

Heh, tämä alkaa mennä jo huumoriosastolle. Eikös koko pointti ole se, että mikäli sukupuolella ei ole äänestyspäätöksen kannalta merkitystä, äänestyspäätös tehdään sukupuolen osalta "sokkona". Tämän hypoteesin mukainen odotettu tulos sitten on että äänestäjät, keskustellussa jutussa nimenomaan miehet, äänestävät sukupuolia siinä suhteessa kuin niitä on ehdolla. Tällöin jokaisen ehdokkaan todennäköisyys saada ääni mieheltä olisi riippumaton hänen sukupuolestaan. Hypoteesin kanssa ristiriidassa olisi tilanne jossa ehdolla olevan miehen todennäköisyys saada mieheltä ääni olisi suurempi kuin ehdolla olevan naisen.

Nyt Koivunen on esittänyt että hypoteesin kannalta täysin odotuksenmukainen tulos jotenkin kumoaisi hypoteesin. Aivan täydellisen naurettavaa ja epätieteellistä, ja toistan että tuo johtuu joko täydellisestä ymmärtämättömyydestä tai tahallisesta tilastoilla valehtelusta.

Samalla kasvissyöntiveryailusi oli vain tyhmä. Analogia toimisi jos meillä olisi kaksi ryhmää, kasvissyöjät ja puhtaat lihansyöjät niin lihansyöjien syöpätuloksia koitettaisiin yleistää koskemaan kasvissyöjiä. Niillä voi olla riippuvuuksia toisiinsa ja niitä voi mielenkiintoista vertailla, mutta ne ovat omia kysymyksiä. En minä marttyyriä viitsisi noilla esimerkeillä esittää.

Luulenpa että meistä toinen tietää kohtalaisesti mistä puhuu ja toinen ei. Tätä keskustelua katsomalla on helppo arvata kumpi. Tämäkin kappaleesi on oikein textbook-tason hölmöilyä.

 

[dana77]

Heh, tämä alkaa mennä jo huumoriosastolle. Eikös koko pointti ole se, että mikäli sukupuolella ei ole äänestyspäätöksen kannalta merkitystä, äänestyspäätös tehdään sukupuolen osalta "sokkona". Tämän hypoteesin mukainen odotettu tulos sitten on että äänestäjät, keskustellussa jutussa nimenomaan miehet, äänestävät sukupuolia siinä suhteessa kuin niitä on ehdolla. Tällöin jokaisen ehdokkaan todennäköisyys saada ääni mieheltä olisi riippumaton hänen sukupuolestaan. Hypoteesin kanssa ristiriidassa olisi tilanne jossa ehdolla olevan miehen todennäköisyys saada mieheltä ääni olisi suurempi kuin ehdolla olevan naisen.

Nyt Koivunen on esittänyt että hypoteesin kannalta täysin odotuksenmukainen tulos jotenkin kumoaisi hypoteesin.

Miehet ovat viimeisissä kahdeksissa vaaleissa äänestäneet 10-15% todennäköisemmin miesehdokasta kuin mitä ehdokasasettelun perusteella olisi oletettua ja sinusta se on odotettua? Kerran kahdeksasta ovat äänestäneet ”odotetunlaisesti” joka nyt oli viime kerralla.

Onhan tämä naurattavaa mutta vielä auki on, että kenen osalta.

 

[finnjewel]

Luin mielenkiintoisen tutkimuksen, jonka @BigRedCat oli ketjuun linkannut. (Vaalit, poliittinen osallistuminen ja sukupuoli)
Jos ymmärrän oikein, tutkimuksessa ei ole kysytty perusteluja ehdokkaan sukupuolen valitsemiselle.
Ihan mielenkiinnosta kiinnostaisi tietää, että minkälainen on kysymysasettelu tuollaisessa tutkimuksessa; yksi kysymys kaikille vastaajille voisi olla (tulos eriteltynä vastaajan sukupuolen mukaan):
- jos äänestit miesehdokasta, oliko yksi syy se, että hän on mies K/E?
- jos äänestit naisehdokasta, oliko yksi syy se, että hän on nainen K/E?

 

[BigRedCat]

Miehet ovat viimeisissä kahdeksissa vaaleissa äänestäneet 10-15% todennäköisemmin miesehdokasta kuin mitä ehdokasasettelun perusteella olisi oletettua ja sinusta se on odotettua? Kerran kahdeksasta ovat äänestäneet ”odotetunlaisesti” joka nyt oli viime kerralla.

Onhan tämä naurattavaa mutta vielä auki on, että kenen osalta.

Todettakoon ensin, että nyt on kyse tämänhetkisestä tilanteesta. Ei ole epäselvää siitä, että historiassa tässäkin suhteessa on esiintynyt epätasa-arvoa. Kehitys on kuitenkin ollut sukupuolineutraaliutta kohti. Siksipä tuota kehitystä ei ole mitään syytä negatoida ottamalla mukaan tilanteita yli kolmenkymmenenkin vuoden takaa.

Toisekseen minä esitin virheellisesti että naisehdokas saisi todennäköisemmin miehen äänen kuin miesehdokas. Näin ei ollut viime vaaleissa, vaan tällöin miesten äänestyskäyttäytyminen oli jotakuinkin neutraalia. Naiset puolestaan suosivat reilusti naisia minkä aiemmin totesinkin. Aiemmin miesehdokas on myös todennäköisemmin saanut miehen äänen. Eli tältä osin korjaan aiempia lukujani.

Mitä tulee itse perustaan, asia on näin: Se että miehet äänestävät useammin miehiä kuin naisia, ei itsessään kerro mitään siitä että sukupuolella olisi merkitystä miesten äänestyspäätöksissä, kun taas se että miehet äänestävät ehdokasasetteluun nähden suhteessa useammin miehiä, voi niin kertoa. Nykyinen ero on kuitenkin niin pieni, että sitä ei voi satunnaisvaihtelusta erottaa ja voidaan näillä tiedoilla puhua miesten sukupuolineutraalista äänestyskäyttäytymisestä viime vaaleissa. Täytyy nimittäin muistaa että ehdokkaat ja äänestäjät eivät ole yksi pooli, vaan odotusarvot suhdeluvuista saattavat heittää rajustikin riippuen vaalipiirikohtaisista ehdokasasetteluista ja äänimääristä. Ja tämähän voi heittää molempiin suuntiin, enkä nyt analyysia tekemättä ota suuntaan kantaa. Toteanpahan vain tarpeellisesti että epävarmuus kasvaa ja siten luottamusväli.

Jos keskustelussa lähdetään tilanteesta että eduskunnassa on vähemmän naisia kuin miehiä ja ihmetellään mistä tämä johtuu, syy on tällä tasolla aivan selvä. Se ei ole äänestyskäyttäytymisen sukupuolittuminen, sillä naiset suosivat naisia paljon selvemmin kuin miehet miehiä* ja naisten muodostaessa myös suuremman osuuden äänestäneistä, ehdokasasettelun ollessa tasan eduskunta olisi voittopuolisesti naisvaltainen. Vahvasti miesvoittoinen ehdokasasettelu onkin se ainoa syy joka pitää niin sanotusti patriarkaatin voimissaan kansanedustuslaitoksessamme. Mikä tuntuu käsittämättömältä, tätä kuvaa ei välity THL:n tasa-arvoblogeista ym., ei sukupuolentutkimuksen professorin Koivusen jutuista, eikä juuri mistään muualtakaan. Siitä huolimatta että tämä tosiseikka on kenen tahansa hieman osaamista omaavan validoitavissa.

Niin, ja ennen kuin dana tai joku muu alkaa jeesustella että Koivunen olisi ollutkin oikeassa minun em. virheideni takia, niin kenties näin olisikin kontekstista irrotettuna jos 100% miehistä vastaisi ettei sukupuolella ole väliä. Niinhän ei kuitenkaan ole. Otetaan vielä lainaus Hesarin jutusta:

HS-gallup | Pääministerin sukupuolella ei ole väliä, arvioi murskaava enemmistö suomalaisista – mutta sittenkin sillä on, sanoo professori

Tasa-arvoaatteen koulimat suomalaiset vastaavat kysymykseen pääministerin sukupuolen merkityksestä ”oikein”, Anu Koivunen sanoo.

www.hs.fi

"Sama ilmiö näkyi vielä voimakkaammin toisessa samaa aihepiiriä koskevassa kysymyksessä. Siinä tiedusteltiin, onko vastaajan mielestä voittopuolisesti hyvä vai huono asia, että kaikkien viiden hallitusryhmän johdossa on nyt nainen.

Naisista 36,5 prosenttia näki asian voittopuolisesti hyvänä, ja runsas puolet katsoi, ettei asialla ole merkitystä. Miehet puolestaan vastasivat useammin, ettei asialla ole merkitystä: heillä lukemat olivat 16,3 prosenttia ja 74,7 prosenttia.

Sukupuolentutkimuksen professoria tulos ei yllätä.


”Miehet ajattelevat, että he ovat ihmisiä ja nainen on se sukupuoli. Siten he vastaavat, ettei sukupuolella ole merkitystä. Samalla he äänestävät miehiä ja lukevat miesten kirjoittamia kirjoja”, Koivunen kärjistää."

Sitten kun katsotaan miesten äänestystuloksia niin ne ovat juurikin odotetunlaiset jos otetaan hypoteesiksi että selvä enemmistö äänestää sukupuolineutraalisti ja vähemmistö suosii miehiä. Tämä ei näille Koivusille ym. "tieteilijöille" kertakaikkiaan mene ymmärrykseen.


*Kolmet edelliset vaalit, miesten suosimiskertoimet miehille ja naisten suosimiskertoimet naisille, eli miehiä äänestäneiden miesten osuus jaettuna ehdolla olleiden miesten osuudella jne.:

2019: Miehet: 1,03 Naiset: 1.50
2015: Miehet: 1.20 Naiset: 1.32
2011: Miehet: 1.15 Naiset: 1.38

 

[dana77]

Todettakoon ensin, että nyt on kyse tämänhetkisestä tilanteesta. Ei ole epäselvää siitä, että historiassa tässäkin suhteessa on esiintynyt epätasa-arvoa. Kehitys on kuitenkin ollut sukupuolineutraaliutta kohti. Siksipä tuota kehitystä ei ole mitään syytä negatoida ottamalla mukaan tilanteita yli kolmenkymmenenkin vuoden takaa.

Jos olisin vähäänkään vittumainen luonne, niin kysyisin että kuka se nyt onkaan se joka poimii ilmastonmuutoskeskustelu-henkisesti sopivia yksittäisiä lukuja kokonaisuudesta. Minusta on ihan ok, että nuo 1970, 1985 ja 1990 luvut jätetään huomioimatta ja keskitytään vaan tähän vuosituhanteen, mutta sanottava on silti, että niiden tulokset eivät poikkea vuosien 2000-2015 tuloksista.

Toisekseen minä esitin virheellisesti että naisehdokas saisi todennäköisemmin miehen äänen kuin miesehdokas. Näin ei ollut viime vaaleissa, vaan tällöin miesten äänestyskäyttäytyminen oli jotakuinkin neutraalia. Naiset puolestaan suosivat reilusti naisia minkä aiemmin totesinkin. Aiemmin miesehdokas on myös todennäköisemmin saanut miehen äänen. Eli tältä osin korjaan aiempia lukujani.

Mitä tulee itse perustaan, asia on näin: Se että miehet äänestävät useammin miehiä kuin naisia, ei itsessään kerro mitään siitä että sukupuolella olisi merkitystä miesten äänestyspäätöksissä, kun taas se että miehet äänestävät ehdokasasetteluun nähden suhteessa useammin miehiä, voi niin kertoa. Nykyinen ero on kuitenkin niin pieni, että sitä ei voi satunnaisvaihtelusta erottaa ja voidaan näillä tiedoilla puhua miesten sukupuolineutraalista äänestyskäyttäytymisestä viime vaaleissa. Täytyy nimittäin muistaa että ehdokkaat ja äänestäjät eivät ole yksi pooli, vaan odotusarvot suhdeluvuista saattavat heittää rajustikin riippuen vaalipiirikohtaisista ehdokasasetteluista ja äänimääristä. Ja tämähän voi heittää molempiin suuntiin, enkä nyt analyysia tekemättä ota suuntaan kantaa. Toteanpahan vain tarpeellisesti että epävarmuus kasvaa ja siten luottamusväli.

Tämän on totta ja sen takia olen jo pariinkin kertaan sanonut, että viime vaalistulos oli niin radikaali poikkeus että seuraavien vaalien tilanne tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen nähtävä. Ja toki erittäin mielenkiintoista olisi nytkin nähdä luvut pilkottavan pienempiin osiin, erityisesti äänestäjien iän suhteen, koska - kuten myöskin aiemmin totesin - sen myötä on mahdollista ennustaa trendejä. Toki myös asuinpaikkojen ja puolueittain tuloksen pilkkominen olisi kiinnostaa (vaikuttaako esim puolueen johtajan sukupuoli korostetusti päätöksiin). En tosin tiedä miten luotettavasti näitä saadaan selvitettyä, sillä en olisi ihmeissäni jos ihmisten kynnys paljastaa ketä he äänestivät olisivat korkeampi kuin pelkän puolueen paljastamisessa. Toki riittävän isolla otoskoolla mahdollinen fuskun tapahtuminen paljastuisi eli tuloksista tiedettäiin onko ne luotettavat vai eivät.

Jos keskustelussa lähdetään tilanteesta että eduskunnassa on vähemmän naisia kuin miehiä ja ihmetellään mistä tämä johtuu, syy on tällä tasolla aivan selvä. Se ei ole äänestyskäyttäytymisen sukupuolittuminen, sillä naiset suosivat naisia paljon selvemmin kuin miehet miehiä* ja naisten muodostaessa myös suuremman osuuden äänestäneistä, ehdokasasettelun ollessa tasan eduskunta olisi voittopuolisesti naisvaltainen. Vahvasti miesvoittoinen ehdokasasettelu onkin se ainoa syy joka pitää niin sanotusti patriarkaatin voimissaan kansanedustuslaitoksessamme. Mikä tuntuu käsittämättömältä, tätä kuvaa ei välity THL:n tasa-arvoblogeista ym., ei sukupuolentutkimuksen professorin Koivusen jutuista, eikä juuri mistään muualtakaan. Siitä huolimatta että tämä tosiseikka on kenen tahansa hieman osaamista omaavan validoitavissa.

Olen samaa mieltä, että naiset ovat historiassa suosineet naisia selvemmin kuin miehet miehiä, mutta siitä ei voi johtaa faktaa että ehdokasasettelu on syy miksi eduskunnassa on vähemmän naisia. Viime vaaleissa naisehdokkaita oli 42% ja he saivat kansanedustajapaikoista 47%. Jos 2019 vaalien tulos nähdään trendinä ja se jatkuu 2023, niin silloin meillä hyvin voi olla naisenemmistö eduskunnasta vaikka ehdokasasettelu ei muuttuisi mihinkään. Sipilän hallituskaudella oli paljon puhetta, että politiikka oli miesvaltaista ja äänestystulos voidaan nähdä reaktiona siihen. Saa nähdä miten nykyisen hallituksen aikana käy. Voidaan nähdä vastareaktio. Palloja ei poimita sokkona.

Kansanedustajaksi kampanjointi ei muutenkaan ole mitään ilmaista hupia ja miehillä tulee taloudellinen valta säilymään seuraavien vaalien aikanakin. Niinpä oletettavaa on, että heitä tulee enemmän ehdokkaina olemaan todennäköisesti silloinkin. Pelkkä ehdokasmäärän tuijottelu ei yksistään riitä.

En muita asiaan liittyviä seikkoja viitsi enää toista tai kolmatta kertaa toistaa.

 

[BigRedCat]

Jos olisin vähäänkään vittumainen luonne, niin kysyisin että kuka se nyt onkaan se joka poimii ilmastonmuutoskeskustelu-henkisesti sopivia yksittäisiä lukuja kokonaisuudesta. Minusta on ihan ok, että nuo 1970, 1985 ja 1990 luvut jätetään huomioimatta ja keskitytään vaan tähän vuosituhanteen, mutta sanottava on silti, että niiden tulokset eivät poikkea vuosien 2000-2015 tuloksista.

Ajattelematon kommentti. Edelleen, noita menneitä lukuja on syytä katsoa pidemmän aikavälin trendiä tunnistettaessa. Koska otoskoko on noin valtava (yli miljoona äänestäjää kummastakin sukupuolesta), ei tämän hetken tilannetta arvioitaessa sen sijaan ole hölkäsen pöläystä järkeä alkaa heitellä jotain "viimeisen kahdeksan vaalien" tilanteita mukaan. Jos puhutaan ulkolämpötilasta nyt, katsotaan mitä lämpömittari näyttää tällä hetkellä. Jos puhutaan ilmastonmuutoksesta/keskilämpötilojen trendistä, katsotaan pitkän aikavälin kehitystä. Kummassakaan tilanteessa ei ole syytä katsoa nimenomaan mitä lämpömittari näytti viisitoista vuotta sitten. Keskustelun kontekstissa niin trendi kuin tämänhetkinen tilannekin osoittavat miesten osalta kohti sukupuolineutraalia äänestyskäyttäytymistä.

Olen samaa mieltä, että naiset ovat historiassa suosineet naisia selvemmin kuin miehet miehiä, mutta siitä ei voi johtaa faktaa että ehdokasasettelu on syy miksi eduskunnassa on vähemmän naisia. Viime vaaleissa naisehdokkaita oli 42% ja he saivat kansanedustajapaikoista 47%. Jos 2019 vaalien tulos nähdään trendinä ja se jatkuu 2023, niin silloin meillä hyvin voi olla naisenemmistö eduskunnasta vaikka ehdokasasettelu ei muuttuisi mihinkään.

No eikö tuo nyt nimenomaan alleviivaa että kyllä voidaan johtaa? Tai ainahan sitä voidaan sanoa että se, että naiset eivät saa vielä enemmän etua äänestyskäyttäytymisen sukupuolittumisesta on syy että miehiä on enemmän eduskunnassa, mutta vähän järjettömältähän se kuulostaa. Ilmastonmuutosvertauksena voisi samassa hengessä sanoa että ilmastonmuutoksen syy ei ole ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vaan se ettei auringon aktiivisuus hiivu juuri sopivasti näitä päästöjä kompensoimaan.

Kun puhutaan sukupuolineutraaliudesta, lähtökohta on tietenkin sukupuolineutraalius ja mitä tapahtuisi sukupuolineutraalissa maailmassa. Kun tiedetään että sukupuolineutraalilla äänestyskäyttäytymisellä ja nykyisellä ehdokasasettelulla päädytään miesvaltaiseen eduskuntaan, on hassua väittää etteikö syy olisi ehdokasasettelussa vaan jo valmiiksi sukupuolineutraaliudesta naisehdokkaiden eduksi poikkeavasta sukupuolittuneesta äänestyskäyttäytymisestä.

 

[dana77]

Edelleen, noita menneitä lukuja on syytä katsoa pidemmän aikavälin trendiä tunnistettaessa.

Ennen viime vaaleja ei ollut mitään pidemmän aikavälin trendiä. Äänetysosuudet olivat varsin staattiset. Se että onko yksi radikaalisti linjasta poikkea tulos trendin alku on täysin avoin kysymys.

No eikö tuo nyt nimenomaan alleviivaa että kyllä voidaan johtaa? Tai ainahan sitä voidaan sanoa että se, että naiset eivät saa vielä enemmän etua äänestyskäyttäytymisen sukupuolittumisesta on syy että miehiä on enemmän eduskunnassa, mutta vähän järjettömältähän se kuulostaa.

Erityisesti historiaan peilaten olisi erittäin kyseenalainen väite, että jos naisia olisi ollut ehdokkaina puolet, niin he olisivat olleet eduskunnassa enemmistössä. Missään ei ole osoitettu, että jos naisia olisi ehdolla yhtä paljon kuin miehiä, niin he saisivat siinä tapauksessakin äänestäjiä samassa suhteessa kuin nyt. Ei miesten eikä naisten joukossa. Realistista on odottaa, että he olisivat saaneet hieman enemmän ääniä kuin nyt, mutta ne jotka tekevät äänestyspäätöksensä sukupuolen perusteella olisivat edelleen äänestäneet samaa sukupuolta kuin nytkin riippumatta ehdokkaiden lukumäärästä. Ja tilastot osoittavat kiistattomasti, että sekä miesten että naisten joukossa heitä on väkisinkin reilut osuudet. Palloja ei nosteta sokkona.

 

[BigRedCat]

Erityisesti historiaan peilaten olisi erittäin kyseenalainen väite, että jos naisia olisi ollut ehdokkaina puolet, niin he olisivat olleet eduskunnassa enemmistössä. Missään ei ole osoitettu, että jos naisia olisi ehdolla yhtä paljon kuin miehiä, niin he saisivat siinä tapauksessakin äänestäjiä samassa suhteessa kuin nyt. Ei miesten eikä naisten joukossa. Realistista on odottaa, että he olisivat saaneet hieman enemmän ääniä kuin nyt, mutta ne jotka tekevät äänestyspäätöksensä sukupuolen perusteella olisivat edelleen äänestäneet samaa sukupuolta kuin nytkin riippumatta ehdokkaiden lukumäärästä. Ja tilastot osoittavat kiistattomasti, että sekä miesten että naisten joukossa heitä on väkisinkin reilut osuudet. Palloja ei nosteta sokkona.

Nyt on yhdessä kappaleessa sellainen annos puolivillaista huttua että heikompaa hirvittää. Paloitellaanpa se osiin jos päästäisiin samalle sivulle.

Missään ei ole osoitettu, että jos naisia olisi ehdolla yhtä paljon kuin miehiä, niin he saisivat siinä tapauksessakin äänestäjiä samassa suhteessa kuin nyt.

Äärimmäisen terävä havainto. Oikeastaan mitään tulevaisuutta koskevaa väitettä ei ole osoitettu, ennen kuin niin on tapahtunut. Tietenkään minäkään en tuollaista ole edes väittänyt enkä väittäisi. Luultavasti naisehdokkaiden sukupuolittuneesta äänestyskäyttäytymisestä saama etu (joka on tällä hetkellä huomattava) pienenisi naisehdokkaiden määrän kasvun mukana.Ymmärtänet kuitenkin, että tuon edun pieneneminen ei tässä riittäisi vaan sen pitäisi kumoutua täysin ja kääntyä miesten hyväksi jotta suunnilleen 50-50 ehdokasasettelu ei johtaisi suunnilleen 50-50 edustukseen (tai suotuisampaan naisten osalta).

Ja tilastot osoittavat kiistattomasti, että sekä miesten että naisten joukossa heitä on väkisinkin reilut osuudet. Palloja ei nosteta sokkona.

Tämä väite typeryydessään sattuu jo sieluuni. Otetaanpas palloesimerkistä rautalanka^2 -versio, niin ehkä ymmärrät viimein.

Laatikossa on kuusi mustaa palloa ja neljä valkoista palloa. Kun pallon väristä välittämätön musta pallo ottaa laatikosta pallon, laittaa sen takaisin, ja toistaa tätä n kertaa, kuinka suuri osuus palloista on keskimäärin mustia? Olisiko niitä kenties 60%? Siis koska pallon värillä ei ole pallon ottavalle mustalle pallolle väriä, on otettujen mustien pallojen osuus sama kuin mustien pallojen osuus laatikossa: sattumalta musta pallo päätyy valitsemaan itsensä värisiä palloja enemmän vaikka toimii täysin neutraalisti eikä preferoi itsensä värisiä palloja mitenkään. Hän ei siis toimi sokkona, mutta hänelle värillä ei ole väliä.
Entäpä, kun kyseiseltä mustalta pallolta nyt kysytään että "onko värillä väliä", ja hän vastaa että ei ole? No "Koivuset" ym. pseudotieteilijät rientävät paikalle esittämään näennäisen ristiriidan: "Hän väittää ettei värillä ole väliä mutta valitsee useammin mustan!" Niin ikään lukiotason todennäköisyyslaskentaa osaamattomat ja tilastonlukutaidottomat toimittajat rientävät kirjoittamaan tästä "kantaaottavan" jutun. Ja taas on disinformaatio levinnyt tieteeksi naamioituna...

Joko aukeaa? Jos ei, voit vaihtaa mustan pallon tilalle miehen ja valkoisen pallon tilalle naisen. Jos tämäkään rautalanka ei riitä, täytynee todeta että olen voimaton ja tilastollinen päättely ei vain kertakaikkiaan ole sinun kuppisi teetä.

Nuo päätelmäsi "kiistattomista" tilastoista ja niiden implikaatioista ovat nekin aivan vihkoon. Erityisesti miesten keskuudessa tilastot eivät edes vihjaa että tuollainen sukupuolen perusteella äänestyspäätöksensä tekevä porukka olisi huomattavan iso, kiistattomuudesta puhumattakaan. Naisten osalta se näyttää olevan isompi, mutta sehän puolestaan sataisi naisten kansanedustajaosuuden kasvamisen laariin naisehdokkaiden määrän noustessa. Ja edelleen, naisia on äänestäneistä suurempi osa kuin miehiä.

 

[dana77]

Oikeastaan mitään tulevaisuutta koskevaa väitettä ei ole osoitettu, ennen kuin niin on tapahtunut. Tietenkään minäkään en tuollaista ole edes väittänyt enkä väittäisi. Luultavasti naisehdokkaiden sukupuolittuneesta äänestyskäyttäytymisestä saama etu (joka on tällä hetkellä huomattava) pienenisi naisehdokkaiden määrän kasvun mukana.

Pitää ensinnäkin myöntää, että olin katsonut joidenkin 2000-luvun alun vuosien äänestysprosentit väärin, sillä muistelin että siellä oli vuosia joilloin miesten saman sukupuolen äänestämisprosentit olisivat olleet suuremmat suhteessa ehdokasmäärään kuin naisilla. Näin ei ollutkaan.

Ymmärtänet kuitenkin, että tuon edun pieneneminen ei tässä riittäisi vaan sen pitäisi kumoutua täysin ja kääntyä miesten hyväksi jotta suunnilleen 50-50 ehdokasasettelu ei johtaisi suunnilleen 50-50 edustukseen.

Myönnän että edun pitäisi pienentyä huomattavasti, mutta pidän mahdollisena että se olisi pienentynyt niin paljon että tuo lopputulos olisi hyvin ollut mahdollinen. Oikeastaan oleellista olisi että miten miesten äänestyskäyttäytymisen olisi käynyt samaan aikaan (joka ajaa samaa asiaa kuin "edun kääntymisen miesten hyväksi"). Jos naisehdokkaita olisi ollut vuosina 2005-2015 50% ja naiset olisivat äänestäneet samaa sukupuolta vain 55%:sti tai hieman yli, mutta miesten äänestyskäyttäytyminen ei olisi muuttunut, niin miehet olisivat enemmistön pitäneet. Tuo ei ole millään tavalla mahdoton skenaario.

Kun naisten saman sukupuolen äänestymääriä katsoo, niin prosentit suhteessa ehdokkaiden määrään ovat pienentyneet vuoteen 2019 asti. Ne olivat jo vuosina 1970 ja 1985 yli 40 prosentin. Vaikka ehdokasmäärä on vuodesta 1970 kasvanut lähs 2,5 kertaiseksi eli 22 prosenttiyksikköä vuoteen 2015, niin naisia äänestäneiden osuus ei ole kasvanut kuin 12% prosenttiyksikköä. Pointti on että naisten samansukupuolen äänestysprosentti ei ole juurikaan korreloinut ehdokasmäärän kanssa, vaan pysynyt suhteellisen samana.

btw, tätä ei luvuista suoraan voi osoittaa, mutta ihan mahdottomana en näe mahdollisuutta, että jos naisten saamien äänien määrä olisi joissain vaaleissa pysynyt suht. samalla tasolla, mutta ehdokkaita olisi ollut enemmän, niin äänet olisivat jakautuneet useammalle ehdokkaalle ja läpipäässeiden ehdokkaiden määrä olisi voinut jopa laskea yhteenlasketun äänimäärän kasvusta huolimatta.

Tämä väite typeryydessään sattuu jo sieluuni. Otetaanpas palloesimerkistä rautalanka^2 -versio, niin ehkä ymmärrät viimein.
Laatikossa on kuusi mustaa palloa ja neljä valkoista palloa. Kun pallon väristä välittämätön musta pallo ottaa laatikosta pallon, laittaa sen takaisin, ja toistaa tätä n kertaa, kuinka suuri osuus palloista on keskimäärin mustia? Olisiko niitä kenties 60%?

Erityisesti miesten keskuudessa tilastot eivät edes vihjaa että tuollainen sukupuolen perusteella äänestyspäätöksensä tekevä porukka olisi huomattavan iso, kiistattomuudesta puhumattakaan. Naisten osalta se näyttää olevan isompi, mutta sehän puolestaan sataisi naisten kansanedustajaosuuden kasvamisen laariin naisehdokkaiden määrän noustessa. Ja edelleen, naisia on äänestäneistä suurempi osa kuin miehiä.

Jos todennäköisyys nostaa musta pallo on 60% ja isommalla otannalla musta pallo nousee 72% kerroista, niin jossain on vikaa.
Se että 20% äänestää useammin omaa sukupuoltaa on iso joukko. Toki pienempi kuin 33% tai 50%, mutta iso silti.

 

[arvee]

Tärkiä päivitys eli arveen muistikuva: en ole tainnut lukea yhtäkään Agatha Christien kirjaa ikuna, olen silleen kirjamoukka.
Luin kloppina Macleania useita ja myös Maria Langeja, kakarana tuli luettua nopeasti kirjoja läpi.

Myöhemmin en ole kirjailijoiden sukupuoleen eli nimeen jaksanut kiinnittää huomiota. Toki minä ajaudun tovereiden tapaan yleensä historia- ja elämäkertahyllyjen eteen miettimään kantamustani.

En vieläkään tajua miksi, mutta olen käyttänyt elämäntuntejani paljon Sue Graftonin dekkarisarjan lukemiseen. En oppinut varmaan yhtään mitään, mutta tuntui silloin hyvältä idealta, viihdyin ja odotin seuraavaa kirjaa. Naisen kirjoittamaa.
Cellaista elämä saattaa olla, vähänkö tyhmääkin välillä.

 

[Stirner]

Tärkiä päivitys eli arveen muistikuva: en ole tainnut lukea yhtäkään Agatha Christien kirjaa ikuna, olen silleen kirjamoukka.
Luin kloppina Macleania useita ja myös Maria Langeja, kakarana tuli luettua nopeasti kirjoja läpi.

Myöhemmin en ole kirjailijoiden sukupuoleen eli nimeen jaksanut kiinnittää huomiota. Toki minä ajaudun tovereiden tapaan yleensä historia- ja elämäkertahyllyjen eteen miettimään kantamustani.

En vieläkään tajua miksi, mutta olen käyttänyt elämäntuntejani paljon Sue Graftonin dekkarisarjan lukemiseen. En oppinut varmaan yhtään mitään, mutta tuntui silloin hyvältä idealta, viihdyin ja odotin seuraavaa kirjaa. Naisen kirjoittamaa.
Cellaista elämä saattaa olla, vähänkö tyhmääkin välillä.

Joo on tosi mielenkiintoista että olet lukenut joitain naiskirjailijoita, ja toisia jättänyt lukematta. Ce on hirveen intresanttia.

 

[arvee]

Joo on tosi mielenkiintoista että olet lukenut joitain naiskirjailijoita, ja toisia jättänyt lukematta. Ce on hirveen intresanttia.

Kiva, että pidit avautumistani kiinnostavana. Näin me avaudemme, paljastelemme itseämme reilusti tällä hienolla foorumilla.

 

[Stirner]

Kiva, että pidit avautumistani kiinnostavana. Näin me avaudemme, paljastelemme itseämme reilusti tällä hienolla foorumilla.

Jep. Itsekin pidän George Orwellin kirjoista, mutta sitten taas Kalle Päätalon tuotanto ei ole koskaan ollut sydäntäni lähellä.

Aika mielenkiintoista kun molemmat ovat miehiä kuitenkin.

 

[Lystikäs]

Myöhemmin en ole kirjailijoiden sukupuoleen eli nimeen jaksanut kiinnittää huomiota. Toki minä ajaudun tovereiden tapaan yleensä historia- ja elämäkertahyllyjen eteen miettimään kantamustani.

Itse en ole koskaan kiinnittänyt huomiota kirjailijan sukupuoleen, enkä rehellisesti sanottuna usko sen olevan valtaosallekaan mikään juttu. Lukupäätös syntyy puhtaasti suositusten kautta, koska yhä harvempi tekee viihdevalintojaan nappaamalla randomisti jonkun tuntemattoman kirjailijan kirjan. Tarjonta on liian suurta. Yleisesti ottaen puhtaasti miehille suunnattuja kirjoja kirjaillaan varmaan enimmäkseen miesten toimesta ja naisille suunnattuja kirjoja naisten toimesta, koska tietävät oletetusti paremmin mikä heidän sukupuoltaan (ja heitä itseään) kiinnostaa. Miehet varmasti lukevat tavanomaista vähemmän romantiikkaa, mutta se tuskin johtuu siitä, että kirjoittaja on nainen.