Vähemmistöillä ja enemmistöillä ja kaikilla on oikeuksia. Minäkin olen vähemmistöä, olen vihreäsilmäinen kun enemmistö koko maailmassa on ruskeasilmäistä, ja olen vähemmistöä myös Suomessa koska minut on kastettu ortodoksiksi. Silti minua huvitti suuresti Lapinlahden Lintujen ortodoksimunkkiparodia. ”Miksi Akseli Gallen-Kallela rakensi ateljeensa moottoritien varteeeeeen..” Hilarious.
Kaikilla on myös velvollisuuksia. Minä lasken ihmisoikeuksien kylkeen velvollisuuden olla loukkaantumatta pienestä huumorista. Ellei ihmisellä ole huumorintajua, ei hänellä ole mitään.
A ja B. Ei ole loukattu. On mulle vittuiltu, mutta ei se ole mitään loukkaamista. Se on elämää. Kestän sen.
C. Onhan se hassua, jos pari saa päättää mille kaikki muut saa nauraa.
D. Se on minun kokemukseni. Tunnen oikeasti muutamia saamelaisia ja muutamia mustalaisia. En tunne heitä kaikkia. Tuskin kukaan muukaan tuntee heitä kaikkia. Tietenkin kerron kokemukseni pohjalta. Jos en kertoisi, valehtelisin. En edusta kaikkia. Edustaako kukaan, koskaan?
E. Ehkä kerronkin. Kyse ei nyt kuitenkaan ole minun jutuistani. Ne varmasti ovat paskoja. Haluan kuitenkin kertoa edelleen niitä paskoja juttujani ilman että joudun käräjille. Niissä jutuissa on ruotsalaisia, homoja, neekereitä, manneja, lappalaisia, lihavia, laihoja, miehiä, naisia... ihmisiä. Ihmisiä, joista kukaan ei nouse toisten yläpuolelle saarnaamaan, mistä saa huvittua ja mistä ei. Sellainenhan olisi aika vanhatestamentillista meininkiä, eikös?
F. Ihan sama mikä on suosituin puolue. Jos joku on hauskaa, niin puoluepolitiikka. Vaikka niitä ei oikein voi edes pilkata enää, ne tekee sen itse.