Mutta voidaanko tutkittaessa yhteiskunnallisia ilmiötä, jotka eivät ole täysin kokeellisesti edes tutkittavissa eksaktien luonnontieteiden tavoin, sulkea pois etteikö korrelaatio voi tarkoittaa myös kausaliteettia? Tähän et ole koskaan vastannut. Ymmärrän hyvin, koska vastausta lienee mahdotonta antaa. Mennee savolaisittain "Suattaa se olla niin nii"-osastolle.
Mitään asiaa ei voi koskaan sulkea pois. Mihinkään asiaan ei silti myöskään ole kovin järkevää uskoa, ellei sen tueksi ole annettu riittävän vahvaa toistuvaa näyttöä. Korrelaatiosta ei voi melkein koskaan päätellä kausaliteettiä, ellei kausaliteetin tueksi ole kasaantunut huomattavaa määrää evidenssiä. Ihan tieteen ja tutkimuksen (ja logiikan) perusjuttuja.
Suosittelen etsimään käsiisi kaiken Bayesilaiseen tilastolliseen päättelyyn liittyvän materiaalin, mitä löydät, ja sisäistämään sen parhaasi mukaan. Tämän sisäistämisprosessin jälkeen kukaan ei enää vastaa kirjoituksiisi kuittailuilla korrelaatioista ja kausaliteeteistä kryptoniittinasi. Käytännön esimerkkien lukemisen voi aloittaa vaikka tuosta:
http://blog.hse-econ.fi/?p=2756. Lisäksi suosittelen lukemaan muutakin yleistajuista tekstiä Bayesilaisesta päättelystä isommassa kuvassa eli ns. yleisemmin elämässä. Toinen hyvä paikka aloittaa perehtyminen:
https://blogit.apu.fi/asiatonlehdistokatsaus/nayttotaakasta-nortahtavasti/
Ensimmäinen linkki vie professori Ari Hyytisen (vanhaan) blogikirjoitukeen aiheesta, toinen vie Asiattoman lehdistökatsauksen kirjoitukseen samasta aiheesta. Aiheesta voi toki lukea lukemattomista lähteistä, mutta tuossa pari suomeksi kirjoitettua ja ei-matemaatikoille suunnattua esimerkkiä. Suosittelen jälleen kerran myös Sean Carrollin kirjoituksia ja podcastia, joissa myös usein puhutaan Bayesilaisen päättelyn omaksumisesta luontevaksi ja automaattiseksi ajattelutavaksi niille, joita kiinnostaa olla mahdollisimman vähän väärässä mahdollisimman usein.