Pahimpaa SS- tuskaasi voi helpottaa se seikka, että ainahan voit tilata Suur-Savon (heh) ykköslehden eli SS:n (Savon Sanomat).
olen jo vuosia odotellut SS-kauppoja. Turhaan.
Siitä tulisi varmaan useimmille kysymättäkin mieleen, että tuollaiset väitteet vaatisivat taas kerran parempia perusteluita, kuin yksittäisiä julkisuudessa olleita tapauksia. Aiemman perusteella tuota tuskin kukaan nytkään ymmärtäisi tuolla tavalla väärin (vahingossa tai tahallaan).Mistä tulikin mieleen, että jos esittäisi julkisuudessa olleiden tapauksen perusteella heteroseksuaalisen pedofilian olevan lestadiolaisten keskuudessa yleisempää kuin väestössä keskimäärin, ymmärrettäisiinkö se täällä tahallaan väärin, että olisin väittänyt kaikkien lestadiolaisten olevan siihen suuntaan?
Siitä tulisi varmaan useimmille kysymättäkin mieleen, että tuollaiset väitteet vaatisivat taas kerran parempia perusteluita, kuin yksittäisiä julkisuudessa olleita tapauksia. Aiemman perusteella tuota tuskin kukaan nytkään ymmärtäisi tuolla tavalla väärin (vahingossa tai tahallaan).
wtf? viimeksi sinä väitit että pedofilia on yleisempää homojen joukossa (ilman todisteita). Nyt kyselet mitä tapahtuisi jos esittäisit saman väitteen lestadiolaisista (jälleen ilman todisteita). Sanoin että oletettavasti tapahtuisi sama kuin silloinkin.Selaappa vähän taaksepäin, niin löydät väitteen, että olisin esittänyt homojen (siis näin ilmaistuna kaikkien) olevan pedofiileja.
Tuo testi ei esim todista, että homot on pedofiileja tai että sukupuolineutraali kasvatus lisää mielenterveysongelmia. Tai että harakat ovat tietoisesti homoja.
Tieteellisiä todisteita mistä? Harakoiden homoudesta?En ole kyllä väittänytkään tieteellisiä todisteita olevan olemassa.
Siis mistä keskustellaan enemmän julkisuudessa?Väite, että kyseisistä ilmiöistä keskustellaan enemmän julkisuudessa (toisesta ennen keskusteltiin vielä enemmän - esim. Poliisi tv:ssä oli tositapahtumiin perustuvia näyteltyjä videoita 90-luvulla, joissa tuulipukumies houkutteli poikia karkeilla auton kyytiin. Voisin kuvitella, että nykyään videot sensuroitaisiin) on lienee helppo todistaa.
Samat kysymykset kuin edellä ja lisäksi se, että kuka vittu kehtaa nostaa esiin jenkkien kiihkouskovaisten horinoita esiin mistään muusta kuin viihteellisistä syistä.Kiihkouskovaiset Yhdysvalloissa ovat tutkineet, mutta heidän lukujaan on kritisoitu liioiteltuina.
Minusta tuollaisen jutun yhteydessä olisi paikoillaan kertoa, että ovatko uusien menetelmien käyttöönotto nostaneet oppimistuloksia niillä oppilailla jotka ovat menetelmää oppineet hyödyntämään versus vanhat menetelmät. Jos palataan vanhoihin menetelmiin, niin lasketaanko parhaiden oppilaiden oppimustuloksia eli tasapäistetäänkö lapsia vai ovatko vanhat menetelmät olleet yhtä hyviä kuin uudetkin.
Aika monien olen kuullut arvostelevan peruskoulua tasapäistämisestä, niin mielenkiintoista olisi myös kuulla että kahisevatko tuularit kun niitä käännellään mikäli näin on.
Ei, enkä minä niin sanonutkaan, kun puhuin niistä jotka ovat menetelmää oppineet hyödyntämään.Ei se ainakaan jutun mukaan ollut siitä kiinni etteivät osaisi digilaitteita käyttää - oikeastaan päinvastoin.
Jutussa ei sanota, että uusien menetelmien kanssa heikommin pärjäävät pärjäisivät absoluuttisesti heikommin kuin ennen. Tästä nimenomaan juttua kritisoinkin, että vertailu oli pelkästään suhteellinen. Minusta onnistuneet menetelmät määritellään vaikkapa niin, että niiden avulla lapset saavat PISA-testeissä parempia tuloksia kuin ennen. Jos ennen kaikki ovat saaneet 1000 pistettä ja uusien menetelmien kanssa heikoimmin pärjäävät saavat 1100 ja parhaiten pärjäävät 1300 pistettä, niin en menetelmää huonona pitäisi. Toki jos löytyy metelmä, jolla kaikki saavat 1300 pistettä, niin se on vielä parempi.Onko sinusta menetelmä onnistunut jos paremmin pärjäävät pärjäävät vielä paremmin - ja vähän heikommin pärjänneet vielä heikommin? Miten sinusta määritellään onnistuneet menetelmät?
Ei, enkä minä niin sanonutkaan, kun puhuin niistä jotka ovat menetelmää oppineet hyödyntämään.
Jutussa ei sanota, että uusien menetelmien kanssa heikommin pärjäävät pärjäisivät absoluuttisesti heikommin kuin ennen. Tästä nimenomaan juttua kritisoinkin, että vertailu oli pelkästään suhteellinen. Minusta onnistuneet menetelmät määritellään vaikkapa niin, että niiden avulla lapset saavat PISA-testeissä parempia tuloksia kuin ennen. Jos ennen kaikki ovat saaneet 1000 pistettä ja uusien menetelmien kanssa heikoimmin pärjäävät saavat 1100 ja parhaiten pärjäävät 1300 pistettä, niin en menetelmää huonona pitäisi. Toki jos löytyy metelmä, jolla kaikki saavat 1300 pistettä, niin se on vielä parempi.
Kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisessä auttaa huomattavan paljon enemmän se, että asiat osataan paremmin kuin muualla maailmalla kuin se että kaikki suomalaiset osaa asiat about yhtä hyvin.No voihan tuota toki pyöritellä absoluuttisesti vs. suhteellisesti niin halutessaan.
Ei tuo omaankaan korvaan ihan parhaalta lähestymiseltä kuulosta.”Yksi äiti kysyi, mitä hänen pitäisi tehdä, kun kymmenvuotiaan pojan opettaja oli sanonut, että oppilaat saavat itse määrätä itselleen matematiikan läksyt. Hänen poikansa ei ollut koko syksynä tuonut matematiikan kirjaansa kotiin eikä ollut määrännyt itselleen yhtään läksyä”, Keltikangas-Järvinen kertoo."
Eikös tuossa nyt kuitenkin kerrota että tämä liittyisi PISA tulosten laskuun? "Tutkimuksessa käytiin läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-tuloksia, ja mukana oli yhteensä yli 5 000 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa ympäri Suomen."Ei, enkä minä niin sanonutkaan, kun puhuin niistä jotka ovat menetelmää oppineet hyödyntämään.
Jutussa ei sanota, että uusien menetelmien kanssa heikommin pärjäävät pärjäisivät absoluuttisesti heikommin kuin ennen. Tästä nimenomaan juttua kritisoinkin, että vertailu oli pelkästään suhteellinen. Minusta onnistuneet menetelmät määritellään vaikkapa niin, että niiden avulla lapset saavat PISA-testeissä parempia tuloksia kuin ennen. Jos ennen kaikki ovat saaneet 1000 pistettä ja uusien menetelmien kanssa heikoimmin pärjäävät saavat 1100 ja parhaiten pärjäävät 1300 pistettä, niin en menetelmää huonona pitäisi. Toki jos löytyy metelmä, jolla kaikki saavat 1300 pistettä, niin se on vielä parempi.
ja todellakin löytyy vankka pedagoginen tausta. Ensimmäisen yliopistovuoden kesällä luin kasv.tieteitä eli tuttavallisemmin kasvitieteitä 3 opintoviikkoa eli yhden opintotukikuukauden verran. Tosin niistä silloin opintorekisteriin tuli vain 2 ov, mutta kävin reilut kaksi vuotta myöhemmin neuvottelemassa sen minulle omasta mielestäni kuuluvan kolmannen ovarin, jotta tutkintoon vaadittava raja tuli täyteen ja jopa ylittyi komeasti (160,5 ov:lla). Minulla oli vankka mielikuva, että puhe silloin oli ollut, että kahden ovarin kurssin toinen puolikas tulee tentistä ja toinen jostain esseestä ja kun kukaan ei pystynyt todistamaan, ettei näin olisi ollut ja olin noista toisen suorittanut, niin todettiin että pienimmän vaivan tie on se yhden ov:n suoritusmerkintä minulle antaa, että valmistun ja minusta päästään eroon. Minusta se oli vain asianmukaista, että viimeinen suoritus tuli puhumalla.
Ihan hyvää tietoa tässä toisessakin linkissä, mutta edelleenkin näistä puuttuu se tieto jota kaipaisin, mutta jonka saaminen voi olla tekemätön paikka.Eikös tuossa nyt kuitenkin kerrota että tämä liittyisi PISA tulosten laskuun? "Tutkimuksessa käytiin läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-tuloksia, ja mukana oli yhteensä yli 5 000 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa ympäri Suomen."
Uudet Pisa-tulokset: Suomen tytöt maailman toiseksi parhaita, vaikka ei edes huvita (linkki ylen uutiseen)
Kyllä ainakin pienellä googlauksella löytyi ihan absoluuttista faktaa että tulokset on heikentyneet. Varmaan numeerista faktaa tulee sitten lisää kun tutkimus julkaistaan.
Minä en ihan pysy nyt kärryillä tässä jutussa. Siis sinä tunnut jotenkin ajattelevan että lapset kehittyy paremmin kun aikaa kuluu? Minä taas näen että jokainen lapsi on tyhjä lasi mihin aletaan kaatamaan tietoa, kun otetaan seuraava lasi(lapsi) niin se on taas lähtökohtaisesti tyhjä. Samoja asioita noi testit mittaa tänään kuin 10v sitten, siksi se juuri onkin tuollainen standardoitu tutkimus, ei sen raja-arvot muutu, vaikka painopisteet vähän vaihteleekin. Sitä vain joko osaa lukea ja laskea tai ei osaa. Ei ole mitään "muut ottaneet kiinni niin sitten ei voi verrata", kun tulokset on joko että osaa tai ei osaa. Englanninkielinen wikipedia antaa ihan hyvän ja selkeän kuvan lähteineen sille miten noi tulokset arvioidaan, sekä niitä lukuja mitä sieltä on Suomi ja muut saaneet. Programme for International Student Assessment - Wikipedia (linkki wikipediaan)Ihan hyvää tietoa tässä toisessakin linkissä, mutta edelleenkin näistä puuttuu se tieto jota kaipaisin, mutta jonka saaminen voi olla tekemätön paikka.
Vaikka Suomen sijoitus on tippunut Pisa-tutkimuksissa OECE-maiden ykkössijalta kolmanneksi (jossa ero Viroon niin pieni että käytännössä jaetulle toiselle sijalle), niin oletettavaa on että muissakin maissa on tällä välin koulutusta kehitetty. Niinpä se että 2006 on tulos ollut tietty ei tarkoita, että samalla osaamisella oltaisiin enää 2015 oltu top-kympissä. Ylellä on pisteet kerrottu, mutta en löytänyt tietoa miten pisteytys on laskettu. Eri vuosina on painopisteet tutkimuksissa olleet joka tapauksessa erilaiset, joten ihan yhteismitallisia tulokset eivät ilmeisest ole.
Minä olisin valmis kokeiluun, että osa oppilaista tai ainakin pojista laitettaisiin opiskelemaan vanhalla tavalla ja katsottaisiin että tuottaako se heillä paremman vai huonomman tuloksen kuin a) muilla pojilla ja b) kuin vuonna 2006
Juuri näin näen. Aivan samoin kuin huippujääkiekkoilijat, it-ammattilaiset tai vaikka lääkärit ovat nyt parempia kuin 25-vuotta tai vaikkapa 10-vuotta sitten vaikka he aloittavat ihan samalla tavalla tyhjinä laseina kuin silloinkin. Ihan jo esiopetukseen panostaminen on käytännössä tuonut yhden vuoden lisää opetusta ja suuri osa oppilaista osaa lukea koulun alkaessa. Minä muistan ajan jolloin tokaluokkaisistakaan kaikki eivät osanneet vielä lukea. Välineet ja menetelmät kehittyvät ja vaatimustasot kasvavat. Ipanat oppivat esim englantia koulun ulkopuolella tehokkaammin kuin silloin minä olin nuori. Olen katsellut kun ipanat tekevät juuri näitä nyt kritisoituita tehtäviä, missä saa käyttää tietotekniikkaa apuna ja ala-asteen puolessa välissä olevat pikkulapset hakevat kännyköiden ääniohjauksella googlella että mikä on punajuuri englanniksi.Siis sinä tunnut jotenkin ajattelevan että lapset kehittyy paremmin kun aikaa kuluu? Minä taas näen että jokainen lapsi on tyhjä lasi mihin aletaan kaatamaan tietoa, kun otetaan seuraava lasi(lapsi) niin se on taas lähtökohtaisesti tyhjä.
En nyt ihan tällaista tulkintaa tuosta tekisi:Samoja asioita noi testit mittaa tänään kuin 10v sitten, siksi se juuri onkin tuollainen standardoitu tutkimus, ei sen raja-arvot muutu, vaikka painopisteet vähän vaihteleekin. Sitä vain joko osaa lukea ja laskea tai ei osaa. Ei ole mitään "muut ottaneet kiinni niin sitten ei voi verrata", kun tulokset on joko että osaa tai ei osaa. Englanninkielinen wikipedia antaa ihan hyvän ja selkeän kuvan lähteineen sille miten noi tulokset arvioidaan, sekä niitä lukuja mitä sieltä on Suomi ja muut saaneet. Programme for International Student Assessment - Wikipedia (linkki wikipediaan)
Jos nyt ihan tarkasti luet tuon pätkän niin ehkä sitten ymmärrät. Vaatii toki sitä että ymmärtää mikä on IRT. Item response theory - Wikipedia (linkki wikipediaan)Juuri näin näen. Aivan samoin kuin huippujääkiekkoilijat, it-ammattilaiset tai vaikka lääkärit ovat nyt parempia kuin 25-vuotta tai vaikkapa 10-vuotta sitten vaikka he aloittavat ihan samalla tavalla tyhjinä laseina kuin silloinkin. Ihan jo esiopetukseen panostaminen on käytännössä tuonut yhden vuoden lisää opetusta ja suuri osa oppilaista osaa lukea koulun alkaessa. Minä muistan ajan jolloin tokaluokkaisistakaan kaikki eivät osanneet vielä lukea. Välineet ja menetelmät kehittyvät ja vaatimustasot kasvavat. Ipanat oppivat esim englantia koulun ulkopuolella tehokkaammin kuin silloin minä olin nuori. Olen katsellut kun ipanat tekevät juuri näitä nyt kritisoituita tehtäviä, missä saa käyttää tietotekniikkaa apuna ja ala-asteen puolessa välissä olevat pikkulapset hakevat kännyköiden ääniohjauksella googlella että mikä on punajuuri englanniksi.
En nyt ihan tällaista tulkintaa tuosta tekisi:
"Since students work on different test booklets, raw scores must be 'scaled' to allow meaningful comparisons. Scores are thus scaled so that the OECD average in each domain (mathematics, reading and science) is 500 and the standard deviation is 100.[23] This is true only for the initial PISA cycle when the scale was first introduced, though, subsequent cycles are linked to the previous cycles through IRT scale linking methods"
Voi vittu tää maailma on rikki. Toki "someraivo" nyt on ehkä kaikkein naurettavin muoto mistään vakavasti otettavasta kritiikistä, mutta koska senkin nykyään valtavat massat ottavat vakavasti niin onhan tää aivan uskomattoman naurettavaa paskaa vaikken edes tiedä kuka ko. naisoletettu on. Seuraava raivo sitten samasta aiheesta, kun joku ei letittänyt hiuksiaan. Tulispa sota ja tappais, äkkiä.Sara Forsberg julkaisi kuvan uudesta hiustyylistään - aiheutti hurjan someraivon: ”Surullista, koska oikeasti pidin sinusta”
Jälleen Iltalehti raportoi meille järkyttävästä tapahtumasta. Sara on tiedostavimpien kanssaeläjien suureksi pettymykseksi sortunut kulttuuriseen omimiseen. Kuinka selviämme tästä? Pitäisikö YK:n perustaa jokaiseen maahan virasto, josta voisi tarkistaa etukäteen, että tuleeko jokin suunnittelemasi asia loukkaamaan herkimpien ihmisten tunteita? Tällä voitaisiin välttyä näiltä ikäviltä uutisilta ja mielensäpahoittajat saisivat keskittyä elämiseen hieman pienemmän stressin ja paineen alla.