Mistä setämiehet ja kukkahattutädit saavat puhua?
Elämme mielenkiintoista murrosaikaa. Sukupuolemme ovat alkaneet yhtyä, samankaltaistua. Parisuhdeyhdyntöjen määrä on jo monta vuotta laskenut, mutta henkinen puoli konvergoituu. Naiset astuvat nyt 2010-luvulla voimalla ja uudella tavalla esiin hellojensa väleistä. Valtarajat venyvät, elämme suuren reviiritaistelun aikaa.
Ilmiöstä on lukuisia esimerkkejä. Tuoreimpana ja tutuimpana
Petteri Sihvosen kommentit akateemisista äideistä. Petterin mukaan: "Tämä akateemisesti koulutettu nainen osaa taitavalla retoriikallaan perustella ja vaatia, lyödä löylyä kiukaaseen, miksi etenkin juuri tässä heidän joukkueessaan ja yhteisössään tulee pitää kiinni visusti siitä, että kaikki pelaavat, ja että vähintäänkin luvassa on puolen pelin takuu."
Akateemiset äidit ovat Sihvosen tulkinnan mukaan siis kukkahattutätejä. He puuttavat asiaan, josta eivät riittävästi tiedä.Tämä on tuttu ja vanha juttu eikä sinällään niin kovin mielenkiintoinen, mutta uudempi ja siten kiinnostavampi ilmiö on setämiespuhe. Naiset kieltävät miehiä puuttumasta tiettyihin asioihin, koska he katsovat asiaa väärällä katseella, vaikka päällisin puolin näyttäisikin siltä, että miehet tahtovat vain hyvää.
Yksi, joskaan ei paras, esimerkki setämiespuheesta on Kaarina Hazardin kommentti juuri Sihvosen tekstiin: "No niin, Rio-katastrofi on äitien syy. Jotka ovat paitsi liian koulutettuja, myös tyhmiä ja itsekkäitä." Hazard siis vastaa kukkahattutätipuheeseen setämiespuheella! Naiset ovat vereslihalla, heihin ja heidän tekemisiinsä ei pidä puuttua lainkaan. On jonkinlaisen nollatoleranssin aika.
Toinen ja varsinainen esimerkki setämiespuheesta on Sannin kappaleesta syntynyt keskustelu. Kohu syntyi Sannin videosta, jossa eri-ikäiset fanit lauloivat seksuaalisesti provosoivia säkeitä: "Jos haluut testaa mua yhen kerran vaan, mulla on mesta mihin mennä." Nuorimmat laulavista fanista olivat arviolta kahdeksanvuotiaita lapsia.
Näin Maija Vilkkumaa laulun synnyttämistä reaktioista Hesarissa: "Vilkkumaan mielestä Helsingin Sanomien asiasta tekemä juttu ja levy-yhtiön reaktio ovat esimerkkejä keski-ikäisten miesten tyttöihin kohdistamasta ahdistavasta suojelusta. Vilkkumaa muistuttaa, että poplaulajat ovat taiteilijoita, eivät sosiaalityöntekijöitä. ”Kuka tahansa aikuinen lukee Sannin kappaleen niin, että siinä vihjataan mahdollisuudesta harrastaa seksiä. Kappale kertoo myös siitä, että jos ihminen on yksin, niin se haroo lähelleen jotain toista ihmistä niin paljon, että on valmis olemaan itse se säälittävä tyyppi. Se liittyy myös lasten elämään”, Vilkkumaa sanoo. ”Nyt tässä on keski-ikäinen mies heilauttanut pedofiilikorttia ja saanut videon pois netistä. Samalla se biisi on liattu ja häpäisty näiltä nuorilta faneilta. Sekin on lasten vähättelyä, jos sanotaan, että eihän lapset siitä tekstistä mitään ymmärrä."
Sannin biisin aiheuttamaan kohuun reagoi myös lastenpsykiatri Jari
Sinkkonen, johon taas vastasi Kaarina Hazard näin: " Voisko Sinkkonen mennä jo eläkkeelle julkisesti fantasioimasta mitä kaikkee pikkulikkoihin työnnetään ja tungetaan." Tämä on kenties paras esimerkki setämiehen väärästä katseesta. Sinkkonen lääkärinä varmasti tarkoitti hyvää, mutta näkökulma olikin aivan väärä. Saattaa olla, että Hazard ärsyyntyi tässä erityisesti siitä, että Sinkkonen mainitsee jutussa Madonnan ja Spice Girlsin, jotka 1990-luvulla olivat avoimessa eroottisuudessaan merkittäviä naisten voimaannuttajia, he tekivät naisista aktiivisia toimijoita myös seksin saralla.
Sanna Ukkola näkee Ylen sivuilla asian niin, että "feministien mielestä kyseessä on patriarkaatin sorto ja pedofiilihysteria: taas setämiehet haluavat panna tytöt paikalleen ja määritellä heidän seksuaalisuuttaan".
Sekä Vilkkumaan ja Hazardin kommentit on tietyllä tavalla yliampuvia, sillä on vaikea nähdä erityistä ongelmaa Sannin biisiä kommentoivissa mielipiteissä. Kysymys onkin jostain laajemmasta - "älkää te miehet puuttuko meidän asioihin nyt millään tavalla". Kysessä on jonkinlainen vastaisku. Ehkä miehet ovat olleet aina väärässä katseensa kanssa, mutta vasta nyt vallantunnossaan naiset ovat rohjenneet nousta sitä vastaan.
Sami Kuusela muotoilee Suomen Kuvalehden nettisvuilla seuravasti: "Miksi siis olikaan se Sihvosen pointti? Muu kuin kiukkuna purkautuva epävarmuus koulutettuja naisia kohtaan?" Voi olla, että kysymys on myös jollain tapaa tästä. Miehet tuntevat oikeasti jonkinlaista epävarmuutta koulutettuja naisia kohtaan. Tilanne on ikään kuin uusi, miehet eivät tiedä miten aktiivisiin naisiin tulisi suhtautua. Toisaalta miehet taatusti pelkäävätkin, ainakin tiedostamattomasti, ikiaikaisen valta-asemansa menettämistä.
Miten miesten tulisi reagoida tähän? Kääntämällä toisenkin posken. Antaa naisten olla oikeassa. Kyllä se siitä rauhoittuu. Miehet ovat eittämättä sortaneet naisia vuosituhansia, nyt on heidän aikansa. Se kirpaisee, mutta on ohi muutamassa vuosikymmenessä. Naisten logiikka näissä puheissa ei ole aina aukoton, mutta täytyy ymmärtää valtava tuska ja valtavaje taustalla.
