Tasa-arvo ja poliittinen korrektius

[Walrus21]

Sinulla on aivan käsittämätön taito sivuuttaa täydellisiä analogioita, jotka osoittavat ristiriitoja ajattelussasi. @BigRedCat heitti analogian, jonka takia sinun on käytännössä pakko joko myöntää, että aiempi pointtisi oli epälooginen ja jopa epärehellinen, tai sitten myöntää, että "naisen euro" kertoo mielestäsi jotain naisten huonommuudesta. Tasan kaksi vaihtoehtoa, jos haluat olla loogisesti koherentti. Sen sijaan tykitätkin ilmoille tuohon analogiaan täysin liittymättömän pätkän sukupuolten välisen tasa-arvon kokemuspohjaisuudesta.

MIkä oli aiempi "epälooginen pointtini"? Olen keskustellut parisuhteista ja eroista siinä kontekstissa, mikä tähän keskusteluun on tuotu. Useat nimimerkit ovat vihjailleet, että miehiä dumpataan nykyisessä tasa-arvon ilmapiirissä oman onnensa nojaan, kun äiti lähtee lapsista piittaamatta hurvittelemaan. Tämä on konteksti, jossa olen käynyt keskustelua. Minun näkemykseni mukaan jokaisen pitää vapaasti saada valita, onko suhteessa vai ei. Tämä on toki historiallisesti varsin "radikaali" näkemys, mutta nykyisin aika laajalti allekirjoitettu perusperiaate.

Mikäli tarkoitit, että talous- ja yhteiskuntapoliittinen tulonjakodiskurssi vastaisi parinmuodostusta, niin se on toki relevantti kysymys. Nähdäksenii nämä kaksi ovat kuitenkin perustavalla tasolla erilaisia sosiaalisen elämän osa-alueita: ihmistä ei voi pakottaa toisen ihmisen seuraan, mutta yrityksen voi pakottaa toimimaan tasa-arvotietoisesti ja työehtosopimusten mukaisesti. Talouspoliittinen toiminta on näistä se, josta tuleekin poliittisesti kiistellä.

 

[Toxic Enema]

Nyt TosiFani niitä lähteitä. Johan tuossa tuli arkikokemustakin keskusteluun.

Hyvä teilata koko psykodynaaminen teoria sillä perusteella, että linkkasin yhden lähteen (kirjan), joka löytyi netistä. Kirjallisuutta on maailmassa hyllymetreittäin.

 

[Jules W.]

Huoltajuusasian suhteen on huomioitava, että naiset ovat huomattavasti useammin se läsnäolevampi vanhempi, jolle kasautuu perhevapaat ja muut lapsenhoitovelvoitteet. Se luonnollisesti kallistaa vaakaa äidin suuntaan, kun pohditaan, kummalle vanhemmalle lapsi sijoitetaan.

Palkka-asioiden suhteen on huomioitava, että miehet ovat huomattavasti useammin ylitöissä ja tekevät pitempiä päiviä. Se luonnollisesti kallistaa vaakaa miesten suuntaan, kun pohditaan, kummalle sukupuolelle maksetaan enemmän palkkaa.

 

[Toxic Enema]

Siihen liittyen haluaisinkin tietää, että jos Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan samasta työstä naisen euro on 97 senttiä, että onko ylityöt laskettu palkkoihin? Silloinhan naisten palkka samassa työssä säännölliseltä työajalta olisi parempi. Kuitenkin maailman tappiin asti puhutaan 80 sentistä, mikä on naisten elinikäinen tuloero verrattuna miehiin.

 

[arvee]

Tätäpä minä yritin @arvee :lle hienovaraisesti vihjailla...

Viipeellä selittelen: juu vedin koko sanoman idean lepikkoon. Suomenkielessä on monta vokaalia, mutta a ja i ovat muidenkin käytössä eli kaukana toisistaan näppäimistöllä eli käpistelyvirhe ei olut kyseessä. Pitäisi oikolukea joskus aamullakin juttujaan, nyt tuli huti: lappilaisia po.

Mutta mielipide nyt: en ole ikinä mieltänyt naisia jotenkin vajaataitoisiksi. Toisaalta en ymmärrä, mitä salattua viisauttakaan naisilla on.
Minulle jonkun papin tai imaamin sukupuoli on merkityksetön, homopappi tai lesbiaani-imaami, aivan sama. Transvestiitti uskonriittien suorittaja, saarnaaja on ok. Joillekin nuo jutut tuntuvat tärkeitä olevan.
Sukupuolisuuden puolittumuksen kokeneiden määrä on minut kyllä yllättänyt: diversiteettien määrä. Jaetaan kaksi kahdella ja sitten jälleen kahdella, vielä kerran kahdella jne. Ja näitä kaikkia pitäisi toimivan yhteiskunnan huomioida, osoittaa ymmärrystä ( suunnata resursseja) prosentille populaatiosta: ei mitään järkeä eli suhteellisuudentajua.

Sitten tämä vaikutelmani vallitsevasta kaksinaismoralismista, lähinnä yhteen uskontoon kytkeytyen eli oikeastaan koko ketjun otsikon uudelleen asettelu:
Tasa-arvo vai poliittinen korrektius?

Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset, jotkut ovat oikeutetumpia määrittelemään tasa-arvon, tasa-arvo on suhteellinen käsite.
Toiset ovat poliittisesti korrekteja, kun taas toiset ovat epäkorrekteja. Oikea korrektius opetaan yliopistossa, siihen löytyy tutkimusviitteitä riittävästi.

Ihmissyöjä-kulttuurit on ajettu lähes sukupuuttoon, niinpä onneksi niiden suhteen ei tarvitse huutaa poliittisesti korrektia totuutta, selittää parhain päin omia toiveita. Ihmissyöjät taisivat enimmäkseen kyllä syödä voitettujen urosten osia, joten Suomen Rauhanpuolustajiakaan ei kiinnostanut. Mutta onko noissakin heimoissa ollut joitain yksilöitä, jotka eivät ole kokeneet itseään taistelijoiksi, epävarmoiksi seksuaalisuudestaan?
Aika epäreilu kohtalo, onneksi sivistys saapuu kaikkialle yhä nopeammin.
Sukupuoli-identiteettien tunnistamisohjelma Amazonian inkkareille, siinäpä oiva kehitysyhteistyökohde Suomelle, ehdimme ehkä ekana. Siitä sitten tasa-arvoa kehitetään kuudentoista sukupuolen kesken ja seurauksena on poliittinen korrektius. Ja kaikilla on kivaa.

 

[Walrus21]

Palkka-asioiden suhteen on huomioitava, että miehet ovat huomattavasti useammin ylitöissä ja tekevät pitempiä päiviä. Se luonnollisesti kallistaa vaakaa miesten suuntaan, kun pohditaan, kummalle sukupuolelle maksetaan enemmän palkkaa.

Palkkaerot ja huoltajuuspäätökset ovat osa samaa ilmiötä: miehille kertyy enemmän vastuuta työstä, kun taas naisille lapsenhoito on korostuneessa roolissa.

Kumpaankin voidaan puuttua. Mikäli miesten osallisuutta vanhemmuudesta lisätään, myös heidän asemansa huoltajuuskiistoissa paranee. Vastaavasti sukupuolisegregaation supistaminen työelämässä parantaa naisten suhteellista asemaa.

Nämä asiat eivät siis ole vastakkaisia, vaan puuttuvat samaan kehityskulkuun.

 

[Undrafted]

Lueskelin Tappajahai-elokuvasta juttuja ja silmiin osui kriitikon näkemys 70-luvulta. Kriitikko huomautti, ettei leffassa ole yhtään mustaa eikä nopeasti yhtään naista. Jäin miettimään miksi tämä on huono juttu? Mikäli tekisin leffan, missä kolme kaverusta lähtee telttailemaan ja joutuu erilaisiin ongelmiin, niin miksi minun tulisi huolehtia valitsevani rooleihin miehen, naisen, seksuaalivähemmistönedustajan, maahanmuuttajan ja jonkin muun vapaavalintaisen ryhmän edustajan? Jos mielestäni Jaajo Linnanmaa, Mikko Leppilampi ja Taneli Mäkelä ryhmänä saisi minusta aikaan hyvän viihdyttävän elokuvan, niin miksi valintani olisi väärin? Hulluksi homma minusta menee, jos minun pitäisi hyvään kolmen hengen tarinaan keksiä lisää hahmoja, jotta saan täytetty sopivat ryhmäkiintiöt. Jos valitsen Taneli Mäkelän, niin valitseko hänet näyttelijänkykyjensä ja suosionsa takia vai sukupuolensa, seksuaalisensuuntautumisensa tai ikänsä edustajan?

 

[Toxic Enema]

Psykologiaan liittyen taas argumentti, mikä herättää raivoa, mutta on todettu tutkimuksissa ja käytännössä. Korkea koulutus vaikuttaa miehillä mielenterveyttä edistävästi kun taas naisilla vaikutus on päin vastainen. Esimerkiksi suuri osa yliopistoissa opiskelevista naisista syö masennuslääkkeitä, kun taas koulutetuilla miehillä masennuslääkkeiden käyttö on huomattavasti vähäisempää.

Äärimmäisissä oloshuhteissa kuten sota, korkea koulutus suojaa miehillä psyyken koossa pysymistä. Tämä tuli ilmi esimerkiksi Ville Kivimäen suomalaissotilaiden sotatraumoista kertovassa kirjassa Murtuneet mielet.

Tosiasiat kiistävää paskamyrskyä odotellessa.

 

[finnjewel]

Lueskelin Tappajahai-elokuvasta juttuja ja silmiin osui kriitikon näkemys 70-luvulta. Kriitikko huomautti, ettei leffassa ole yhtään mustaa eikä nopeasti yhtään naista.

Niin, mutta sitten tulikin jo blaxploitaatio.
Eikös muuten Tappajahain alussa hain hampaisiin joudu alasti uiva nainen? Symbolinen rangaistus epäsiveellisestä käytöksestä?

 

[El Gordo]

miehille kertyy enemmän vastuuta työstä, kun taas naisille lapsenhoito on korostuneessa roolissa.

Kumpaankin voidaan puuttua.

Nykyään on aika vapaata tämä touhu, pariskunnat voi ihan keskenään päättää kumpi on enempi töissä ja kumpi enempi lasten kanssa. Ei siihen kai oikein voi pakkokeinoilla puuttua ja miksi pitäisikään.

 

[Dee Snider]

Palkkaerot ja huoltajuuspäätökset ovat osa samaa ilmiötä: miehille kertyy enemmän vastuuta työstä, kun taas naisille lapsenhoito on korostuneessa roolissa.

Kumpaankin voidaan puuttua. Mikäli miesten osallisuutta vanhemmuudesta lisätään, myös heidän asemansa huoltajuuskiistoissa paranee. Vastaavasti sukupuolisegregaation supistaminen työelämässä parantaa naisten suhteellista asemaa.

Nämä asiat eivät siis ole vastakkaisia, vaan puuttuvat samaan kehityskulkuun.

Eivät ole vastakkaisia juu, mutta kovin vanhentunutta ajatusmaailmaa tuo edustaa. Kun käy vaikkapa Porin komeassa Pelle Hermanni--puistossa tai näin loma-aikaan hotellissa, niin niissä voi kyllä tehdä erilaisia havaintoja. Kyllä siellä isätkin juoksevat tuttipullojen ja vaippojen kanssa. Sitä on aika hienoakin seurata, että miten isät nykyään hoitavat näitä juttuja. Juopot ja rikolliset ovat sitten tietysti oma lukunsa, mutta minusta lianderssonien olisi syytä herätä tähän päivään sieltä 50-luvulta. Kyllä se isien osallisuus vanhemmuudesta on kasvanut luonnollisinkin keinoin ja valtavasti, ilman mitään kansallisosialismia henkiviä perhepakkolakeja.

Mutta tulevakin hallitus joutuu leikkauksia tekemään ja lapsiperheisiin osuu siis ensimmäinen isku. Mutta kun se leikkaus pystytään pukemaan tasa-arvokääröön, niin se kelpaa vihervasureille hienosti.

 

[Sanainen arkku]

Psykologiaan liittyen taas argumentti, mikä herättää raivoa, mutta on todettu tutkimuksissa ja käytännössä. Korkea koulutus vaikuttaa miehillä mielenterveyttä edistävästi kun taas naisilla vaikutus on päin vastainen. Esimerkiksi suuri osa yliopistoissa opiskelevista naisista syö masennuslääkkeitä, kun taas koulutetuilla miehillä masennuslääkkeiden käyttö on huomattavasti vähäisempää.

Äärimmäisissä oloshuhteissa kuten sota, korkea koulutus suojaa miehillä psyyken koossa pysymistä. Tämä tuli ilmi esimerkiksi Ville Kivimäen suomalaissotilaiden sotatraumoista kertovassa kirjassa Murtuneet mielet.

Tosiasiat kiistävää paskamyrskyä odotellessa.

Tämä yliopisto-opiskelijaesimerkki ei ehkä ihan toimi. On varsin selvää, kulttuurista johtuen, että naiset hakeutuvat lääkäriin miehiä herkemmin. Luulen (korostan; luulen), että ero kasvaa kun siirrytään psykiatrian puolelle. Näin ollen yliopistoon asti pääsee (ja onnistuu siellä pysymään) yksinkertaisesti todennäköisemmin masennusta sairastava nainen kuin vastaava mies.

Sotatraumat ovat jo hiukan vanhaa, joskin aivan varmasti relevanttia kamaa. Väitän kuitenkin niin, että kulttuuri joka jo varhaisemmin hyväksyy tytön kenties olevan avun tarpeessa kuin pojan (ja joka ihan tutkimustenkin mukaan tukee tai on tukenut tyttöjen kielellistä kehittymistä enemmän kuin poikien, mikä vaikuttaa ongelman havaitsemiseen, oikean avun löytymiseen jne...) antaa paitsi vähän psyykkisesti hauraalle tytölle vastaavaa poikaa paremman ponnistusalustan, myös kasvattaa kumuloituvaa eriarvoisuutta poikien (myöhemmin miesten) välillä.

 

[Sanainen arkku]

Nykyään on aika vapaata tämä touhu, pariskunnat voi ihan keskenään päättää kumpi on enempi töissä ja kumpi enempi lasten kanssa. Ei siihen kai oikein voi pakkokeinoilla puuttua ja miksi pitäisikään.

Kuitenkin on yksi nyrkkisääntö: jos toinen on töissä julkisella ja toinen yksityisellä sektorilla, niin julkisen työnantajan selkänahasta revitään enemmän.

 

[Toxic Enema]

Kivimäen teoksessa tuli ilmi myös, että rauhan aikana ja taistelujen ulkopuolella ns. kovat jermut murtuivat tositilanteessa ensimmäisten joukossa, kun taas ns. kiltit miehet kestivät yllättävänkin paljon. Tämä selittänee myös osittain, miksi yläasteen pihojen kovat kundit päätyvät usein hautaan jo parikymppisinä, kun heidän uhrinsa pärjäävät elämässä yllättävänkin hyvin.

 

[dana77]

Lueskelin Tappajahai-elokuvasta juttuja ja silmiin osui kriitikon näkemys 70-luvulta. Kriitikko huomautti, ettei leffassa ole yhtään mustaa eikä nopeasti yhtään naista. Jäin miettimään miksi tämä on huono juttu? Mikäli tekisin leffan, missä kolme kaverusta lähtee telttailemaan ja joutuu erilaisiin ongelmiin, niin miksi minun tulisi huolehtia valitsevani rooleihin miehen, naisen, seksuaalivähemmistönedustajan, maahanmuuttajan ja jonkin muun vapaavalintaisen ryhmän edustajan?

Nopeasti vilkaistuna Jaws leffassa on creditit annettu noin 75 näyttelijälle, jolloin heitä extrat huomioiden on ehkä tuplasti. Jos tieto että siinä ei ole ensimmäistäkään mustaa pitää paikkaansa, niin onhan siinä melkoinen "sattuma" eikä sitä voi verrata kolmen kaveruksen otantaan.
Tappajahai (1975) - Full Cast & Crew - IMDb

Eikös muuten Tappajahain alussa hain hampaisiin joudu alasti uiva nainen? Symbolinen rangaistus epäsiveellisestä käytöksestä?

Voi olla. Onhan tuotakin tutkittu ja siveettömästi käyttäytyvät naiset elokuvissa tapetaan ja neitsyet pelastuvat. Ei sekään sattumaa ole.

 

[dana77]

Kyllä se isien osallisuus vanhemmuudesta on kasvanut luonnollisinkin keinoin ja valtavasti, ilman mitään kansallisosialismia henkiviä perhepakkolakeja.

Miten sinä erotat "luonnolliset keinot" siitä, että tuon puolesta on monet työskennelleet vuosikausia?

Tapahtuvatko kaikki yhteiskunnan muutokset ihan vaan sattumalta ja itsestään (koulukiusaamisen määrä, turvavöiden käyttö, rattijuoppous, vähemmistöjen hyväksyntä, naisten työssäkäynti, rikollisuus, syrjintä, tasa-arvo) vai voisiko olla, että asennekasvatuksilla, lainsäädännöillä ja muilla olisi niihin merkittävä vaikutus?

 

[Toxic Enema]

Toksisen maskuliinisuuden aiheuttamiin ongelmiin on helpompi lainsäädännöllä puuttua. Sen sijaan toksisen feminiinisyyden aiheuttamiin ongelmiin, kuten siihen että nainen hylkää perheensä vailla kunnollista syytä (esim. suuret tunteet miestään kohtaan hiipuvat ja lapsiperhearki vain on niin hiton tylsää) on vaikeampi lainsäädännöllä ja asennekasvatuksella puuttua. Naistenlehdet pursuavat toisenlaista asennekasvatusta. Usein huomaa kaupassa otsikon kun eronnut julkkisnainen hehkuttaa: "Nyt olen onnellinen!".

Suomalaisen kulttuurin ohjelmallinen miesvastaisuus näkyy mm. suomalaisten naisartistien teksteissä. Voimaannuttavista erobiiseistä on muodostunut oikein ilmiö. Kaija Koon Vapaa, PMMP:n Joutsenet ohimennen mainitakseni. Ostetaan joululahjat jollekin toiselle...

 

[Undrafted]

Nopeasti vilkaistuna Jaws leffassa on creditit annettu noin 75 näyttelijälle, jolloin heitä extrat huomioiden on ehkä tuplasti. Jos tieto että siinä ei ole ensimmäistäkään mustaa pitää paikkaansa, niin onhan siinä melkoinen "sattuma" eikä sitä voi verrata kolmen kaveruksen otantaan.
Tappajahai (1975) - Full Cast & Crew - IMDb

https://www.imdb.com/title/tt0073195/fullcredits?ref_=tt_cl_sm#cast
Iso osa rooleista taisi olla miehitetty kuvauspaikalla asuvien ihmisten toimesta, jolloin riippui millaisia ihmisiä paikalla sattuu asumaan. Pointtini oli, jos nyt alkaisin tekemään elokuvaa niin miksi minun pitäisi huolehtia valitsevani tasajaolla erilaisia ryhmittymiä elokuvaan?

Koska en miehenä todennäköisesti osaisi käsikirjoittaa naisen roolia siten, etten kuvaisi naista minun miehisten toiveiden ja olettamusten varassa olisi tavallaan turvallisinta olla kirjoittamatta yhtään naista elokuvaan. Sama vähemmistöjen kanssa. Tosin sitten tulisi valitusta ettei ole tehty rooleja naisille tai vähemmistöille.

Joskus miettinyt miten mielenkiintoista olisi kirjoittaa käsikirjoitus, missä ei olisi mitenkään päätetty roolien osalta ikää, sukupuolta tai muuta vastaavaa. Ottaisi sitten George Lucas tyylisen lähestymisen ja roolituksessa kokeilisi miten eri porukat saisivat aikaan keskinäistä kemiaa. Tarinassa viittaisi henkilöihin geneerillisillä termeillä, ettei ole mitään ennakko-oletusta.

 

[dana77]

Iso osa rooleista taisi olla miehitetty kuvauspaikalla asuvien ihmisten toimesta, jolloin riippui millaisia ihmisiä paikalla sattuu asumaan. Pointtini oli, jos nyt alkaisin tekemään elokuvaa niin miksi minun pitäisi huolehtia valitsevani tasajaolla erilaisia ryhmittymiä elokuvaan?.

Jos näin on toimittu, niin minusta tuo on ainakin selityksenä ihan fine.
Minä en näe asiaa niin että elokuvaa tehdessä pitäisi olla jaoteltu eri vähemmistöjä kiintiöihin, mutta olisihan se vähän hassua tehdä nykypäivään sijoittuva elokuva NFL-joukkueesta jossa kaikki näyttelijät olisivat valkoisia tai elokuva NHL-joukkueesta jossa kaikki näyttelijät olisivat mustia. Sanoin olisi erikoista tehdä elokuvaa. Elokuvaan monia rooleja kirjoiteta niin että näyttelijät rodulla olisi väliä, joten jos se sijoittuu vailla New Yorkiin ja kertoo walmartin kassoista, jos castingin lopputuloksena kaikki olisivat samaa rotua.

 

[Dee Snider]

Miten sinä erotat "luonnolliset keinot" siitä, että tuon puolesta on monet työskennelleet vuosikausia?

Tapahtuvatko kaikki yhteiskunnan muutokset ihan vaan sattumalta ja itsestään (koulukiusaamisen määrä, turvavöiden käyttö, rattijuoppous, vähemmistöjen hyväksyntä, naisten työssäkäynti, rikollisuus, syrjintä, tasa-arvo) vai voisiko olla, että asennekasvatuksilla, lainsäädännöillä ja muilla olisi niihin merkittävä vaikutus?

Asennekasvatus on eri asia kuin pakkolait. En minä ainakaan ole koskaan ajatellut, ettei minun tarvitse tiskata tai pyykätä, kun olen mies. Enkä ole tämän itsestään selvän asian ymmärtämiseen ole tarvinnut mulkosilmäistä ja paskatukkaista kommunistia ulisemaan. Tai fasistisia pakkolakeja perhe-elämän suhteen.

Se, että sotket rikoslain ja liikennesäännöt tähän....Taitaa olla parempi, että en sano mitään.

 

[dana77]

Se, että sotket rikoslain ja liikennesäännöt tähän....Taitaa olla parempi, että en sano mitään.

Yleisesti ottaen olen tuosta viimeisestä lauseesta samaa mieltä. Turvavöiden käyttö ei ole ollut aina pakollista ja demokratiassa lait ei synny itsestään vaan edellyttävät että jotain asiaa kannatetaan. Aina kaava on ollut about samanlainen. Ensin on tehty asennekasvatusta, sitten on pienin pykälin muutettu lainsäädäntöä asteittain (etupenkki, takapenkki, lapset, bussit jne), todettu se toimivaksi ja pelot turhiksi. Turvavyöt otin esimerkiksi juuri siksi, että ne kohtasivat äänekästä vastustusta. Niitä pidettiin vähemmän fiksun kansanosan keskuudessa tappovöinä jotka vangitsevat ihmiset palaviin autoihin. Aika vähän näkyy tätä asennetta enää eli siinä on lainsäädännön avulla tehty valtava muutos.

 

[Dee Snider]

Jos näin on toimittu, niin minusta tuo on ainakin selityksenä ihan fine.
Minä en näe asiaa niin että elokuvaa tehdessä pitäisi olla jaoteltu eri vähemmistöjä kiintiöihin, mutta olisihan se vähän hassua tehdä nykypäivään sijoittuva elokuva NFL-joukkueesta jossa kaikki näyttelijät olisivat valkoisia tai elokuva NHL-joukkueesta jossa kaikki näyttelijät olisivat mustia. Sanoin olisi erikoista tehdä elokuvaa. Elokuvaan monia rooleja kirjoiteta niin että näyttelijät rodulla olisi väliä, joten jos se sijoittuu vailla New Yorkiin ja kertoo walmartin kassoista, jos castingin lopputuloksena kaikki olisivat samaa rotua.

Käytin tätä samaa pointtia, kun kävin keskustelua tulevasta James Bondista. Toinen osapuoli vaatimalla vaati uudeksi Bondiksi jonkun vähemmistön edustajaa tai oikeastaan kaikki muu paitsi valkoihoinen mies kävi.

Selitin juurta jaksain, että koko Bondin peruskuvio menisi perseelleen jonkun Idris Elban myötä. Bondin isä oli skotlantilainen ja äiti sveitsiläinen. Samoin jos Beverly Hills Kyttä tehtäisiin uusiksi, niin kuka siihen haluisi jotain Ben Stilleriä tai Owen Wilsonia esittämään Axel Foleyta? Mutta vastaukset oli tätä "miksi Tuntemattoman Sotilaan päähenkilöt olivat miehiä?" tasoa, niin poistuin nätisti takavasempaan.

 

[heavy]

Tai fasistisia pakkolakeja perhe-elämän suhteen.

Tarkoitetaanko tässä sitä että äideiltä vähennettäisiin yhteiskunnan jakamaa ilmaista rahaa ja tarjotaan sitä sen sijaan isälle? Ja se on fasistinen pakkolaki? Huutonaurut...

 

[Sanainen arkku]

Tarkoitetaanko tässä sitä että äideiltä vähennettäisiin yhteiskunnan jakamaa ilmaista rahaa ja tarjotaan sitä sen sijaan isälle? Ja se on fasistinen pakkolaki? Huutonaurut...

Tässä näkyy tietty arvojen jakolinja. Esimerkiksi minä kuulun porukkaan, jossa perhe on tärkeämpi yksikkö kuin yksilö. Perheiden oikeus järjestellä asiansa parhaaksi katsomallaan tavalla on minulle moninverroin suurempi arvo kuin sukupuolien tilastollinen tasa-arvo (joka jää yksiköltä kokematta).

Sen sijaan edistäisin tasa-arvoa muin keinoin. Ensisijaisimmat olisivat puolisoiden yhteinen verotus sekä eläkekertymän katsominen yhteiseksi varallisuudeksi. Tämä on toistoa, myönnän.
En haluaisi millään muotoa huonontaa niiden naisten asemaa, joiden kutsumus on hoitaa itse omia lapsiaan vielä imetysiän jälkeenkin. Sen oikeuden rajaaminen on myös oikeuksien huonontamista. Se vaan kai edustaa tietyssä keskusteludoktriinissa väärää naiseutta, äitiyttä ja perheyttä.

Mutta kun itse näen ympärilläni lukuisia kotona hyvinvoivia äitejä lapsineen JA päiväkotien eteisissä aamuisin ahdistuvia alle kolmevuotiaiden äitejä (toisinaan isiäkin kyllä) en voi olla puhumatta myös heidän oikeuksiensa puolesta. Äidin ja lapsen suhde on aina täysin erityinen. Sitä tosiasiaa ei häivytä mihinkään se, että myös isän merkitys lapselle on suuri ja erittäin arvokas.

 

[heavy]

En haluaisi millään muotoa huonontaa niiden naisten asemaa, joiden kutsumus on hoitaa itse omia lapsiaan vielä imetysiän jälkeenkin

Ei tuota kukaan ole poistamassa, jokainen saa olla ihan vapaasti vaikka täydet 18 vuotta kotona hoitamassa lastaan