Itse näen asian niin, että mitä enemmän täällä tapellaan, sitä enemmän mennään oikean jääkiekon suuntaan. Jos liigan johto reagoi, varmasti myös seurojen johtajat pitkässä juoksussa ja ehkä jonkin ajan kuluttua puhutaan jo avoimesti siitä tietyn roolin olemassa olosta sekä kyseisen roolin pelaajista tämän pelin sisällä. Se on väärin, jos joukkueelta ei löydy sitä kaveria, kun tilanne sitä vaatii. Jopa HÄPEÄLLISTÄ. Toivottavasti se tulee olemaan ehdottoman häpeällistä myös täällä tulevaisuudessa, myös seurojen kannattajille.
Samoin nuo erilaiset/poikkeukselliset pelaajatyypit nostavat mielenkiintoa, tunteita ja tuovat väriä kaukaloon. Suuri kiitos jääkiekon puolesta jokaiselle toimitusjohtajalla joka tälläisen kaverin riveihinsä hankkii. Vaatii vielä uskallusta, ehkä ei enää tulevaisuudessa...kentien näitä vielä joskus oikein vaaditaankin. Tosin on noita "värikkäämpiä" kavereita käväissyt täällä aiemminkin, mutta silloin tämä peli pysyi vielä siellä kaukalossa, kun taas nyt se tuodaan valitettavan usein pois sieltä.
When the cops tried to haul him off, Brent yelled, "You can't arrest me. I'm the fucking messiah of hockey." Taitaa olla Nickersonillakin matkaa näihin Sapergian saappaisiin ja harvassa ovat ne kaverit yleensäkin jotka noinkin korkealle "värikkyys"-tasolle pääsevät. Eikä jääkiekkoilijan tarvitse mihinkään "kasvaa", ehkä löytää vain oma paikkansa/roolinsa. Kunhan vain vähän näillä kommenteilla silitellään mediaa ja luodaan "tervettä" kuvaa. Ihmisenä tuo juttu onkin sitten toinen, eikä sillä ole mitään tekemistä jääkiekon kanssa. Ainakaan minulle!
Suomen tämän hetkinen tilanne on kuitenkin mielenkiintoinen, koko homma tavallaan käymistilassa ja allekirjoittanutkin on vakavissaan ( omaksi yllätyksekseen ) kiinnostunut tästä ennen niin tylsästä Suomilätkästä. NHL on samaan aikaan menettänyt silmissäni osan mielenkiinnostaan, vaikka sitä ja näitä tappelukuvioita olen seurannut pitkään. Ja avoimesti tunnustan, että olen aina seurannut lajia ennen kaikkea tappeluiden vuoksi. Kuitenkin minulle ne ovat osa peliä, kuten maalit tai taklaukset, ja mitä muuta ne voisivatkaan olla kuin jääkiekkoa. Samoin kuin kaiken maailman ylilyönnit ja muut mitkä lie väkivältaisuudet.
Kyllä näiden tietyn roolin kavereiden asemasta ja joukkueen sisäisestä arvosta kertoo juuri tuo muiden pelaajien kunnioitus ja arvostus. Ja reilua ja rehellistä tappelijaa arvostetaan varmasti läpi liigan kuin liigan. Tälläiset spot picker- tyypit ja pelkät yleisölle pullistelijat näkyvät kyllä varmasti katsomoonkin. Pelikiellotkin voi nähdä monilla tavoin. Kun Brad Norton otti 3 vai 4 peliä Edmontonin vuosinaan tullessaan Weight-Petrovicky hässäkkään väliin jäähyaitiosta, se oli varmasti kaikin puolin kunnioitusta herättävä teko, myös yleisössä. Rooli on rooli, joukkueessa kuin joukkueessa. Ja kyky tayttää tuo roolinsa on vahvuus ei heikkous. Ja mielestäni tärkeämpää on juuri tuon roolin täyttäminen, esiin astuminen, viestin vieminen kuin tappelun varsinainen voittaminen. Joukkueurheilusta puhuttaessa ei näitä tappeluitakaan voida heittää puhtaaksi yksilöurheiluksi. Kyllä roolissaan "hyvä" tappelija osaa lukea sitä peliä ja ajattelee oman joukkueen etua, ei pitemmän päälle omaansa. "Huono" kiekkotappelija onkin sitten tässä mielessä enemmän "nyrkkeilijä". Mutta samapa tuo...
Pieni jatko tohon aikaisempaan Probert24 keskusteluun ja tämä tapahtui 90-luvun alussa erään suomalaisen ja venäläisen junnuporukan matsin kättelyssä:
- You fuckin commies. ( ei poliittinen kannanotto, vaan puhdasta hockey provoa ).
-( venäläinen kaveri samalla "lätkähenkeen" tönien ) Bob Probert, Bob Probert!
Pieni on kiekko todellisuus! Harmi ettei jäänyt kaverin nimi elämään tähän tarinaan, sillä kyllä se luonne ja pelityyli on hallussa jo junnuna..niitä en "osta" jotka vanhoilla päivillään ovatkin kuin tyhjästä kovia. Näitäkin on..