Sami Hirvonen toteaa päivän Aamulehdessä näin:
"Toistaiseksi on edetty jo toukokuussa luotujen suuntaviivojen mukaan. Pitää toivoa, ettei enää tässä vaiheessa heitetä kaikkea romukoppaan. Silloin tulee todella kiire." (AL 2.9.2010 s.B22)
Mielestäni tuo kommentti tiivistää aika hyvin nykyisen tilanteen, ja oikeastaan antaa ainakin itselleni luottamuksen tunteen. Tapparalla nimittäin todella näyttäisi olevan ihan selkeä linja ja myös selkeä suunnitelma siitä miten tavoitteet saavutetaan.
Vähän samaan koitin viitata aiemmin, kun kirjoitin siitä, että näin kannattajan näkökulmasta on vaikea hahmottaa kenen projektia tässä vedetään. No nyt voisi vetää sen johtopäätöksen, että edelleen se alkuperäinen ajatus on se ohjaava tekijä jonka mukaan seura toimii.
Ja edelleen jatkuvuuden takaamiseksi Hirvosen olisi oltava vähintään kakkosvalmentaja ensi kaudella. Kakkoskoutsin paikka sopisi siinä tapauksessa, että ykkösvalmentaja olisi joku joka on suunnillen tasavertainen Hirvosen kanssa. Tarkoitan siis sitä, ettei olisi kovinkaan hedelmällistä ottaa nyt jotain ison egon omaavaa valmentajaa, joka vaatii, että asiat tehdään juuri niin kuin hän haluaa. Samalla tavalla myös jokainen muu ulkopuolelta tuleva ykkönen on tietynlainen riski, ellei hän ole jo jotenkin samalla sivulla Tapparan kanssa.
Lupaavia koutseja on Mestiksessä varmasti tarjolla ja se olisi mielestäni oikea suunta, kunhan tosiaan tämä tuleva valmentaja allekirjoittaisi Tapparan ajatukset. Hirvonen ainakin tietää mitä alunperin on lähdetty hakemaan ja minkälaisin keinoin se yritetään saavuttaa. Mikään valtava pakko uutta valmentajaa ei ole hankkia ulkopuolelta, ainakaan ennen kuin nähdään kunnolla miten Tapparan peli etenee.
Sindelin lähdöstä taas on noussut vähän liian iso kohu. Toki ymmärrän, että aiheuttaa levottomuutta, kun ensin poistuu kaksi valmentajaa ja heti perään sitten pelaaja jota on ainakin ajatuksen tasolla soviteltu ykkösketjuun. Mutta yhtälailla Sindelin vilttikomennus jo treenipeleissä kertoo omaa kieltään. Jos mies ei vain kertakaikkiaan sovi tämän hetken joukkueeseen niin turha häntä siellä on mukana raahatakaan. Leinonen oli erittäin suoraselkäisesti kertomassa lähdöstä ja se kertoo, ettei tässä nyt olekaan välttämättä mistään hurjan salamyhkäisestä asiasta kysymys.
Paljon enemmän olisin huolissani jos vaikkapa Tuukka Mäntylä tai Peksi Saravo olisi lähtenyt ovet paukkuen tässä vaiheessa. Onneksi molemmat Tapparan miehet ovat ainakin toistaiseksi vielä sitoutuneet joukkueeseen. Ehkä Sindelin tilannekin on vain oikeasti se, että kaikki eivät sovi kaikkiin seuroihin, kuten vaikka Toni Mäkiaho takavuosina, kun Tapparassa oli kuulemma liian totista meininkiä.
Muutama Tappara-fani on huomannut myös sen asian, että tässä vaiheessa lähteminen on vielä mahdollista. Paljon huonompi vaihtoehto olisi ollut vaikkapa ns. Chlubnat ja vetää kauhealla CV:llä 20 matsia ilman mitään tuloksia (paitsi yksi Nemon tekemä maali). Ei tämä tietenkään paras tilanne ole, mutta katastrofikin on kaukana.
Tärkeintä kaikessa olisi saada tilanne rauhoitettua ja uusi koutsi virallisesti nimettyä. Leinosen mukaan tämän viikon loppuun mennessä yritetään saada jo nimi paperiin, mutta mikään kiveen hakattu takaraja se ei ole. Joukkueen tulee nyt keskittyä vain työntekoon ja uskon, että näin myös tapahtuu. Materiaali ei suinkaan ole niin huono kuin kaikki antavat ymmärtää, olkoonkin, että viime kauden tähtien lähtö jättää ison aukon. On kuitenkin typerää syyttää johtoa tai valmentajia siitä mikäli Nicklas Lucenius, Kim Strömberg tai Tuomas Vänttinen eivät pysty tasoaan nostamaan. Loppujen lopuksi se on kuitenkin heistä kiinni. Muistetaan nyt ihan porukalla, että kolmos- ja nelosketju ovat käytännössä samat kuin keväällä ja historia on todistanut, että jäljelle jäävistä pelaajista löytyy potentiaalia koviinkin tehoihin.