Tällaisessa tilanteessa kuin nyt ollaan, ei riehuta pelaajamarkkinoilla, vaan hankitaanylijäämä -pakkeja, joista koetetaan kehittää liigakelpoisia pelaajia niin täytyy olla kärsivällisiä ja pitkäjänteisiä. Eihän tässä tilanteessa kannata sortua paniikkiin, se tästä puuttuisikin.
Kärsivällisyys on hyve tässä vaiheessa. Jokainen tiesi että Tappara tulee kohtaamaan vaikeuksia tällä kaudella, ja ehkä se lyhyt voittoputki hieman hämäsi todellisilta faktoilta.
Tarvitaan aikaa jotta Mikko Saarinen opettelee liigavalmentajaksi, ja tarvitaan aikaa että edes joku näistä lupaavista junnuista alkaisi esittää jotain sellaista, millä liigassa pärjää. Jukka Peltola on ollut yksinäinen tähti siitä katraasta, mutta vaikea sanoa johtuuko se Saarisesta vai ei.
Puolustus oli alun alkaenkin suuri musta aukko. Itse asiassa nyt on käynyt niin, että toivottomaksi tapaukseksi tuomittu Jussi Halme ja IFK-faneilta saman tuomion saanut Lasse Korhonen ovat olleet joukkueen parhaat pakit! Ne keneltä jotain odotettiin ovat olleet huonoja, Charlie Cook ei vastannut odotuksia (tosin en vieläkään tiedä mitä ne oikeasti olivat), Grönvall on kaikkien mielestä valmiiksi huono mutta on silti pettänyt, Miska oli jo valmiiksi todella outo hankinta ja osoittautunut virheliikkeeksi.
Samoin nuoret kehittyvät pakit Ilvonen ja Malkamäki ovat olleet pettymyksiä. Malkamäki pelasi viime kaudella hyvällä itseluottamuksella, nyt siitä ei ole ollut tietoakaan. Ilvonen ei mahdu edes rinkiin, ja se kertookin sitten itsessään jo aika paljon miehen nykykunnosta. Vai taasko Tappara ei vaan päästä hyvää pelaajaa joukkueeseen?
Ville Nieminen on ollut pettymys hyvän alun jälkeen, Jori Lehterä ja Jonas Enlund ovat olleet epätasaisia, Janne Ojanen alkaa olla koko ajan enemmän ylivoiman erikoismies. Ihmeellistä että avainpelaajien esitykset takkuavat.
Mikko Saarisen pelikirjalla on varmasti osuus tässä kaikessa. Joko hänellä ei riitä auktoriteetti, tai sitten taktiset asiat ovat pielessä. Jostain syystä on kuitenkin pelaajien itseluottamus onnistuttu tuhoamaan aika täydellisesti. Lätkä on kuitenkin paljolti myös itseluottamuspeli ja sen puute heijastuu aivan kaikkeen. Yksi ihan selvä asia on kuitenkin, että puolustuksen taitotaso ei vain yksinkertaisesti tunnu riittävän "uramalaiseen" kiekkoon.
Kun joukkueessa on vielä Ville Niemisen kaltainen ikoni, joka tunnetusti ei sanojaan säästele niin on jopa mahdollista että jonkinlainen oppositio syntyy.
Yksi ihan mielenkiintoinen pohdinnan aihe on Uraman pelikirjan oikea taso. Kuten tiedetään, niin myös Lukko ui syvällä. Tappara ilmeisesti jatkaa samoilla opeilla. Tapparan kannalta oleellista on kysyä:
1. Onko Mikko Saarinen tarpeeksi hyvin perillä siitä kiekosta jota hän (yrittää) peluuttaa?
2. Onko Rauli Uraman pelikirja oikeasti kupla?
3. Johtuiko Uraman viime kauden lento sittenkin yhdestä liigahistorian kovimmasta pakkitriosta + lahjakkaasta hyökkäyksestä?
Raumalla kyllä kauden alussa kehuttiin kilpaa Ralen tuomia muutoksia, mutta nyt alkaa taas olla raumalainen perinne voimissaan. Tosin Raumalla saattavat ihan muutkin asiat sotkea tilannetta, eikä vähiten siksi että valmentaja on viimeisen päälle oma poika.
Mikko Saarinen on myös oma poika. Mutta onko hän sitten liian paljon järjestelmän tuote, sellaisen järjestelmän joka ei ole montaakaan hyvää valmentajaa tuottanut? Onko Pauke Järvinen riittävän hyvä liigajoukkueen valmentajaksi? Pystyykö Järvinen sparraamaan Saarista riittävästi, tietääkö hän Uramakiekosta mitään? Kyllähän Mikko Saarinen on nähnyt useita valmentajia, ja varmasti tietää lätkästä paljon. Mutta olisiko Saarisen oikea paikka kakkosmiehenä, ja ykköseksi joku "Summanen" tuomaan tuon teorian jäälle.
Oma ehdotus valmennustiimiin olisi Aleksander Barkov. Tosin Sasha ei ehkä vielä pysty auttamaan kuin kolmoskoutsina, mutta pelin osaajana hän olisi varmasti hyvä. Ja jotenkin tuntuu että Barkov olisi suurempi auktoriteetti kuin vaikka Tohtori Sykerömäinen Järvinen.
Isoja kysymyksiä joihin tämä kausi näyttää suuntaa.