Ei tämä yksin Bluesin ja HPK:n ongelma ole vaan toimialan taloudelliset näkymät ovat todella heikkoja globaalisti. Onko maailmassa edes liigaa, jonka joukkueista suurin osa ei tekisi nyt tappiota? Entä oliko nousukaudella?
Järjettömiin mittasuhteisiin paisunut kilpailu on kasvattanut seurojen menopuolta pelaajapalkkioiden kautta kestämättämäksi. Eniten tähän on ehkä vaikuttanut KHL.
Tulopuolen kasvunäkymät sensijaan ovat todella rajalliset. Seurat ovat lähinnä paikallisia toimijoita seutukunnittain, eikä näillä ole realistisia kasvunäkymiä talousalueensa ulkopuolelle. Myös talousalueen sisällä oleva potentiaalinen kasvu on monesti jo erittäin tarkkaan hyödynnetty. Sponsorisopimukset tulevat taantuman takia pienenemään muutamaa onnekasta poikkeusta lukuunottamatta (esim. KalPa?). Nämä yhteistyösopimukset ovat juuri niitä joista tingitään ensimmäisenä kun yritykset alkavat karsimaan kulujaan. Ainoa realistinen mahdollisuus tulopuolen kasvattamiseen on tällä hetkellä tv-sopimukset. Mikäli maksu tv:n suosio ja kilpailu kiristyy niin tämä saattaa nostaa tulevien tv-sopimusten hintaa huomattavasti, joka on mielestäni todennäköistä. Mikäli otteluiden televisiointi lisääntyisi helpottaisi tämä myös sponsorisopimusten tekoa, koska tv-näkyvyys on arvostetuin asia yhteistyökumppaneille. Tv-sopimusten tuoma lisä tulobudjettiin näkyy kuitenkin vasta keskipitkällä/pitkällä aikavälillä, kun taas edellä mainitut asit näkyvät jo nyt. Joten tämäkin on vain todella ohut oljenkorsi. Lisäksi ihmettelen sitä, miksi otteluita ei televisioida nykyistä enempää? vaikka se ei edes näkyisi niin paljoa tv-sopimusten hinnassa niin sponsorieuroja tämä lisäisi varmasti!
Seurojen epäpätevä johto tekee vuodesta toiseen tulobudjetin, joka on täysin ylimitoitettu ns. paras mahdollinen skenaario joka toteutui esim. JYPin ja KalPan kohdalla. Budjettien tulisi sensijaan olla realistisia, jotta toiminta olisi kestävää. Miksi sitten seurojen johto on suurimmaksi osaksi epäpätevää? Ehkäpä juuri siksi, että toimialan todella surkeat näkymät eivät vedä puoleensa talouspuolen ammattilaisia. Lisäksi yksittäisen seuran on lähes mahdoton kilpailla käsistä riistäytynyttä kilpailua vastaan vaikka sen johto olisikin pätevä.
Suurin osa seuroista oli vaikeuksissa jo nousukaudella, jolloin sponsorisopimuksia sai helpommin. Nyt kun tulopuoli tulee kutistumaan, tulee se näkymään monina saneerauksina, sekä konkursseina ympäri (kiekko)maailmaa. Pahimpiin ongelmiin joutuvat ne seurat jotka eivät ymmärrä alkamaan karsimaan menoistaan ajoissa.
