Talonrakennus- ja remonttiketju

[verikuut]

Tokihan sen voi tehdä, mutta tarkoitus oli sanoa, että bitumilla nuo kellarit tavataan tehdä.

Eräällä työmaalla, jossa uusimme salaojitusta, ehdotimme sokkelille bitumikerrosta. Valvojan vastaus oli ei, koska hänen mukaansa myös sokkelin sisä- ja alapinnat pitäisi niin ikään käsitellä bitumilla. Patolevy, 110 salaojaputki, 8-16 sepeli suodatinkankaineen, FF300 1200mm seinästä sekä maanpinta min. 1/20 kallistus poispäin oli sitten tämänkertainen ratkaisu, saa nähdä milloin tuonne palataan kosteusongelmien takia.

 

[Rommeli]

Eräällä työmaalla, jossa uusimme salaojitusta, ehdotimme sokkelille bitumikerrosta. Valvojan vastaus oli ei, koska hänen mukaansa myös sokkelin sisä- ja alapinnat pitäisi niin ikään käsitellä bitumilla. Patolevy, 110 salaojaputki, 8-16 sepeli suodatinkankaineen, FF300 1200mm seinästä sekä maanpinta min. 1/20 kallistus poispäin oli sitten tämänkertainen ratkaisu, saa nähdä milloin tuonne palataan kosteusongelmien takia.

Tuossa tapauksessa valvoja oli kyllä "hieman" kuutamolla, jos sanomasi todellakin pitää paikkansa. Kyllähän noissa kosteudenpitävissä pinnoissa on käytetty aina sitä punaista lankaa, ettei tule kahta tiivistä pintaa peräkkäin. Eli tuo sisäpintojen eristäminen bitumilla olisi ollut kyllä ihan selkeä virhe.

Tuskinpa tuo toteutettu ratkaisukaan mitään isompia ongelmia tulee kuitenkaan aiheuttamaan.

 

[verikuut]

Tuossa tapauksessa valvoja oli kyllä "hieman" kuutamolla, jos sanomasi todellakin pitää paikkansa. Kyllähän noissa kosteudenpitävissä pinnoissa on käytetty aina sitä punaista lankaa, ettei tule kahta tiivistä pintaa peräkkäin. Eli tuo sisäpintojen eristäminen bitumilla olisi ollut kyllä ihan selkeä virhe.

Tuskinpa tuo toteutettu ratkaisukaan mitään isompia ongelmia tulee kuitenkaan aiheuttamaan.

Noh, miten sen nyt ottaa. Hän veikkaili, että perustukset saavat kosteutta joka tapauksessa sisätäytöstä (remppa nimenomaan kosteusongelmien takia) ja bitumi vain estäisi kuivumisen ulospäin. Sitä minä ihmettelen vieläkin, että miten kallion varaan perustettu sokkeli saisi kosteutta alta päin.. Mutta mehän vain teemme niinkuin tilaaja haluaa.

Toteutetussa ratkaisussa on se ongelma, että sokkeli on päälle 3 metriä syvällä ja salaojitus OLISI PITÄNYT kaiken järjen mukaan viedä yhtä syvälle, huolimatta siitä, että sokkelissa on 100mm läpiviennit n 1,5m syvyydessä. Nyt salaojien alapuolella on yli metri varaa vedenpinnan nousta, mutta suunnitelmien mukaan nämä tehtiin - eikä valvoja rahakirstun vartijana lähtenyt muutattamaan suunnitelmia. Eli odotellaan sitä päivää, kun asian tiimoilta saman rakennuksen kimppuun palataan.

Aihetta sivuten paras vastaan tullut suunnitelma oli kuitenkin se, jossa uusi laskuoja päättyi notkoon ja ilmeisesti suunnittelijan tietojen mukaan Pohjois-Savossa vesi virtaa tarvittaessa myös ylämäkeen. Siinäkin oli omat vääntönsä, ennenkuin mesta saatiin jollain lailla järkeistettyä.

 

[Yläpesä]

Sitä minä ihmettelen vieläkin, että miten kallion varaan perustettu sokkeli saisi kosteutta alta päin..

Pitäisi laittaa vaikka valokuva jakoon. Kyllä se kallio tihkuu vettä halkeamista, ja siellä kallion sisässä ne pohjavesisuonetkin risteilevät. Toinen tapa on juuri se mikä meillä haittaa, eli kalliorinnettä pitkin valuu runsaasti metsään satanutta vettä. Jos sillä on pieninkin reitti sokkelin alle niin vesi kyllä hakee sen.

 

[verikuut]

Kyllä se kallio tihkuu vettä halkeamista, ja siellä kallion sisässä ne pohjavesisuonetkin risteilevät. Toinen tapa on juuri se mikä meillä haittaa, eli kalliorinnettä pitkin valuu runsaasti metsään satanutta vettä. Jos sillä on pieninkin reitti sokkelin alle niin vesi kyllä hakee sen.

Samalla työmaalla laajennuksen yhteydessä louhittiin esille pieni lähde. Se oli jo hiukan enemmän kuin tihkuminen. Tämän ansiosta salaojat tuplattiin, yksi salaoja tehtiin kauemmas hoitamaan rinteen valumavedet ja rakennuksen vieressä oleva kuivattaa kalliosta tulevan. Jos puhutaan rikkonaisesta kalliosta, josta vettä pääsee enemmän perustuksiin, voi mielestäni jo kysellä perusteltuja syitä kallionvaraiseen perustamiseen ainakin nauha-anturan osalta.

Kohdetta näkemättä suosittelisin etsimään sopivan kohdan rinteeseen, johon tehdä jiiri kallion pintaa pitkin kulkeville vesille, samaan kaivantoon sepelit ja putket. Jos louhinta ei houkuttele, niin vaikka muurauslaastilla ja muovilla (muovin käyttöä ei sitten kannata kertoa kenellekään) sellainen pykälä kallion pintaan, että vesi joutuu urakoimaan läpi päästäkseen. Sitten vielä pintamaan muotoilu, mikäli siis kallion päällä yhtään pintamaita on, hoitamaan hulevedet talosta ohi.

 

[Yläpesä]

tehdä jiiri kallion pintaa pitkin kulkeville vesille, samaan kaivantoon sepelit ja putket. Jos louhinta ei houkuttele, niin vaikka muurauslaastilla ja muovilla (muovin käyttöä ei sitten kannata kertoa kenellekään) sellainen pykälä kallion pintaan, että vesi joutuu urakoimaan läpi päästäkseen.

Tällainen on jo paperilla, mutta katsotaan ensin kesä-pari tällä nyt toteutettavalla kahdella salaojalla. Tuon kallion muotoilun voi sitten viime kädessä laittaa katseelta suojaan rakentamalla päälle laudoitetun kävelyreitin/terassin.

 

[fiftyeight]

Mitä tarkoitat, että ei selviä kokonaisuus?
Mistäs nykäisit tuon laskutoimituksen, en ymmärrä?
- - -

Sorry, kesällä ei ehdi päivä jaksa netissä pyöriä, mutta a) kokonaisuuteen liittyy paljon muutakin kuin vain raha, mutta se siitä. b)-kohtaan 30pv *6kk *5€ haitta/päivä.

Ilmeisesti urakoitsijakin on palstalla kun ymmärsi tulla vastaan..., enivei pääasia että homma on pois päiväjärjestyksestä.

Kuriositeettina mainittakoon, että äskettäin oli hieman isommasta urakasta kysymys ja urakoitsija esitti n. 70.000€ lisälaskun kaikenlaisista lisähommista. Kun asiat sitten laitettiin jonoon asioitten oikeilla nimillä, he saivat alle puolet siitä. Mikäli he olisivat alunperin esittäneet esim. 45.000€ lisälaskua, ei meillä olisi ollut tarvetta penkoa tarjousta auki kohta kohdalta. Mm. lisälaskuissa oli paikoitellen samoja töitä yritetty laskuttaa kahteen tai jopa kolmeen kertaan eri nimikkeillä. Ahneudellakin on rajansa.

 

[Sonny Burnett]

Tarvitsisi pihalle laittaa pari käpy/pollari-valaisinta. Onhan noita monenlaisia mutta mitä tuollaisen pystytys yleensä vaatii? Onko niissä piikki maahan- perustus, vai vaatiiko n. metrin korkuinen lamppu oikein valamisen?

Entäs kuinka syvälle johtoa asetusten mukaan pitäisi kaivaa kun pihan läpi pitäisi alittaa? Ja putkeen johdot vissiin sujauttaa? Minkä hintaista tällaiseen soveltuva sähköjohto on metrihinnaltaan tätä nykyä, n. suurinpiirtein?

 

[Juicey]

Maakellariprojekti on tässä työn alla, kuoppa valmiina, salaojitus tehty mutta ilmanvaihtoa vielä tässä viime metreillä pohdiskelen.

Tekisinkö esim. viemäriputkesta rakennelman jossa tuloilma tulisi kellarin takaa putkesta, kulkisi pystysuoraan alas maan sisälle ja kellarin alla putkea pitkin tuulikaappiin, josta sitten venttiilejä pitkin huoneeseen 1 ja venttiilin läpi huoneeseen 2 ja katosta poistoilmaputkea ulos, vaiko tekisinkö vain ulko-oveen venttiilin josta ilma tuulikaappiin ja venttiilejä pitkin perimmäiseen huoneeseen ja poistoilmaputkesta ulos?

Olen kallistumassa tuon maan sisällä kulkevan tuloilman puoleen, mutta onko kokemuksia onko näissä käytännössä merkittäviä eroja?

 

[Gagne]

Olen kallistumassa tuon maan sisällä kulkevan tuloilman puoleen, mutta onko kokemuksia onko näissä käytännössä merkittäviä eroja?

Meillä ainakin kellarisaunassa toimii tuo maansisällä kulkeva tuloilma oikein muikeasti, eli sillä menisin.

edit: siis tuloilma löylyhuoneeseen tulee noin lauteiden alle kiukaan viereen. Pukuhuoneella on sitten oma venttiilinsä ulkoseinässä.

 

[verikuut]

Tarvitsisi pihalle laittaa pari käpy/pollari-valaisinta. Onhan noita monenlaisia mutta mitä tuollaisen pystytys yleensä vaatii? Onko niissä piikki maahan- perustus, vai vaatiiko n. metrin korkuinen lamppu oikein valamisen?

Riippuu vähän maaperästä, että millä tavalla kannattaa pystyttää. Rakentamattomaan koheesiomaahan taitaa olla turha mitään betonijalkaa lähteä upottamaan, se on seuraavana keväänä vinossa. Varmasti perustustapoja ja -vermeitä löytyy joka lähtöön, kysele jälleenmyyjältä itsellesi sopivin vaihtoehto.

Entäs kuinka syvälle johtoa asetusten mukaan pitäisi kaivaa kun pihan läpi pitäisi alittaa? Ja putkeen johdot vissiin sujauttaa?

Suojaputki tai -kouru on ihan suositeltavaa, joka tapauksessa eristehiekalla kaapelikaivanto täyteen, mutta auki kaivettaessa piuhalla on paremmat mahdollisuudet säilyä ehjänä. Asennussyvyys sähköjohdoille taitaa olla yleispätevästi 0,7-0,8 m valmiin pinnan alapuolella, mutta varsinkin ei-liikennöitävillä nurmialueilla se on ihan sama, kunhan on sen verran piilossa, ettei piuha hajoa ruohonleikkurin terään tai kukkia istuttaessa ensimmäiseen lapionpistoon. Tuntuvat vetävän tien pientareelle kuitukaapeliakin vain pariinkymmeneen senttiin kallion osuessa kohdalle.

 

[tombraider]

tuosta patolevystä. Sen tarkoitushan on suojata taloa valumavesistä. Nythän sitä taidetaan laittaa kaikkiin uusiin taloihin, on talo sitten tasasella tai jopa mäen päällä. Eihän siinä ole mitään järkeä laittaa mäen päällä olevan talon sokkelia kiertämään.
Toki se on suht järkevän hintaista ja nopeaa asentaa. Laitoin minäkin sen oman tasamaantaloni ympärille, vaikka siinä mitään järkeä ollutkaan.

 

[Veijari]

tuosta patolevystä. Eihän siinä ole mitään järkeä laittaa mäen päällä olevan talon sokkelia kiertämään.

Ei se fysiikka ihan noin musta-valkoista ole että vesi/kosteus kulkee pelkästään alamäkeen. Kosteus kulkee maassa jopa ylöspäin (kapillaari-ilmiö).

 

[verikuut]

Ei se fysiikka ihan noin musta-valkoista ole että vesi/kosteus kulkee pelkästään alamäkeen. Kosteus kulkee maassa jopa ylöspäin (kapillaari-ilmiö).

Nykyisin talon alle laitetaan poikkeuksetta kapillaarikatko eli salaojituskerros eli sepeli. Ainoastaan maan pintaa pitkin tulevaa vettä se ei pysäytä. Vesi ei virtaa ylämäkeen edelleenkään.

Eli toisin sanoen kaikille rakentajille ei taida edes olla selvää, mihin tarkoitukseen patolevy on. Samanlainen muoti-ilmiö kuin radon aikoinaan.

 

[Weber80]

Eli toisin sanoen kaikille rakentajille ei taida edes olla selvää, mihin tarkoitukseen patolevy on. Samanlainen muoti-ilmiö kuin radon aikoinaan.

Jaa mitäs muoti-ilmiötä radonissa on?

Noita patolevyjä ja muita bitumeita ei kyllä kaikkiin taloihin tarvitse, mutta kyllä ne taitaa lähes kaikissa rakennekuvissa nykyään olla.

 

[J.Petke]

Nykyisin talon alle laitetaan poikkeuksetta kapillaarikatko eli salaojituskerros eli sepeli. Ainoastaan maan pintaa pitkin tulevaa vettä se ei pysäytä. Vesi ei virtaa ylämäkeen edelleenkään.

Itse olen ainakin ollut todistamassa tapahtumaa kun talvella sulavasta jäästä tuleva vesi kiipeää ylöspäin. Tämä siis ihan sivuhuomautuksena.

 

[fiftyeight]

- - -
Onhan noita monenlaisia mutta mitä tuollaisen pystytys yleensä vaatii?
- - -
Entäs kuinka syvälle johtoa asetusten mukaan pitäisi kaivaa kun pihan läpi pitäisi alittaa?
- - -

verikuut jo asioista mainitsikin; sen verran lisäisin, että kaikkein halvimmissa pollarivalaisimissa tuppaa olemaan sellaista vikaa, että vuoden päästä on pintamaali rapissut pois. Tarkoitan siis lähinnä isojen rautakauppaketjujen bulkkivalaisimia.

Metrin mittaisen valaisimen pystytykseen on usein helppo käyttää valmista esim. 40x40cm betonista pihalaattaa, keskelle reikä kaapeleille ja kolmella pultilla tolppa pystyyn. On helppo oikaista keväällä kun routa on sulanut.

Muuten maakaapelia on nähty joskus vain sammalen alle jemmattuna, mutta suositus on 0,7m; hyvä olisi myös laittaa piuhan päälle keltamusta-nauha ennen peittämistä. Voi estää piuhan katkeamisen hyvässä lykyssä.

 

[Myyrä]

Kävi pieni moka. Eli paskahuussin seinään vedettiin pohjamaaliksi joku vesiohenteinen litku. Päälle taas öljymaali. Tilassa on tietysti kesällä lämmin ja talvella pakkasta, kuivassa ja varjossa kuitenkin. Tuleekohan tämä maali pysymään seinässä kun eräät jo pelottelivat, ettei vesiohenteisen päälle saa missään tapauksessa maalata öljymaalilla.

Mitä jos maalipinnalle menee huonoksi pian? Raavinko ne pois mitä lähtee ja vedän vesiliukoista päälle?

Ja toinen kysymys: Samaan tilaan tulee muoviputki ilmanvaihtoa varten. Millä tämän voisi maalata niin, että maali pysyy kiinni? Katon alta sisätiloissa ja sitten ulkona taivasalla.

 

[J.Petke]

Mitä jos maalipinnalle menee huonoksi pian? Raavinko ne pois mitä lähtee ja vedän vesiliukoista päälle?

Ja toinen kysymys: Samaan tilaan tulee muoviputki ilmanvaihtoa varten. Millä tämän voisi maalata niin, että maali pysyy kiinni? Katon alta sisätiloissa ja sitten ulkona taivasalla.

Ei sille seinälle välttämättä tapahdu yhtään mitään. Joskus maalit voivat ruveta kuplimaan jos päälle tulee maali missä on kovempi ohennin. Jos se maali ei ole ruvennut reagoimaan tähän päivään mennessä niin en usko, että rupeaa tulevaisuudessakaan reagoimaan kovin helposti.

Tuo ilmanvaihtoputki voidaan maalata ensin tartuntapohjamaalilla ja sitten päälle joku ulkokalustemaali.

 

[sampio]

Eteisen katto pitäisi tiputtaa inaus alaspäin ja upottaa parit spotit siihen. Mietin vain, mikä materiaali olisi hyvä sisäkattoon. Kipsilevy on niin painavaa käsitellä yksin. Puupaneeli ei käy. Ehdotuksia?

 

[Veijari]

Eteisen katto pitäisi tiputtaa inaus alaspäin ja upottaa parit spotit siihen. Mietin vain, mikä materiaali olisi hyvä sisäkattoon. Kipsilevy on niin painavaa käsitellä yksin. Puupaneeli ei käy. Ehdotuksia?

Hanki vuokraamosta levyhissi niin onnistuu yksinkin niiden levyjen asennus. Jos täysikokoista levyä ei jaksa hissin päälle nostaa niin sitten kannattaa soittaa remppamiehet hommiin ja jatkaa kukkien kastelua.

 

[kamik]

Mietin vain, mikä materiaali olisi hyvä sisäkattoon. Kipsilevy on niin painavaa käsitellä yksin. Puupaneeli ei käy. Ehdotuksia?

Mdf-paneeli on kelpo ratkaisu. Kevyttä, helppo työstää ja asentaa. Lopputulos on hyvän näköinen ja erilaisia värivaihtoehtoja löytyy. Ei tarvitse maalailla tai lakata. Hintakin melko edullinen.

 

[Yläpesä]

Mietin vain, mikä materiaali olisi hyvä sisäkattoon. Kipsilevy on niin painavaa käsitellä yksin. Puupaneeli ei käy. Ehdotuksia?

Puukuitulevyt klassisesta Halltexista alkaen. Toimii äänieristeenä eikä syty helpolla, ja jos se on tärkeää niin taitaa olla hyvinkin ekölöögista. Kevyttä ja nopeaa asennella.

 

[sampio]

Kato joo, onhan noita vaikka mitä vaihtoehtoja. Tuttujakin vielä, mutta hassulla tavalla sitä pää jumitti, kun vaimo alkoi ehdotella katon laskua. Googleenkin iskin vaikka mitä idioottimaisia hakusanoja hädissäni. No, täältä sai taas apua, kiitoksia siitä.

Johonkin leveään, valkoiseen ponttipenteleeseen taitaa valinta osua. Kipsilevyjen siirtely onnistuu, mutta en jaksa mitään laitteita vuokrailla, eikä toisaalta houkuttele enää levyjen roudaaminen kolmanteen kerrokseen kapeakäytäväisessä kerrostalossa, kun jo väliseinän matskut sinne kärräsin. Irtosi muuten hiki näillä keleillä.

 

[Jomppa]

Kato joo, onhan noita vaikka mitä vaihtoehtoja. Tuttujakin vielä, mutta hassulla tavalla sitä pää jumitti, kun vaimo alkoi ehdotella katon laskua. Googleenkin iskin vaikka mitä idioottimaisia hakusanoja hädissäni. No, täältä sai taas apua, kiitoksia siitä.

Johonkin leveään, valkoiseen ponttipenteleeseen taitaa valinta osua. Kipsilevyjen siirtely onnistuu, mutta en jaksa mitään laitteita vuokrailla, eikä toisaalta houkuttele enää levyjen roudaaminen kolmanteen kerrokseen kapeakäytäväisessä kerrostalossa, kun jo väliseinän matskut sinne kärräsin. Irtosi muuten hiki näillä keleillä.

Mielenkiinnosta kyselen, että joutuiko tuohon katolaskuun ja väliseinän tekoon pyytämään luvan taloyhtiön hallitukselta? Asunto-osakeyhtiölakihan muuttui 1.7. alkaen, mutta oikeen kukaan ei tunnu tietävän, mitkä remontit vaativat luvan ja mitkä ei.