Talonrakennus- ja remonttiketju

[Tuamas]

Mitkä koetalot? Hämeenlinnan asuntomessualueella olevat tavalliset talot. Tuskin nuo olosuhteet mitään ääriolosuhteita on ollut. Kuivauskonetta on testattu ihan normaaleissa suomalaisissa olosuhteissa. Kumpaankin taloon oli tullut homekasvustoa, jotka oli puhdistettu ja toisessa oli vielä tämänkin jälkeen esiintynyt hometta.

Tuo tohtori juttu on mennyt kyllä minulta ohi, niin onko tuohon mitään linkkiä? Mielenkiinnon vuoksi sen voisi lukaista.

Esimerkiksi näistä artikkeleista:

Talouselämä

Kauppalehti

 

[Yläpesä]

Niin, josta selviää että kyseessä ovat koetalot (joissa kukaan ei asunut tuon tutkimuksen aikana), joilla testattiin kyseistä ratkaisua ääriolosuhteissa. Lisäksi toisen talon homevaurio johtui pääasiassa vesiputken katkeamisesta, eikä pohjarakenteesta.

Annat ymmärtää että kyse on kahdesta koetalosta joista toisessa ongelmat johtuvat siellä tapahtuneesta vesivahingosta. Ensimmäiset valitukset kyseisestä pohjaratkaisusta löytyvt netistäkin jo vuodelta 2008. Huolestuneita asukkaita toppuuteltiin rauhoittumaan ja olemaan turhia murehtimatta. Finndomon edustaja on itse julkisuudessa todennut että kyseinen rakenne koskee useampaa sataa asuntoa. Tämän päivän uutinen kertoo 60 asiakkaan vaativan yhtiöltä hometarkastusta. Lisksi samanlainen koneellisesti kuivattava rossipohjaratkaisu löytyy ainakin yhdeltä toiselta valmistajalta (Älvsby), jonka myymistä lukumääristä omiin silmiin ei ole toistaiseksi osunut selvitystä. Mittaluokka on siis oikeasti merkittävä, varsinkin euroissa mitattuna, vaikka ihmisten altistuminen homemyrkyille jätettäisiinkin tarkastelun ulkopuolelle.

Se, että AL menee julkaisemaan käsiinsä saamaansa luottamuksellista tietoa voi hyvinkin poikia jonkinasteisen selvityksen. Lisäksi tapaus on poikinut ainakin sen, että VTT joutuu tarkastelemaan omia eettisiä periaatteitaan vastaavien tapausten varalta (jos tutkimuksissa löytyy kansalaisten terveyttä vaarantavia tekijöitä, voiko tilaaja vaientaa tulokset).

Perinteisen tuulettuvan alapohjan puolestapuhujia varmasti löytyy melkoinen intohimoinen läjä eikä minulla ole mielenkiintoa osallistua siihen. Omassa talossani kun ei ole tuollaista rakennetta. Se, mikä näin ulkopuolista kiinnostunutta tarkkailijaa ihmetyttää että yhtiö/yhtiöt ovat kustannuspaineissaan päätyneet asentamaan rossipohjan kuivaimeksi sellaisen laitteen joka on tarkoitettu käytettäväksi sisätiloissa reilusti plusasteisissa lämpötiloissa. Suomen ulko-olosuhteisiin asennettuna kyseinen laite jäätyy syksyllä ja keväällä, eli otollisten homekasvuolosuhteiden aikaan. Jos laite olisi paremmin tarkoitustaan vastaava, kuten ymmärtääkseni tilalle asennettu onkin, ei ratkaisun toimivuudesta taida olla moitittavaa. Tätä arvon tohtorit mielestäni puolustivat. Nyt tarkastellaan siis aiempaa vahingolliseksi paljastunutta käytäntöä, ei sen teoreettista toimintaa.

Jos olisi tuollaisen asunnon omistaja, olisin toki hieman huolissani myös laitteen vikaantumismahdollisuudesta (millainen seuranta sen tarkkailuun järjestetään ja kuinka suuri vaiva siitä puolestaan ylläpitäjälle koituu) sekä nykypäivän energiatehokkuushysterian motivoimana ihmettelisin sitä, miksi kuivaamiseen pitäisi haaskata lämmitysenergiaa, jos se luonnon omalla tuulettamisella hoituu nollaenergialla.

 

[JustinCase]

Biotakka

Onko jollakin kokemuksia biotakoista? Vähän itseäni kiinnostaisi sellaisen hankkiminen. Ei ehkä niinkään lämmöntuottajaksi (mihin se ei taida soveltuakaan), vaan ihan tunnelman luomiseksi.

Vai pitääkö vaan tyytyä emännän kanssa ruokailemaan takka-dvd:n parissa ;-)

 

[Yläpesä]

Jatketaan nyt vielä kierros tätä alapohjan koneellista kuivatusta. Seinäjoen vero- ja ympäristötalo menee jo viisi (5) vuotta valmistumisensa jälkeen täysremonttiin homehtumisen takia. alossa käytettiin ruotsalaista ryömintätilojen kuivatustekniikkaa. Voisi jopa sanoa, että hiukkasen ironista.

 

[sampio]

Onko kellään kokemuksia maalatusta keittiön välitilasta? Laattaa emme siihen laita, emmekä mitään levyjäkään, vaan lähinnä olemme pähkäilleet pelkän maalaamisen sekä maalin ja lasituksen välillä. Lieden kohdalle tulisi varmaan laitettua lasilevy joka tapauksessa, mutta muuten himottaisi vedellä vain maalit pintaan ynnä vesieristysmönjä pohjalle. Halpa, helppo ja fiksunnäköinen.

 

[J.Petke]

Onko kellään kokemuksia maalatusta keittiön välitilasta? Laattaa emme siihen laita, emmekä mitään levyjäkään, vaan lähinnä olemme pähkäilleet pelkän maalaamisen sekä maalin ja lasituksen välillä. Lieden kohdalle tulisi varmaan laitettua lasilevy joka tapauksessa, mutta muuten himottaisi vedellä vain maalit pintaan ynnä vesieristysmönjä pohjalle. Halpa, helppo ja fiksunnäköinen.

Vesieristysmönjä pohjalle? Vesieristettä ei voi maalata. Tai voi mutta koko mönjän idea menee piloille. Kyllähän tuon välitilan voi muuten maalata. Itse tykkäisin jostain ns. hieman karskimmasta pinnasta joka maalataan mutta miksei sitä voisi ihan sileänäkin tulla ihan hyvä. Itse jos laittaisin niin pistäisin lasin koko matkalle ja ehkä tapetoisin taustan jollain sopivan karulla tapetilla. Sitten kun kyllästyy niin sen voi helposti vaihtaa ja taas näyttää kaikki uudelta. Ja voihan sen maalinkin väriä vaihtaa jos uutta ilmettä haluaa.

 

[sampio]

Mulla ei kyllä ole hajua koko vesieristeestä, joten sen voi jättää pois laskuista kokonaan. Ajattelin vain, että koska sellainen tulee laatan alle, niin se kuuluisi myös maalin alle, mutta joo, unohtakaamme koko juttu.

Tasainen pinta on helpompi pitää puhtaana, joten itse en lämpene millekään kikkailulle maalipinnassa. Vaimo ehdotteli kovasti ensin tapetteja lasin alle, mutta itse jotenkin tykkäisin pelkästä maalista. Siihen olisi helpompi lykkiä matskuja kiinnikin.

 

[benicio]

Tasainen pinta on helpompi pitää puhtaana, joten itse en lämpene millekään kikkailulle maalipinnassa. Vaimo ehdotteli kovasti ensin tapetteja lasin alle, mutta itse jotenkin tykkäisin pelkästä maalista. Siihen olisi helpompi lykkiä matskuja kiinnikin.

Joo ei mitään vesieristettä tartte välitilaan. Jos haluaa liioitella, niiin voihan sen Lujalla maalata. Uskoisin että ilman lasiakin pärjäät, jos pohja ei ole arka vedelle, esim vaneria tai kiviainesta? Lasissa saattaa klähmät näkyä aika hyvin ja maksaakin se jotain.
Meillä on keittiön välitiloissa helmipaneeli maalattuna ihan tavallisella Harmonylla, ei käytön jälkiä. Kodinhoitohuoneessa taas on tiili maalattuna kalkkimaalilla, on minusta kivan näköinen.
Ei uunin taaksekaan pakko ole mitään lasia laittaa, ihan perusmaali kestää hyvin, öljymaali voi kellastua.

 

[sampio]

Kiitokset neuvoista ja kehotuksen sanoista. Jos minä saan tahtoni lävitse, niin maalin valitsen. Voi olla, että liioittelen ja vedän Lujalla, kun vähän hirvittää nämä jutut.

 

[Timbit]

Onko jollakin kokemuksia biotakoista? Vähän itseäni kiinnostaisi sellaisen hankkiminen. Ei ehkä niinkään lämmöntuottajaksi (mihin se ei taida soveltuakaan), vaan ihan tunnelman luomiseksi.

Vai pitääkö vaan tyytyä emännän kanssa ruokailemaan takka-dvd:n parissa ;-)

Meille ilmestyi jonkin aikaa sitten tuollainen, täysin itsestäni riippumattomista syistä ja ilman, että asiaan pystyin vaikuttamaan. Ei tuolla taloa tai edes huonetta kunnolla lämmitä, mutta tunnelmanluojana lienee parempi kuin takka-dvd. Hieman tuosta lähtee tuoksua, muttei häiritsevästi. Polttoaineilla lienee eroa siinä suhteessa. Tuossa ei sitten muuten kannata polttaa yhtään mitään muuta kuin asiaan tarkoitettua litkua.

 

[MunkADunk]

Onko kellään kokemuksia maalatusta keittiön välitilasta?

On kokemusta. Pohjatyöt kannattaa tehdä huolella, kittiä ja hiomapaperia tulee kulumaan paljon. Kuuntele kuitenkin vaimoa, ja valitse lasi ja tapetti. Lasikauppias ehdottaa tietenkin kalliimpaa, karkaistua lasia, mutta se on tässä tilanteessa täysin turha. lasi on tasaista seinää vasten, joten sitä voi huoletta kattilankulmalla vahingossa kolauttaa ja rikki ei mene. Myöskin hieno tapetti menee "pilalle", jos päällä on vihertävä karkaistu lasi. Hintakin on normilasilla edukkaampi. 4-5mm lasi tuohon kannattaa ottaa, ja korkeus kannattaa mitata vaikka 10cm välein välitilasta ja tilata lasi matalimman kohdan mukaan miinus 5-10mm. Tosin pohjatyöt ovat työläämmät lasi-tapetticombolla, nimittäin pinnan tulee olla tasainen, jottei lasin ja tapetin väliin jää koveria kohtia. Ontot kohdat altistavat lasin rikki menemiselle, koska takana on seinän sijasta vain ilmaa.

 

[lapa78]

Kertokaas joku viisaampi, että miten kannattaa maalata kylpyhuoneen ja vessan panelikatot. Olisi tarkoitus saada ne "valkoisiksi", joten millä kannattaa maalata ja moneenko kertaan. Mielestäni katoissa ei ole lakkaa pinnassa (onko tämä edes mahdollista), joten voiko sutia vaan päälle vai kannattaako tehdä jokin pohjakäsittely?

Toinen kysymys koskee lasikuitutapetteja. Eli saako niitä mitenkään fiksusti pois vai onko ainoa vaihtoehto laittaa päälle jotain esim. "tasoitetapettia" jonka pystyy(?) maalaamaan. Olen kuullut vain kauhutarinoita siitä, kun joku on repinyt lk-tapetit pois ja samalla 30%:a seinästä, tämä taitaa olla vain legendaa...

T, sormi suussa

 

[Weber80]

Kertokaas joku viisaampi, että miten kannattaa maalata kylpyhuoneen ja vessan panelikatot. Olisi tarkoitus saada ne "valkoisiksi", joten millä kannattaa maalata ja moneenko kertaan. Mielestäni katoissa ei ole lakkaa pinnassa (onko tämä edes mahdollista), joten voiko sutia vaan päälle vai kannattaako tehdä jokin pohjakäsittely?

Toinen kysymys koskee lasikuitutapetteja. Eli saako niitä mitenkään fiksusti pois vai onko ainoa vaihtoehto laittaa päälle jotain esim. "tasoitetapettia" jonka pystyy(?) maalaamaan. Olen kuullut vain kauhutarinoita siitä, kun joku on repinyt lk-tapetit pois ja samalla 30%:a seinästä, tämä taitaa olla vain legendaa...

T, sormi suussa

Paneelikattojen maalaukseen pätevä aine on Tikkurilan paneelikatto -maali. Peittää hyvin ja voi vetästä lakatun paneelinkin päälle. Jokainen voi oman makunsa ja tikkurilan ohjeita noudattaen laittaa (yllättäen suosittelevat omia tuotteita) oksalakat ja tartuntapohjamaalit alle. Ei kuitenkaan välttämättömät. Kaksi maalaus kertaa riittää, yleensä.

Lasikuitutapetti on yleensä niin tiukassa, että repimällä lähtee aluslevykin, mikäli cyproccie. Voi levyttää päälle saneerauskipsillä tai sitten tasoitetapetilla ja jotku vetää vain seinätasoitteella sileäksi ja uusi tapetti/maali päälle.

 

[Krupieeri]

Toinen kysymys koskee lasikuitutapetteja. Eli saako niitä mitenkään fiksusti pois vai onko ainoa vaihtoehto laittaa päälle jotain esim. "tasoitetapettia" jonka pystyy(?) maalaamaan.

Jos se hyvin on laitettu, eli ilmaa ei ole alla, niin aika vaikea on irrottaa. Mulla ei ole kokemusta tasoitetapetista, taitaa olla suht arvokasta jos tasoitettavaa on paljon. Tasoite lienee halvempi ja ehkä vähän työläämpi vaihtoehto.

 

[lapa78]

Kiitoksia molemmille nopeasta vastauksesta.

Weber, voiko sen paneelikattomaalin vetää siis myös märkätilaan?

Joo, tapetit näyttäisi olevan hyvin kiinni, joten pitää miettiä vetääkö tapettia vai pakkelia päälle.

 

[verikuut]

Mielestäni katoissa ei ole lakkaa pinnassa (onko tämä edes mahdollista)

Ei kai mikään tai kukaan pakota lakkaamaan panelipintaa. Toki se lakkapinta helpottaa, jos vaikka joku kaveri sattuu uudenvuoden aattona oksentamaan wc-pöntön ohi panelipinnalle ja siivous jää seuraavaan aamuun..

 

[J.Petke]

Weber, voiko sen paneelikattomaalin vetää siis myös märkätilaan?

Ei voi vetää. Tuo on vain kuiviin sisätiloihin. Tai siis ei se sitä paneelia tuhoa mutta homesuoja-aineita tuossa tuotteessa ei ole. Kosteiden tilojen kattoihin suosittelen vetämään Lujan joka sisältää juuri noita homesuoja-aineita. Oksalakkaa suosittelen käyttämään sillä oksat voivat iskeä rumastikin läpi sieltä alta. Myös tartuntapohjamaali auttaa siellä välissä juuri tuohon ongelmaan.

Tuo seinäjuttu on vähän ilkeämpi. Itse vetäisin ehkä sen tapetin ja siihen maali päälle.

 

[lapa78]

Ei voi vetää. Tuo on vain kuiviin sisätiloihin. Tai siis ei se sitä paneelia tuhoa mutta homesuoja-aineita tuossa tuotteessa ei ole. Kosteiden tilojen kattoihin suosittelen vetämään Lujan joka sisältää juuri noita homesuoja-aineita. Oksalakkaa suosittelen käyttämään sillä oksat voivat iskeä rumastikin läpi sieltä alta. Myös tartuntapohjamaali auttaa siellä välissä juuri tuohon ongelmaan.

Tuo seinäjuttu on vähän ilkeämpi. Itse vetäisin ehkä sen tapetin ja siihen maali päälle.

Näin ajattelinkin, jotenkin kuulosti liian helpolta... Onko toi tartuntapohjamaali sama asia kuin otepohja? Tuntuu jotenkin tyhmältä, että vetäisi sen vielä tonne väliin?

Joo, toi seinä kyllä mietityttää, kun ei se tapettikaan kauhean halpaa ole ja siitäkin on ollut joillain (tietysti) huonoja kokemuksia, eli ei saa siis tasaista pintaa.

Ei kai mikään tai kukaan pakota lakkaamaan panelipintaa. Toki se lakkapinta helpottaa, jos vaikka joku kaveri sattuu uudenvuoden aattona oksentamaan wc-pöntön ohi panelipinnalle ja siivous jää seuraavaan aamuun..

Niin, nyt en ehkä tajua viestin hauskuutta... Kyseessä siis edelleen kylpyhuoneen katto ja jos joku sinne kykenee oksentamaan niin ok. Ja tätä tiedustelin juuri siksi, kun kyseessä on märkätila. En vaan aina tajuu.

 

[J.Petke]

Näin ajattelinkin, jotenkin kuulosti liian helpolta... Onko toi tartuntapohjamaali sama asia kuin otepohja? Tuntuu jotenkin tyhmältä, että vetäisi sen vielä tonne väliin?

On juu sama asia. Ei tuo välttämättä sitä tarvitse. Ehkäisee ehkä hieman oksien läpilyöntiä ja parantaa tartuntaa jos pohja on likainen. Toki katon pesu pitää suorittaa ennen tuota operaatiota.

Niin, nyt en ehkä tajua viestin hauskuutta... Kyseessä siis edelleen kylpyhuoneen katto ja jos joku sinne kykenee oksentamaan niin ok. Ja tätä tiedustelin juuri siksi, kun kyseessä on märkätila. En vaan aina tajuu.

Kaipa tuossa tarkoitettiin sitä ettei puuta ole aina pakko käsitellä. Mutta kosteissa tiloissa jonkilainen käsittely on mielestäni aina hyvä ettei puu ime kaikkea kosteutta ja likaa itseensä.

 

[SamSpade]

Kertokaas joku viisaampi, että miten kannattaa maalata kylpyhuoneen ja vessan panelikatot. Olisi tarkoitus saada ne "valkoisiksi", joten millä kannattaa maalata ja moneenko kertaan. Mielestäni katoissa ei ole lakkaa pinnassa (onko tämä edes mahdollista), joten voiko sutia vaan päälle vai kannattaako tehdä jokin pohjakäsitty?
T, sormi suussa

Lujaa jo suositeltiinkin, mutta on toinenkin vaihtoehto. Panelilakka, löytyy eri kiiltoasteita ja saa sävytettyä hailakan valkoisesta läpikuultavasta lähes täysin peittävään valkoiseen. Tikkurilan maaleja myyvillä liikkeillä on usein puumalli missä on eri valkoisen asteet lakalle, yhteen ja kahteen kertaan lakattuna. Tulee hieno.

 

[mjarkko]

Maalasin eteisen 30v vanhan paneelikaton. Pohjamaalaus Varma-pohjamaalilla ja pintaan Remontti-Ässää. Kahteen kertaan piti laittaa, että peittyi.

Kannattaisi maalata vuoden kuivimpaan aikaan (talvella), jolloin panelin pontit eivät ole turvonneet. Eli tässä voi joutua vielä kertaalleen maalaamaan.

 

[verikuut]

Niin, nyt en ehkä tajua viestin hauskuutta...

Siitä oli hauskuus meilläkin kaukana, kun hoksasimme, että oksennukset olivat imeytyneet suojaamattomaan puuhun. Meni panelit uusiksi ja isi ei oikein tykännyt. Tästä opimme sen, että suojaamaton puupinta imee itseensä vaikka mitä ja aina se ei ole hyvä asia.

 

[hanu]

Toinen kysymys koskee lasikuitutapetteja. Eli saako niitä mitenkään fiksusti pois vai onko ainoa vaihtoehto laittaa päälle jotain esim. "tasoitetapettia" jonka pystyy(?) maalaamaan. Olen kuullut vain kauhutarinoita siitä, kun joku on repinyt lk-tapetit pois ja samalla 30%:a seinästä, tämä taitaa olla vain legendaa...

T, sormi suussa

Lasikuitutapetin poisto onpi vittumainen homma, mutta onnistuu kyllä, ehkä hieman maalista riippuen. Eli kuumailmapuhaltimella pehmentää sen maalin & tapetin ja vetää mattoveitsella semmoisiin 10 - 15 cm siivuihin ylhäältä alas soiroiksi sen pinnan. Lähtee aika hyvin. Tosin hanskat käteen, se lasikuitu on yllättävän haavoittavaa paljaaseen ihoon. Usein kyllä joutuu tasoitteita käyttämään jälkien peittämiseen, ja kitatut paikat näkyvät maalin alta hämmästyttävän selvästi. Samaten puuhun epätasisesti imeytynyt liima näkyy uuden maalin alta, eli saattaa vaatia useampia maalauskertoja. Tosin ei sitä suomalaisen työn jälkeä yleensä huomaa kuin tekijä itse ja ehkä joku rakentamisen ammattilainen.

Yksi vaihtoehto on myös kyprogin 5mm sisustuslevy siihen päälle, jos tilaa riittää. Toimii erityisesti silloin, jos vanha seinä ei ole ihan suora ja tasainen (rintamamiestalon pahviseinä).

t. hanu

 

[BOL]

Kertokaapas viisaammat, kuinka iso operaatio on vessanpöntön vaihtaminen? Ostimme vuosi sitten asunnon, teetimme suuren remontin: keittiö, kaikki maalipinnat, säilytysjärjestelmät uusittiin, kylpyhuone ja wc menivät täysin uusiksi, mutta... Jostain kumman syystä vanhat wc-pöntöt säilytettiin. Mulle oli jotenkin itsestäänselvää, että kun kaikki vanha skeida vaihdetaan uusiin, myös wc-pöntöt olisivat tähän kuuluneet. Mies siis oli paikan päällä tuolloin antamassa ohjeet, eikä todellakaan ollut hereillä ja havainnut, että wc-pöntöt eivät missään priimakunnossa ole. En usko, että olisi ollut edes kustannuskysymys, koska 30k€ rempassa ei muutama satanen olisi tuntunut enää yhtään missään. Jotain maalia/steariinin näköistä tököttiä pöntön vesisäiliön etupinnassa on, mikä tuo itselleni mieleen ainakin oksennuspisarat. Ällöä. Ei lähde pois millään.

Nyt olenkin alkanut miettiä, josko pöntöt voisi vaihtaa tuliteriin. Toisaalta ei huvittaisi kyllä mihinkään suuriin operaatioihin enää ryhtyä, sen verran iso remppa tehtiin. Eniten harmittaakin juuri se, että tuolloin uudet pöntöt olisi saanut samalla vaivalla laitettua, mutta mieheni ei moisiin pikkuseikkoihin kiinnittänyt huomiota.

Vaihtoehtoisesti, jos joku tietää, miten kyseiset tahrat saisi pois, sekin voisi riittää. Ovat siis ulkopuolella, posliinipinnalla.

 

[Veijari]

Kertokaapas viisaammat, kuinka iso operaatio on vessanpöntön vaihtaminen?

Pytyn vaihtaminen on puolen tunnin - tunnin homma. Soita putkimies tekemään homma sillä pytyn vaihto saattaa vaatia pienen muutostyön pytyn vesijohdon kanssa, riippuen kummalla puolella pyttyä liitos on vanhassa vs. uudessa. Vanha pytty on joko pulteilla lattiassa kiinni ja/tai liimakitillä, äijäsi varmaan osaa katsoa miten pytty on kiinnitetty(?). Liimakitillä noita nykyään pruukataan kiinnittää lattiaan. Uutta pyttyä kun hankit niin lähinnä ainoa huomioitava asia on, onko vanhan pytyn viemäriliitos seinään vai lattiaan.