OT: mutta pakko puuttua, miksi helvetissä jossakin talossa on 2010 vuonna vielä patterit seinässä?
Talopakettikeskusteluun lisättäköön sellainen seikka, että ei ne jotkut valmistajat ihan tuurilla ole niitä markkinajohtajia. Kyllä niille myyntiluvuille on aina omat syynsä, ja tälläisessä asiasta kun on kyse niin se syy on laatu.
Halvan ja huonon talopaketin tunnistaa jo kaukaa ulkoa.
Ihan hirveä lisäkustannus ei tule vesikiertoisesta lattialämmityksestä. Itse olen tässä viime kuukaudet tutustunut eri "avaimet käteeen"-toimittajien paketteihin ja muutamaa tarjousta pyöritellyt pöydälläkin. Yleensä tuosta tulee kuluja noin 3000-5000 EUR/kerros. Sen jälkeen voikin itse valita, että millä sen veden lämmittää.Patterit ovat edullinen ja ihan kelpo tapa lämmittää talo. Siksi kai sellaisia vielä jossakin on. Toki vaikkapa lattialämmitys on näin äkkiseltään ajateltuna huomattavasti parempi vaihtoehto.
Joo ei tässä kiirettä ole kun ei ole vielä tonttiakaan.
Itse emme kuitenkaan ala käsiämme moisessa touhussa likaamaan, vaan jonkinmoista avaimet käteen-pakettia etsitään. Onhan noita tarjoajia aika läjä. Suosituksia otetaan vastaan, sellaista modernia ilmettä haetaan.
Ihan hirveä lisäkustannus ei tule vesikiertoisesta lattialämmityksestä. Itse olen tässä viime kuukaudet tutustunut eri "avaimet käteeen"-toimittajien paketteihin ja muutamaa tarjousta pyöritellyt pöydälläkin. Yleensä tuosta tulee kuluja noin 3000-5000 EUR/kerros. Sen jälkeen voikin itse valita, että millä sen veden lämmittää.
Hankkikaa nyt se tontti ennen kuin alatte taloa miettimään. Kyllä talo pitää suunnitella tontille sopivaksi eikä toisin päin, muuten mennään ns. perse edellä puuhun.
Ajattelimme kyllä pystyttää uuden talon tuohon nykyiseen pihaan venailemaan sopivan maapalasen ilmestymistä.
Kiitti vinkistä!
Tai ainahan sitä voi unelmoida niin kuin naisetkin tekevät miettiessään verhoja siinä vaiheessa kun ollaan anturamuotteja vasta purkamassa.
Samat asiat on täällä mietintäasteella. Parhaaksi pään sekoittajaksi olen todennut rintamamiestalo.fi -foorumin Kellari ja sokkeli -osion.. Siellä on näissä vanhojen talojen maanalaisissa kosteus-, salaoja ja eristysasioissa jeesuksen asemassa heppu nimeltään Matti Alander, jonka viestejä kannattaa bongailla runsauden pulan keskeltä.Kyse on luonnollisesti sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä koulukuntaeroista.
...
Hieman toki amatööriä ihmetyttää ne lukuisat päinvastaiset neuvot joita on tullut kuunneltua ammattilaisilta - kokeneiltakin, sekä myös materiaalivalmistajien ohjeistosta poimittuna.
Samat asiat on täällä mietintäasteella. Parhaaksi pään sekoittajaksi olen todennut rintamamiestalo.fi -foorumin Kellari ja sokkeli -osion.. Siellä on näissä vanhojen talojen maanalaisissa kosteus-, salaoja ja eristysasioissa jeesuksen asemassa heppu nimeltään Matti Alander, jonka viestejä kannattaa bongailla runsauden pulan keskeltä.
Monivuotinen remonttiprojektimme ...
Entäs jos unohdat salaojat ja vedät sokkelin ulkopintaan vesieristeen?
Vanha järjestelmä 48 vuotta: betonisokkeli pinnalta maalattuna kukkapenkit kiinni kasvaneina, ei sepeliä, ei eristyksiä, ei sadevesiviemäröintiä, maan povessa rikkinäinen umpeen kasvanut tiilinen "salaojaputkisto". Kenties tontin viettävyydestä johtuen varsinaisia kosteusongelmia ei ole esiintynyt vaikka sokkeli parilta nurkaltaan oli jo sammaloitunut. Siis mikään pommi tämä ei ole ja oletettavasti mikä tahansa uusi järjestelmä on tuhat kertaa terveempi kuin tähän saakka vallinnut tila.
Kun ongelmana on tontin ylärinteestä valuva vesi joka muodostaa altaan sokkelia vasten niin tuo vaihtoehto tuntuu aika uhkarohkealta. Toisaalta voisihan siihen kesäksi istuttaa kirjolohta ja talvella saisi kivan höntsyjään.
Eiköhän näillä betonin pintaan tehdyillä eristeillä ole tapana korkkautua sisältä käsin tulevan vedenpaineen myötä irti? Ja joka tapauksessa sokkeli imisi vettä alakautta - kapillaarisesti se nousisi sieltä minne tahtoo. Ei hyvä.
Minä ehdotan seuraavaa rakennetta. Patolevy+eriste+salaojasepeli, salaojasepeli kerros pystysuorassa sekä salaojan ympärillä eroteltuna suodatinkankaalla muusta maasta.
Ja sitten sadevesiä ei johdeta salaojiin. On käsittämätöntä, että näitä virityksiä tehdään vielä nykypäivänäkin.
Ei käynyt täysin selväksi, mutta ilmeisesti sinulla on kellarikerros? Patolevyjä ja sokkelin eristyksiä ei välttämättä joka paikassa edes tarvitse vaikka niitä työnnetään nykyään jopa näihin matalaperustus sokkeleihinkin.
Ei taida ylipäätään olla ideaalitilanne, että talo on alarinteessä. Kaiketi maanpinta viettää sokkelista poispäin edes jonkun matkaa?
Kapillaarinen kosteus ei myöskään häiritse, mikäli sokkelin alla on riittävä kapillaarikatkokerros. Käsittääkseni salaojat eivät poista kapillaarisen kosteuden nousua.
Olisikohan mahdollista saada jossain vaiheessa kuvia projektistanne? Vähän vastaava ongelma olisi täällä ja jotain ratkaisia pitäisi kehitellä.
Kapillaarinen kosteus ei myöskään häiritse, mikäli sokkelin alla on riittävä kapillaarikatkokerros. Käsittääkseni salaojat eivät poista kapillaarisen kosteuden nousua.
Käsittääkseni kellarin vesieristys on tapana tehdä sokkelin ulkopintaan siveltävällä bitumilla eikä suinkaan patolevyllä. Muutoin nuo täytöt tehdään kaiketi ihan samalla tavalla kuin kellarittomassakin perustuksessa.
Niin sen kellarin seinän vesieristyksen voi tehdä sillä bitumilla, sivelyllä tai ihan oikealla bitumikermillä. Mutta sen voi tehdä myös pelkästään patolevyllä.