Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 886 149
  • 4 118

Pinturicchio

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Juventus, Jokipojat
Olkkarin ja makkarin laminaatit pitäisi pistää vaihtoon. Remppahommat rajoittuneet lähinnä ylläpitävään huoltoon ja seinäpintojen fiksaukseen, joten nyt mennään uudelle alueelle. Onko palstaveljillä vinkkejä mitä kaikkea hommassa kannattaa ottaa huomioon ja jos jostain löytyy mahdollisimman kansankielinen ohjeistus, niin otan mielelläni vastaan? Muutama täsmäkysymys:
- Pärjääkö tuommoisella rautakaupan 40€ laminaattileikkurilla vai tarvitaanko oheen joku muu vempain?
- Makkarissa on vaatekaappi asennettu laminaatin päälle, ymmärtääkseni ei saisi olla noin?
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Olkkarin ja makkarin laminaatit pitäisi pistää vaihtoon. Remppahommat rajoittuneet lähinnä ylläpitävään huoltoon ja seinäpintojen fiksaukseen, joten nyt mennään uudelle alueelle. Onko palstaveljillä vinkkejä mitä kaikkea hommassa kannattaa ottaa huomioon ja jos jostain löytyy mahdollisimman kansankielinen ohjeistus, niin otan mielelläni vastaan? Muutama täsmäkysymys:
- Pärjääkö tuommoisella rautakaupan 40€ laminaattileikkurilla vai tarvitaanko oheen joku muu vempain?
- Makkarissa on vaatekaappi asennettu laminaatin päälle, ymmärtääkseni ei saisi olla noin?
Pärjää laminaattileikkurilla. Sitten feini yms ja joku halpa terä (ei kestä kauaa käytössä) vaikeampia kohtia varten.

Kai noita aina lyöty laminaatin päälle, harvemmin sitä laminaattia on siitä kohtaa purettu. Toki mahdollinen eläminen estyy ja mitä vielä, mutta kyllä itsekin edellisellä kämpässä löin surutta laminaatin päälle kaapin ja moni kirvesmieskin on tehnyt. Mutta jos siis kaappi on paikallaan, niin leikkaa feinillä siitä ympäriltä laminaatti pois ja älä asenna uutta laminaattia kaapin alle. Noin itse laiskana tekisin. Sanotaan että itse olen hyvin tarkka ns. teknisissä ominaisuuksissa (eli niitä joita harvemmin tulee katseltua) ja sitten hyvin suurpiirteinen noiden näkyvien kohtien kanssa.

Toki jos jaksat, niin kaappi pois, laminaatti pois, kaappi paikalleen ja laminaattia ei sen alle. Mutta jos kaappi tulee jälkiasennuksena, niin harvoin sitä laminaattia pois otetaan.

edit. Se vinkki että vaikka kuinka tekisi mieli aloittaa aina kokonaisella palalla, niin siitä tulee aivan hirveä. Eli aivan ensimmäinen on kokonainen, sitten seuraava "rivi" alkaa vajaalla. Ja mieluummin reilusti eroa että ei jää päätyjen eroksi 50-100mm, mieluummin vaikka 300mm tai enemmän. Tietävämmät voivat sitten ampua tämän koko viestin seulaksi.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Olkkarin ja makkarin laminaatit pitäisi pistää vaihtoon. Remppahommat rajoittuneet lähinnä ylläpitävään huoltoon ja seinäpintojen fiksaukseen, joten nyt mennään uudelle alueelle. Onko palstaveljillä vinkkejä mitä kaikkea hommassa kannattaa ottaa huomioon ja jos jostain löytyy mahdollisimman kansankielinen ohjeistus, niin otan mielelläni vastaan? Muutama täsmäkysymys:
- Pärjääkö tuommoisella rautakaupan 40€ laminaattileikkurilla vai tarvitaanko oheen joku muu vempain?
- Makkarissa on vaatekaappi asennettu laminaatin päälle, ymmärtääkseni ei saisi olla noin?
Lähinnä tuon vaatekaapin osalta vaikuttaa huoneen koko, normaaleissa 10-15 neliön kopeissa ei isoa merkitystä ole elämisvaralla tuon kaapin osalta.

Ihan niillä halvimmilla laminaattileikkureilla pärjää ja jokin kuviosaha tai vastaava kaveriksi pitempien vetojen osalta. Ainoana kannattaa katsoa että leikkurin leveys riittää asennettavaan laminaattiin, on melko perseinen laittaa liian kapealla. Myöskin yli 10mm laminaattien katkaisu on hivenen vaivalloista halvimmilla leikkureilla mutta sinällään pärjää kyllä.

@MPN suurimmassa osassa laminaateissa taitaa valmistajan suositus olla 200-300mm luokkaa aloituskappaleesta. Jos haluaa kuvioita tehdä niin hukkaprosentti kasvaa jonkin verran mutta onhan niillä keksivertokikkelin mittaisilla paloilla melko turha aloittaa. Sen verran toki on hyvä katsoa ettei liitokset ihan osu samalla linjalla mutta niissäkin tuppaa valmistajan ohjeet olemaan samaa luokkaa alotuskappaleen kanssa.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers
Olkkarin ja makkarin laminaatit pitäisi pistää vaihtoon. Remppahommat rajoittuneet lähinnä ylläpitävään huoltoon ja seinäpintojen fiksaukseen, joten nyt mennään uudelle alueelle. Onko palstaveljillä vinkkejä mitä kaikkea hommassa kannattaa ottaa huomioon ja jos jostain löytyy mahdollisimman kansankielinen ohjeistus, niin otan mielelläni vastaan? Muutama täsmäkysymys:
- Pärjääkö tuommoisella rautakaupan 40€ laminaattileikkurilla vai tarvitaanko oheen joku muu vempain?
- Makkarissa on vaatekaappi asennettu laminaatin päälle, ymmärtääkseni ei saisi olla noin?
Kannattaa rautakaupassa liittää muutama mallikappale toisiinsa ja kokeilla miten helposti saa asennettua. Sellainen tiukempi pontti on ainakin kaltaiselleni amotöörille todella vaikea asennettava. Kerran olen joutunut sellaisen paksumman vinyylilankun palauttamaan, kun ei vaan meinannut onnistua eikä saaneet rautakaupan myyjätkään siitä kahta riviä aikaiseksi.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
edit. Se vinkki että vaikka kuinka tekisi mieli aloittaa aina kokonaisella palalla, niin siitä tulee aivan hirveä. Eli aivan ensimmäinen on kokonainen, sitten seuraava "rivi" alkaa vajaalla. Ja mieluummin reilusti eroa että ei jää päätyjen eroksi 50-100mm, mieluummin vaikka 300mm tai enemmän. Tietävämmät voivat sitten ampua tämän koko viestin seulaksi.
Tähän liittyen. Varmaan makuasia, mutta minusta tuo säännöllinen kuvio, siis että aina aloittaa edellisen hukalla (jos huoneen mitta säännöllinen) on hölmön näköinen. Tavallaan se tietysti ehkä jopa sopii laminaatin henkeen. Mutta itse suosisin kuitenkin kuvion sekoittamista. Tai tietysti jos tavoittelee lankkulattiafiilistä, niin voisi esim joka neljännen varvin saumat laittaa samaan kohtaan niin syntyisi vaikutelma kuin jatko olisi niskan kohdalla.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
@MPN suurimmassa osassa laminaateissa taitaa valmistajan suositus olla 200-300mm luokkaa aloituskappaleesta. Jos haluaa kuvioita tehdä niin hukkaprosentti kasvaa jonkin verran mutta onhan niillä keksivertokikkelin mittaisilla paloilla melko turha aloittaa. Sen verran toki on hyvä katsoa ettei liitokset ihan osu samalla linjalla mutta niissäkin tuppaa valmistajan ohjeet olemaan samaa luokkaa alotuskappaleen kanssa.
Hain lähinnä siis sitä takaa ettei tule sitä että viisi ensimmäistä on kaikki täysillä palasilla aloitettu ja myöhemmin tulee rako toiseen päähän
 

Anonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, FC Barcelona
Hain lähinnä siis sitä takaa ettei tule sitä että viisi ensimmäistä on kaikki täysillä palasilla aloitettu ja myöhemmin tulee rako toiseen päähän
Ymmärränkö nyt väärin, mutta eihän nyt kukaan aina lähtöpalana kokonaista käytä?
Sehän on jo lähtökohtaisesti väärin, kun päätypontit pitää olla sen 200mm-400mm limittäin vähän materiaalista riippuen.

Laminaatista vielä, kuinka paljon porukka tuota vielä käyttää? Työn puolesta tuli joitain vinyylilattioita tehtyä viime kesänä, ja on ainakin omasta mielestä aivan ylivertainen laminaattiin verrattuna. Toki halpa laminaatti on halpaa vinyyliä edullisempi.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Ymmärränkö nyt väärin, mutta eihän nyt kukaan aina lähtöpalana kokonaista käytä?
Sehän on jo lähtökohtaisesti väärin, kun päätypontit pitää olla sen 200mm-400mm limittäin vähän materiaalista riippuen.

Laminaatista vielä, kuinka paljon porukka tuota vielä käyttää? Työn puolesta tuli joitain vinyylilattioita tehtyä viime kesänä, ja on ainakin omasta mielestä aivan ylivertainen laminaattiin verrattuna. Toki halpa laminaatti on halpaa vinyyliä edullisempi.
Kyllä sekin ihme on nähty. Eräässä asuntonäytössä oli
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olkkarin ja makkarin laminaatit pitäisi pistää vaihtoon. Remppahommat rajoittuneet lähinnä ylläpitävään huoltoon ja seinäpintojen fiksaukseen, joten nyt mennään uudelle alueelle. Onko palstaveljillä vinkkejä mitä kaikkea hommassa kannattaa ottaa huomioon ja jos jostain löytyy mahdollisimman kansankielinen ohjeistus, niin otan mielelläni vastaan? Muutama täsmäkysymys:
- Pärjääkö tuommoisella rautakaupan 40€ laminaattileikkurilla vai tarvitaanko oheen joku muu vempain?
- Makkarissa on vaatekaappi asennettu laminaatin päälle, ymmärtääkseni ei saisi olla noin?
Laminaateissa käytetään kiveä tai metallia (en nyt muista kumpaa) siinä laminaattiseoksessa. Tarkoittaa sitä, että tavallisen puuterän saat pilalle nopeasti, olipa kyseessä pistosaha tai liukuva jiiri-/katkaisusaha. Metalliterää kehiin, jos konetta käytät.

Sellaisella laminaattileikkurilla tein pari huonetta, ei se mikään maailman mahtavin laite ole, mutta hoiti hommansa. Itse laitoin nelimetrisessä huoneessa aina (kun mahdollista) koko 4m rivin kokoon kerralla (siis ensin vain päätypontit kiinni) ja liitin tällaisen rivin aina kerralla jo valmiiseen osaan. Huomasin, että sillä tavalla ei tarvinnut äheltää kulmien kanssa. (Kulmien kanssa saa helposti jonkun kulman rikki). Tuo meni yksinkin, mutta kaverin kanssa koko rivi kerrallaan on tietysti helpompaa. Ja jos huoneen pituus olisi ollut 5 m, tuo olisi ollut yksin aika paljon vaikeampaa.

YouTubessa on noita laminaattien asennusvideoita, niihin kannattaa uhrata vähän aikaa ennen kuin aloittaa. Yleensä Remonttireiska on hyvä, mutta on niitä muitakin hyviä. Kannattaa katsoa useampi, sillä yleensä niissä on kuitenkin jotain lisää.

Ne muoviset kiilat tms. kannattaa ostaa, ettei laminaatti vahingossa tule aivan seinään kiinni.

Katso oven kynnys: jos sen irrottaa, laminaatin voi saada alle siististi. Joissakin kynnyksissä on tilaa. Jos kynnystä ei irrota, sitten on pitää laittaa lista. (En tajunnut ajoissa, mutta kyllä listallakin ihan siisti tuli).

Ja on niissä laminaattileikkureissakin eroja, mitään muovikahvaista vempulaa en ottaisi.

Patterin putkien tms. kohtaan kahden laminaatin liitoskohta (kannattaa porata se kolo nuo kohdat liitettyinä, osoittautui helpommaksi kuin kahden "puolikkaan ympyrän" erillinen poraaminen). Eli akkuporakoneeseen pyöreä terä (halkaisija 4cm tms, putkien paksuuden mukaan). Toki menee tuollainen kolo sahallakin, mutta poralla sain siistimpää jälkeä.

Disclaimer: parin huoneen asennuksen jälkeen en ole mikään mestari, tuskin edes kisälli.
 
Viimeksi muokattu:

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Laminaateissa käytetään kiveä tai metallia (en nyt muista kumpaa) siinä laminaattiseoksessa. Tarkoittaa sitä, että tavallisen puuterän saat pilalle nopeasti, olipa kyseessä pistosaha tai liukuva jiiri-/katkaisusaha. Metalliterää kehiin, jos konetta käytät.

Sirkkelin terä tosiaan tylsyy käytännössä saman tien, kun sitä vaan näyttääkin laminaatille. Mutta sillä voi siitä huolimatta sahata melko pitkään juurikin laminaattia. Puuhun se ei enää mene ollenkaan, mutta laminaattia se leikkelee tylsymisestä huolimatta. Tämä perustuu ymmärtääkseni siihen, että puuta sahattaessa hampaan kulman pitää olla terävä, jotta se katkaisee kuidut. Laminaatin sahaamisessa terän ei tarvitse leikata samalla lailla, vaan se ennemminkin vaan murskaa/kuluttaa materiaalia.

Jos siis jiirisahalla sahailee, niin ensin sahaa puiset listat (jos niitä on), seuraavaksi massalistat ja viimeiseksi laminaatin, niin voi pärjätä ilman uuden terän ostamista tai terän teroituttamista.

Laminaatin jiirisahoilla sahaamiseen markkinoidaan teriä, jotka kyllä yleensä on suunniteltu alumiinin sahaamiseen. Ne pysyvät vähän pidempään terävinä laminaattia sahatessa kuin tavalliset puuterät, mutta ihan sama juttu niissäkin: laminaatin sahaamisen jälkeen jos yrittää sahata puuta, niin sauhu vaan nousee, mutta mitään ei tapahdu.

Sen sijaan pistosahalla sahattaessa melkeinpä sama millä terällä sahaat. Jotkut käyttävät vain lattialaminaatille tarkoitettuja teriä, ne on vähän kestävämpiä ja siistijälkisiä. Itse olen aina sahannut kyllä ihan normaalilla keskikarkealla tai jopa karkealla puun sahaamiseen tarkoitetulla terällä. Sinnehän se leikkuujälki jää listan alle piiloon kuitenkin, eli ei mitään väliä jos vähän repii. Ja jos terä maksaa noin euron / kpl, niin ei haittaa vaikka jokusen terän joutuisikin heittämään urakan aikana roskiin.

Halpaa laminaattialeikkuria olen kokeillut ja siirryin nopeasti takaisin pistosahaan. Ehkä joku laadukkaampi ja tukevampi leikkuri olisi toiminutkin niin kuin pitäisi. Annan joka tapauksessa ääneni pistosahalle.


Tärkeimpänä vinkkinä sanoisin, että jos pontit ei mene toisiinsa herkästi ja siististi, niin jossain on vikaa. Ei kannata tehdä niin kuin yleensä tehdään, että lisätään vaan voimaa ja hakataan niitä väkisin yhteen.

En ole ammattilainen, mutta useammassa talossa olen ollut mukana talkoissa. Kerran oli halpaa laminaattia, josta piti mattopuukolla putsata pärskeet kaikista ponteista. Jos sitä ei tehnyt, niin liitos jäi väkisinkin irvistämään.

Vinyylikorkkilattiaa kun laitettiin, niin kolmen ihmisen voimin pompittiin ja hakattiin niitä pontteja kiinni - kunnes sitten viimeisen huoneen puolivälissä lopulta vähän vahingossa keksittiin, miten se asennus on tarkoitettu tehtäväksi. Vikat rivit olikin sitten aika helppoja. Olisi pitänyt vaan malttaa kokeilla ja selvittää tuo asennustapa heti aluksi eikä vääntää väkisin.


Toiseksi tärkein vinkki on puolestaan se, että sen pohjan on sitten syytä olla hyvin tasainen. Jos vähänkin tuntuu, että johonkin nurkkaan olisi ehkä tarttenut laittaa sittenkin yksi ylimääräinen kerros pehmustemuovia alle, niin laita se. Jälkikäteen vituttaa, kun joku kohta lattiasta keinuu tai narahtaa joka askeleella, eikä sitä koko lattiaa siinä vaiheessa enää aleta purkamaan, että sille voisi mitään.


Ja vielä: kannattaa käyttää ainoastaan lyöntityökaluja mitkä on tarkoitettu tuohon hommaan. Vaikka siinä käden ulottuvilla olisi joku muu kapine, niin luultavasti saat sillä vaan pontin pilattua tai aikaiseksi näkyvän lommon laminaatin pintaan.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Mikä lienee tällä hetkellä se kutakuinkin reaalihinta-kerroin mökkipaketille käyttökuntoon. Jos katsoo vaikkapa Honkarakenteelta mökkiä joka maksaa 80k runkona niin onko valmiin mökin hinta 2 vai 3x jos kuitenkaan tavoitteena ei ole talviasuttava vaan ilp:llä peruslämmössä oleva kantovedellä toimiva hökkeli. Vanha pitää toki polttaa alta ja perusta tehdä nollista (tuskin kukaan hullu vanhoille pohjille tekee mitään) mutta kun mitään märkätiloja ja tiskiallasviemäriä kummempaa lvi:tä ei tarvitse niin onko kerroin lähempänä kakkosta vai jopa alle? Voisi kuvitella että on ostajan markkinat ja tilauskirjoissa ei tunkua joten avaimet käteen pakettinakin voisi saada ilman älytöntä katetta. Hartiapankki rajoittuisi maalauksiin eli suuria säästöjä ei siinä ole tarjolla eikä edes haussa.
 

mikkelson

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kaipailisin vähän neuvoa ja näkemyksiä lämmitysjärjestelmän valintaan.

Maaliskuun puolessa välissä tulee täyteen vuosi kun tyttöystävän kanssa muutettiin ~1980 valmistuneeseen omakotitaloon. Asuinneliöitä ei tarkastettu mutta menee väliin 95m2-100m2. Lisäksi kellaritilat noin 20m2 jossa myös lämmönjakohuone. Talossa on siis vielä öljylämmitys josta olisi tarkoitus päästä eroon. "Tukilämmitysmuotona" talossa yli 10v vanha ilmalämpöpumppu sekä varaava takka. Lämmin talvi(ainakin täällä etelässä) suht pienet neliöt ja selkeä pohjaratkaisu niin pärjättiin koko talvi tuolla ilp+takka yhdistelmällä. Sisälämpötila ~ +20°C. Yhdeksi yöksi pistin kiertovesipumpun päälle kun näytti yöksi -20 astetta pakkasta mutta muuten ei ole tarvinnut siis öljyllä lämmitellä pattereita. Käyttöveden se tietysti lämmittää. Tarkkaa öljynkulutusta tällä hetkellä vielä vaikea sanoa. Veikkaan että noin 600-800l/vuosi. Siinäkin aika paljon tuota "turhaa" kulutusta. Poltin kun lähtee aina päälle kun kattilassa lämpötila laskee. Sähkönkulutus noin 8700kwh/vuosi. Onko tuo nyt sitten paljon? Muutettiin tähän rivitalokaksiosta jossa oli puolet vähemmän neliöitä ja sähköinen kattolämmitys. Kulutus oli samaa luokkaa kuin nyt joten siihen nähden tämä tuntuu pieneltä. Vaikka sitä se ei todellisuudessa taida olla. Vanha ilp jossa sulatuksen kanssa ongelmia ei taida olla se energiatehoikkain lämmittäjä. Näillä tiedoilla/arvioilla lämmityskulut noin 2800e/vuosi. Tuossa siis mukana koko talouden sähkö.

Mutta mitä siis tilalle? Maalämmön olen sulkenut pois. Viime keväänä sain pari tarjousta ilmavesilämpöpumpusta. Tarjoukset oli välillä 10 500-12 000e. Noista tämä kalliimpi kuulosti aika paljon paremmalta. Noihin ilmeisesti saa edelleen sitä tukea joka tässä tapauksessa olisi 4000e. Lopullinen hankintahinta siis 8000e. Toki hinnat varmaan kallistuneet tässä välissä. Mitä tuollainen laite sitten kuluttaa verrattuna ilmalämpöpumppuun jolla olen tähän mennessä hoitanut pääasiassa lämmityksen? Onko laite jo vaihtokunnossa ennenkuin se maksaa itsensä takaisin?

Sitten yksi vaihtoehto mitä olen pohtinut. Nykyinen ilp alkaa siis olla tiensä päässä. Toki sen voisi kuluttaa loppuun pelkällä jäähdytyskäytöllä mutta eiköhän tämä ollut ensimmäinen ja viimeinen lämmityskausi kun tuon kanssa pelaan. Eli jos päivittäisi tuon nykyisen ilpin uuteen ja ostaisi sähkökattilan lämmittämään käyttövettä? Se toki olisi myös varalämmityksenä kovimmilla pakkasilla. Kuulostaako täysin päättömältä idealta? Kovilla pakkasilla tuo voi vähän lompakossa tuntua mutta eikös nuo Vilpitkin rupea vastuksella lämmittämään siellä -15 tienoilla? Riippuu tietysti laitteesta. Tuohonkin saa avustusta ja näin hankintakustannukset olisi aika paljon pienemmät kuin tuossa ilmavesilämpöpumpussa.

Vaikeaa. Hyviä neuvoja otetaan vastaan.
 

Pinturicchio

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Juventus, Jokipojat
Ensi alkuun kiitokset kaikille tipseistä. Täältä saatujen neuvojen ja muutaman youtube -videon avulla homma hoidettu viikonlopun aikana. Vaikka tarjouslaminaattia käytinkin, niin laatu oli yllättävän hyvä. 12 paketista löytyi vain kolme kappaletta ponttiviallisia ja niistäkin sai pätkät hyötykäyttöön.

Alun ihmettelyn jälkeen homma sujui yllättävän kivuttomasti, oviaukosta ja pistorasian kohdistakin selvittiin kunnialla. Työläin homma oli melkeinpä feinillä vaatekaapin reunoilta laminaatin sahaaminen, ei ehkä ollut parhaat terät käytössä siihen hommaan.

Mutta sanotaanko, että arvostus taas nousi alan ammattilaisia kohtaan. Ihan jo siitäkin syystä, että olevinaan hyvässä kunnossa olevan toimistotyöläisen kroppa ollut alkuviikon vähän ihmeissään viikonlopun konttaamisesta ja kyykistelystä.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Mitähän kivaa seuraa tästä Eu:n äänestyksestä rakennusten energiatehokkuudesta. Siellä on taas suomalaisetkin mepit loistaneet tyhmyydellään. Ei kyllä yhtään yllättänyt kun luki ketkä ovat olleet puolesta. Ei vaan käsitä

Tässä vielä Linkki Iltalehteen
 

Höylis

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
"EU-parlamentin tiedotteessa kerrotaan, että jäsenvaltiot määrittelevät kansallisesti, minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi." No voi paska. Suomi pääsee taas näyttämään esimerkkiä. Pari pykälää kovemmat vaatimukset ja pari vuotta nopeammin. Hiphei tätä maata.
 
Suosikkijoukkue
HPK
Ei tuo nyt niin kallista ole. 150€ per kuutio ainakin täällä Hämeessä.

Itellä kans vähä sama ongelma minerit julkkarin kanssa mikä pitäisi vaihtaa.

No ei ollut kallista hävitys. Alta 500€ jätelava + jätemaksut. Purku sisältyi urakkaan.

Mitähän tuossa oli, jotain reilu 150m2 minerit levyä.
 

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mutta mitä siis tilalle? Maalämmön olen sulkenut pois. Viime keväänä sain pari tarjousta ilmavesilämpöpumpusta. Tarjoukset oli välillä 10 500-12 000e. Noista tämä kalliimpi kuulosti aika paljon paremmalta. Noihin ilmeisesti saa edelleen sitä tukea joka tässä tapauksessa olisi 4000e. Lopullinen hankintahinta siis 8000e. Toki hinnat varmaan kallistuneet tässä välissä. Mitä tuollainen laite sitten kuluttaa verrattuna ilmalämpöpumppuun jolla olen tähän mennessä hoitanut pääasiassa lämmityksen? Onko laite jo vaihtokunnossa ennenkuin se maksaa itsensä takaisin?

Sitten yksi vaihtoehto mitä olen pohtinut. Nykyinen ilp alkaa siis olla tiensä päässä. Toki sen voisi kuluttaa loppuun pelkällä jäähdytyskäytöllä mutta eiköhän tämä ollut ensimmäinen ja viimeinen lämmityskausi kun tuon kanssa pelaan. Eli jos päivittäisi tuon nykyisen ilpin uuteen ja ostaisi sähkökattilan lämmittämään käyttövettä? Se toki olisi myös varalämmityksenä kovimmilla pakkasilla. Kuulostaako täysin päättömältä idealta? Kovilla pakkasilla tuo voi vähän lompakossa tuntua mutta eikös nuo Vilpitkin rupea vastuksella lämmittämään siellä -15 tienoilla? Riippuu tietysti laitteesta. Tuohonkin saa avustusta ja näin hankintakustannukset olisi aika paljon pienemmät kuin tuossa ilmavesilämpöpumpussa.

Vaikeaa. Hyviä neuvoja otetaan vastaan.

En ala tässä neuvomaan suorilta, mitä sinun kannattaa tehdä lämmitysmuodon suhteen. Mutta pari ajatusta kuitenkin mahdollisen ilma-vesipumpun hankintaa varten.

1. Ilma-vesijärjestelmän hinnat ovat nousseet merkittävästi vuodessa. Voit budjetoida sellaiset 2.000-3.000 EUR lisää jo ennen kuin alat edes päivittämään tarjouksia.

2. Kannattaa kiinnittää huomita myös urakoitsijaan. Voi vaatia vähän vaivaa selvittää taustoja ja referenssejä. Aika karmeitakin esimerkkejä nähnyt vuosien varrelta ja myös nyt parin ylikuumentuneen vuoden aikana.

3. Tuohon "pakkasrajaan". Joidenkin ilma-vesipumppujen kohdalla ilmoitetaan, että voi lämmittää -25 asteessa, jopa -28 astetta olen nähnyt. Tämä voi teoriassa ollakin mahdollista, eri asia sitten käytännössä vanhassa talossa. Kyllä sitä vastusta varmasti tarvitsee jonkin verran. Riippuu sitten monesta eri tekijästä, paljonko.

4. Tukirahatilanteesta en ihan varmaksi osaa sanoa, onko pottia jäljellä. Käsittääkseni on, mutta ELY- Keskukselta asian voi varmistaa. Kovin nopeita päätöksiä ei kannata odottaa. Tällä hetkellä käsittelyssä on loka-marraskuussa 2022 saapuneita hakemuksia ELY- keskuksen sivujen mukaan.

5. Ilma-vesilämpöpumppujen saatavuustilanne on yleisesti ottaen parempi kuin viime vuonna, samoin asennusten. Eli ihan hyviltäkin urakoitsijoilta voi homman saada kohtuullisen nopealla aikataululla.

Tälläisiä tuli nopeasti mieleen. Voit kysyä lisää tässä ketjussa tai halutessasi yv:llä.
 

mikulii

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät #24
Moro! Muutettiin tuossa reilu viikko sitten uuteen kämppään ja kylpyhuoneremontti on just tehty, mutta saunan lauteet piti itse tehdä. Samalla huomasin, että puukiuas on asennettu suoraan laatoituksen päälle ja pari eri liikkeen asentajaa suositteli kovasti suoja-alustaa laittamaan. Asennusohjeessa myös sama ohje. Onko tuo pakollinen, meinaan vaan että sais kulut entisen asukkaan piikkiin, kun tässä viikon sisään on ilmennyt paljon muutakin säätöä, mutta ne on katottu läpi sormien. En usko, että on vahvistettu laatoituksen alta, joten vesieristykset on suoraan alla ja joka tapauksessa aiomme sen alustan siihen laittaa. Ja remontti on tosiaan niin tuore, ettei saunassa ole vielä kertaakaan kylvetty.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kaipailisin vähän neuvoa ja näkemyksiä lämmitysjärjestelmän valintaan.

Maaliskuun puolessa välissä tulee täyteen vuosi kun tyttöystävän kanssa muutettiin ~1980 valmistuneeseen omakotitaloon. Asuinneliöitä ei tarkastettu mutta menee väliin 95m2-100m2. Lisäksi kellaritilat noin 20m2 jossa myös lämmönjakohuone. Talossa on siis vielä öljylämmitys josta olisi tarkoitus päästä eroon. "Tukilämmitysmuotona" talossa yli 10v vanha ilmalämpöpumppu sekä varaava takka.

Mutta mitä siis tilalle? Maalämmön olen sulkenut pois. Viime keväänä sain pari tarjousta ilmavesilämpöpumpusta. Tarjoukset oli välillä 10 500-12 000e. Noista tämä kalliimpi kuulosti aika paljon paremmalta. Noihin ilmeisesti saa edelleen sitä tukea joka tässä tapauksessa olisi 4000e. Lopullinen hankintahinta siis 8000e. Toki hinnat varmaan kallistuneet tässä välissä. Mitä tuollainen laite sitten kuluttaa verrattuna ilmalämpöpumppuun jolla olen tähän mennessä hoitanut pääasiassa lämmityksen? Onko laite jo vaihtokunnossa ennenkuin se maksaa itsensä takaisin?
Niinno, riippuu kuinka kipeästi haluat öljystä eroon. Yksi varteenotettava ratkaisu olisi laittaa VILP lämmittämään öljykattilaa, josta suntti sitten hoitaa lämmönjakoa taloon. Siinä sitten kun VILPistä loppuu teho, niin öljy hyppää avuksi. ILP voisi sitten hoitaa viilennyksen kesäisin. Toki silloin sitä öljystä luopumisen tapporahaa ei saa, mutta ei tarvitse niin paljoa välittää sähkönhintapiikeistä (eli kylmpimpinä aikoina ei menisi pelkällä vastuksella).

Silloin riittää myös edullisempi VILP, jossa ei vastusta mukana.

Jos itse haluaa askarrella, niin monoblockin voisi asentaa jopa itse (tai tuttu putkari jos löytyy, ei vaadi kylmäainelupaa) ja hinnat taitavat lähteä alkaen 4k. Varsinkin kun öljykattila on kellarissa, niin luonnonkierto kyllä pitää VILPin sulana vaikka tulisi sähkökatkos. Toki jos tarpeeksi pitkä sähkökatkos tulee, että öljykattila menisi jäähän, niin siinä kohtaa se VILP on pienin murhe.

Siitä punnitsemaan sitten että haluaako sen tapporahan ja kuinka paljon on itse valmis laittamaan rahaa/aikaa kiinni tuohon. Käytännössä iso osa alan yrityksistä myy sitä yhtä pakettia, eli kaikki vanhat helvettiin ja sama vakioratkaisu jokaiseen kämppään. Jos vanha öljykattilakin löytyy, niin se toimisi puskurivaraajana ja siitä saisi käyttöveden esilämmityksen, joku 50l tulistinlämminvesivaraaja vaikka perään, niin pelittäisi homma ihan eri tavalla. Ei tarvitse vaihtoventtiilejä tai muita härveleitä.

Moro! Muutettiin tuossa reilu viikko sitten uuteen kämppään ja kylpyhuoneremontti on just tehty, mutta saunan lauteet piti itse tehdä. Samalla huomasin, että puukiuas on asennettu suoraan laatoituksen päälle ja pari eri liikkeen asentajaa suositteli kovasti suoja-alustaa laittamaan. Asennusohjeessa myös sama ohje. Onko tuo pakollinen, meinaan vaan että sais kulut entisen asukkaan piikkiin, kun tässä viikon sisään on ilmennyt paljon muutakin säätöä, mutta ne on katottu läpi sormien.
Mitä laatan alla on? Vesieristys ei kauheasti tykkää lämmöstä, mutta jos kiukaan alle on valettu erillinen kakku, niin rakenne on luultavasti laatta-laasti-betoni, mikään noista ei siitä lämmöstä ole niin tarkkoja. Itsellä puukiuas suoraan korokkeen päällä, eli juurikin tuo laatta-laasti-betoni
 

mikulii

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät #24
Mitä laatan alla on? Vesieristys ei kauheasti tykkää lämmöstä, mutta jos kiukaan alle on valettu erillinen kakku, niin rakenne on luultavasti laatta-laasti-betoni, mikään noista ei siitä lämmöstä ole niin tarkkoja. Itsellä puukiuas suoraan korokkeen päällä, eli juurikin tuo laatta-laasti-betoni
Kerkesinkin jo editoida viestiäni, mutta mitä entisen asukkaan kanssa olen keskustellut niin ei ole mitään tehty puukiuasta varten, eli pelkästään laatta ja vesieristys on alla.
 

mikkelson

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Siitä punnitsemaan sitten että haluaako sen tapporahan ja kuinka paljon on itse valmis laittamaan rahaa/aikaa kiinni tuohon.

Kyllä ajatus oli että jos Vilp tulee niin öljy saa lähteä kokonaan että tuosta sen täyden tukirahan saisi.

Yksi harkitsemisen arvoinen idea oli että hommaisi erillisen käyttöveden lämmittimen/varaajan. Ei ole kovin kallis ja sillä saisi jo mukavasti säästöä kun ei tarvitsisi öljykattilaa pitää kuumana käyttöveden takia. Hankkisi uuden ilpin ja pitäsi tuon öljyn varalla niitä kovempia pakkaskelejä varten.

Jos sitä rahaa olisi reilusti sukan varressa ja sitä olisi valmis käyttämään niin kyllä tuollaisen Vilpin olisin varmasti jo hankkinut.
 

Veijari

Jäsen
Kerkesinkin jo editoida viestiäni, mutta mitä entisen asukkaan kanssa olen keskustellut niin ei ole mitään tehty puukiuasta varten, eli pelkästään laatta ja vesieristys on alla.
Mä en olisi kovin huolissani vaikka suoja puuttuisikin. Itsekin aikanaan jätin puukiukaan alle suojan laittamatta eikä laatat olleet yli kymmenessä vuodessa korkanneet irti.
Luotin siihen, että jos kiukaan läpi joskus harvoin vettä hiukan liruttaa lattialle (pääasiassa kuitenkin löylyvesi höyrystyy kuumissa kiuaskivissä, jolloin vettä ei riitä lattialle asti), niin kyllä se kuuma kiuas yhtä lailla kuivattaa sen mahdollisesti kastuvan lattian siitä kiukaan alta.
 

septi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Moro! Muutettiin tuossa reilu viikko sitten uuteen kämppään ja kylpyhuoneremontti on just tehty, mutta saunan lauteet piti itse tehdä. Samalla huomasin, että puukiuas on asennettu suoraan laatoituksen päälle ja pari eri liikkeen asentajaa suositteli kovasti suoja-alustaa laittamaan. Asennusohjeessa myös sama ohje. Onko tuo pakollinen, meinaan vaan että sais kulut entisen asukkaan piikkiin, kun tässä viikon sisään on ilmennyt paljon muutakin säätöä, mutta ne on katottu läpi sormien. En usko, että on vahvistettu laatoituksen alta, joten vesieristykset on suoraan alla ja joka tapauksessa aiomme sen alustan siihen laittaa. Ja remontti on tosiaan niin tuore, ettei saunassa ole vielä kertaakaan kylvetty.

Kannattaa se laittaa jos alla on vain laatta ja vesieriste. Aivan minimi on että kiuasta nostaa jaloilla sen verran irti lattiasta että edes vähän ilma kiertää alla, ei kärtsää vesierkka laattojen alta. Tuollainen perusmallinen suoja-alusta maksaa esim. Puuilossa alle satasen. Voi olla että savuhormia joutuu hiukan muokkaamaan liitostavasta riippuen kun kiuas nousee.

@mikkelson
Meillä on nyt uudessa osassa ollut aikalailla vuoden VILP, Nibe Vento 6 käytössä. Se on lämmittänyt n. 100m2 uuden osan, osin vanhaa puolta ja käyttöveden. N. vuodessa pumppu on kuluttanut 7830kw sähköä (lämmitys 5500, käyttövesi 2328). Sähkövastuksilla tuotettu vain n. 300kw tuosta, loput pumpulla.

Nykyaikaisesti eristetty talo ja kiertoilmatakkaa on jonkin verran talvella käytetty, mutta olen ollut erittäin tyytyväinen tuon pumpun tehontuottoon, käsittääkseni sähkövastusta käyttää lähinnä vain silloin kun lämmittää veden kerran viikossa 65 asteeseen legionellabakteerin tappamiseksi. Muuten käyttövesi on normaalisti 40-45 astetta, energiansäästömoodissa.

Kävi hyvä tuuri kun ostin tuon pumpun heinäkuussa 2021 hyvissä ajoin ennen asennusta. Silloin maksoi n. 6t€ materiaalit. Paikallinen putkiliike asensi.
Kannattaa vaan tarkkaan katsoa mitkä putkitukset tarjous sisältää, itselle tuli vähän yllätyksenä kuinka paljon sitä peukalon paksuista kupariputkea, erinäistä liitintä, venttiiliä ja sulkua omaan tekniseen saatiin menemään ja siitä tuli myös useamman tonnin lasku.
 

kone82

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
@mikkelson

Kokonaisuudessaan sähkönkulutus nyt voisi olla luokkaa 15 000 kWh jos öljyn kulutuksen muuttaa sähköksi. Säästöpotentiaali on aika rajallinen ajatellen rahallista panostusta.

Onkos talossa koneellinen ilmanvaihto? Ja onko se vielä alkuperäinen? Sieltä olisi saatavissa säästöä joku tuhat kilowattituntia ainakin per vuosi ja yksinkertainen toimintavarma venytetty kuutiokone esim Valloxin joku malli maksaa itsensä aika nopeasti takaisin. Uusissa on mahdollisuus yksinkertaisiin viikkokalentereihin ja etäohjaukseenkin. Talteenotto ja puhaltimet ovat paljon kehittyneet. Meillä vaihtui muutama vuos sitten IV-kone uuteen ja säästö tuli noin 3000 kWh vuoteen vanhaan verrattuna. Neliöitä 190, maalämpö. Osa säästöstä tuli ihan noista kalenterisäädöistä kun pystyi järkevöittämään ilmanvaihtoa ilman käsisäätöjä.

Muilta osin itse laittaisin laadukkaan ILPin ja vaikka toisenkin ja vesivaraajaksi perussähkövehkeen. Varaajaan erillinen kellokytkin, että saa ajastettua lämmityksen halvoille yötunneille. Säästetyistä rahoista pari tonnia muutamaan aurinkopaneeliin, pari paneelia ei ilman suuntiin (katolle, seiniin pystyyn) ja niissä soveltuvat mikroinvertterit esim. Hoymiles.

Simppeli systeemi jonka yksittäiset osat selkeä korjata/vaihtaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös