Talonrakennus- ja remonttiketju

[tombraider]

Olen saanut kulutusta alas kun lattialämmityksen käyrä on 1, mutta siirtymää laskettu -2 tai peräti -3. Kylppärissä kiertää siis 23-25 asteinen vesi. Muuten asunnon lämmityksen hoitavat ilmalämpöpumput. Jos on kylmää, niin toki yöllä pitää laittaa makuuhuoneen ovet vähän auki, niin olohuoneessa oleva ILP:n tuottama lämmin ilma siirtyy myös makuuhuoneisiin.

Joo Käyrä1 taitaa olla se 28 astetta ja sitä sitten voi säätää ylös tai alaspäin siirtymää säätämällä. Vittu siirtymä -2 ja tombraider menee suihkuun, niin vit..vit..vit..vit kuuluu vaan kun lattia on niin saamarin kylmä. Toki se varmaan on tarpeeksi jotta kosteus kuivuu, mutta mukavuus edellä ja siitä maksetaan.

Ainiin piti vielä mainita, että takkapuut on kans hieman hankala homma, kun ennen ne tuli anoppilasta puuvajaan pinottuna ja nyt joutuu hakemaan klapit sieltä ja viemään puuvajaan. Aiwan kauhee homma ja pikkasen vaikeeta on pitää vanhusten kunnosta huolta jos eivät viitsi edes klapikuormaa tuoda ja pinota. Ihme laiskoja nuo ikääntyvät sukupolvet???

 

[Bob Rambo]

PILP-keskusteluun sellainen lisäys vielä, että Niben vehkeet eivät ole samaa paskaa kuin Nilanit. Ei nekään mitään ikiliikkujia ole ja sähköä kuluu enemmän kuin vaikka maalämpöpumpulla, mutta huomattavasti järkevämpiä laitoksia ovat kuin nuo Nilanin vastuslattialämmittäjät.

Suuressa osassa uusia muuttovalmiita (pienempiä) omakotitaloja tarjotaan halvimpana lämmitysvaihtoehtona nimenomaan Niben pilppejä. Halvin vaihtoehto yllättäen houkuttelee monia. Useampi oma asiakaskin on pilpin valinnut ja ollut ihan tyytyväinen sähkönkulutukseen pakkaskeleilläkin.

 

[septi]

Ruiskutettavasta uretaanieristyksestä kenelläkään kokemuksia?

Ajatuksena tuo talon vanhan osan eristys uusia tällä mallilla vähintäänkin katon osalta, koska saisi ohuella kerrosvahvuudella riittävän eristyksen ja höyrynsulun ja tietysti etuna että jos tuo vanha loiva katto vähän tiputtelisikin, niin uretaani ei vettä ime, vaan tuulettuu yläpohjasta.

Ajatuksena oli ruiskututtaa tuota kattoristikoiden alapaarteiden vahvuisesti niiden väliin 15cm kerros. Tarvitsee varmaan kuitenkin jonkun taustan, eli pitääkö tällaisessä asennustavassa ensin kiinnittää esim. ohut uretaanilevy ristikoiden alapaarteiden päälle, jota vasten uretaani ruiskutetaan? Ja jos niin kuinka kova paine tuossa uretaaniruiskussa on, eli kuinka lujaa tausta pitää saada kiinni?

Sähköt varmaan kannattaa tässä tapauksessa putkittaa jo ennen ruiskutusta kattotuolien väliin?

Jossain videossa uretaani ruiskutettiin suoraan ristikoiden päällä olevaa katon aluslaudoitusta vasten, mutta tämä vaikutti vähän riskirakenteelta että kattolaudoitus haudataan uretaanin ja pellin väliin(?)

Ja tietysti hinta kiinnostaa. Onko kokemuksia jos vetäisi tuollaisen 15cm kerroksen nyt 1. vaiheessa vaikka n. 30m2 alueelle, eli 4,5m3 niin mitäköhän tällainen kustantaisi? Pohjatyöt tekisin itse

 

[Tadu]

Tajusin tässö juuri kun kiinteä led-spotti alkoi vilkkumaan, että tässä talossahan on 15 kiinteää valaisinta, joihin ei voi vaihtaa lamppua. Vaan tarvitsee sähkömiehen kun lamppu palaa. Voi morjes.

 

[Janatuine]

Tajusin tässö juuri kun kiinteä led-spotti alkoi vilkkumaan, että tässä talossahan on 15 kiinteää valaisinta, joihin ei voi vaihtaa lamppua. Vaan tarvitsee sähkömiehen kun lamppu palaa. Voi morjes.

Meillä sama, mutta vain yksi...jääkaapissa

 

[Dino]

Jukan koti lytättiin somessa kovin sanoin - kertoo nyt mikä asia meni ihmisiltä täysin ohi

Jokainenhan saa toki tehdä omastaan sellaisen kuin haluaa, mutta onhan tuo nyt ihan hirveän näköistä kun upea 1800-luvun kartano remontoidaan näyttämään IKEA-kalusteilla sisustetulta geneeriseltä bulkki-kerrostalokolmiolta. Lattiassa laminaattia ja värimaailma suomalaiseen makuun räikeän harmaata väri-iloittelua.

Vähän ontuva selitys sinällään tuonkin, että näin oli pakko tehdä asumismukavuuden ja -turvallisuuden takia, kun sellaista voi rakentaa myös tyyliin sopivasti. Itsellä on 95-vuotias hirsitalo joka remontoitu jokseenkin nykyaikaiseksi, että keittiö, kylppärit, sähköt, putket, lämmitysjärjestelmä jne. on täysin nykyaikaiset, mutta kaikki tehty silti siten, että talo myös näyttää ja suurwlta osin tuntuu vanhalta talolta.

Enkä nyt tarkoita, että vanhasta talosta pitäisi aina tehdä museo, jossa kaikki on paljaalla hirsipinnalla tai William Morrisin perinnetapeteilla, mutta en kyllä ihan ymmärrä tätäkään nykysuuntausta, että vanhat talot remontoidaan näyttämään sisältä tismalleen samalta kuin nämä rakennusliikkeiden halvalla pystyttämät bulkkikerrostaloasunnot.

Onkos täällä miten paljon muita vanhoja taloja remppailevia "harrastetalon" omistajia? Itsellä olisi tässä kevään aikana alkamassa savotta joka ei isommin nappaisi, mutta pakko tehdä, eli vanhan hella-leivinuunin purkaminen pönttöuunin tieltä. Kaikki purkamisen aikaista pölynhallintaa koskevat hyvät vinkit otetaan vastaan...

 

[Tadu]

Jukan koti lytättiin somessa kovin sanoin - kertoo nyt mikä asia meni ihmisiltä täysin ohi

Jokainenhan saa toki tehdä omastaan sellaisen kuin haluaa, mutta onhan tuo nyt ihan hirveän näköistä kun upea 1800-luvun kartano remontoidaan näyttämään IKEA-kalusteilla sisustetulta geneeriseltä bulkki-kerrostalokolmiolta. Lattiassa laminaattia ja värimaailma suomalaiseen makuun räikeän harmaata väri-iloittelua.

Vähän ontuva selitys sinällään tuonkin, että näin oli pakko tehdä asumismukavuuden ja -turvallisuuden takia, kun sellaista voi rakentaa myös tyyliin sopivasti. Itsellä on 95-vuotias hirsitalo joka remontoitu jokseenkin nykyaikaiseksi, että keittiö, kylppärit, sähköt, putket, lämmitysjärjestelmä jne. on täysin nykyaikaiset, mutta kaikki tehty silti siten, että talo myös näyttää ja suurwlta osin tuntuu vanhalta talolta.

Enkä nyt tarkoita, että vanhasta talosta pitäisi aina tehdä museo, jossa kaikki on paljaalla hirsipinnalla tai William Morrisin perinnetapeteilla, mutta en kyllä ihan ymmärrä tätäkään nykysuuntausta, että vanhat talot remontoidaan näyttämään sisältä tismalleen samalta kuin nämä rakennusliikkeiden halvalla pystyttämät bulkkikerrostaloasunnot.

Onkos täällä miten paljon muita vanhoja taloja remppailevia "harrastetalon" omistajia? Itsellä olisi tässä kevään aikana alkamassa savotta joka ei isommin nappaisi, mutta pakko tehdä, eli vanhan hella-leivinuunin purkaminen pönttöuunin tieltä. Kaikki purkamisen aikaista pölynhallintaa koskevat hyvät vinkit otetaan vastaan...

Olihan tuo aika kaamea. Uuden ja modernin voi tosiaan tehdä myös kunnioittaen vanhaa. Tuo näytti samalta kuin mikä tahansa grynderin 10 vuotta sitten rakentama uudiskohde.

 

[Särkilauma]

Minkähän takia linkki ohjaa uutiseen Turkin NATO-rarifioinneista?

 

[Dino]

Minkähän takia linkki ohjaa uutiseen Turkin NATO-rarifioinneista?

Hmm... kummallista. Testasin vielä ja toimi. Mutta nyt on ainakin korjattu tio linkki.

 

[Särkilauma]

Ongelma lienee sitten minun päädyssä, kun vieläkin aukeaa sama uutinen. Löytyi kuitenkin tuotakin kautta se uutinen luetuimmista minkä linkkasit. Maku-asioistahan ei tunnetusti saisi kiistellä, mutta olihan tuo sisustus nyt varsin karmea.

 

[mekabyte]

Tajusin tässö juuri kun kiinteä led-spotti alkoi vilkkumaan, että tässä talossahan on 15 kiinteää valaisinta, joihin ei voi vaihtaa lamppua. Vaan tarvitsee sähkömiehen kun lamppu palaa. Voi morjes.

On muuten tosi ekologisia nuo kertakäyttöledit. Asennuksessa ensimmäisenä kyrsi, että piti poistaa juuri asennetut kattorasiat välistä. Toivottavasti nyt kestää edes muutaman vuoden. Toinen ongelma on löytää riittävän himmeitä ja värilämpötilaltaan miellyttäviä valaisimia.

 

[Vepe21]

Ongelma lienee sitten minun päädyssä, kun vieläkin aukeaa sama uutinen. Löytyi kuitenkin tuotakin kautta se uutinen luetuimmista minkä linkkasit. Maku-asioistahan ei tunnetusti saisi kiistellä, mutta olihan tuo sisustus nyt varsin karmea.

Taitaa olla Iltalehden päädyssä, kun minullakin avaa tuon NATO-uutisen.

 

[mekabyte]

Ketjun otsikko koskee talon rakentamista, mutta oma pohdinta koskee talon purkamista.

Vanhempien muutettua helpomman asumisen piiriin myytäväksi jää täyttä remonttia kaipaava 1960-lukulainen puurakenteinen omakotitalo. Talolla ei sinänsä ole paljoa arvoa, tontilla sentään jonkin verran, joten ostaja todennäköisesti purkaa talon ja rakentaa uuden tilalle. Tämä on ymmärtääkseni yleinen käytäntö näinä päivinä.

Kysymys kuuluukin - kannattako taviksen tehdä purkamistyöt lupahommineen, lajitteluineen ja jätekuskausten järjestämisineen ym. itse? Saako työstä niin paljon rahallista hyötyä, että homma on yleensä vaivan väärti ja tontin myyntiaika nopeutuu?

Paljon varmaan riippuu minkälaista kuljetuskalustoa on saatavilla. Jätekulut on isoin pompsi, jossa huolellisella lajittelulla saa paljon aikaseksi. Noissa jätekuluissa on kovasti eroja eri paikkakuntien kesken, niin kannattaa tutustua paikallisen jätehuollon infoihin. Sitten kysyy tarjoukset muutamalta toimijalta, niin saat verrokin omalla työlle. Meillä oli purettavana yksinkertainen autotalli/varasto. Purkutarjous oli luokkaa 3k€. Purettiin lopulta vaimon kanssa kahdestaan muutamassa päivässä ja jätekulut taisi olla luokkaa 700€ ja työkaluihin meni vajaa parisataa kun ostin moottorisahan ja nipun ketjuja. Betonilattia ja kivijalka lähti vielä maatöiden yhteydessä ja hieman hankala arvioida kustannusta, mutta jos arvaa yhteensä tonniin kulut, niin kahdelle "työpäivälle" tuli hintaa tonni per päivä.

 

[Jack DiBiase]

Ketjun otsikko koskee talon rakentamista, mutta oma pohdinta koskee talon purkamista.

Vanhempien muutettua helpomman asumisen piiriin myytäväksi jää täyttä remonttia kaipaava 1960-lukulainen puurakenteinen omakotitalo. Talolla ei sinänsä ole paljoa arvoa, tontilla sentään jonkin verran, joten ostaja todennäköisesti purkaa talon ja rakentaa uuden tilalle. Tämä on ymmärtääkseni yleinen käytäntö näinä päivinä.

Kysymys kuuluukin - kannattako taviksen tehdä purkamistyöt lupahommineen, lajitteluineen ja jätekuskausten järjestämisineen ym. itse? Saako työstä niin paljon rahallista hyötyä, että homma on yleensä vaivan väärti ja tontin myyntiaika nopeutuu?

Olennaista tässäkin on kohteen sijainti ja sitä kautta sen haluttavuus. Hyvällä sijainnilla tontti menee kovaan hintaan, vaikka siellä olisi purettava rakennus tontilla. Kannattaa arvioida sen tontin arvo ensiksi, mitä se olisi pelkkänä tonttina ilman sitä taloa ja miettiä sitten. Purkukustannukset ovat sen verran kalliita että kannattaisi myös tehdä jonkinlainen kuntotarkastus tuohon taloon, jotta tiedät onko sillä mitään arvoa vai onko se oikeasti purkukuntoinen. Jos perusrakenteet on kunnossa niin äkkiä siitä tuleekin kiinteistölle positiivista arvoa, jos verrataan kymmenien tuhansien purkukustannuksiin.

 

[Veijari]

Tajusin tässö juuri kun kiinteä led-spotti alkoi vilkkumaan, että tässä talossahan on 15 kiinteää valaisinta, joihin ei voi vaihtaa lamppua. Vaan tarvitsee sähkömiehen kun lamppu palaa. Voi morjes.

Välttämättä itse valaisin ei ole paskana, voi olla että selviää pelkällä liitäntälaitteen uusimisella.

Itse käynyt saman mietinnän kun omakotitalo on rakentumassa, että valitako kiinteän valonlähteen valaisimen vai vaihdettavan polttimen valaisimen.
Tässä perusteluita miksi valitsen kiinteän valonlähteen led-valaisimet;
- Kiinteissä Led-valaisimissa yleensä asennussyvyys on pienempi kuin vaihdettavan polttimon valaisimessa, joten tämä on selvä etu jos on vähän asennustilaa valaisimelle esim. yläpohjassa (kuten meillä on).
- Vaihdettavien polttimoiden laatu ei yleensä ole yhtä hyvä kuin kiinteän valonlähteen led-valaisimissa.
- Himmennysominaisuus vaihdettavilla polttimoilla ei ole aina niin onnistunut kuin kiinteässä valonlähteessä, ja tämä tuli käytännössäkin huomattua edellisessä asunnossa.
- Kun ei valitse kaikkein halvinta kiinteän mallin valaisinta, niin asuinkäytössä käyttöikä voi hyvinkin kiinteällä valaisimella olla parikymmentä vuotta. Toki liitäntälaitteen joutuu todennäköisesti tuona aikana uusimaan mutta sekään ei ole valmistaja sidonnainen.
- Kiinteässä valaisimessa on yleensä valaisimen jäähdytys paremmin toteutettu kuin vaihdettavan polttimon valaisimessa ja tällä on suora yhteys polttimon käyttöikään.
- Kiinteällä valaisimella saadaan yleensä suurempi valonmäärä yhdestä valaisimesta ja se on pitkällä tähtäimellä todennäköisesti huoltovapaampi kuin vaihdettavan polttimon valaisin.

 

[Tadu]

Välttämättä itse valaisin ei ole paskana, voi olla että selviää pelkällä liitäntälaitteen uusimisella.

Mulla on tuossa neljä spottia saman kytkimen takana. Eli ensin kutsun sähkärin tutkimaan selvitäänkö liitäntölaitteen vaihdolla, jos ei selvitä. Tilaan neljä uutta valaisinta ja taas sähkärin paikalle. Ei tämä nyt ihan fiksulta tunnu. Mutta tämä tästä.

 

[Bob Rambo]

Kämppä rinnetontilla, alakerran rinteen vastaista seinää pitäisi lisälämmöneristää sisäpuolelta. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Höyrynsulku on heti nykyisen levypinnan alla.

Houkuttelevin olisi rykiä pintaan kipsipintaista SPU-levyä. Mitähän tässä pitäisi ottaa huomioon, jotta rakenne säilyy terveenä? Pitääkö tuo nykyinen höyrynsulku rei'ittää jos seinän verhoaa tuolla SPU:lla?

 

[Veijari]

Kämppä rinnetontilla, alakerran rinteen vastaista seinää pitäisi lisälämmöneristää sisäpuolelta. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Höyrynsulku on heti nykyisen levypinnan alla.

Houkuttelevin olisi rykiä pintaan kipsipintaista SPU-levyä. Mitähän tässä pitäisi ottaa huomioon, jotta rakenne säilyy terveenä? Pitääkö tuo nykyinen höyrynsulku rei'ittää jos seinän verhoaa tuolla SPU:lla?

Tärkeää olisi varmistaa ennen lisäeristystä, että maanvastaisen seinän ulkopuolinen vedeneristys ja salaojitus on kunnossa. SPU-uretaanilevyllä on korkea vesihöyryn vastus, joten vanha höyrynsulkumuovi on syytä seinästä poistaa.

 

[444]

Tarkoituksena olisi rempata pihalla töröttävä mummonmökki vähän parempaan kuntoon eli sellaiseksi, että sinne voisi majoittaa vieraita vaikka vähän pidemmäksikin aikaa. Sähkö tuonne tulee, mutta vettä ei, koska mökki on suuren osan vuodesta ilman vakituista käyttöä. Lattia-ala on n. 12 neliötä, käytännössä yksi huone ja ovella eriytetty eteistila. Pulpettikatto ja sisäänkäynti päädystä, katon vinolta puolelta. Outo kötöstys, mutta tulee halvemmaksi rempata kuin hankkia uusi, tässä kun ulkopuoli ja perustukset ovat oletettavasti kunnossa.

Aikomuksena on vetää sisäpuolelta kaikki auki, eristää ala- ja yläpohja sekä seinät sisäpuolelta uudestaan, ja sitten verhoilla uudestaan mahdollisesti laudalla tai jollain paneelilla, mutta kuitenkin puulla. Lisäksi harkinnassa on korvata olemassa oleva ikkuna suuremmalla tai kahdella ikkunalla ja siirtää ulko-ovi pitkälle seinustalle talon sivuun. Sisälle vielä jonkinlainen ekokäymälä, joka toimii ilman vettä ja käsien pesua varten jokin erikseen täytettävä ratkaisu. Näin ei tarvitsisi rakentaa viemäröintiä eikä vetää vesiputkia kymmeniä metrejä pihan poikki eikä miettiä jäätymistekijöitä. WC olisi muutenkin lähinnä sitä varten, ettei varta vasten tarvitse esim. yöllä lähteä päärakennukseen tekemään tarpeitaan. Itse klosetti tulee samalle puolelle kuin missä on jo kompostit sun muut, mahdollisimman kauas päärakennuksesta.

Onko kellään noista ekokäymälöistä kokemusta? Tarve on siis vedettömälle ja mahdollisimman hajuttomalle ratkaisulle. Mielellään itse kompostoivalle tai muilla tavoin jätteen käsittelevälle sellaiselle.

Budjetti kokonaisuudessaan on se, mitä tarvitaan, mutta muutamalla tonnilla pitäisi selvitä koko urakasta itse tekemällä. Jos tuo olisi aktiivikäytössä ympäri vuoden olisi varmasti myös enemmän intoa käyttää enemmän rahaa. Nuo valmisratkaisut ovat toki ihan houkuttelevan hintaisia, mutta monesti niihin pitää päälle laskea eristykset ja katemateriaalit plus perustusten rakentaminen, jolloin kokonaisuus alkaa olla kaikkea muuta kuin houkutteleva.

 

[Ujcik#11]

Tärkeää olisi varmistaa ennen lisäeristystä, että maanvastaisen seinän ulkopuolinen vedeneristys ja salaojitus on kunnossa. SPU-uretaanilevyllä on korkea vesihöyryn vastus, joten vanha höyrynsulkumuovi on syytä seinästä poistaa.

Vähän kiertää aiheen, mutta eikö SPU - levyä käytetä myös höyrynsulkuna ?
Olen nähnyt rakenneratkaisuja, missä on ollut 150mm runko, 50 mm villa ja SPU - levy toiminut sekä lämmöneristeenä, että höyrynsulkuna yläpohjassa että seinässä. Näin ollen muovi on jäänyt kokonaan pois ja nämä siis uusissa taloissa. Sama saunoissa, siihen oli muistaakseni ihan oma tuote.

 

[Veijari]

Kyllä ja juuri siksi Bob Rambon tapauksessa alkuperäinen höyrynsulku tulisi poistaa. Ei kahta höyrytiivistä pintaa samaan rakenteeseen.

 

[Poulu Jukki]

Meillä on hieman alle 2 vuotta vanha okt, jonka pienehkö paikallinen rakennusfirma teki valmiiksi asti. Huomasin eilen, että kylppärin lattiakaivon ja lattian liitoksesta on vesieriste ratkennut auki. Reklamoin noista jo muuton yhteydessä kun silloin lattiakaivon neliökannen alla oli vesieristeet täysin paljaana niin firman omistaja/toimari/timpuri kävi sutimassa vähän laastia päälle.

Mitenhän tämmöisessä tilanteessa pitää toimia? Reklamoin jo rakennusliikkeelle, mutta en luota heihin että hoitaisivat korjauksen ja mahdollisen vesivahingon kuivatukset yms kunnolla. Meneekö tuommoinen edes heidän piikkiin? Pitääkö minun hommata joku tavarantarkastaja tms tutkimaan onko vesieristeet tehty virheellisesti?

Jos haluan ulkopuolisen firman valvomaan että korjaus tehdään kunnolla niin se varmaan ainakin menee minun piikkiin?

 

[Tadu]

Meillä on hieman alle 2 vuotta vanha okt, jonka pienehkö paikallinen rakennusfirma teki valmiiksi asti. Huomasin eilen, että kylppärin lattiakaivon ja lattian liitoksesta on vesieriste ratkennut auki. Reklamoin noista jo muuton yhteydessä kun silloin lattiakaivon neliökannen alla oli vesieristeet täysin paljaana niin firman omistaja/toimari/timpuri kävi sutimassa vähän laastia päälle.

Mitenhän tämmöisessä tilanteessa pitää toimia? Reklamoin jo rakennusliikkeelle, mutta en luota heihin että hoitaisivat korjauksen ja mahdollisen vesivahingon kuivatukset yms kunnolla. Meneekö tuommoinen edes heidän piikkiin? Pitääkö minun hommata joku tavarantarkastaja tms tutkimaan onko vesieristeet tehty virheellisesti?

Jos haluan ulkopuolisen firman valvomaan että korjaus tehdään kunnolla niin se varmaan ainakin menee minun piikkiin?

Jos ymmärrän oikein, niin meillä on samalla tavalla molemmissa uudiskohteissa suihkun kaivon alta näkynyt vesieristys hieman ”paljaana”. Kuntotarkastajakin tuosta kurkkasi, että ”vesieristys on olemassa, hyvä”.

Voi olla, että ymmärsin nyt väärin.

 

[kamik]

Tuosta näkee, miten lattiakaivon vesieristykset tehdään. Tiivisterenkaan alta (kaivon sisällä) näkyy vahvikekangas meilläkin. Jos kangas sieltä hieman repsottaa, niin ei vielä tarkoita sitä, että mitään olisi vialla. Mutta jos ratkeama on tuon tiivisterenkaan kehän ulkopuolella laattasaumassa, niin sitten voi olla syytä tutkia asia.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=XF2-UCloGd8&themeRefresh=1

 

[Poulu Jukki]

Tuosta näkee, miten lattiakaivon vesieristykset tehdään. Tiivisterenkaan alta (kaivon sisällä) näkyy vahvikekangas meilläkin. Jos kangas sieltä hieman repsottaa, niin ei vielä tarkoita sitä, että mitään olisi vialla. Mutta jos ratkeama on tuon tiivisterenkaan kehän ulkopuolella laattasaumassa, niin sitten voi olla syytä tutkia asia.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=XF2-UCloGd8&themeRefresh=1

Ratkeama näyttäisi olevan kaivon ja lattiabetonin liitoksen kohdilla, kuitenkin siten, että sieltä ratkenneen sauman alta näkyy kaivon muovia eikä betonia.

En toki ole itse ammattilainen, mutta en myöskään luota tuohon rakentajaan niin onko tavarantarkastaja paras vaihtoehto toteamaan onko tuossa ongelmaa vai ei? Jos hän sanoo että kaikki kunnossa niin minun puolesta ok. Jos hän taas sanoisi että jotain korjattavaa on niin voiko rakentaja jotenkin venkoilla ja olla korjaamatta kunnolla?