Mainos

Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 930 319
  • 4 368

mikkelson

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En ala tässä neuvomaan suorilta, mitä sinun kannattaa tehdä lämmitysmuodon suhteen. Mutta pari ajatusta kuitenkin mahdollisen ilma-vesipumpun hankintaa varten.

Nyt kun olen asiasta vähän kysellyt niin aika yleinen mielipide on ollut että tässä meidän tapauksessa on vaikea saada mitään kalliimpaa( yli 10k) investointia kannattavaksi.

Näitä kulutuksia on niin hankala verrata kun muuttuvia osia on niin paljon mutta esim. tämä @septi tapaus jossa uutta osaa lämmitetty Vilpillä. Neliöitä suurin piirtein saman verran ja lämmitykseen mennyt 5500kwh. Meillä koko talouden sähköön mennyt 8700kwh. Lämmitetty pelkästään Ilpillä ja takalla. Alan myös vähän kallistumaan siihen että Vilpin hankinta ei taida olla järkevää.

Eli tällä hetkellä näyttää siltä että fiksuinta olisi ehkä ostaa erillinen lämminvesivaraaja ja jättää öljykattila varalle kovia pakkasia varten tai sitten ostaa hybridivaraaja johon voisi asentaa sähkövastuksen jolloin se toimisi myös "sähkökattilana" jos tarve vaatii. Jälkimmäisestä vaihtoehdosta saisi myös tuon pienen tukirahan.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Olisiko ideaa millaista ns. valmispiippua voisi ajatella / rakentaa aittaan

Ois ylimääräinen Porin Matti mökillä ja jos laittais sen käyttöön. Aitassa on lankkuseinät ja ois tarkoitus et piippu menisi seinästä läpiviennillä läpi ja piippu olisi ulkona.
Ei tarttisi katosta vetää läpi sitä
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Olen mukana yhdessä mökkiremontissa. Nyt kun on (onneksi) vasta purkuvaihe, taisimme löytää sädesientä. Tutkimme kyllä mökin kuntoa rakenneavauksilla hyvinkin kattavasti, mutta aina ei osu juuri siihen nurkkaan, mistä sitten tämä ylläri paljastui. Olisiko kellään mitään käsikranaatteja lainata?
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Googlailin tuossa rapatun takan pesua ja maalaamista, mutta ajattelin varmistaa asian täältä remonttitieteiden dosenteilta, että kannattaako tuollainen varsin isokuvioinen rappaus vain harjata vai harjata ja pestä? Lähinnä siis mietityttää, että onko niistä pesuainejäämistä haittaa rappauspinnalla, kun eihän tuota saa varsinaisesti kuivattua.
 

Kaikkiookoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Googlailin tuossa rapatun takan pesua ja maalaamista, mutta ajattelin varmistaa asian täältä remonttitieteiden dosenteilta, että kannattaako tuollainen varsin isokuvioinen rappaus vain harjata vai harjata ja pestä? Lähinnä siis mietityttää, että onko niistä pesuainejäämistä haittaa rappauspinnalla, kun eihän tuota saa varsinaisesti kuivattua.
Jos siinä on nokea tai muuta sotkua, niin täytyy saada pois pesemällä.
Jos taas on niin sanotusti puhdas rappaus, niin imurointi ja maalia pintaan.
 
Suosikkijoukkue
Suomi
Taloyhtiön ilmalämpöpumput lisälämmityksenä.
Olisikos kokemusta ja kommentteja asiasta? Tarkoitan sellaisia suurikokoisia ilmalämpöpumppuja jotka toimivat keskuslämmitteisesti koko taloyhtiöön, ei asuntokohtaisesti säädettäviä malleja.
Mitä hyvää ja huonoa osaisit kertoa? Voivat ainakin olla äänekkäitä.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
En tiedä onko itsellä nyt aukkoja sivistyksessä, mutta ihan ilmalämpöpumppuja on kyllä usealla sisäyksiköllä, mutta en ainakaan tiedä että olisi taloyhtiöön noita olemassa (siis että saisi vaikka 10 kämppään sisäyksikön) ja muutenhan se lämmönjako on ongelmallinen.

Jos taas lämpöä siirretään pelkästään veteen, niin PILP ja VILP hoitavat kyllä sen. Isoimmat VILPit mitä äkkiseltään muistan on 20kw-nimellistehoisia. Sitä en tiedä kuinka iso lämmöntarve taloyhtiössä on, että auttaako tuo yhtään mitään. Johonkin rivitaloon voisi varmaan riittää.

edit. Toki kai noita isoja VILPejä voisi laittaa useamman, mutta riippuu kyllä taloyhtiön koosta paljon.

edit2. Kyllähän itseasiassa noita oli 500kw nimellistehoja olevia, tuli nyt mieleen. Niin vähän katsonut noita isojen kiinteistöjen ratkaisuja, että hyvinkin mahdollista että aukkoja sivistyksessä. Noh tässä oppii samalla
 
Viimeksi muokattu:

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Olen mukana yhdessä mökkiremontissa. Nyt kun on (onneksi) vasta purkuvaihe, taisimme löytää sädesientä. Tutkimme kyllä mökin kuntoa rakenneavauksilla hyvinkin kattavasti, mutta aina ei osu juuri siihen nurkkaan, mistä sitten tämä ylläri paljastui. Olisiko kellään mitään käsikranaatteja lainata?
Auts, onko palovakuutusta ja muita rakennuksia lähellä? Tuli vaan mieleen.
 

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
edit2. Kyllähän itseasiassa noita oli 500kw nimellistehoja olevia, tuli nyt mieleen. Niin vähän katsonut noita isojen kiinteistöjen ratkaisuja, että hyvinkin mahdollista että aukkoja sivistyksessä. Noh tässä oppii samalla
Ilmavesilämpöpumppuja on tosiaan tarjolla ihan megaluokan vehkeisiin asti. Useammin kuitenkin noissa suuremmissa hankkeissa laitetaan useita 300-400kW myllyjä pyörimään tarkemman tehonhallinnan ja portautuksen takia.

Etelä-Suomessa nuo taloyhtiökokoluokan vilpit ovat ihan soivia pelejä, sikälimikäli ulkoyksiköt saadaan järkevästi sijoitettua. Vanhemmissa koneellisen poiston kerrostaloissa PILP on hyvä kumppani VILP:lle. Rivareissa yleensä noista poistoilmoista ei saa riittävästi energiaa talteen toteutuskustannuksiin nähden, joten monia kohteita tehty pelkillä ilmavesipumpuilla. Ja ihan hyvillä takaisinmaksuajoilla.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Taloyhtiön ilmalämpöpumput lisälämmityksenä.
Olisikos kokemusta ja kommentteja asiasta? Tarkoitan sellaisia suurikokoisia ilmalämpöpumppuja jotka toimivat keskuslämmitteisesti koko taloyhtiöön, ei asuntokohtaisesti säädettäviä malleja.
Mitä hyvää ja huonoa osaisit kertoa? Voivat ainakin olla äänekkäitä.
Jos kiinteistö on järkevän matkan päässä Lahdesta tai Hämeenlinnasta, voin suositella ainakin One1:lta kysymään konsulttiapua.

En ole töissä siellä, vaan seurasin kun järkkäsi yhden urakan niin asiallisesti.
 

Backis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carolina Hurricanes
Onko kellään kokemusta miten normaalit palkkikengät kestävät painekyllästetyn puun kanssa? Terassin runko tehty sellaisilla, ilmeisesti pitäisi käyttää A2 palkkikenkiä. Jonkin verran näkyy syöpymistä palkkikengissä, pari vuotta ollut noin. Aika isosta terassista kyse ja melkoinen homma olisi vaihtaa, mutta ei varmaan syövy puhki ihan hetkessä? Toki joskus jos terassilautoja vaihtaa niin siinä vaiheessahan nuo voisi samalla vaihtaa.
 

Veijari

Jäsen
Vain haponkestäviä tai RST-osia kestopuun kanssa tosiaan suositellaan käytettävän. Sinkittykin kyllä kestää, jos ei ihan isältä pojalle, niin joka tapauksessa vuosia, joten en olisi huolissani.
Omaa noin 10v vanhaa terassia kun muokkasin, niin huomasin, että sinkityt ruuvit happanee poikki aika nopeasti, viimeistään siinä vaiheessa kun niitä alkaa vääntämään auki. Mutta ne palkkikengät ja kulmalevyt jotka siellä oli, olivat vain hiukan pinnasta syöpyneet enkä lähtenyt niitä vaihtamaan.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Omaa noin 10v vanhaa terassia kun muokkasin, niin huomasin, että sinkityt ruuvit happanee poikki aika nopeasti, viimeistään siinä vaiheessa kun niitä alkaa vääntämään auki. Mutta ne palkkikengät ja kulmalevyt jotka siellä oli, olivat vain hiukan pinnasta syöpyneet enkä lähtenyt niitä vaihtamaan.
Saman pistin merkille, kun purin talon edellisen asukkaan 8 vuotta aikaisemmin tekemää terassia. Käytännössä reilusti yli puolet sinkityistä ruuveista katkesi kun alkoi vääntämän niitä, osa oli poikki jo ennestään ja osa katksi kun kansilautaa potkaisi vähän kovemmin. Mutta oli kyllä sinkityt palkkikengätkin yllättävän huonossa hapessa jo 8 v. jälkeen.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Onko kellään kokemusta miten normaalit palkkikengät kestävät painekyllästetyn puun kanssa? Terassin runko tehty sellaisilla, ilmeisesti pitäisi käyttää A2 palkkikenkiä. Jonkin verran näkyy syöpymistä palkkikengissä, pari vuotta ollut noin. Aika isosta terassista kyse ja melkoinen homma olisi vaihtaa, mutta ei varmaan syövy puhki ihan hetkessä? Toki joskus jos terassilautoja vaihtaa niin siinä vaiheessahan nuo voisi samalla vaihtaa.
Varmaan sinkityissä palkkikengissäkin laatueroja, mutta kyllä aika perkeleen kauan kestää normaaleissa piha-olosuhteissa kestopuun kaverina normaali sinkitty palkkikenkä. Olisiko heikoimmat paikat jopa ruuvin kohdat jossa rosteriruuvi ja galvaaninen pari. Olen käyttänyt rosterisia palkkikenkiä ym vain mökillä jossa merivesi lähellä. En tekisi mitään ainakaan ennen kuin jostain edes pettää (jos nyt ei mitään hengenvaaraa aiheuta).

Rosteriset terassiruuvit taas on niin halpoja ettei maksa vaivaa käyttää sinkittyjä. Mutta palkkikengissä ym kustannukset äkkiä pompsahtaa, riippuu toki rakenteesta ja ovat toki aika pieni osa kokonaiskustannuksia kuitenkin. Vahvin, halvin ja helpoin tulee jos pystyy kokonaan välttämään palkkikengät ym eli korkeus sallii päällekkäiset rakenteet.
 

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Huomasin hiljattain, että meidän kylpyhuoneessa on laattasaumat aikalailla kuluneet suihkun ympäristöstä sekä lattiasta että seinästä. Hivenen vetäytyneet sekä pieniä hiushalkeamia siellä täällä. 1-2 mm levyisiä huokosia tai reikiä myös ilmestynyt pintaan. Mahtaako tuosta olla muuta haittaa kuin ruma estetiikka? Nykyaikainen vesieristys toki on alla, eikä kosteuksia havaittu kun muutama kuukausi sitten ostettiin tuo kämppä. Eikä mittaaja noista saumoista mitään maininnut, vaikka muihin epäkohtiin ottikin kantaa tarkasti. Saumoja voi toki uusia, mutta onkohan se enemmän uhka kuin mahdollisuus esim. vesieristyksen kannalta? Ajattelin vielä viitisen vuotta ainakin päästä tuolla kylppärillä kun muuten on oikein siisti.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Huomasin hiljattain, että meidän kylpyhuoneessa on laattasaumat aikalailla kuluneet suihkun ympäristöstä sekä lattiasta että seinästä. Hivenen vetäytyneet sekä pieniä hiushalkeamia siellä täällä. 1-2 mm levyisiä huokosia tai reikiä myös ilmestynyt pintaan. Mahtaako tuosta olla muuta haittaa kuin ruma estetiikka? Nykyaikainen vesieristys toki on alla, eikä kosteuksia havaittu kun muutama kuukausi sitten ostettiin tuo kämppä. Eikä mittaaja noista saumoista mitään maininnut, vaikka muihin epäkohtiin ottikin kantaa tarkasti. Saumoja voi toki uusia, mutta onkohan se enemmän uhka kuin mahdollisuus esim. vesieristyksen kannalta? Ajattelin vielä viitisen vuotta ainakin päästä tuolla kylppärillä kun muuten on oikein siisti.
Kysymyksiisi en osaa vastata, mutta saumojen kuluminen johtuu todennäköisesti siitä, että on siivottu jollain happamalla puhdistusaineella, mutta saumoja ei ole "neutralisoitu" emäksisellä puhdistusaineella tuon jälkeen.

....tuskinpa muuta haittaa kun ei tarkastajan mielestäkään ollut
 

Anonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, FC Barcelona
Huomasin hiljattain, että meidän kylpyhuoneessa on laattasaumat aikalailla kuluneet suihkun ympäristöstä sekä lattiasta että seinästä. Hivenen vetäytyneet sekä pieniä hiushalkeamia siellä täällä. 1-2 mm levyisiä huokosia tai reikiä myös ilmestynyt pintaan. Mahtaako tuosta olla muuta haittaa kuin ruma estetiikka? Nykyaikainen vesieristys toki on alla, eikä kosteuksia havaittu kun muutama kuukausi sitten ostettiin tuo kämppä. Eikä mittaaja noista saumoista mitään maininnut, vaikka muihin epäkohtiin ottikin kantaa tarkasti. Saumoja voi toki uusia, mutta onkohan se enemmän uhka kuin mahdollisuus esim. vesieristyksen kannalta? Ajattelin vielä viitisen vuotta ainakin päästä tuolla kylppärillä kun muuten on oikein siisti.
Laattasaumathan ei ole vedenpitäviä, eli ei tuosta vedeneristyksellistä haittaa ole. Esteettinen haitta siis ainoastaan.

Ei se uudelleensaumauskaan mikään iso homma ole. Siihen on olemassa oma työkalunsa, jolla raaputetaan sauma-aine pois ja hyvän puhdistuksen jälkeen saumataan uudelleen. Ei sillä oikein vedeneristystä rikki saa mitenkään. Ainoa ongelmaan tuossa on se, että jos et koko kylppäriä saumaa vaan tietyn alueen niin saattaa vanhan ja uuden saumalaastin väriero jäädä paistamaan silmään.
 

Takiainen

Jäsen
Ihmeteltiin tuossa eräässä asunnossa olevaa pistorasiaa. Eli löytyykö tietoa mihin tarkoitukseen tuo nuo vasemalla olevat pistokkeet ovat tarkoitettu? Tuli mieleen kaiuttimien johdotus, mutta yleensä ne ovat olleet hieman erinäköisiä.

 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko

K.A.H

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Laattasaumathan ei ole vedenpitäviä, eli ei tuosta vedeneristyksellistä haittaa ole. Esteettinen haitta siis ainoastaan.

Ei se uudelleensaumauskaan mikään iso homma ole. Siihen on olemassa oma työkalunsa, jolla raaputetaan sauma-aine pois ja hyvän puhdistuksen jälkeen saumataan uudelleen. Ei sillä oikein vedeneristystä rikki saa mitenkään. Ainoa ongelmaan tuossa on se, että jos et koko kylppäriä saumaa vaan tietyn alueen niin saattaa vanhan ja uuden saumalaastin väriero jäädä paistamaan silmään.
Kiitos vastauksesta. Tosiaan jos päädyn nuo saumat uusimaan, niin ihan ammattilaisella sen teetän. Sen verran kädetön ja tietämätön olen etten itse uskaltaudu.
 
4

444

Eilen elettiin jänniä hetkiä, kun yhtäkkiä mistään hanasta ei tullut vettä kotona. Ensimmäisenä tietenkin vesipumpun sulakkeiden läpi käyminen; ei mitään muutosta. Sitten lämminvesivaraajan tarkistus, joskaan kukaan ei ole siihen missään vaiheessa koskenut; ei mitään muutosta. Joten ei muuta kuin kaivon kansi auki, jollain saakelin haravalla vaahtomuovisuoja mäkeen ja toljottamaan möhköä rengaskaivossa.
Ongelma siis oli siinä, että kylmää vettä tulee, jossain määrin, mutta lämpimälle kun kääntää, niin vedentulo lakkaa täysin. Eli varaajan säiliö ei ehdi täyttyä?

Mutta siis, kylmää vettä tulee. Sitä tulee kuitenkin ”sykkien”, eli paine ei suinkaan ole tasainen. Kieliikö tämä nyt painesäiliön viasta vai mahdollisesti suodattimen tukoksesta vai jostain ihan muusta? Itse pumppu on siis rengaskaivossa (johon porakaivo on aikanaan rakennettu) ja omilla tassuillani en siihen ylety roikkumatta vatsamakkaroistani renkaan reunalla. Jotenkin tuonne pitäisi pystyä laskeutumaan alemmas, jos ei halua pudota pää edellä pohjalle, mutta pohjan kantavuudesta en taas sitten tiedä.

Vai kutsunko suosiolla ammattilaisen paikalle?
 

Pleksi(t)

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eilen elettiin jänniä hetkiä, kun yhtäkkiä mistään hanasta ei tullut vettä kotona. Ensimmäisenä tietenkin vesipumpun sulakkeiden läpi käyminen; ei mitään muutosta. Sitten lämminvesivaraajan tarkistus, joskaan kukaan ei ole siihen missään vaiheessa koskenut; ei mitään muutosta. Joten ei muuta kuin kaivon kansi auki, jollain saakelin haravalla vaahtomuovisuoja mäkeen ja toljottamaan möhköä rengaskaivossa.
Ongelma siis oli siinä, että kylmää vettä tulee, jossain määrin, mutta lämpimälle kun kääntää, niin vedentulo lakkaa täysin. Eli varaajan säiliö ei ehdi täyttyä?

Mutta siis, kylmää vettä tulee. Sitä tulee kuitenkin ”sykkien”, eli paine ei suinkaan ole tasainen. Kieliikö tämä nyt painesäiliön viasta vai mahdollisesti suodattimen tukoksesta vai jostain ihan muusta? Itse pumppu on siis rengaskaivossa (johon porakaivo on aikanaan rakennettu) ja omilla tassuillani en siihen ylety roikkumatta vatsamakkaroistani renkaan reunalla. Jotenkin tuonne pitäisi pystyä laskeutumaan alemmas, jos ei halua pudota pää edellä pohjalle, mutta pohjan kantavuudesta en taas sitten tiedä.

Vai kutsunko suosiolla ammattilaisen paikalle?
Minulla tulee myös mökillä vesi porakaivosta ja pumppu on pihalla olevassa erillisessä rengaskaivossa. Joitain vuosia sitten paineet hävisi ja vesi tuli myös "sykkien", syynä oli sen pumpun painesäiliön tiivisteiden pettäminen. Tämä huomattiin mökin ostohetkellä joten painesäiliön uusiminen meni vielä vanhan omistajan piikkiin joten en muista mitä korjaus kustansi.

Kaivossa tulee välillä käytyä "turvalliseen" tyyliin, rautakanki poikittain kaivonrenkaan päälle ja siitä tikkaat roikkumaan :) Yksin ei tuota uskalla kyllä suorittaa vaan varmistajan kanssa...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös