Talonrakennus- ja remonttiketju

[Myyrä]

Muoviputkella taidetaan mennä ja varmaan tuolla 32mm:llä. Vesiautomaateissa näyttää usein olevan 1" liitin, mikä taitaa vastata tuota 32:sta aika lähelle. Tähän väliin on jopa liitinkin jo olemassa, eli rahaa säästyy=) Mutta nyt tuli hieman kysyttävää näistä muista liitoksista.

Vesipiste asennetaan ehkä mökin ulkoseinään pintaan ja hana olisi esim. perus pallolaskuhana 3/4 kierteellä. Miten tämä väli hoidetaan, siis 32mm putkesta hanaan ja niin, että pysyy seinässä kiinni? Voi voi kun on aikaa kulunut liikaa siitä, kun olin kesätöissä näiden asioiden kanssa tekemisissä. Kaikki on unohtunut mallikkaasti.

Onko 32mm putki turhan isoa, jos hanat ovat kuitenkin noin pieniä? Vai onko tällä väliä? Olenko aivan kuutamolla?

 

[Hespeler]

...

Laita 1" uk pallolaskuhana siihen. Tuosta 32 mm vesijohdosta pääsee suoraan esim. Helan liittimellä tuohon 1" kierteeseen.

Tai kyllä tuo 3/4" hanakin käy, supistusnipan siihen joutuu sitten virittämään väliin. Noita vesijohdon liittimiä saa niin sk kuin uk.

 

[Myyrä]

Ongelmana on vain se, että tuollaisen hanakulman joutuu laittamaan seinään hanan ja putken väliin, koska putki tulee suoraan alhaalta. Helalta (ja muiltakin) olen löytänyt vain 20 ja 25 putkelle noita.

Pumppu on siis alhaalla. Putki haarautuu aika pian siten, että toinen menee saunaan ja toinen jatkaa matkaansa kauemmas, eli loppujen lopuksi kaksi hanaa tulee tähän systeemiin. Vaihtoehdot ovat siis ilmeisesti:

1) Koko matka 25 mm putkea. Liian pientä?
2) 32 mm putkella tuohon risteyskohtaan, siitä eteenpäin 25 mm putkilla molempiin pisteisiin. Onko mitään järkeä?
3) 32mm putkilla muuten, mutta juuri ennen hanakulmia supistetaan 25mm putkellle.

Eikö noita hanakulmia ole muka olemassa niin, että molemmissa päissä on kierteet? Olisi miljoona kertaa helpompi asentaa, mutta en ole onnistunut googlella sellaista löytämään. Vai mikä olisi helpoin tapa asentaa tuollainen hana seinään pintaan, kun putki tulee lähes suoraan alhaalta?

Pahoittelut tyhmistä kysymyksistä, mutta jätän tämän ketjun pian rauhaan.

 

[Hespeler]

.....

Kun otat siitä 3/4 - 25mm hanakulmasta sen mutterin ja helmen pois, se muuttuu 1" sisäkierteeksi. Tähän väännät sitten 1" - 32 mm uk liittimen kiinni. Menisköhän noin?

Muista laittaa tukiholkki siihen vesijohtoon.

 

[Myyrä]

Kun otat siitä 3/4 - 25mm hanakulmasta sen mutterin ja helmen pois, se muuttuu 1" sisäkierteeksi. Tähän väännät sitten 1" - 32 mm uk liittimen kiinni. Menisköhän noin?

Näinhän se taitaa olla. Heräsin yöllä ja koin sellaisen ahaa-elämyksen, kun jostain muistin perukoilta tällainen tuli mieleen.

En siis ajattele liikaa asioita.

 

[Myyrä]

Kun otat siitä 3/4 - 25mm hanakulmasta sen mutterin ja helmen pois, se muuttuu 1" sisäkierteeksi. Tähän väännät sitten 1" - 32 mm uk liittimen kiinni. Menisköhän noin?

Muista laittaa tukiholkki siihen vesijohtoon.

Ei mennyt, kun kävin tänään testaamassa. Eivät olleet saman kokoisia, vaan milli-pari heittoa.

Taidan vetää pumpulta eteenpäin koko matkalta 25mm putkella, kun hanat eivät kuitenkaan sen suuremmat ole. Kai se ihan toimiva ratkaisu sekin on. Imupuolella on kuitenkin se 32mm putki. Vaikka tuo 25mm haarautuu kahdeksi, niin ei liene mitään ongelmaa, koska vesipisteitä tuskin juuri koskaan käytetään samanaikaisesti.

 

[Hespeler]

Ei mennyt, kun kävin tänään testaamassa. Eivät olleet saman kokoisia, vaan milli-pari heittoa.

Testasin samaa tänään duunissa, ja kyllä meillä ainakin sopi toisiinsa. Merikan messinkitehtaalta olivat molemmat osat. Mutta eri valmistajilla on eroja noissa, joten siitä lienee sitten ollut kiinni.

Taidan vetää pumpulta eteenpäin koko matkalta 25mm putkella, kun hanat eivät kuitenkaan sen suuremmat ole. Kai se ihan toimiva ratkaisu sekin on.

On ihan toimiva ratkaisu tuohon käyttötarkoitukseen.

 

[TosiFani]

Saunakaivo ilmeisesti pitää olla, vaikka varmaa tietoa en mistään ole löytänyt. Mutta se, että mökistä tulee jätevesi lavuaarista putken kautta ulos, vaatii ilmeisesti jonkinlaisen puhdistuskaivon, vaikka vesi kannettaisiin sisälle. Outoa, mutta näin monessa paikassa seisoo. Eli kaivo pitäisi olla jo tämän perusteella, joten sen hankinta tullee kuitenkin ajankohtaiseksi jossain vaiheessa. Halvin mahdollinen tietysti.

Muoviputki näköjään saa täällä eniten kannatusta, kuten aavistelin. Kuinka paksua tämän pitäisi olla?

Jos on kantovesi, ei tarvitse olla saunakaivoa, ainoastaan kivi/sorakuoppa minne huuhteluvedet johdetaan. Samoin jos tiskaus hoidetaan kantovedellä riittää, että osoittaa minkä pensaan juurelle tiskivedet heitetään. Velipoika selvitteli näitä kun teki mökille jätevesisuunnitelman.

 

[FinJeevel_86]

Mikä on paras tapa tunnistaa eri puulajit kun ne on vierekkäin höylättyinä lankkuina? Sanotaan vaikka koivu, kuusi ja mänty. Parhaat tuntomerkit niistä?

 

[sampio]

Koivu on vaalein ja kovin. Oksankohdat ovat maitokahvin vaaleita, syyt haaleita. Siisti, kova ja arvokas.

Kuusi on hiukan tummempaa ja siinä on paljon oksia. Oksat erottuvat selkeästi ja ovat usein pieniä, parisenttisiä ja tummanruskeita palleroita. Tippuvat herkästi pois. Pikkuoksat ovat paras tuntomerkki.

Mänty on pehmeintä mutta myös vähäoksaisinta. Väri on kellertävin ja syyt saattavat näkyä hyvinkin oranssiintaittavina ja selkeinä. Jos osia on, ne ovat yleensä melko kookkaita.

Vähän vaikeaa näin kylmiltään kuvailla tuon paremmin. Paras on, jos pystyt ne jossain pajalla tai myymälässä stalkkaamaan.

 

[L4E]

^Värin lisäksi haju ja pihkakin hyviä tunnisteita. Koivu ei pihkaa ja on vaalein jne..

 

[Vesuri]

Vielä puulajeista:

Männyn pintapuu on kellertävää ja sydänpuu punertavaa. Kuusi on kauttaaltaan vaaleaa, eikä pintapuuta ja sydänpuuta erota väriltään. Mänty kasvattaa yhden oksakiehkuran vuodessa, eikä sillä ole pienempiä välioksia. Kuusi taas kasvattaa myös välioksia ja oksakuvio pintalaudassa on näin ollen huomattavasti epäsäännöllisempi. Kuusen puuaineksessa on lisäksi usein huomattavasti enemmän pihkataskuja kuin männyn. Puulajeihin voi tutustua vaikka Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopistossa.

 

[FinJeevel_86]

Iso kiitos teille!

Olin yhtenä päivänä jeesailemassa yhdellä rakennuksella. Piti lajitella peräkärryllinen lautoja. Siinä oli yhteensä viittä eri puulajia ja työnantaja piti suunnilleen itsestään selvänä että tunnistan puulajit. Hommasta on nyt selvitty kunnialla, mutta vastaisuudessa olisi kiva tunnistaa eri puulajit jo ihan yleissivistyksenkin takia.

 

[Torsse]

Jaahas.

Kolme ulko-ovea, 2 standardi koossa ja yksi "vasikka"mallinen. Vanhojen ovien poisto mutta ei pois vienti. Asennus lukkoineen ja kilkkeineen niin, tadaa 4960€ rakkaalla alvilla. En vielä täydellistä erittelyä ole saanut mutta asennus oli n.1000€, alv. tekee n.1140€ . Kyseessä ei ole mitään öky ovia mutta, tuntuu kerta laakista melko kalliilta. Pakettimatkatkin on aina kalliimpia niin kyllä tässä halu herää tehdä pientä reppumatkailua sinne sun tänne. Hommaahan se teettää ja jännitystä tuo tietysti aina se jos mennään jollain tapaa metsään miten takuut pyörii mutta jos halvalla pitää saada niin riskiä otettava.

Että riskillä vai ei,maksanko myyntitykin provisioita vai en?

 

[benicio]

Että riskillä vai ei,maksanko myyntitykin provisioita vai en?

Tekee pelkän materiaalin hinnaksi yli tonnin per aukko, ja melkein tarttis olla niitä ökyovia tuolla hinnalla. Oikeastaan tuon kokonaissumman voisi sietää vain sillä, että työn ja materiaalin hinta vaihtais paikkaa ja kotitalousvähennyksistä sais massit himaan.

Rautakaupasta / ovivalmistajalta tingattu hinta, ja timpuri tuntihommiin. Säästät nelinumeroisen summan.

 

[AnaMasa]

Rautakaupasta / ovivalmistajalta tingattu hinta, ja timpuri tuntihommiin. Säästät nelinumeroisen summan.

Näin minä olen nyt tekemässä parin oven kanssa. Lisäksi taidan hommata standardimittaisia bulkkiovia karmeineen, koska on kuulemma (kirvesmiehen suusta) halvempaa ja nopeampaa rukata oviaukkoa vähän suuremmaksi kuin tilata ovia mittojen mukaan.

 

[redlate]

Pystyisikö joku suosittelemaan pääkaupunkiseudulta asiallista ja kohtuuhintaista rakennusmestaria taloprojektin vastaavaksi mestariksi? Rakennuslupainsinööri suositteli puskaradiota, joten koitetaan ensin tätä.

 

[Bone]

Sanokaa joku viisaampi mulle, että miksi ei kannata rakennuttaa taloa talven aikana, kun niin moni mulle siitä sanoo?

Kustannukset ovat kuulemma kovemmat (meillä on valmis talopaketti, jonka hinta ei muutu. ei edes työvoiman). Sähköä menee lämmitykseen, se on selvä.
Nykyinen kämppä on myynnissä, pitäisi olla useampi kuukausi enemmän vuokralla. Ei sekään halpaa ole. Laina lähtee kuitenkin syksyllä pyörimään.

Jos talvella ei voisi rakentaa laadukkaasti, niin ei kai sitä kukaan tekisi?
Tarkennusksena, meillä on muuttovalmis talopaketti ja oman työn osuus on hyvin pieni (pohjatyöt oikeastaan).

 

[Mas@]

Sanokaa joku viisaampi mulle, että miksi ei kannata rakennuttaa taloa talven aikana, kun niin moni mulle siitä sanoo?

Kustannukset ovat kuulemma kovemmat (meillä on valmis talopaketti, jonka hinta ei muutu. ei edes työvoiman). Sähköä menee lämmitykseen, se on selvä.
Nykyinen kämppä on myynnissä, pitäisi olla useampi kuukausi enemmän vuokralla. Ei sekään halpaa ole. Laina lähtee kuitenkin syksyllä pyörimään.

Jos talvella ei voisi rakentaa laadukkaasti, niin ei kai sitä kukaan tekisi?
Tarkennusksena, meillä on muuttovalmis talopaketti ja oman työn osuus on hyvin pieni (pohjatyöt oikeastaan).

Jotkut valmistalotoimittajat lupaavat jopa talvibonuksia ym. jotta saisivat kuormituksen säilyvän riittävänä läpi talven. Siltä osin rakentaminen (rakennuttaminen) voi tulla jopa halvemmaksi kuin kesällä. Ei tule minullekaan mieleen muita lisäkustannuksia kuin työaikainen lämmitys sekä lumityöt, hyvin minimaalisia kuluja molemmat.

 

[Rommeli]

Kustannukset ovat kuulemma kovemmat (meillä on valmis talopaketti, jonka hinta ei muutu. ei edes työvoiman).

Jos tämä pitää paikkansa, katselisin talopakettia ja työvoimaa muusta suunnasta. Onhan tuo ihan päivänselvää, että talotehtailla ja rakennusmiehillä on talvella hiljaisempaa. Kuten edellinen kirjoittaja jo mainitsikin, antavat monet talotehtaat ihan selkeitä etuja talvirakentajille, mihin lienee syynä juurikin tuo kuormituksen tasaaminen.

 

[verikuut]

Tarkennusksena, meillä on muuttovalmis talopaketti ja oman työn osuus on hyvin pieni (pohjatyöt oikeastaan).

No ne pohjatyöt varmaankin kannattaa tehdä sulan maan aikana. Muutoin talon rakentamista ajatellen, materiaalien suojaus pakkaselta, lumelta ja jäältä lienee ainoa rasite kesään verrattuna. Jotenkin tulee ensimmäisenä mieleen raksaporukka, joka purkaa eristekuorman hankeen, josta sitten napsivat jäätyneet villat yksi kerrallaan rakenteisiin ja verhoilua päälle. Jääpuikkojen pituudesta voi sitten päätellä, kuinka paljon yläpohja fuskaa.

 

[benicio]

No ne pohjatyöt varmaankin kannattaa tehdä sulan maan aikana. Muutoin talon rakentamista ajatellen, materiaalien suojaus pakkaselta, lumelta ja jäältä lienee ainoa rasite kesään verrattuna. Jotenkin tulee ensimmäisenä mieleen raksaporukka, joka purkaa eristekuorman hankeen, josta sitten napsivat jäätyneet villat yksi kerrallaan rakenteisiin ja verhoilua päälle. Jääpuikkojen pituudesta voi sitten päätellä, kuinka paljon yläpohja fuskaa.

Joo kyllähän talvirakentamisessa omat sudenkuoppansa on. Hirmuisesti riippuu siitä, millainen talvi on, jatkuvaa räntää ja lämpötilan seilailua pakkasen ja plussan vällillä, niin rakentamisen aikainen kosteus on aika vittumainen hallittava. Jos taas talvi on tasaisen leuto ja vähäluminen tai runsasluminen normipakkasilla, niin ei siinä sitten mitään.
Ihannetilanne rakentamistaloudellisesti olisi tietysti tehdä ne pohjat jo nyt hyvän sään aikana, ja ottaa talvialennukset pystytyksestä.

 

[Bone]

Sama hinta on talvella ja ens keväänä meille. Tiedä sitten että mikä se hinta olisi ollut jos olisi rakentanut tänä kesänä. Voidaan siirtää ens keväälle pystytystä,ja vaikka tehdä pohjat syksyllä.

Alkujaan ei mietitty koska rakennetaan,vaan otettiin eka aika,niin poti olla keväällä valmista. Ois voinut heti aloittaa pihatyöt, ja päästä kesälomalla reissuun.

Nyt joutuisi olemaan pitempään vuokrallakin.

 

[Veijari]

Bone - Ei se talvirakentaminen mahdotonta ole, riippuu tietenkin talvesta ja työvaiheesta. Näitä "neuvojia" ja "asiantuntijoita" riittää aina mutta moniko niistä on oikeasti itse talvella rakentanut?

Maanrakennustöitä on melko mahdoton keskitalvella tehdä kun maa on roudassa mutta kyllähän esim. puurunkotöitä tekee helposti kuivassa pakkaskelissä. Jos vaan ehdit niin maarakennustyöt teet syksyllä pois alta ja talvella runkoa pystyttämään.

Vaativia työvaiheita talvella ovat erityisesti betonirakentaminen sekä muuraustyöt yms. Nämä työvaiheet vaativat huolellista suojaamista ja lämmittämistä.

Jos talvi on viime vuosien kaltainen niin saat varautua kyllä kuution jos toisenkin lapioimiseen siellä tontilla. Ei sitä pidä väheksyä mutta ei talvi ole mikään este rakentamiselle eikä edes mahdoton kustannusten lisääjä.

 

[verikuut]

Näitä "neuvojia" ja "asiantuntijoita" riittää aina mutta moniko niistä on oikeasti itse talvella rakentanut?

Maanrakennustöitä on melko mahdoton keskitalvella tehdä kun maa on roudassa

No siellähän melkoinen asiantuntija. Meillä tuli -35 asteessa se mahdottomuus vastaan, kun ei uskallettu särkeä koneita. Siihen asti maarakentaminen onnistui. Kustannukset ovat toki ihan eri luokkaa, kun roudan rikkomisen jälkeen paljastettu perusmaa täytyy suojata jäätymiseltä, kiviainekset täytyy sulattaa jos ne meinaa saada tiivistymään jne.

Joka tapauksessa, vesi- ja viemäriputket ehdottomasti kenttään ennen talvea.

e.

Joo, tuota lumiaspektia en miettinytkään. Se on totta että kulkuväylät pitää olla kunnossa.

Lumen eristävyys kannattaa myös huomioida, eli jos haluat suojata jotakin maan alla olevaa jäätymiseltä, niin älä auraa siitä lumia pois. Kulkureittien suunnittelu tontille sen mukaisesti.