Talonrakennus- ja remonttiketju

[Rööri]

Pyysin tarjoukset mitä täysi remontti tulisi maksamaan. Laitettaisiin siis kerralla koko ~8 neliön saunaosasto uuteen uskoon. Kyllä leuka loksahti lattiaan kun kuulin kustannusarvioita. Pelkät rakentamisen työkustannukset, itse purkaisin vanhan pois, olivat 10-11 k€ kohdilla. Koko urakan hinnaksi tulisi lähelle 20 000€. Aikaa remonttiin menisi kuukauden päivät.
.

Joo, kyllähän ne hiukka suolaisilta tuntuu nuo hinnat, mutta ihan kaikki reiskat ei enää noihin taloyhtiöihin kelpaa vesieristys- yms. supa-sertifikaattihommiin. Mitään sen kummoisempaa laatuahan nuo kurssitetut kuran silittelijät ei takaa, mutta hinnoitella kyllä kehtaavat, mikä nyt sinänsä on oikein. Hillot pois kuleksimasta, kun on sen aika.

Tuo urakka-aika vaan tuntuu pitkältä, mikäli kyseessä on oikeasti urakka eikä laskutyö. Vaikka siellä nyt varmaan joutuu levytyksiä ja kenties vähän runkojakin uusimaan, niin ei ne siellä kuukautta viihdy.

Tuossa hinnassa ei varmaankaan ollut vielä sähkö -ja putkimiehen taksoja?

 

[Tuen Vety]

Joo, kyllähän ne hiukka suolaisilta tuntuu nuo hinnat, mutta ihan kaikki reiskat ei enää noihin taloyhtiöihin kelpaa vesieristys- yms. supa-sertifikaattihommiin.

Eihän uusi asunto-osakeyhtiölaki vaadi työntekijältä sertifikaatteja. Mitä olen pintapuolisin lakiin tutustunut, niin osakkeen omistajan on esitettävä talonyhtiön hallitukselle remonttisuunnitelma, jossa kerrotaan mitä rakenteita ja miten uusitaan. Lisäksi talonyhtiö valvoo työtä. Remontit siis vaativat talonyhtiön luvan ja niitä valvotaan tarkemmin, mutta siinä ei rajoiteta osakkeen omistajan muutostyöoikeutta.

Tuo urakka-aika vaan tuntuu pitkältä, mikäli kyseessä on oikeasti urakka eikä laskutyö. Vaikka siellä nyt varmaan joutuu levytyksiä ja kenties vähän runkojakin uusimaan, niin ei ne siellä kuukautta viihdy.

Neljä viikkoa oli arvio molemista tarjouksen jättäneistä firmoista. Myös itse vähän ihmettelin tuota pituutta, mutta sopimusvaiheessa pelaannevat varman päälle. Katosta lattiaan kaikki olisi tarjkoitus pistää uusiksi.

Tuossa hinnassa ei varmaankaan ollut vielä sähkö -ja putkimiehen taksoja?

Tarjoukset oli mallia "avaimet käteen, rahat pois". Käsittivät siis putki- ja sähkötyöt. Itselläni on tuttavapiirissä sähkömies, joka voisi tulla tekemään kytkennät. Siinä säätäisi muutaman satasen. Putkimiestä tarvitaan suihkun siirtämiseen noin 2m. Lattiakaivo pysyy paikallaan, joten kovin monen tunnin urakka ei ole kyseessä.

 

[benicio]

Eihän uusi asunto-osakeyhtiölaki vaadi työntekijältä sertifikaatteja. Mitä olen pintapuolisin lakiin tutustunut, niin osakkeen omistajan on esitettävä talonyhtiön hallitukselle remonttisuunnitelma, jossa kerrotaan mitä rakenteita ja miten uusitaan. Lisäksi talonyhtiö valvoo työtä. Remontit siis vaativat talonyhtiön luvan ja niitä valvotaan tarkemmin, mutta siinä ei rajoiteta osakkeen omistajan muutostyöoikeutta.

Mitäpä luulet, miksi lainlaatija on halunnut, että taloyhtiöt valvovat remontteja? Ja miksi taloyhtiöt niitä sitten valvovat? Samasta syystä taloyhtiö voi suostumuksen antaessaan edellyttää, että vesieristystyöt tekee sertifioitu henkilö (joka ei toki ole mikään tae laadusta), vaikka laki ei sitä vaadikaan. Tähän tietysti voi vaikuttaa sekin, että usein taloyhtiöt tulevat vastaan vesieristysten kustannuksissa, rivitaloissa toki harvemmin.

 

[AIC]

Eikös taloyhtiö vastaa kustannuksista vesieristeehen asti(pinnat jää itselle), jos/KUN sieltä kylpyhuoneesta löytyy kosteusvaurio? Ainakin meillä entisessä taloyhtiössä tapahtui näin. Kyseessä oli myös 80-luvun rivitaloyhtiö ja kylpyhuone remontteja tuli maksettavaksi aika monta.

 

[Rommeli]

Tähän tietysti voi vaikuttaa sekin, että usein taloyhtiöt tulevat vastaan vesieristysten kustannuksissa, rivitaloissa toki harvemmin.

Jos sieltä maton alta löytyy kosteusvaurioita, on vesieristyksen ja vaurioiden korjauksen kustantaja nimenomaan se taloyhtiö, oli se sitten rivitalo tai ei. Muutenkaan ei yhtiömuotoinen rivitalo poikkea millään tavalla kerrostalosta, jos yhtiön vastuita mietitään.

Itse asiassa, jos kosteutta on, korvaa taloyhtiö myös pintamateriaalit alkuperäisten materiaalien mukaan toki. Eli mitään kallista laattaa yhtiö ei lähde korvaamaan, mutta osaltaan yhtiön pitäisi niiden laattojen hintaankin osallistua.

Sama on näemmä kerrottu jo edellä.

 

[verikuut]

Taitaa vain olla melko yleistä se, että kun yhdestä asunnosta löytyy kosteusvauriota niin silloin rempataan kaikki asunnot, jolloin osakkaille tulee joka tapauksessa lasku. Tietenkin se etu moisessa on, että rakennusliike tiputtaa hintaa kun suurempi urakka, toisaalta taas sitten isomman työmaan jäljet ja meteli osaavat olla ihan eri kaliiberia.

Jos muissa asunnoissa ei ole vastaavia ongelmia tai ovat omatoimisesti / taloyhtiön kustannuksella jo rempanneet omat kylppärinsä, niin samahan se on rempata itse. Ei kerro kenellekään, ei niitä kukaan kysele.

 

[benicio]

Itse asiassa, jos kosteutta on, korvaa taloyhtiö myös pintamateriaalit alkuperäisten materiaalien mukaan toki.

No niin. Jos osakas on lähtenyt kylpyhuoneremonttia tekemään ja sitten esim. lattiakaivon ympärystää joudutaan purkutöiden yhteydessä kuivattelemaan, niin saa kyllä olla isännöitsijän kanssa aika hyvä kaveri, että taloyhtiö maksaa laattoineen päivineen koko hässäkän.
Ihan taloyhtiökohtaistahan tuo on, taloyhtiö voi kustantaa esim: ei mitään, kuivatuksen, vesieristeeseen asti, materiaaleja, kaiken, putket jnejne.
Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukon mukaan se saattaisi mennä laattoja myöten taloyhtiön piikkiin, mutta ei sitä taloyhtiöissä aina noudateta, tai esim yhtiöjärjestyksessä voi olla kunnossapitovastuusta poikkeavia pykäliä. Muutenkin hiukan sapettaa tuo "taloyhtiö maksaa" asenne, naapureitahan sillä tarkoitetaan. Pienissä rivareissa varsinkin.

 

[Torsti]

Niin, hieman kyseenalaiselta kuulostaa, jos 20-30 vuotta vanhat pesuhuoneet pitäisi taloyhtiön kustantaa "yhtiön perustasoon". Vaikka laatat olisivat niitä halvimpia, vanhan liiton ruskeita niin siltikin on kyseenalaista että yhtiö kustantaisi 30 vuotta vanhan pesuhuoneen uudeksi. Lisäksi jos osakas on tehnyt välissä mukavuusremontin, niin vastuunjako taitaa käydä vielä hankalammaksi.

Vedeneristystöissä ei tarvitse olla sertifikaatin omaavaa henkilöä, mutta taloyhtiön kannattaa määrätä työlle silloin kunnon valvoja, jolla on itsellä sertifikaatti tai joka ymmärtää riittävästi vedeneristyksen päälle.

 

[Luikku]

Onkos tuo 10-11k nyt kuitenkaan niin kova hinta kuukauden töistä, kun ottaa huomioon, että etukäteen vaikea arvioida, mitä rakenteista löytyy? Aikana kuukausi kyllä tuntuu paljolta mutta...

Heitetään ajatusleikkinä, että lupaavat tehdä urakan kolmessa viikossa ja työpäivän kesto on silloin 10h. Työnosuus pysyy samana 11k:na.

Tuolloin yhdellä miehellä menee aikaa 150 tuntia, mutta eiköhän siellä ole ainakin yksi kaveri mukana eli 300 tuntia työaikaa. 11 000€/300=36,7€/h. Tuosta pois firman maksamat sosialikulut ja yms. niin tuntipalkaksi jää ~20-25€/h. Ei minusta nyt kovin paha tuntipalkka ole ammattilaiselle, kun työ on urakkaluoteinen ja siihen sisältyy putkitukset ja sähköhommat?

Se nyt vaan on niin, että ammattityö maksaa, oli ala mikä tahansa. "Säästäjiä" olen tavannut työnpuolesta aivan liikaa, ketkä kuvittelee itse pystyvänsä remonttiin tai talonrakentamiseen.

Eri asia toki on, jos nämä eivät ole ammattilaisia ollenkaan ja kuitteja ei kirjoiteta...

 

[verikuut]

Onkos tuo 10-11k nyt kuitenkaan niin kova hinta kuukauden töistä, kun ottaa huomioon, että etukäteen vaikea arvioida, mitä rakenteista löytyy? Aikana kuukausi kyllä tuntuu paljolta mutta...

No kyllähän se on. Esimerkkisi mukaan kaksi sankaria saa kulutettua 150h mieheen 8 m2 nikkaroinnissa, tuossahan oli että tilaaja tekee itse purkuosuuden. Jos kyseessä on ammattimiehet, niinkuin olettaisi olevan noin suolaisella hinnalla, niin mihin ne tuon työajan saa kulumaan? Laastin kuivumisen vahtimiseen?

 

[Rommeli]

Niin, hieman kyseenalaiselta kuulostaa, jos 20-30 vuotta vanhat pesuhuoneet pitäisi taloyhtiön kustantaa "yhtiön perustasoon". Vaikka laatat olisivat niitä halvimpia, vanhan liiton ruskeita niin siltikin on kyseenalaista että yhtiö kustantaisi 30 vuotta vanhan pesuhuoneen uudeksi. Lisäksi jos osakas on tehnyt välissä mukavuusremontin, niin vastuunjako taitaa käydä vielä hankalammaksi.

Jos se yhtiö on ollenkaan huolissaan omaisuudestaan, kannattaa niihin kustannuksiin vastuunjakotaulukon mukaan osallistua. Nuo oman remontit toki hankaloittavat aina asioita, mutta rakenteet ovat joka tapauksessa taloyhtiön omaisuutta.

 

[Rööri]

Eihän uusi asunto-osakeyhtiölaki vaadi työntekijältä sertifikaatteja.

Tarjoukset oli mallia "avaimet käteen, rahat pois". Käsittivät siis putki- ja sähkötyöt.

Joo, ei kai sitä mikään laki tekijältä vaadi, kun noita suomea lallatellen lausuen lasettavia laattamiehiä näyttää riittävän. "Vastuuhenkilöltä" kai kuitenkin?

"Rahnaa pois" tuossa keikassa sähkärille ja putkarille hukkuu vajaa tonni.

Luuliko muut vain lakimiesten olevan kalliita?

 

[Torsti]

Jos se yhtiö on ollenkaan huolissaan omaisuudestaan, kannattaa niihin kustannuksiin vastuunjakotaulukon mukaan osallistua. Nuo oman remontit toki hankaloittavat aina asioita, mutta rakenteet ovat joka tapauksessa taloyhtiön omaisuutta.

Joo, kyllä niihin kannattaa osallistua, mutta yleinen ajatusmalli tuntuu olevan, että taloyhtiön tulee hoitaa koko roska kuntoon. Vedeneristys on se yleisin, jonka taloyhtiö korvaa remontteissa.

 

[sampio]

Kysymykseni sopinee tänne parhaiten. Liesituuletin tuntuu jotenkin ponnettomalta, eli tavallisen paistosession jälkeen joka huoneessa on paiston hajut, vaikka varsinaisesti en olisi käryttänytkään. Pöhisee tuo ihan innolla ja puskee ulos ilmaa voimalla, mutta imu tuntuu aika heikolta. Tai oikeastaan imua ei tunnu kuin aivan tuulettimen alapinnassa, sielläkin suht vaimeasti. Tein tieteellisen testin lattialta pyydystämälläni parimillisellä pölypallolla, ja tuon palleron tuuletin jaksoi imaista noin viiden sentin päästä kiertoon.

Olenkohan onnistunut asentamaan jonkin härpäkkeen väärin, vai onko vain niin, että tuollainen 150:n laite ei tuon parempaan kykene? Poispäin tuo puskee siis ihan miesmäisesti ilmaa. Aktiivihiilisysteemi on kyseessä.

 

[tombraider]

Kysymykseni sopinee tänne parhaiten. Liesituuletin tuntuu jotenkin ponnettomalta,.

Ota tehdasasennetut muovit pois suodattimien päältä, niin alkaa imua irtoamaan ;)

 

[Neely73]

Lämmönsäätö

Uusi talo rakenteilla. Ajatuksena hallita talon lämpöä aktiivisesti energiansäästö tavoitteena.
Talossa kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys. Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla.
Pakettia ohjataan Ouman plus automaatio menetelmällä.

Kuinka pian/nopeasti lattialämmitys reagoi lämpötilojen muutokseen?
Esim. Kun haluaa yöksi 2-3 astetta viileämpää? Tai kun ei ole päivisin kotona ja haluaa pudottaa lämpöä vaikkapa 5 astetta siksi ajaksi?

Onko kenelläkään kokemuksia käytännöstä? Tai hyviä arvauksia aiheeseen, että miten moinen mahtaa toimia jos toimii?

Kaikki kommentit tervetulleita.

 

[Aces High]

Kuinka pian/nopeasti lattialämmitys reagoi lämpötilojen muutokseen?
Esim. Kun haluaa yöksi 2-3 astetta viileämpää? Tai kun ei ole päivisin kotona ja haluaa pudottaa lämpöä vaikkapa 5 astetta siksi ajaksi?

Kauhean nopeaa ei viileneminen ole, kun lämmität betonikakkua vesikiertoisella lattialämmityksellä, järjestelmä itsessään reagoi nopeastikin, mutta betoni ei.

 

[Veijari]

Kuinka pian/nopeasti lattialämmitys reagoi lämpötilojen muutokseen?
Esim. Kun haluaa yöksi 2-3 astetta viileämpää? Tai kun ei ole päivisin kotona ja haluaa pudottaa lämpöä vaikkapa 5 astetta siksi ajaksi?

Onko kenelläkään kokemuksia käytännöstä? Tai hyviä arvauksia aiheeseen, että miten moinen mahtaa toimia jos toimii?

Kaikki kommentit tervetulleita.

Erittäin hitaasti, eli ei mitenkään onnistu tuollainen että aamulla lämpö pois ja iltapäivällä takaisin päälle. Aamulla pistät lattialämmityksen kierron pois päältä niin iltapäivällä lattia on vielä lämmin. Täysin kylmänä lattia on ehkä ~1 vrk:n päästä.

Pintabetonirakenteen paksuus on lattialämmityksen kanssa ohuimmillaankin luokkaa ~80 mm joten siitä voi laskea kuinka monta kuutiota on sen kokonaismassa.

Jos haluat tuollaisia lämpötilamuutoksia tehdä nopeasti niin helpoiten se onnistuu ilmalämmityksellä. Siitä voi sitten olla montaa mieltä mikä on taloudellisesti kannattavaa - laskea yön/päivän aikana kämpän lämpötilaa ja aamulla/iltapäivällä täydellä höögalla nostaa se takaisin normaaliin vai pitää tasainen lämpö ympäri vuorokauden.

 

[Yläpesä]

Siitä voi sitten olla montaa mieltä mikä on taloudellisesti kannattavaa - laskea yön/päivän aikana kämpän lämpötilaa ja aamulla/iltapäivällä täydellä höögalla nostaa se takaisin normaaliin vai pitää tasainen lämpö ympäri vuorokauden.

Samaa kyselin kerran assiantuntijoilta, ja ymmärsin että ainakin suoralla sähköllä kustannettuna jää negatiivisen puolelle (nostaminen vie enemmän energiaa). Erittäin kovalla hyötysuhteella toimivalla ILP:llä tuo voisi olla vielä kannattaavaa. Näin keväisin ainakin, kun aamupäivällä lämpö ulkona nousee reilusti plussalle niin siirrettävää lämpöä saa tehokkaasti. Mitä sitten asukas tykkää humpaavasta lämpötilasta niin se onkin eri algoritmien asia.

 

[Myyrä]

Palstan vesiasiantuntijoille hieman kysymyksiä:

Tarkoitus olisi mökille rakentaa jonkinmoinen pumppusysteemi, jolla saisi vettä järvestä saunaan sekä toiseen pisteeseen hieman kauemmas sekä ylemmäs. Suunnitelmissa olisi ostaa jonkinmoinen vesiautomaatti sekä putkea siihen. Käyttö vain kesäisin.

Noita automaatteja löytyy vähän joka lähtöön ja hintaan alkaen 70 eurosta. Millä kriteerein ja minkälainen kannattaisi hankkia? Käyttö on aika vähäistä ja laitos tuodaan talvisin sisätiloihin säilytykseen. Ovatko nuo halvimmat ihan täysiä susia?

Vesiputket itsessään maksavat varmaan eniten. Minkälaista putkea kannattaisi laittaa? Ihan muovista vesiputkea vai käykö tähän tarkoitukseen esim. halvempi kasteluletku tms? Onko putken paksuudella paljonkin käytännön merkitystä, koska ohuempi on tietysti aina halvempaa ja tähän systeemiin ei viitsisi hirveästi rahaa laittaa menemään.

Lähdetään näillä peruskysymyksillä ja jos jollain olisi laittaa vaikka joitain linkkejä tai muita mahdollisisa esimerkkejä/ehdotuksia, niin olisin kiitollinen. Asennukset ym. kyllä sujuvat, kunhan ensin olisi edes jotain hajua, mitä asennellaan.

Niin ja vielä yksi homma: Käsitykseni mukaan, kun saunaan tuodaan vain "kantovettä", kuten tähän asti, niin ei tarvitse mitään megakalliita ja turhia puhdistussysteemeitä jätevedelle olla. Muuttuuko asia jotenkin, jos sinne tulee vesi pumpulla, vaikka veden määrä on aivan yhtä suuri kuin ennenkin.

 

[kamik]

Tarkoitus olisi mökille rakentaa jonkinmoinen pumppusysteemi, jolla saisi vettä järvestä saunaan sekä toiseen pisteeseen hieman kauemmas sekä ylemmäs.

Omalla kesäpaikalla on Bauhausista hankittu pumppu ollut pari vuotta kesäkäytössä. Hintaa en muista, mutta väittäisin olleen alle satasen. Syöttöputkena on 4 mm seinämävahvuudella oleva vesiputki, kokonaishalkaisija n. 32 mm. Kova putki on hyvä siinä mielessä, että se kestää lähes mitä tahansa. Ei tarvitse haudata maahan, kunhan pikkasen naamioi ettei ole silmissä koko ajan. En itse laittaisi esim. puutarhaletkua pumppuun sen ohuiden seinämien vuoksi. Pieni raapaisu ja putki voi alkaa vuotamaan.

Muistaakseni vain kesäkäytössä oleviin saunamökkeihin ei tarvitse noita uusia vedenpuhdistuslaitteita rakennella. Eli vaikka isket pumpun, niin pesuvedet saa valuttaa maahan samoin kuin ennenkin. Tästä en mene takuuseen, mutta näin muiustaisin lehdestä lukeneeni tämän kevään aikana. Putken pituus omassa viritelmässäni on n. 25 metriä ja nostokorkeutta ehkä kolme metriä. Syöttölinjan päässä on liitin, johon olen laittanut puutarhaletkun pihan vedenkäyttöä varten. Paine on erittäin hyvä ja riittää hyvin mm. pihan kasteluun.

 

[Watson]

Omalla kesäpaikalla on Bauhausista hankittu pumppu ollut pari vuotta kesäkäytössä. Hintaa en muista, mutta väittäisin olleen alle satasen. Syöttöputkena on 4 mm seinämävahvuudella oleva vesiputki, kokonaishalkaisija n. 32 mm. Kova putki on hyvä siinä mielessä, että se kestää lähes mitä tahansa. Ei tarvitse haudata maahan, kunhan pikkasen naamioi ettei ole silmissä koko ajan. En itse laittaisi esim. puutarhaletkua pumppuun sen ohuiden seinämien vuoksi. Pieni raapaisu ja putki voi alkaa vuotamaan.

Muistaakseni vain kesäkäytössä oleviin saunamökkeihin ei tarvitse noita uusia vedenpuhdistuslaitteita rakennella. Eli vaikka isket pumpun, niin pesuvedet saa valuttaa maahan samoin kuin ennenkin.

Halvallakin pumpulla pärjää. Muutoin tekisin kuten kamik, kallista ja kunnollista vesiputkea kehiin. Itse kaivoin vastaavanlaista lapionpiston verran maan sisään. Ko. putki on käytännössä ikuinen eikä tarvitse murehtia pakkasista tai siitä tohtiikohan ajaa yli autolla. Puutarhaletkua saa olla uusimassa koko ajan.

Itsellä tulee mökillä vedet kaivosta sekä mökkiin että saunaan. Käyttömukavuudeltaa samaa luokkaa kuin kotona, kun tulee mökille niin pumppuun vain virrat päälle ja se on siinä. Keväällä pumpun asentaminen vie aikaa noin vartin ja sitten vain syötövedet sisälle.

Sen sijaan vedenpuhdistuslaitteesta olisin eri mieltä, pumpullinen sauna ei ole enää kantovettä, eli saunakaivo on oltava. Tosin viime talvena taisivat höllentää taas noita määräyksiä, eli soittaisin mökkikunnan rakennusvirastoon josta asia selviää. Saunakaivo ei tosin maksa paljoa eikä tarvitse enää tämän jälkeen miettiä sitä onko lainmukaiset systeemit vai ei.

 

[benicio]

Sen sijaan vedenpuhdistuslaitteesta olisin eri mieltä, pumpullinen sauna ei ole enää kantovettä, eli saunakaivo on oltava. Tosin viime talvena taisivat höllentää taas noita määräyksiä, eli soittaisin mökkikunnan rakennusvirastoon josta asia selviää. Saunakaivo ei tosin maksa paljoa eikä tarvitse enää tämän jälkeen miettiä sitä onko lainmukaiset systeemit vai ei.

Ei siinä mitään, vetää normaalia vesijohtoa melkein saunalle asti johon vesiposti, ja siitä viimeiset metrit puutarhaletkulla, jolloin systeemi on selkeästi vain kasteluun, eikä saunakaivoa tarvita. Näin siis jos haluaa - kuten jokaisen mökin omistajan kuuluu - vastustaa ihan vain periaatteesta kaikkea ulkopuolista määräysvaltaa.
Tosiasiassa se saunakaivo maksaa alle kaksisataa euroa, ja on varmaan ihan järkevä investointi, kun veden käyttö kuitenkin lisääntyy paineveden myötä. Jos vaan maaperä on sellainen, että ilman omatoimilouhintaa asennus onnistuu.

Pumppuun ei oikeastaan muita kriteereitä, kuin että halvin painekytkimellä ja vesisäiliöllä varustettu malli on ihan riittävä.

 

[Myyrä]

Saunakaivo ilmeisesti pitää olla, vaikka varmaa tietoa en mistään ole löytänyt. Mutta se, että mökistä tulee jätevesi lavuaarista putken kautta ulos, vaatii ilmeisesti jonkinlaisen puhdistuskaivon, vaikka vesi kannettaisiin sisälle. Outoa, mutta näin monessa paikassa seisoo. Eli kaivo pitäisi olla jo tämän perusteella, joten sen hankinta tullee kuitenkin ajankohtaiseksi jossain vaiheessa. Halvin mahdollinen tietysti.

Muoviputki näköjään saa täällä eniten kannatusta, kuten aavistelin. Kuinka paksua tämän pitäisi olla?

 

[Veijari]

Muoviputki näköjään saa täällä eniten kannatusta, kuten aavistelin. Kuinka paksua tämän pitäisi olla?

32 mm vesijohtoa kysyt alan liikkeestä, sitä pitäisi olla ihan metreittäin saatavilla tai vaihtoehtoisesti jossain 100 metrin rullassa, äläkä sekoita sitä sitten 32 mm viemäriputkeen.