Töitä, mutta mistä?

[BlackWolf]

En koe oikein mielekkääksi pommittaa useita kertoja viestiä samasta aiheesta. Tulee sellainen olo että vaivaan heitä jatkuvasti. Toisaalta ymmärrän että muitakin työkiireitä varmasti on, enkä myöskään ole ainoa joka heiltä töitä kysyy. Onko näihin olemassa jotain etikettiä miten toimia? Jostain olen kuullut ettei haastattelun jälkeen tule ikinä soittaa perään. Mites sitten ennen työhaastattelua? Kehtaanko laittaa vielä uutta muistutusviestiä, vai odotanko yhä vain viileästi kutsua?

Minua on maailma opettanut, että olemalla narsistinen paskiainen niin todennäköisimmin työllistyt. Eli etiketti on soittaa vaikka 100 kertaa, kyllä ne sitten kertoo jos soitit liian usein. Tässä yhteiskunnassa ei kohteliaat pärjää.

 

[pernaveikko]

Minua on maailma opettanut, että olemalla narsistinen paskiainen niin todennäköisimmin työllistyt. Eli etiketti on soittaa vaikka 100 kertaa, kyllä ne sitten kertoo jos soitit liian usein. Tässä yhteiskunnassa ei kohteliaat pärjää.

Toinen etiketti on se, että bulkkihakemus vain kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Tälläkin palstalla on esiintynyt monenlaista rekrytoinnin ammattilaista kertomassa kuinka sen huomaa miten samalla hakemuksella hakee kaikkialle.

Eipä ole huomanneet ja huomennakin pitäisi taas tehtaalle raahautua.

Turha se on yhden työpaikan perään itkeä, eihän kukaan samalle tytöllekään soita sataa kertaa. Tai jotkut kai soittaa, mutta turhaan.

Tälläistä tämä on tai siis tälläiseksi mennyt ja työnantajat ovat vieneet naurettavuuksiin sen jonkun oikean etsimisen. Niin kuin tytötkin tekee.

 

[BlackWolf]

Toinen etiketti on se, että bulkkihakemus vain kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Tälläkin palstalla on esiintynyt monenlaista rekrytoinnin ammattilaista kertomassa kuinka sen huomaa miten samalla hakemuksella hakee kaikkialle.

Eipä ole huomanneet ja huomennakin pitäisi taas tehtaalle raahautua.

Turha se on yhden työpaikan perään itkeä, eihän kukaan samalle tytöllekään soita sataa kertaa. Tai jotkut kai soittaa, mutta turhaan.

Tälläistä tämä on tai siis tälläiseksi mennyt ja työnantajat ovat vieneet naurettavuuksiin sen jonkun oikean etsimisen. Niin kuin tytötkin tekee.

Valitettavaa mutta totta. Lisäksi hakiessa pitää aina muistaa kertoa miten siellä on rakastamassa sitä työtä ja sitä tekee rakkaudesta lajiin ja oman kehittymisen kannalta ja miten pitkän uran haluaakaan siinä työpaikassa tehdä. Minä tosin olen sellanen paskiainen että sanonut aina aika suoraan, että minä käyn töissä koska siitä saa korvausta menetetystä vapaa-ajasta. Sitä saamaani rahaa voin sitten käyttää oman elämänlaatuni parantamiseen. On toiminut tuokin tähän asti varsin hyvin. Itsehän en palkkaisi yhtään henkilöä joka niin suoraan valehtelee haastatteluissa että hän kävisi töissä muusta syystä kuin siitä että siitä maksetaan, mutta maailma on mennyt eriskummalliseksi.

 

[Peltinen]

Minua on maailma opettanut, että olemalla narsistinen paskiainen niin todennäköisimmin työllistyt. Eli etiketti on soittaa vaikka 100 kertaa, kyllä ne sitten kertoo jos soitit liian usein. Tässä yhteiskunnassa ei kohteliaat pärjää.

Juuri kaveri valitti, että työhakijat soittelevat ihan ilman asiaa kun niille on jossain työnhakukoulutuksessa opetettu, että pitää olla aktiivinen ja olla yhteyksissä. Kuulemma tuo on vähän saatanan rasittavaa ja häiritsevää. Asiallisiin kysymyksiin voi aina vastata mutta soittelu ihan vaan muuten vaan ilman asiaa ärsyttää samalla lailla kuin muutkin puhelinmyyjät.

 

[BlackWolf]

Juuri kaveri valitti, että työhakijat soittelevat ihan ilman asiaa kun niille on jossain työnhakukoulutuksessa opetettu, että pitää olla aktiivinen ja olla yhteyksissä. Kuulemma tuo on vähän saatanan rasittavaa ja häiritsevää. Asiallisiin kysymyksiin voi aina vastata mutta soittelu ihan vaan muuten vaan ilman asiaa ärsyttää samalla lailla kuin muutkin puhelinmyyjät.

Kyllä, mutta tiedätkö mitä, siltikin sinun kaverisi valitsee ennemmin jonkun soittelijan kuin sellaisen joka ei soita. Miksi? En minä tiedä, mutta niin se vain menee. Vähän sama kuin se että telkkarista katsellaan vaan dokkareita, kukaanhan ei koskaan lue Seiskaa jne. Valitettava tosiasia on että tuolla yliaktiivisuudella saa työpaikan. Istumalla hiljaa kotona ei saa välttämättä edes sitä viestiä ettei tullut valituksi.

 

[pernaveikko]

Kyllä, mutta tiedätkö mitä, siltikin sinun kaverisi valitsee ennemmin jonkun soittelijan kuin sellaisen joka ei soita. Miksi? En minä tiedä, mutta niin se vain menee. Vähän sama kuin se että telkkarista katsellaan vaan dokkareita, kukaanhan ei koskaan lue Seiskaa jne. Valitettava tosiasia on että tuolla yliaktiivisuudella saa työpaikan. Istumalla hiljaa kotona ei saa välttämättä edes sitä viestiä ettei tullut valituksi.

Aikoinaan pelasimme harjoitusottelun koripallossa ja jostain syystä joukkueessa oli jotain 18 pelaajaa. Eli aika niukasti peliaikaa tarjolla. Loppuhetkillä ajattelin, että olisi kiva päästä vielä kentälle. Vaan miten tuollaisen lihamuurin läpi tulee valituksi?

Menin mitään sanomatta valmentajan lähelle patsastelemaan ja ei mennyt kuin hetki ja komennus kentälle kävi. Noin se vain menee, kun satuin olemaan siinä hollilla.

Samalla lailla ne vittumaiset soittelijatkin huomataan ja saattaapa joku tullakin valituksi.

 

[Masentaja]

Mulla on hyvä esimerkki työnhausta tuosta vuoden takaa. Olen siis ollut vajaa 10v samassa duunissa ja ajattelin kysellä hieman muita tuulia toiselta alalta johon pätevyyttä löytyy myös. Laitoin hakemuksen yritykseen, josta nopeasti tulikin pyyntö haastatteluun. Varasin normaalit paperit, todistukset yms mukaan. Keskusteltiin niitänäitä työhommista ja mitä oon tehnyt aiemmin ja nykyään. Toimaria ei paperit kiinnostanut, mutta tuntui että minä kiinnostin. Se kertoili duunista, firmasta jne. Rahastakin puhuttiin. Aika alkoi käymään rajalliseksi, sovittiin että on "ensi viikolla" yhteyksissä uudesta haastattelusta kun on käynyt ensimmäisen kierroksen läpi. Tuota "ensiviikkoa" ei ole vielä tullut. Vuodesta toki ei ollut puhetta... Selvittelin kontaktien kautta että kyseinen rekry oli vielä loppukesästä viimevuonna "vähän vaiheessa". Mutta puheluihin, maileihin yms ei vaivauduttu vastaamaan. Eli, kertonee kaiken oleellisen firmasta ja sen tavasta hoitaa hommia.

Vaikuttaa myös siihen että en myöskään eräässä työn ulkopuolisessa vastuutehtävässä hanki kyseisestä firmasta yhtään mitään ja välillä hankinnat on melko suuriakin...

 

[BlackWolf]

Aikoinaan pelasimme harjoitusottelun koripallossa ja jostain syystä joukkueessa oli jotain 18 pelaajaa. Eli aika niukasti peliaikaa tarjolla. Loppuhetkillä ajattelin, että olisi kiva päästä vielä kentälle. Vaan miten tuollaisen lihamuurin läpi tulee valituksi?

Menin mitään sanomatta valmentajan lähelle patsastelemaan ja ei mennyt kuin hetki ja komennus kentälle kävi. Noin se vain menee, kun satuin olemaan siinä hollilla.

Samalla lailla ne vittumaiset soittelijatkin huomataan ja saattaapa joku tullakin valituksi.

Valitettavaa, mutta totta. Ekstroverttiys on nykyaikana muotia. Samalla tavalla ne hölösuisimmat ja eniten itseään kehuvat näkyy monessa työpaikassa jonain hyvinä työntekijöinä ja ne hiljaiset ja oikeasti duuninsa hyvin tekevät katoaa sinne massaan. Toki tämä koskee vain määrättyjä aloja ja tarpeeksi isoja laitoksia. Suomalainen kulttuuri on muuttunut yhteisöllisyydestä tälläiseksi nykyaikaiseksi minä kulttuuriksi. Tätä tukee myös tutkimukset ulkonäön merkityksestä palkkauksessa ja työpaikan saamisessa. Narsismilla ja geeneillä pärjää keskimäärin paremmin kuin olemalla pätevä työntekijä.

Toki aina on olemassa poikkeuksia näihin asioihin. Sen olen kuitenkin huomannut että kun ylittää sen vaaditun minimirajan päästäkseen haastatteluun, niin ei siellä tosiaan mitkään paperit ole enää kauheasti kiinnostaneet, vaan aina haetaan sitä "hyvää tyyppiä". Kunhan suu käy ja saa annettua itsestään hyvän kuvan niin sillä on eniten merkitystä.

 

[Peltinen]

Sen olen kuitenkin huomannut että kun ylittää sen vaaditun minimirajan päästäkseen haastatteluun, niin ei siellä tosiaan mitkään paperit ole enää kauheasti kiinnostaneet, vaan aina haetaan sitä "hyvää tyyppiä". Kunhan suu käy ja saa annettua itsestään hyvän kuvan niin sillä on eniten merkitystä.

Se "hyvä tyyppi" määritelmäkin voi vaihdella. Työkaveri eilen juuri totesi, että "jos ei osata sulkea ovia perässä, vetää vessaa tai siivota omia jälkiään taukotilasta niin miten voi odottaa, että matkalla työpisteelle muuttuu kuin taikaiskusta huolelliseksi ja laadukasta jälkeä tekeväksi ammattilaiseksi" (lisää joka toiseen sanaväliin v-alkuinen välimerkki niin saat autenttisen version). Se "hyvä tyyppi" voi tarkoittaa montaa muutakin asiaa kuin sutkia seuramiestä ja persoonaan liittyviä asioita on paha nähdä papereista. Ei ihme, että moni firma käyttää törkeän kalliita rekrytointipsykologeja jos ei luoteta omaan ihmistuntemukseen.

 

[BlackWolf]

Se "hyvä tyyppi" määritelmäkin voi vaihdella. Työkaveri eilen juuri totesi, että "jos ei osata sulkea ovia perässä, vetää vessaa tai siivota omia jälkiään taukotilasta niin miten voi odottaa, että matkalla työpisteelle muuttuu kuin taikaiskusta huolelliseksi ja laadukasta jälkeä tekeväksi ammattilaiseksi" (lisää joka toiseen sanaväliin v-alkuinen välimerkki niin saat autenttisen version). Se "hyvä tyyppi" voi tarkoittaa montaa muutakin asiaa kuin sutkia seuramiestä ja persoonaan liittyviä asioita on paha nähdä papereista. Ei ihme, että moni firma käyttää törkeän kalliita rekrytointipsykologeja jos ei luoteta omaan ihmistuntemukseen.

Totta joka sana. Tosin rekrytilanteessahan tämä ei vielä näy. Ja aivan luonnollista on että eri firmoilla on vähän eri intressit ja eri henkilöillä eri tavat yms. Onkin siksi kovin vaikeaa tehdä näitä yleistyksiä kun kenttä on niin laaja, mutat toisaalta jos tälläisiä yleistyksiä ei tekisi niin keskustelu kävisi aika hankalaksi.

 

[JYP#44]

Juuri kaveri valitti, että työhakijat soittelevat ihan ilman asiaa kun niille on jossain työnhakukoulutuksessa opetettu, että pitää olla aktiivinen ja olla yhteyksissä. Kuulemma tuo on vähän saatanan rasittavaa ja häiritsevää. Asiallisiin kysymyksiin voi aina vastata mutta soittelu ihan vaan muuten vaan ilman asiaa ärsyttää samalla lailla kuin muutkin puhelinmyyjät.

No kyllä nykypäivänä tuntuu olevan käytännössä varma asia että mikäli et soita työpaikasta, et tule sitä saamaan. Tietysti jos on suhteita tai jotain muuta, niin sitten ehkä eri säännöt. Mutta näissä tapauksissa missä olet täysin vieras työnhakija firmalle, niin aika alhaiset ovat todennäköisyydet jatkoon (haastatteluun) pääsemiselle mikäli luotat puhtaasti pelkkään CV:n lähettämiseen. Hakijoita on paikkaa kohden usein kymmeniä, näistä pari saattaa olla firmalle jo entuudestaan tuttuja, osa taas on tuttuja suhteiden kautta ja lopuista tuntemattomistakin kuitenkin osa soittelee "ilman asiaa" työpaikan perään. Kyllä siitä laumasta yleensä karsitaan ekana ne tuntemattomat ja soittamattomat.

Sinänsä tuo soittaminen on yleensä aika perseestä. Ei ole kerta eikä kaksi kun työpaikka on tullut auki hiihto/syys/kesäloman aikana ja ilmoituksen yhteydessä mainittu yhteyshenkilö on lomalla kun soittelen. Välillä äänenpainosta oikein kuulee miten ei kiinnosta pätkääkään jutella kanssani. Joskus olen myös kokeillut sähköpostin kautta samaa, mutta aika nihkeästi siihenkin tunnutaan suhtautuvan.

Taidan kuitenkin laittaa yritykseen B vielä sähköpostia, sillä vituttaisihan se jos nyt paikka menisi sen takia ohi että ovat minut unohtaneet. Sähköposti taitanee olla yhä tässä tapauksessa parempi tapa kuin soittaminen...

 

[Tuamas]

Taidan kuitenkin laittaa yritykseen B vielä sähköpostia, sillä vituttaisihan se jos nyt paikka menisi sen takia ohi että ovat minut unohtaneet. Sähköposti taitanee olla yhä tässä tapauksessa parempi tapa kuin soittaminen...

Suosittelen että laitat ensin sähköpostin, odotat päivän-pari ja jos ei tule vastausta, soitat sitten perään "lähetinkin sähköpostia, onko avoimeen paikkaan jo valittu tekijä" tms.

 

[sampio]

Jaa. Positiivinen ongelma sikäli, että kaksi kiinnostavaa hommaa olisi tyrkyllä ja toiseen on jo suullinen soppari, yksityiskohdat viilattaisiin kuntoon muutaman viikon päässä palaverissa. Oman alan paikka, mahdollisuus myöhemmin vakkaripestiin, mikä alallani on aika kiven alla, alan normipalkka ja reilun puolen tunnin työmatka. Vaan tämä toinen mahdollisuus tuli eteen sopimuksen jälkeen: sivuaa alaa, mutta olisi kiinnostavaa, palkka paranisi, työmatka viisi minuuttia, mutta lomat huononisi. Vakinainen pesti. Eka siis opetusta suurine plussineen mutta myös kiistattomine, kuluttavine miinuksineen. Toinen ei niin intohimoista mutta varmasti myös ei niin kuluttavaakaan hommaa.

Ongelma on siinä, että kun tämän jälkimmäisen haastattelut vasta rullaavat, pitäisi olla viilaamassa speksit kuntoon edellisessä. Minusta ei ole siihen, että kusettaisin hyvää ja reilua mahdollista tulevaa pomoani palaverissa, vain ilmoittaakseni parin viikon päästä, etten tulekaan, ja kusisin heidän rekrynsä täysin. Sitten taas en voi ottaa sitäkään riskiä, että vetäytyisin edellisestä jo sovitusta paikasta, koska saatan ehkä tulla valituksi jälkimmäiseen. Hyvät saumat mulla siihen on, tiedän sen, mutta riski se silti on.

Enpä tiedä. Hirmu vaikeeta tällainen.

 

[Vintsukka]

Jatkoajan @Ylläpito etsii luultavasti pian uusia vahvistuksia vanhojen tilalle. Tai ainakin pitäisi etsiä. Hakemusta vetämään vaan.

 

[Karpat46]

Jatkoajan kyrvänlutkuttajille töihin. Ei tulosvastuuta eikä osaamisvaatimuksia.

En ole kirjautunut omilla tunnuksilla.

 

[sampio]

Nostan uudelle sivulle tämän, kun jäi edellisten alle sopivasti. Alkaa tässä toimintasuunnitelma hahmottua pikkuhiljaa, mutta herääkö kommentteja?

Jaa. Positiivinen ongelma sikäli, että kaksi kiinnostavaa hommaa olisi tyrkyllä ja toiseen on jo suullinen soppari, yksityiskohdat viilattaisiin kuntoon muutaman viikon päässä palaverissa. Oman alan paikka, mahdollisuus myöhemmin vakkaripestiin, mikä alallani on aika kiven alla, alan normipalkka ja reilun puolen tunnin työmatka. Vaan tämä toinen mahdollisuus tuli eteen sopimuksen jälkeen: sivuaa alaa, mutta olisi kiinnostavaa, palkka paranisi, työmatka viisi minuuttia, mutta lomat huononisi. Vakinainen pesti. Eka siis opetusta suurine plussineen mutta myös kiistattomine, kuluttavine miinuksineen. Toinen ei niin intohimoista mutta varmasti myös ei niin kuluttavaakaan hommaa.

Ongelma on siinä, että kun tämän jälkimmäisen haastattelut vasta rullaavat, pitäisi olla viilaamassa speksit kuntoon edellisessä. Minusta ei ole siihen, että kusettaisin hyvää ja reilua mahdollista tulevaa pomoani palaverissa, vain ilmoittaakseni parin viikon päästä, etten tulekaan, ja kusisin heidän rekrynsä täysin. Sitten taas en voi ottaa sitäkään riskiä, että vetäytyisin edellisestä jo sovitusta paikasta, koska saatan ehkä tulla valituksi jälkimmäiseen. Hyvät saumat mulla siihen on, tiedän sen, mutta riski se silti on.

Enpä tiedä. Hirmu vaikeeta tällainen.

 

[ernestipotsi]

Nostan uudelle sivulle tämän, kun jäi edellisten alle sopivasti. Alkaa tässä toimintasuunnitelma hahmottua pikkuhiljaa, mutta herääkö kommentteja?

Vaikka yleinen sopimusoikeudellinen periaate onkin, että suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, niin on asioita joissa tämä ei päde. Työsopimus on yksi sellainen. Eli mitään juridisia seuraamuksia tästä ei ole. Toki tällaisen asian voi hoitaa epäkohteliaasti tai sitten asiallisesti. Mikäli teet sopparin muualle, niin tästä kannattaisi ilmottaa heti (sopimuksen tehtyä) suoraan työnantajalle eikä odottaa mitään muutaman viikon päässä olevaa palaveria.

Mitä työneuvotteluiden prosessien venyttämiseen tulee, niin tämä riippuu pitkälti siitä kuinka paljon työnantaja tarvitsee sinua. Itselläni oli muutama vuosi sitten tilanne jossa hain työtä jossa oli työpaikkoja tarjolla n. 5 kertaa enemmän kuin mitä oli hakijoita. Tällöin eri vaiheessa olevia hakemusprosesseja pystyi venyttämään helpostikin eri työtarjousten kilpailuttamiseksi. Mutta jos hakee paikkaa jossa kahdesta sadasta hakijasta arvotaan yksi paikka, niin se paikka menee alta jos alkaa vähänkään venkuloimaan,
Olet kuitenkin hakemassa opetusalalle(?), joka lienee aika pitkälti näiden kahden välimaastossa. Hakijoita varmaankin työpaikkoja enemmän, mutta omalla osaamisella on sentään jotain painoarvoa työhönottotilanteissa.

 

[MPN]

Nostan uudelle sivulle tämän, kun jäi edellisten alle sopivasti. Alkaa tässä toimintasuunnitelma hahmottua pikkuhiljaa, mutta herääkö kommentteja?

Kannattaa kirjata paperille kaikki mahdolliset plussat ja miinukset kummastakin paikasta, sekä selvittää itselle hyvin tarkkaan että kumpi vaikuttaa tällä hetkellä paremmalta. Jos tuo "varma paikka" on se mitä haluat, niin ota se, jos tuo toinen on se mitä haluat, niin homma menee monimutkaisemmaksi. Mutta kuten tiedät, joskus eläkkeellä lähikapakassa kun juttelet "Peran" kanssa seitsemännen tuopin jälkeen, suurin osa elämässä tehdyistä valinnoista on vääriä.

 

[BlackWolf]

Nostan uudelle sivulle tämän, kun jäi edellisten alle sopivasti. Alkaa tässä toimintasuunnitelma hahmottua pikkuhiljaa, mutta herääkö kommentteja?

Kuten jo olen tässä ketjussa sanonut, niin narsismilla pötkii tässä maailmassa pitkälle. Eli teet just sillä tavalla kuten mielit ja unohdat ne tunteilut asiasta. Tämä on nykyään minä maailma ja silloin ei kannata miettiä mitään firmojen rekryjen kusemisia yms. vaan usvaa putkeen ja nautit omista saavutuksistasi. Siellä ei niissä firmoissakaan mietitä sinua hetkeäkään jos se on heidän etunsa. Joskus voi sitten käydä niin että joku silta palaa, mutta aina on uusia siltoja rakennettavaksi.

Karu maailma, mutta juuri sellainen millaiseksi sen asukkaat on sen rakentaneet.

 

[Tuamas]

Itse olen tässä elämäntilanteen muutoksen myötä alkanut vakavasti harkitsemaan yrittäjyyttä tai oikeastaan sarjayrittäjyyttä.

Yhden firman kautta ryhtyisin tekemään suunnilleen samaa mitä nytkin, joskin enemmän painottuen siihen mitä oikeasti haluaa tehdä, toisen firman kautta sitten yhden tuotesarjan maahantuontia ja kolmannen kautta korkean riskin visioprojekteja.

Tähän asti on ollut oikeastaan pakko toimia palkkatyössä, jotta saa asuntolainan maksuun ja muutenkin ei ole ollut oikein mahdollisuutta ottaa riskiä, mutta nyt aukesi muutamia tilaisuuksia ja on täytynyt ottaa vakavaan harkintaan heittäytyminen täysin sen oman osaamisen varaan.

Täytyy tässä muutama viikko funtsia ja sitten joko all in tai jatketaan nykyiseen tahtiin nykyisissä hommissa.

 

[sampio]

Kuten jo olen tässä ketjussa sanonut, niin narsismilla pötkii tässä maailmassa pitkälle. Eli teet just sillä tavalla kuten mielit ja unohdat ne tunteilut asiasta.

Tämä on jossain määrin totta, mutta julkisella puolella liikutaan ja tässä tapauksessa rekry on edennyt hiukan normaalista poiketen. Kun tiedän mahdolliset vahingot, joita oharini aiheuttaisi, en yksinkertaisesti halua aiheuttaa hyville tyypeille sellaisia. No, tänään selvisi asiat hiukan siihen suuntaan, ettei ehkä tarvitse edes harkita vaihdosta.

 

[sampio]

Kannattaa kirjata paperille kaikki mahdolliset plussat ja miinukset kummastakin paikasta, sekä selvittää itselle hyvin tarkkaan että kumpi vaikuttaa tällä hetkellä paremmalta. Jos tuo "varma paikka" on se mitä haluat, niin ota se, jos tuo toinen on se mitä haluat, niin homma menee monimutkaisemmaksi. Mutta kuten tiedät, joskus eläkkeellä lähikapakassa kun juttelet "Peran" kanssa seitsemännen tuopin jälkeen, suurin osa elämässä tehdyistä valinnoista on vääriä.

Jep, olen soveltanut positiiviset ja negatiiviset puolet -kirjausta muutaman kerran ja nyt kun alkaa speksit selvitä toisestakin, taidan jälleen päätyä plussien ja miinusten pariin. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, molempien plussat ovat aika selkeät ja tasaveroiset enkä haluaisi ratkaista isoa asiaa detaljin perusteella. Siksi yritän kaivaa toiseen duuniin yhtä selkeää faktoria mukaan, joka kääntäisi kelkan selkeästi.

 

[jaakkopavunvarsi]

No niin. Taas yksi sijaisuus lopussa. Seitsemän vuotta saman työnantajan alaisuudessa sijaisuuksia ja määräaikaisuuksia. Viimeisin sijaisuus kesti 2,5 vuotta. Työt hoidettu niin hyvin kuin pystytty. Heikko palkka ja työn sisältö on myös ollut isolta osin vastenmielistä koko tämän viimeisen pari vuotta. Neljän vuoden koulu tuli käytyä tätä varten, mutta sydän ja mieli halajaa jotain muuta. Ikää on 37, mitä vaihtoehtoja enää on? Kokoaikaiseksi opiskelijaksi ei ole mahdollisuutta heittäytyä taloudellisista syistä (lapsia on). Työhaluja on, kunhan pääsisi sellaiseen työhön, ettei tarvi voida bussissa pahoin, kun miettii edessä olevaa työpäivää.

 

[jaakkopavunvarsi]

Hah. Tuli sähköpostia, että olen päässyt ensimmäisestä karsinnasta jatkoon ja nyt piti laittaa videolla vastaukset kolmeen kysymykseen. En heti edes muistanut, että mihin on tullut haettua. Toki kun hetken kelasin, niin alkoi muistua mieleen. "Kesätyö". Kai sitä kohta nelikymppisenä voi mennä kesätöihinkin, ettei aktiivigiljotiini rankaise. Jauhoin paskat nauhalle ja katsotaan, että ottavatko karvanaamaa vielä jatkohaastatteluun.

 

[DAF]

Vaikka yleinen sopimusoikeudellinen periaate onkin, että suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, niin on asioita joissa tämä ei päde. Työsopimus on yksi sellainen. Eli mitään juridisia seuraamuksia tästä ei ole.

Väärin. Suullinen työsopimus on aivan yhtä pätevä kuin kirjallinenkin (TSL 3 §). Toki toteen näyttäminen on usein hankalaa.