Kesäisin ihmiset ovat kesälomalla. Tämä tarkoittaa kahta asiaa:
- Työpaikoilla on pulaa työvoimasta. Työtaakkaa jakautuu enemmän yksittäiselle työntekijälle, jolloin tämän vähäpätöisemmät jutut varmasti lykkääntyvät tai jäävät kokonaan hoitamatta. Silloin avustajalle on tilausta, ja kunhan suostuu tekemään hanttihommia pikkusummalla, kertyy rahaakin arvokkaampaa työkokemusta.
- Lomaa viettävät ihmiset eivät möllötä neljän seinän sisällä lomaansa, vaan he lähtevät ulos. Toiset reissaavat, toiset tallustavat lähiympäristössä. Kaikkia heitä yhdistää se, että he käyttävät palveluita ja silloin raha liikkuu. Tuotteen lisäksi he maksavat myös palvelusta, on se sitten mansikoiden pakkaamista pahviastiaan tai pääsylipun myyntiä kotieläinpuistoon.
Jos olisin töitä vailla, miettisin hetken läpi kaikki lähialueen paikat, joissa voisi olla minulle työtä, jota osaisin edes auttavasti tehdä, ja sen jälkeen lähtisin purkamaan listaa. Puhelin käteen tai paikan päälle. Suomea vähäisessä mittakaavassa kiertäessäni olen oppinut sellaisenkin hauskan jutun, että yksittäinen ihminen ei ole niin kilpailuhenkinen kuin mitä voisi olettaa. Mikäli huoltoasemalla ei ole oikean kokoisia sulakkeita, niin kysymällä olen saanut opastuksen kilpailijan tiloihin, josta oikeanlainen tuote on löytynyt. Jos joku kesäpoika ilmestyisi nyt tuohon ovelle ja kysyisi töitä, niin opastaisin hänet sellaisten henkilöiden puheille, joiden tiedän olevan kesäpoikia vailla.
Minä menisin ensimmäisenä rautakauppaan ja kysyisin, että riittääkö heillä kesän ajaksi resurssit palvelemaan niin isoja rakennusliikkeitä kuin yksityisiä kotinikkareitakin.