Töiden maistuvuus?

[Gellner]

Olisi kysyttävää noista kehityskeskusteluista. Kannattaako niitä itse ehdottaa vai odottaa työnantajapuolen kutsua sellaiseen? Olisi tällä hetkellä paljonkin sanottavaa tuollaisessa.
Koskaan en missään työpaikassa ole tuollaista keskustelua läpikäynyt, eli jos joku voisi hieman valoittaa mitä siellä tehdään ja mistä asioista saa puhua ja mistä ei? Onko kirjoittamattomien sääntöjen vastaista kysellä lisää palkkaa?

Yleensä työnantaja ehdottaa keharia. Ainakin isommissa firmoissa kehareita on noin kerran vuodessa. Itse olen ollut kaksi kertaa keharissa, kumpikin kesti 2 tuntia, mikä on ehkä hieman liian lyhyt aika. Ensimmäisellä kerralla esimieheni luki suoraan paperista kysymyksiä tyyliin "mitä mieltä työtietokoneestasi", eli eipä ollut kovinkaan kehittävä keskustelu. Toisella kerralla, uuden esimiehen kanssa käyty kehityskeskustelu oli hieman antoisampi ja ehkä aavistuksen vaikutti positiivisesti työnkuvaani mutta hiukan ontto kuva tuostakin keskustelusta jäi.

Riippuu aika pitkälti esimiehen ja alaisen väleistä, että millainen keskustelusta tulee. Oma esimieheni on melkoisen pätevä ja helposti lähestyttävä, ja olen esimieheni kanssa päivittäin paljon tekemisissä. Kehityskeskustelussa olikin sitten helppo sanoa ihan suoraan asiat, jotka mielestäni mättävät duunissani ja hänessä. Tosin duunirutkaukseni esimieheni oli kuullut jo aikaisemmin. Toki palautetta annettiin myös minulle ja ehkä ihan kehittävääkin palautetta. Riippuu varmaan väleistäsi esimieheen, että kuinka suoraan voit hänelle puhua ja kertoa epäkohdista.

Meidän duunissa ei kysellä tai myönnetä palkankorotusta kehityskeskusteluissa, ne hoidetaan muuna aikana.

 

[ms.qvist]

Kehityskeskusteluista...

Työpaikassani (tai pian entisessä) ne ovat lähinnäkin vitsi ja juuri esimiesten ja työnantajan asennoitumisen vuoksi, pahimmillaan työntekijät joutuvat huomautamaan esimiehiä siitä, että vuosittainen kehityskeskustelu (tai kuten millä kutsuttiin esimies-alais-keskustelu) on pidettävä siihen päivään mennessä. Tilanne oli/on sitten monasti sellainen, että viimeisinä päivinä keskusteluja käydään läpi kauhealla kiireellä ja jokainen voi arvata mitä siitä seuraa, keskustelut ovat arvoltaan lähellä nollaa eikä työntekijöille anneta mahdollisuutta esittää todellisuudessa mitään kehittämisen arvoisia asioita tai kritiikkiä esimieskuntaa kohtaan (osa esimiehistä jopa suuttui kritiikistä ja kosti sen sitten työtehtäviä jaettaessa ts. jos tuotannon työntekijät halusivat olla väleissä esimiesten kanssa niin oli parempi nuolla heidän persettä ja kunnolla). Tiedän myös tapauksia joiden ea-keskustelu kesti kokonaista 15 minuuttia kun esimies päätti sen sillä verukkeella, että työpisteessä kaivattiin jo kyseistä työntekijää. Tämän jälkeen nähtiin sitten joukoittain uusittavia ea-keskusteluja kun työntekijät valittivat huonosta kohtelusta, aivan aiheesta.

Ongelmia aiheutti myös se, että ea-keskusteluissa käytiin läpi palkkaukseen liittyvät seikat, ts. jaettiin henkilökohtaiset pisteet joiden mukaan sitten peruspalkkaa korotettiin. Tähän mennessä kaikki on siis hyvin, palkitaan heitä jotka tekevät työnsä moitteetta ja he jotka eivät tee eivät myöskään saa henkilökohtaista korotusta palkkaan mutta ongelmia aiheuttikin se, että esimiehet jakoivat järjestään kaikille liian huonoja pisteitä eli henkilö joka hallitsi hommansa täydellisesti saattoi saada huomattavasti heikommat pisteet kuin olisi ansainnut, joten tämä aiheutti jälleen uusintakierroksia ea-keskusteluissa koska eihän kukaan halua palkkaa mikä on kaikella tapaa osaamista heikompi. Miksi sitten näin toimittiin yleisesti koko yksikössä jossa olin töissä? Siksi koskapa tuotannon päälliköiltä oli annettu ohjeet ettei kireällä raamilla budjetoituja palkkakuluja saa ylittää joten jotta tältä vältyttäisi jaettiin esimiesten toimesta huonompia pisteitä työntekijöille jotta pysyttäisi selkeästi budjettisumman alapuolella. Lopulta tietenkin jäätiin koska kaikki eivät valittaneet päätöksistä tai osalle jäi kaikesta huolimatta alhaisempi palkka vaikka se uusintakierroksella saattoikin hivenen nousta.

Usein myös esimiesten jakama kritiikki työntekijää kohtaan oli epäasiallista. Saatettiin antaa kritiikkiä sen tähden koska työntekijä ei tehnyt muita kuin toimenkuvaansa kuuluvia tehtäviä (ongelmana saattoi olla se ettei työntekijälle oltu annettu kunnon opastusta muuhun tehtävään) tai saatettiin kritisoida ettei avustettu riittävästi muita (ongelmana vain tässä tapauksessa oli hyvin usein se, että työnkuormitus oli muutenkin jos sitä luokkaa, että muiden auttaminen oli mahdotonta koska juuri ja juuri selviydyttiin oman toimipisteen tai alan hommasta).

Eivät työntekijätkään tietty kaikessa olleet täydellisiä mutta työntekijöiden asenteeseen vaikuttaa paljon se millainen on esimiesten asenne alaisiinsa ja jos se on halveksuva ja vähättelevä niin epäilemättä tämä näkyy työskentelyssä tavalla tai toisella - ainakin osalla se näkyy ja osa sai myös kritiikkiä siitä mutta toisinaan tämä kritiikki oli laadultaan sellaista jossa esimies suoraan vittuili kiroillen alaisella ja joskus jopa muiden kuullen. Kaikkea muuta kuin asiallista toimintaa!

Tämä näistä keskusteluista, onneksi ei enää tarvitse kyseisen firman keskusteluihin ottaa osaa.

vlad.

 

[Flonaldo]

Olisi kysyttävää noista kehityskeskusteluista. Kannattaako niitä itse ehdottaa vai odottaa työnantajapuolen kutsua sellaiseen? Olisi tällä hetkellä paljonkin sanottavaa tuollaisessa.
Koskaan en missään työpaikassa ole tuollaista keskustelua läpikäynyt, eli jos joku voisi hieman valoittaa mitä siellä tehdään ja mistä asioista saa puhua ja mistä ei? Onko kirjoittamattomien sääntöjen vastaista kysellä lisää palkkaa?

Kyllähän se oman esimiehesi tehtävä on kyseinen keskustelu järjestää. Yleensä firman henkilöstöosastolta on ohjeet mihin aikaan vuodesta ja kuinka monta kertaa ne järjestetään. Samoin yrityskohtaisesti vaihtelee minkä sisältöisiä nuo ovat. Joissain firmoissa voi olla hyvinkin formaali, jossa käydään kohdat a, b, c jne. järjestyksessä läpi, joissain taas voi olla vain jokin hyvin yleinen pohja keskusteluille.

Samoin tietysti riippuu yrityksestä ja sen tavoista, mitä keskustelussa olisi tarkoitus puhua. Työntekijä voi aika vapaasti tietysti tuoda esille melkein mitä tahansa, mutta niiden asioiden vastaanotto taas riippuu yrityksestä ja esimiehestä. Aika paljon on lopulta henkilöistä ja henkilökemioista kiinni onko näillä keskusteluilla mitään merkitystä - olivat sitten firman ohjeet mitä tahansa.

Palkan osalta ainakin meidän yrityksessämme on hyvin selvä ohje, että kehityskeskustelussa tästä ei puhuta, vaan sille varataan oma tilaisuutensa. Toisista tavoista taas kertoo, että kun omalle alaiselleni tämän kerroin niin hän täysin ihmeissään totesi "No koskas siitä voidaan puhua?".

Itseäni vähän jännittää tämä tammikuu, kun edessä ovat ensimmäiset kehityskeskustelut viiden alaiseni kanssa. Sinällään uskon noista kyllä selviäväni hyvin, ja myös alaisteni olevan keskusteluiden jälkeen tyytyväisiä lopputulemaan. Olen jo aiemmin hyvin aktiivisesti pyrkinyt edistämään tiimini jäsenten työssä kehittymistään, koulusta valmistumista yms., vaikka en de facto ole ollutkaan heidän esimiehensä.

Yrittäkää kuitenkin ymmärtää pomojannekin, ihmisiä nekin vain ovat :-)

 

[J.Petke]

Kiperää pähkinää pukkaa. Aloittelin siis työt uudessa paikassa noin 2kk sitten kun vanhassa paikassa loppui kesätyöt. Nyt kuitenkin vanhasta paikasta yksi kaveri sanoi itsensä irti ja luultavasti minä saisin sen työn jos sitä hakisin. Viihdyin siinä vanhassa paikassa erinomaisesti ja työkaverit olivat loistavia, pomo oli mukava ja muutenkin homma sujui hyvin. Tässä uudessa paikassa on ihan mukava porukka mutta yhtä hyvin en ole viihtynyt kuin tuolla vanhassa. Ainoa ongelma tässä on se, että omatunto ei oikein antaisi minun irtisanoa itseäni tuolta uudesta paikasta kun olen vasta ollut siellä niin vähän aikaa.

Tässä nykyisessä työssä työsuhde muuttuu vakituiseksi vasta ensi vuonna ja tuossa uudessa hommassa luultavasti siihen menisi noin 3kk. Palkka olisi uudessa paikassa luultavasti n.100e parempi sekä työajat hieman kivemmat.

En mä tiedä, näin kirjoitettuna eihän tuossa ole edes kunnollisia vaihtoehtoja kun toisesta pidän noin paljon enemmän. Nooh.. Katsellaan.

 

[Iceman]

Alkaa maistua taas, uusi homma sovittuna - vihdoinkin.
Tulee varmasti kulttuurishokki kun surffailu ja aivoton klik-klikety-klik -homma vaihtuu oikeasti haastavaan ja työntäyteiseen aikaan. Tuskin maltan odottaa.

 

[DAF]

Aiemmassa duunissa, kun alaiskaartia oli melkoinenkin määrä (nykyään asiantuntijahommissa ei moista rastia ole), pidettiin kehareita puolivuosittain tai vuosittain. Minusta se oli hyvä tapa saada ihmiset puhumaan asioita, joita eivät muutoin työnsä ohessa koskaan kertoisi, ja kaipa hekin siitä keskustelusta aika paljon saivat. Taulukkopalkkaisessa työssä palkka ei ollut aiheena näissä, mutta työolot, koulutustarpeet, tulevaisuuden näkymät, ilmapiiri, itsensä muu kehittäminen, harrastaminen jne. kyllä, ja olivat ainakin minulle kovin hyödyllisiä keskusteluja. Suosittelen niin esimiehenä kuin työntekijänäkin varustautumaan hyvin näihin keskusteluihin, sillä tavoin niistä saa eniten irti. Pelkkä jutustelu ei välttämättä asioita kehitä, mutta kaiken voi tuoda julki, ja luottamuksen tulee säilyä molemmin puolin.

 

[Aurora]

Kiperää pähkinää pukkaa. Aloittelin siis työt uudessa paikassa noin 2kk sitten kun vanhassa paikassa loppui kesätyöt. Nyt kuitenkin vanhasta paikasta yksi kaveri sanoi itsensä irti ja luultavasti minä saisin sen työn jos sitä hakisin. Viihdyin siinä vanhassa paikassa erinomaisesti ja työkaverit olivat loistavia, pomo oli mukava ja muutenkin homma sujui hyvin. Tässä uudessa paikassa on ihan mukava porukka mutta yhtä hyvin en ole viihtynyt kuin tuolla vanhassa. Ainoa ongelma tässä on se, että omatunto ei oikein antaisi minun irtisanoa itseäni tuolta uudesta paikasta kun olen vasta ollut siellä niin vähän aikaa.

Tässä nykyisessä työssä työsuhde muuttuu vakituiseksi vasta ensi vuonna ja tuossa uudessa hommassa luultavasti siihen menisi noin 3kk. Palkka olisi uudessa paikassa luultavasti n.100e parempi sekä työajat hieman kivemmat.

En mä tiedä, näin kirjoitettuna eihän tuossa ole edes kunnollisia vaihtoehtoja kun toisesta pidän noin paljon enemmän. Nooh.. Katsellaan.

Eipä tuossa minusta ole paljon mietittävää, tärkeintä on tehdä niin kuin itsestä tuntuu parhaalta, eikä funtsia mitä joku muu ajattelee. Itselleni on ainakin ihan suoraan jo opiskellessa sanottu, että tottakai menette sinne, missä on paras palkka tai vakituinen työ, vaikka olisi muualle jo ehtinyt lupautua.

 

[pernaveikko]

Laitetaan tänne verokysymys. Vanha tuttu ukko kyseli taas josko kiinnostaisi heittää pikku keikka. Olen hänelle tehnyt pääsääntöisesti verokortilla ja tämäkin olisi sellainen.

Vaikka nyt olenkin "oikeissa töissä", niin voisihan sitä aivan hyvin heittää viikonlopuksi haalarit niskaan. Mutta, mutta.

Miten ihmeessä tuo sivutuloverotus oikein menee? Katselin verottajan laskuria ja näyttää siltä, että vaikka vuositulot olisivat mitkä, niin sivuprosentti pyörii aina vähintään kolmessakymmenessä.

Mikä helvetin järki tuossa on? Miksi en saa yhdellä vuositulorajalla tehdä mitä haluan? Itselle tulee ainakin sellainen mieleen, että valtio ei halua yhden ihmisen hamstraavan töitä itselleen, vaan ylimääräiset hommat annetaan jollekin työttömälle.

Toinen on kaiketi valvonnanvaikeus. Tässähän näkisinkin mahdollisuuden tehdä tämän. Tilaan itselleni uuden verokortin, missä on järkevä prosentti, silloin nykyinen lakkaa olemasta voimassa, mutta samapa tuo.

Tilaan vain työt tehtyäni uuden, mikä on taas voimassa. Jos vuoden mittaan tulee lisää tarvetta tehdä hommia, niin vanhaa korttia vilauttamalla voi taas ukolle tehdä.

Paitsi, että mitä tapahtuu sitten kun tämän vuoden verotusta aletaan laittamaan kasaan, silloinhan tuo varmaankin kai paljastuu? Vai paljastuuko edes, kyse nyt ei mistään kovin kummosista summista edes ole. Ainakaan en koe mitään rikosta tehneeni.

Päätyö + yksi keikka < summa mikä lukee päätyön verokortissa = olen veroni maksanut.

Toinen vaihtoehto on toki neuvotella siitä, että tekisi koko paskan vain pimeänä. Siitä ei ainakaan voi jäädä kiinni, jos vain saa työnantajan siihen suostumaan. Onko se sitten valtiolle järkevää?

 

[Jomppa]

Laitetaan tänne verokysymys. Vanha tuttu ukko kyseli taas josko kiinnostaisi heittää pikku keikka. Olen hänelle tehnyt pääsääntöisesti verokortilla ja tämäkin olisi sellainen...

...Miten ihmeessä tuo sivutuloverotus oikein menee? Katselin verottajan laskuria ja näyttää siltä, että vaikka vuositulot olisivat mitkä, niin sivuprosentti pyörii aina vähintään kolmessakymmenessä.

Jos oikein tulkitsin tuon alla olevan tekstin, niin maksat sillä pienemmällä veroprosentilla siihen asti kunnes vuosituloraja ylittyy.

Suora lainaus vero.fi sivulta:

"Jos sivutulokortissa on vuosikohtainen tuloraja, kukin maksaja toimittaa ennakonpidätyksen lisäprosentin mukaan vasta sitten, kun saman maksajan palkkiot ylittävät verokorttiin merkityn tulorajan. Muuten sovelletaan perusprosenttia."

Lisää tietoa löytyy vero.fi -> Vero-ohjeet -> Verotustietoa henkilöasiakkaille -> Ennkonpidätyksen toimittaminen -> 1. Verokortti -> 1.3 Sivutuloverokortti

 

[solamnic76]

Suomen väkiluku oli heinäkuussa 5 200 000. Työllisiä oli vuoden lopussa 2 458 000. Tämä tarkoittaa että kaikista tämän maan ihmisistä töissä oli 47,27%. Jokainen työssäkäyvä siis elättää itsensä lisäksi laskennallisesti kokonaan yhden sellaisen, joka ei ole töissä.

Hyvin menee.

Kyllä on syytä työn maistua meille kaikille.

 

[kimbe66]

Suomen väkiluku oli heinäkuussa 5 200 000. Työllisiä oli vuoden lopussa 2 458 000. Tämä tarkoittaa että kaikista tämän maan ihmisistä töissä oli 47,27%. Jokainen työssäkäyvä siis elättää itsensä lisäksi laskennallisesti kokonaan yhden sellaisen, joka ei ole töissä.

Hyvin menee.

Kyllä on syytä työn maistua meille kaikille.

Niin, ja tämä työllisten prosentuaalinen osuus tulee edelleen pienenemään tästä, kun nyt nämä todella suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, suuret yhtiöt siirtävät toimintojaan ulkomaille jne. Kyllä on parasta työn maistua.

 

[pernaveikko]

Kyllä on syytä työn maistua meille kaikille.

Eläkeläiset ovat kai kuitenkin pääsääntöisesti osallistuneet oman eläkkeensä kustannuksiin, pl. ehkä muuan Tony Halme. Ja mikä rikosuutinen nyt olikaan, missä oli epäiltynä 26-vuotias eläkeläinen.

 

[solamnic76]

Eläkeläiset ovat kai kuitenkin pääsääntöisesti osallistuneet oman eläkkeensä kustannuksiin, pl. ehkä muuan Tony Halme. Ja mikä rikosuutinen nyt olikaan, missä oli epäiltynä 26-vuotias eläkeläinen.

Eläkejärjestelmämme on sellainen, että maksamastasi eläkkeestä menee noin 1/5 omaan eläkkeeseesi, muut järjestelmään. Lisäksi kaikki nykyiset eläkeläiset saavat järjestelmästä roimasta enemmän ulos, kuin mitä ovat siihen maksaneet.

 

[laredo]

Täytyypä kokeilla (kun myyn Espanjan bisnekset poies) Suomessa sosiaalipummin eloa. Ei tule työ siellä maittamaan. Työkkäriin ja sossuun lomps, sitä ennen opisekelen lain tykkänään ja vaadin kaikki mahdolliset korvaukset. Jos en saa koulutusta vastaavaa työtä niin nou diil. Jos mut pannaan ns. pakkokurssitukseen niin sinne menen mp3-soittimien kanssa. Karenssit ei haittaa, tänä aikana voi sossusta hakea samat rahat.

Tällainen urasuunnitelma minulla muutaman vuoden päästä.

 

[repe_joke]

Tämä on ehkä oikea ketju kysyä seuraavaa: Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, jos vaihtaa työpaikkaa?

Itselläni on siis nyt tilanne, että minulle on tarjottu työpaikkaa Riihimäeltä, jossa asun. Ja vieläpä samalla palkalla, kuin millä teen tällä hetkelä töitä Espoossa.
Ongelma on siinä, että viihdyn nykyisessä työpaikassani todella hyvin, ja työkaveritkin on mahtavia.
Onko siis mitään järkeä vaihtaa paikkaan, jonka mielekkyydestä ei ole mitään tietoa, ja työkaveritkin voi olla ihan mitä vaan?

Plussat uudessa työssä on nähdäkseni seuraavat:
Uudet haasteet
Lyhempi työmatka
Lyhemmät työvuorot (nykyään teen arkena 16h vuoroja, uudessa olisi 8h vuorot)

Nykyisessä:
Hyvät työkaverit.
Työ jonka osaan, ja joka ei maistu ainakaan vielä puulta.
Pitkät vapaat (joka kyllä tulee pitkien vuorojen kustannuksella).

Negatiivisia uudessa:
Lomakertymä nollautuu (lähinnä talviloma häviää).
Vasta koeajan jälkeen kk-palkalle.
Työkavereista saa tietoa vasta pääsee aloittamaan työn teon, ja silloin se on jo liian myöhäistä, jos siellä tyyppejä, joilla on pää täynnä ulosteita.

Negatiivisia nykyisessä:
Pitkähkö työmatka.

Pitkät työvuorot on sekä positiivinen, että negativiinen asia.

Mitä muuta pitäisi vielä ottaa huomioon? Painin tämän asian tällä hetkellä aika pahasti, ja kaikki huomioon otettavat seikat olisi hyvä saada kyllä mukaan.

 

[Erämaan kettu]

Nykyisessä:
Hyvät työkaverit.
Työ jonka osaan, ja joka ei maistu ainakaan vielä puulta.
Pitkät vapaat (joka kyllä tulee pitkien vuorojen kustannuksella).

Kai noihin nykyisen työpaikkasi plussiin on pakko sentään lisätä, että työpäivinä voit viettää sentään suurimman osan ajasta jossain muualla kuin Riihimäellä.

 

[repe_joke]

Kai noihin nykyisen työpaikkasi plussiin on pakko sentään lisätä, että työpäivinä voit viettää sentään suurimman osan ajasta jossain muualla kuin Riihimäellä.

Itse kyllä viihdyn Riihimäellä ihan hyvin. Tosin viihdyin myös Helsingissä ja Varkaudessakin, että ehkä minä olen kameleontti, joka viihtyy siellä missä milloinkin asuu.
Ja tosiaan, jos en viihtyisi Riihimäellä, niin ei asiaa tarvitsisi edes harkita.

 

[AnaMasa]

Onko siis mitään järkeä vaihtaa paikkaan, jonka mielekkyydestä ei ole mitään tietoa, ja työkaveritkin voi olla ihan mitä vaan?

Työpaikan vaihtaminen on lähes aina kokonaisuuteena hyvä asia. Pelkkä muutoskokemus itsessään kasvattaa ja opettaa, vaikka vaihtaisi jollain mittarilla huonompaankin. Tuon työmatkan ja saman palkan takia en miettisi itse hetkeäkään, varsinkaan kun uusi paikka ei välttämättä ole huonompi. Isolta tuntuvaa päätöstä voi aina keventää teroittamalla itselleen, että kyllä sieltä aina pois pääsee.

Työkavereista saa tietoa vasta pääsee aloittamaan työn teon, ja silloin se on jo liian myöhäistä, jos siellä tyyppejä, joilla on pää täynnä ulosteita.

Tämä on ihan aiheellinen pelko. Persläpiä on joka paikassa, mutta jos vertaa Riihimäen ja pk-seudun ympyröitä, niin toisessa lienee sen verran pienemmät ja köh.. maanläheisemmät piirit, että tietynlaisen aineksen esiintyminen on todennäköisempää. Jos tässä asiassa käy pahasti, niin sekin on pitkälti itsestä kiinni, että miten idioottien antaa itseensä vaikuttaa.

Mitä muuta pitäisi vielä ottaa huomioon?

Lähtisin vielä miettimään, että miten käyttää työmatkoista vapautuva vapaa-aika. Jos se tulisi kulumaan telkkarin tms. kanssa, niin sama kai se on junassakin istua. Olisiko Riihimäellä jotain kehittävää, iltakouluja (Riihimäen AKK), urheilua tai muuta, jolla nostaa vapaa-ajan arvoa?

 

[pernaveikko]

Lähtisin vielä miettimään, että miten käyttää työmatkoista vapautuva vapaa-aika.

Vaikka tämä ei varsinaisesti tähän asiaan liity, niin totean, että mikä ihme suomalaisissa on kun työmatkaa ei voi käyttää hyödykseen? Edes ilmaisjakelulehtiä ei läheskään kaikki lue, Hesarin näkee ehkä kerran kuukaudessa ja kirjoja pari kolme.

Bussissa kuulema tulee joillekin huono olo, mutta ei kai junassa nyt kenellekään voi? Hesari on erittäin helppo luettava missä vaan, opetelkaa hyvät kanssapalstalaiset.

Täytyy silti sanoa, että ei se työmatkaaminen niin hauskaa tai kehittävää kuitenkaan ole, että miettisin repen tapauksessa myöskään hetkeäkään.

Työkaverit ovat minulle vain välttämätön paha ja olen aina pitänyt niihin mahdollisimman etäiset välit, siksi en niistä osaa sanoa sen enempää. Riippuu toki työstä, minkä verran niiden kanssa joutuu olemaan. Koneen ääressä sermin takana kun saa olla rauhassa, niin sitten on kaikki hyvin.

En koskaan käy pikkujouluissa tai kysele/kerro mitä tapahtui viikonloppuna. Se ei silti tee minusta mitään murjottavaa junttia. Asialliset hommat kun voi hoitaa tietämättä missä itse kukin vietti pari vapaapäivää. Mutta kuten sanottu tuo onnistuu lähinnä vain toimistohommissa.

 

[Alamummo]

Vaikka tämä ei varsinaisesti tähän asiaan liity, niin totean, että mikä ihme suomalaisissa on kun työmatkaa ei voi käyttää hyödykseen? Edes ilmaisjakelulehtiä ei läheskään kaikki lue, Hesarin näkee ehkä kerran kuukaudessa ja kirjoja pari kolme.

Bussissa kuulema tulee joillekin huono olo, mutta ei kai junassa nyt kenellekään voi? Hesari on erittäin helppo luettava missä vaan, opetelkaa hyvät kanssapalstalaiset.

Omalta osaltani kommentoin, että mulla on tapana lukea Hesari jo aamulla kotona ja lyhyen työmatkan käytän lähinnä funtsimalla päivän duuneja ja ikäänkuin siirryn kotiminästä duuniminäksi matkan aikana. Vaikka istun/seison näennäisen passiivisena niin pää höyryää työasioita ja käytän matkan tällä tavalla hyödykseni. Varmasti aika moni muukin tekee niin. Joillekin työmatka saattaa olla päivän ainoa rauhallinen hetki, jolloin on mukava vain olla ja tyhjentää mieli vaikka musiikkia kuunnellen. Kukin tyylillään!

 

[Rocco]

Työt maistuu tällä hetkellä aivan paskalle... Firman muutokset ovat parissa viikossa tuhonneet pian 15 vuotta pystyssä olleen osastomme, ja nyt sitä askel kerrallaan ajetaan alas. Minä ja vajaat 20 muuta ollaan tehty pirusti töitä ja kouluttauduttu että olemme osastolle päässeet, mutta nyt meitä ollaan hilaamassa puhelinmyyntiin. Jeah... todella motivoivaa ja kannustavaa.

 

[Väsyneet Kädet]

Just nyt ei mitenkään tajuttoman hyvin hommat maistu.. Loma alkaa tämän päivän jälkeen, ja keikkatyöstä kotiuduin vähän ennen kolmea viime yönä.. Eli nukkua tahtoisin. No, kyllähän tuon muutaman tunnin vielä sinnittelee.

 

[Suomi-Salama]

Kolmas päivä loman jälkeen menossa, eikä oikein nappaisi. Johtuu tosin siitäkin, että kesällä meillä on poikkeusjärjestelyt, enkä tee varsinaisesti ns. omia hommiani. Ajatukset harhailevat, tekisi mieli ulos aurinkoon, jne... Mutta onneksi on Jatkoaika!

 

[DAF]

Laitetaan tänne verokysymys. Vanha tuttu ukko kyseli taas josko kiinnostaisi heittää pikku keikka. Olen hänelle tehnyt pääsääntöisesti verokortilla ja tämäkin olisi sellainen.

Vaikka nyt olenkin "oikeissa töissä", niin voisihan sitä aivan hyvin heittää viikonlopuksi haalarit niskaan. Mutta, mutta.

Miten ihmeessä tuo sivutuloverotus oikein menee? Katselin verottajan laskuria ja näyttää siltä, että vaikka vuositulot olisivat mitkä, niin sivuprosentti pyörii aina vähintään kolmessakymmenessä.

Mikä helvetin järki tuossa on? Miksi en saa yhdellä vuositulorajalla tehdä mitä haluan? Itselle tulee ainakin sellainen mieleen, että valtio ei halua yhden ihmisen hamstraavan töitä itselleen, vaan ylimääräiset hommat annetaan jollekin työttömälle.

Toinen on kaiketi valvonnanvaikeus. Tässähän näkisinkin mahdollisuuden tehdä tämän. Tilaan itselleni uuden verokortin, missä on järkevä prosentti, silloin nykyinen lakkaa olemasta voimassa, mutta samapa tuo.

Tilaan vain työt tehtyäni uuden, mikä on taas voimassa. Jos vuoden mittaan tulee lisää tarvetta tehdä hommia, niin vanhaa korttia vilauttamalla voi taas ukolle tehdä.

Paitsi, että mitä tapahtuu sitten kun tämän vuoden verotusta aletaan laittamaan kasaan, silloinhan tuo varmaankin kai paljastuu? Vai paljastuuko edes, kyse nyt ei mistään kovin kummosista summista edes ole. Ainakaan en koe mitään rikosta tehneeni.

Päätyö + yksi keikka < summa mikä lukee päätyön verokortissa = olen veroni maksanut.

Toinen vaihtoehto on toki neuvotella siitä, että tekisi koko paskan vain pimeänä. Siitä ei ainakaan voi jäädä kiinni, jos vain saa työnantajan siihen suostumaan. Onko se sitten valtiolle järkevää?

Tämä aihe jaksaa usein huvittaa, tai varsinkin kun kyse on ylitöistä. "Ei niitä kannata tehdä kun valtio vie niin paljon suuremman osan kuin muusta työstä". Verotus ei sivu- tai ylityön osalta poikkea mitenkään siitä päätoimen verotuksesta - lopullisessa verotuksessa, tietysti marginaaliveroaste on yleensä korkeampi kuin se kokonaisprosentti, niinhän se progressiivinen verotus toimii. Siinäkään sen ylityöeuron vero ei kuitenkaan ole erilainen kuin säännöllisen toimen.

Se. mitä verokortissa sitten lukee riippuu verokortin muodosta (joissain tapauksissa pelkkä vuosiraja, joissain viikko tai kuukausi, tai sitten verokortin voi jakaa useampaan korttiinkin), mutta kansalaiset eivät kyllä tajua ikinä, että kyse on _ennakonpidätyksestä_, ei _lopullisesta verotuksesta_. Koko veron määräsi pystyt laskemaan nettilaskureillakin ja hakemaan sieltä kautta sen summan, mitä sen vuoden lopussa pitäisi olla. Ja jos jää vajaaksi, sitten maksetaan lopullisen verotuksen myötä jälkiveroa. Ei se sen kummempaa ole.

 

[pernaveikko]

mutta kansalaiset eivät kyllä tajua ikinä, että kyse on _ennakonpidätyksestä_, ei _lopullisesta verotuksesta_. Koko veron määräsi pystyt laskemaan nettilaskureillakin ja hakemaan sieltä kautta sen summan, mitä sen vuoden lopussa pitäisi olla. Ja jos jää vajaaksi, sitten maksetaan lopullisen verotuksen myötä jälkiveroa. Ei se sen kummempaa ole.

Kyse on pitkälti siitä, että jos vaikka kahta työtä tekee saman aikaan, niin kyllä niiden ylimääräisten tulojen pitää sitten myös helposti näkyä samantien. Ei se sen kummempaa ole.