Heh. Kumma jätkä minä olen, ei voi muuta sanoa. Alla vakiduuni isossa talossa ja vasta koeaika menossa, mutta olen jo aivan kypsä. Ei vain kiinnosta yhtään tällainen. Korulauseita ja selän takana puhumista, palavereja diibadaabasta ja hengennostatuspuheita, arvosteluja. Menen vaikka mielummin duunarihommiin ja kehitän liikeidean itselleni. Tämä on nähty. Nyt kun vain löydän sopivan väliaikaishomman itselleni ja sitten yrittäjäksi tähtäimenä tehdä työtä, jolla on tarkoitusta. Ei nyt sentään kapiaiseksi, mutta lainasinpa vain iskevää slogania.
Kaikki kunnioitus niille, jotka jaksavat vääntää epäkiitollisessa työssä vuodesta toiseen. Mulle se ei sovi. Palkka ei motivoi tippaakaan, ellei tehtävä natsaa, se on nähty. Enkä edes karta duunarihommia, päinvastoin teen niitä mielummin kuin jotain pintakoreaa paskanjauhantaa.
Mitä minä sitten haluaisin tehdä? Ei silläkään niin suurta väliä ole, kunhan vain itse duuni liittyy johonkin kiinnostavaan. Esim. vaatteet, farkkukauppa miehille. Kahvila. Mainosmatskua, taittamista. Jotain, mikä sytyttää ja mitä tekee intohimolla! Jään odottamaan mielenkiinnolla, minne elämä heittää.
Uhh. Helpotti jossain määrin. Anteeksi.