Kirjoitin tänne jo aiemmin tässä että minulla on joitakin pakkoajatuksia. Ne voi olla ihan ihmeellisiäkin, mutta ei niitä ihan hirveästi ole. Joskus tulee pakkoajatuksia mieleen ja olen ottanut ne kyllä puheeksi psykiatrisen hoitajankin kanssa.
Ne voi olla jopa jotain vähän väkivaltaisiakin ajatuksia, mutta taustalla on lähinnä pelko ja ne aiheuttaa minulle enemmänkin ahdistusta. Ja sitten heti ajattelen että en nyt oikeasti niin tee. En tiedä mistä ne mieleen tulee mutta onhan nyt jokaisella toisaalta oikeus ajatella mitä haluaa kunhan ei toteuta ajatteluitaan. Enkä nyt niin sairas ole mutta joskus tulee vähän ihmeellistä tajunnan virtaa, ne on kai pakkoajatuksia. Mutta kun en osaa hallittakaan ajattelua ihan täysin. Ja kuka osaisikaan?
Enemmänkin niissä on sellaista pelkoa taustalla. On ahdistusta siitä että minäkö mukamas jotain pahaa haluaisin jollekin tehdä ja ajattelen sitten sitä. En halua oikeasti. Mutta nämä pakkoajatukset on otettu jo psykiatrisella poliklinikalla käsittelyyn.
Ne voi olla jopa jotain vähän väkivaltaisiakin ajatuksia, mutta taustalla on lähinnä pelko ja ne aiheuttaa minulle enemmänkin ahdistusta. Ja sitten heti ajattelen että en nyt oikeasti niin tee. En tiedä mistä ne mieleen tulee mutta onhan nyt jokaisella toisaalta oikeus ajatella mitä haluaa kunhan ei toteuta ajatteluitaan. Enkä nyt niin sairas ole mutta joskus tulee vähän ihmeellistä tajunnan virtaa, ne on kai pakkoajatuksia. Mutta kun en osaa hallittakaan ajattelua ihan täysin. Ja kuka osaisikaan?
Enemmänkin niissä on sellaista pelkoa taustalla. On ahdistusta siitä että minäkö mukamas jotain pahaa haluaisin jollekin tehdä ja ajattelen sitten sitä. En halua oikeasti. Mutta nämä pakkoajatukset on otettu jo psykiatrisella poliklinikalla käsittelyyn.