Synkkä uhka junnujen jalostuksessa?

[Fordél]

... Se, että Korhonen oli mukana jokaisessa U18-tapahtumassa ja Lehterä ei yhdessäkään, todistaa melkolailla kiistatta, että Ville oli vielä tuossa ikäluokassa huomattavasti Lehterän edellä.

Kaudella 05-06 Ville joutui sitten pelaamaan SM-liigaa pienessä roolissa ja Lehterä sai takoa pinnoja A-nuorten sarjassa. Tästä oli seurauksena se, että seuraavalla kaudella Jori ajoi Villen ohi ja on nyt jo selvästi edellä.

Niin kun juuri tästä on ollut kyse. Ei mulla ole hajuakaan siitä mitä kaverit ovat tehneet joskus F-junnujen Hippokisoissa yms, mutta pari kautta ennen siirtymistä liigaan näyttivät, että Lehterällä on aivan eri tavalla potentiaalia mitä tulee hyökkäyspeliin kuin Korhosella. Muuten Korhonen ja Lehterä ovat varmasti hyvin tasaisia paketteja, mutta nuo ratkaisut hyökkäyspäässä ovat ne, jotka erottaa nämä kaksi. Kun tehoja tulee jo nuoressa iässä, on paljon helpompi nousta seuraaville askelille kun taas tuollaisena tasapaksumpana pakettina Korhosen tie liigaan tulee olemaan ja on jo ollutkin paljon pidempi.

 

[Kunto]

En silti jaksa millään uskoa, että samoissa olosuhteissa Korhosesta olisi kehittynyt saman tason pelaaja kuin Lehterästä, koska Korhosella ei yksinkertaisesti ole pelaajana niitä samoja ominaisuuksia kuin Lehterällä. Ovat eri tyylisiä pelaajia. En sano, etteikö Korhosellakin olisi potentiaalia nousta liigapelaajaksi, mutta ei samassa roolissa kuin Lehterällä.

Tottakai Korhosen suhteen on tehty virheitä Ilveksen suunnalta, mutta myös pelaajan itsensä pitää kantaa asiasta vastuuta. Hän on loppupeleissä se, joka ratkaisee mitä urallaan haluaa tehdä. Nyt oikea paikka olisi Mestis enkä ymmärrä miksi siellä liigaringissä pitää väkisin roikkua. Kannattaisi tehdä rohkeampia ratkaisuja kuten esim. Huhtala, Enlund ja Lehterä ovat tehneet.

Miksi ihmeessä Korhosen pitäisi yrittää pelata samaa roolia kuin Lehterä? Eihän Jere Lehtinenkään pelannut ikinä yhtä hyvin sentterin roolissa kuin Saku Koivu, mutta moni asiantuntija ottaa Jeren vähintään yhtä mielellään tähtijoukkueeseensa kuin Sakunkin. Lehterä on monella osa-alueella Villeä edellä, mutta on myös monta osa-aluetta missä Ville on selkeästi edellä Lehterää. Nuoremmissa ikäluokissa Reijo Ruotsalainen halusi tulla katsomaan Ville Korhosta, koska Reksa sai vihiä, että Tampereen seudulla on kaveri, jonka luistelulahjakkuudesta tuli mieleen Reksan taidot.

Totta kai nuorillakin on omat vastuunsa, mutta kaipa pojat olivat sitten helposti jymäytettävissä, kun toimiston seinälle ripustettiin kultakehyksinen taulu, jossa julistettiin Ilves & Poika ja Akatemia julistuksia. Mutta eikö kyseessä ole myös Ilveksen sijoitus ja sijoituksesta huolehtiminen?

Huhtala lähti, koska ei nähnyt paikkaa Saken joukkueessa. Ja voin myös tässä kertoa, että Ipan kasiseiskat yrittivät kovastikin houkutella puolitoista vuotta sitten kaveriansa Jonas Enlundia Ipaan. Jonas varmaan tänä päivänäkin kiittelee sitä, ettei Ilves ikinä ottanut yhteyttä.

Minun huoltani lisää se, että kun tällä palstalla esittelin 3-4 vuotta sitten tulevaisuutta ja kerroin näistä lupaavista ikäluokista, niin nyt voin tuoda hieman huolestuttavampia uutisia. Nuoremmissa ikäluokissa on vaikeuksia saada joukkueita kasaan. Huipputehdas ei työstä läheskään samanlaista lahjakkuutta. Liekö sitten motivaation lasku siitä, ettei Ilves Hockey Oy halunnut tehdä nuorten kanssa kehitystyötä. Mutta vielä meillä on tulossa tulevilta ikäluokilta paljon huippulupauksia ja nämä tulevat mahdolliset ongelmat näkyvät tavallisille kannattajille vuosien päästä.

Meillä on omat öljykentät, mutta emme osaa jalostaa öljyä. Haemme mieluummin 10 litran bensakanistereilla Jetistä bensaa.

 

[Fordél]

Miksi ihmeessä Korhosen pitäisi yrittää pelata samaa roolia kuin Lehterä? Eihän Jere Lehtinenkään pelannut ikinä yhtä hyvin sentterin roolissa kuin Saku Koivu, mutta moni asiantuntija ottaa Jeren vähintään yhtä mielellään tähtijoukkueeseensa kuin Sakunkin. Lehterä on monella osa-alueella Villeä edellä, mutta on myös monta osa-aluetta missä Ville on selkeästi edellä Lehterää. Nuoremmissa ikäluokissa Reijo Ruotsalainen halusi tulla katsomaan Ville Korhosta, koska Reksa sai vihiä, että Tampereen seudulla on kaveri, jonka luistelulahjakkuudesta tuli mieleen Reksan taidot.[/B]

Olenko jossain sanonut, että Korhosen pitäisi pelata samaa roolia? Ei tietenkään, koska Korhosen taidot eivät siihen riitä. Tärkeintä on, että jokainen hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kehittää heikkoudet niin etteivät ne haittaa pelaamista. Tosin Korhosen kohdalla en usko, että kiekollisia taitoja voidaan kehittää niin paljon, että ne riittäisivät eurooppalaisia kaukaloja pidemmälle. Kuitenkin Mestis olisi se paikka, jossa Korhosenkin kiekollisia taitoja voisi kehittää parhaiten. Liigassa se vaatisi nousua kolmoskenttään ja erikoistilannevastuuta, mutta joukkueessa, joka kait tähtää suoraan pudotuspelipaikkaan, se ei ole oikein mahdollista.

Korhonen on edeleen mun mielestä hyvin tyypillinen suomalainen nykykiekkoilija, jolla luistin kulkee ja työmoraali sekä asenne ovat kunnossa. Heitä tarvitaan ilman muuta menestyvässä joukkueessa, mutta hienoa, että edelleen tulee Lehterän ja Lindgrenin kaltaisia taitopelaajia, jotka pystyvät omilla ratkaisullaan kääntämään otteluita. Maalintekotaito ja maalipaikkojen järjesteleminen on se mitä suomalainen kiekkoilu kipeiten kaipaa. Tarvimme lisää uusia selänteitä.

Mutta se tästä keskustelusta ettei mene jankkauksen puolelle. Paljon on tullut hyviä argumentteja ja kiitos niistä. Valaisivat mulle kyllä melkoisesti tapausta Korhonen.

 

[Fordél]

Väärin. 04-05 oli Korhosen viimeinen kausi ennen liigaan siirtymistä, ja silloin hän oli vielä valovuoden Lehterän edellä.

Nää "väärin" julistukset ovat kyllä aina parhaita kun kyse on kuitenkin jollain tapaa "makuasioista". Mun mielestä Korhonen ei ollut mitenkään valovuotta edellä, jos oli edellä juuri ollenkaan. Mutta sulla on toki oikeus tuohon näkökantaan ja piä ihmeessä se.

 

[Fordél]

Mihin perustat tämän kaikkia tilastoja, maajoukkuevalintoja ja käytössämme olevia asiantuntijalausuntoja vastaan sotivan kannan, kun et kuitenkaan itse ole nähnyt pelejä tuolta aikakaudelta?

Mihin asiantuntijalausuntoihin te olette näkökantanne perustelleet?

Itse perustan näkökantani havantoihini, kirjoituksiin ja tilastoihin. Tulkintakysymyksiä tietysti kaikki noista, mutta siksi tämä keskustelu niin vilkkaana käykin kun absoluuttista totuutta ei asiasta ole olemassa.

 

[Fordél]

Öh, jos et ole sattunut huomaamaan, niin meillä on tässä keskustelussa aktiivisesti mukana asiantuntija, joka on seurannut kyseisen ikäluokan suomalaisia kärkipelaajia erittäin läheltä monen vuoden ajan.

En tiedä kuka on minkäkin nimimerkin takana ja se kait palstan sekä näiden nimimerkkien idean onkin.

Havaintoihisi? Kävit siis sittenkin katselemassa junnupelejä noihin aikoihin? Tilastoihin? Mistä löydät vertailukelpoisia tilastoja, kun Ville on lähes jokaisessa ikäluokassa pelannut vähintään yhtä vuotta vanhempien joukkuekaverien ja vastustajien kanssa kuin Jori? Ainoa johtopäätös, joka tilastojen pohjalta voidaan tehdä, on se, että Ville on ollut aina vuotta aiemmin seuraavan portaan tasolla.

Olenko jossain sanonut, että en ole nähnyt miesten otteita? Kirjoitin vaan, että noista "hippokisa-ajoista" mulla ei ole mitään näkymystä parivaljakon tasosta. Olen nähnyt kaudelta 2005 otteita molemmilta enkä niiden perustella allekirjoita väitettä, että esim. edellisellä kaudella Korhonen olisi ollut valovuoden edellä Lehterää. Tämä on oma vaatimaton näkökantani asiaan.

Korhonen on ehkä ollut vuotta aikaisemmin sillä seuraavan portaan tasolla, mutta se ei tarkoita, että olisi selvästi lahjakkaampi kuin toisessa seurassa pelaava kaveri. Ja mihin tuo kiirehtiminen on sitten lopulta johtanut? Kumman kehitys polkee nyt paikallaan? Ehkä siellä taustalla ei ollut kuitenkaa tarpeeksi tasapainoinen paketti, joka olisi kantanut kunnon läpimurtoon liigajäillä. Tämä on toki vain jälkikäteen johdettu ajatus. Tuskin täällä kirjoittelisin amatöörinä, jos olisi tuon asian nähnyt jo vuosia sitten.

Ja olen koko ajan toitottanut, että kun puhun lahjakkuudesta olen tässä tarkoittanut kiekollista lahjakkuutta. Kyllähän sen sokeakin näkee esim. millä tasolla Korhosen luistelu on jo vuosia ollut. Harmi vaan, että pelkällä luistelulla ei pelejä ratkaista.

 

[Mad Dog]

En tiedä kuka on minkäkin nimimerkin takana ja se kait palstan sekä näiden nimimerkkien idean onkin.

En tiedä minäkään.

Eikä kai ole tarkoituskaan tietää. Riittää kun lukee, mitä mies kirjoittaa, niin oivaltaahan siinä, että: "Ohhoh, onpas tällä kaverilla paljon tietoa!" (tai sitten päinvastoin "Luuloja kyllä riittää, vaan eipä faktaa edes kotitarpeiksi!"; näinhän käy toistuvasti mm. erään ilves.comin uutteran kynäniekan kanssa.)

Se, mitä kirjoittaa, määrittelee nimimerkin kokonaisuudessaan. Eipä tätä asiaa sen kummallisemmaksi pidä vääntää...

 

[Kunto]

Ja mihin tuo kiirehtiminen on sitten lopulta johtanut? Kumman kehitys polkee nyt paikallaan?

Kuka kiirehti? Muista, että A-junnujen porteille saattelee Ilves ry, sen jälkeen kehittymisestä vastaa Ilves Hockey Oy.

Ilves Hockey on puolestaan sitten tuonut näitä ylitsepääsemättömiä esteitä pojille tyyliin Bonsignoren pakkopeluuttaminen, jonka ansiosta Tommi Huhtala pudotettiin nuorten kisaringistä.

Jos Korhosta ja Sandellia olisi peluutettu tasaisesti 12 minuuttia per peli Tampere Cupista asti, täällä olisi hyvin harva joka haikailisi Malmströmin, Peltolan tai edes Miikka Männikön perään. Sen sijaan tuolla säästyneellä 300 000 eurolla oltaisiin voitu signata vaikka liigan kallein pakki tai vaikkapa kaksi kovaa nimeä.

 

[Fordél]

Jos Korhosta ja Sandellia olisi peluutettu tasaisesti 12 minuuttia per peli Tampere Cupista asti, täällä olisi hyvin harva joka haikailisi Malmströmin, Peltolan tai edes Miikka Männikön perään. Sen sijaan tuolla säästyneellä 300 000 eurolla oltaisiin voitu signata vaikka liigan kallein pakki tai vaikkapa kaksi kovaa nimeä.

Sinänsä turha verrata Korhosen ja Sandellin peluutusta Peltolaan, sillä kumpikaan nuoremmista ei ole sentteri. Sen sijaan Mattilan vertailu Peltolaan ja varsinkin Koreisiin on järkevämpää, sillä jälkimmäisessä kohtaavat pelipaikka ja rooli. Tulevat pelit sitten näyttävät onko Koreis selvästi Mattillaa tässä roolissa parempi. Sen sijaan Peltolaan verratessa voidaan sanoa, että onneksi päästiin konkarista eroon, sillä jarrutti suotta junnun nousemista pelaavaan kokoonpanoon.

Sandellia ja Korhosta kannattaa mun mielestä verrata Malmströmiin, jossa kohtaa jotenkin rooli, mutta varsinkin pelipaikka. Tämän taistelun voittavat molemmat nuoret 100-0 ja hyvä, että tästäkin "vahvistuksesta" päästiin eroon. Sen sijaan vertailu Männikköön on ongelmallisempaa. Männikkö hankittiin tänne maalintekijäksi, mutta tässä roolissa hän on epäonnistunut. Muutenkin pelaaminen on ollut hyvin tehotonta surffailua, joten vaikka suoranaisesti Korhosesta ja Sandellista ei olisi Männikön tonttia paikkaamaan, pitäisi mielestäni heille antaa mahdollisuus ylemmissä kentissä ja passittaa Männikkö vaikka katsomon puolelle.

 

[PJx]

Hiukkasen hämmentää ajatusmalli, että junnutähdestä tulisi automaattisesti kelpo pelaaja kovempiin peleihin. Käytännössä jokaisella pelaajalla on heikkouksia, jotka estävät tietyllä tasolla isomman kehityksen. Osan niistä voi nähdä tarkkasilmäinen jo hyvissä ajoin. Tällaiselle tavalliselle tallaajalle kehityksen pysähtyminen tulee "yllätyksenä". Onneksi siihen on mahdollisuus varautua.

Ihan konkreettisesti tämä tulee esiin jo poikien vaihtaessa nuoremmasta C:stä C:hen: osa nostaa tasoaan oleellisesti ja toiset painuvat aivan yöhön yhdessä kesässä. Suurin selitys lienee, että peli muuttuu sen verran, että pojalta kaivataan vähän "lisäominaisuuksia". Aina kun vaatimukset muuttuvat, tapahtuu sama. Lisäksi joku saattaa pystyä kehittämään itseään enemmän kun aiemmin vähempi osa resursseista on ollut käytössä.

Näistä syistä johtuen, pidän johtopäätösten tekoa yksittäistapausten pohjalta hieman riskaabelina. Toki, jos lisäksi analysoi, mikä on tehnyt yhdestä "menestyjän" ja toisesta "paikallaanpolkijan", niin analyysiin tulee hieman syvyyttä. Olisiko mahdollista, että liike olisi erottanut pojat junnuvuosinaan, mutta sen jälkeen moni muu osa-alue on nostanut suhteellista merkitystään (junnukiekko on pitkälti päätöntä kouhottamista).

 

[Kunto]

Sinänsä turha verrata Korhosen ja Sandellin peluutusta Peltolaan, sillä kumpikaan nuoremmista ei ole sentteri.

Tää nyt menee jo off-topic, mutta molemmat pelasivat junnuina pitkään senttereinä. Jopa enemmän sentterinä kuin laidassa. Peltola heitto on siinä mielessä oikeutettua, että Peltolan viimeisessä paikallismatsissa, jossa Peltola törmäili urakalla, nosti Sakke hänet päätöserään Bishain laidalle. Peltola oli edellispäivänä reeneissä todennut, kun kuuli että pelaa seuraavana päivänä, että siitä ei varmaan hyvää seuraa. No ei seurannut. Sakella ei ollut edes halua laittaa siinäkään pelissä nuorta kokeeksi korkeammalla, vaikka itse peli oli erittäin puuduttavaa Ilvekseltä. Sakke olisi varmasti halunnut pitää Peltolan myös loppukauden.

Pojat ovat tietenkin yksittäistapauksia, mutta sitä eivät ole toistuvat pelit. Säännönmukaisesti nuoret päivän pelitapahtumista huolimatta löytävät itsensä viltistä. Viime pelissä, jossa nelonen oli pirtein osa Ilvestä, penkki kutsui vaihdon jälkeen, jossa Sandell irtosi omasta varjostajastaan ja karkasi melkein läpiajoon. Pakki heittäytyi ja sai pyyhkäistyä taaimmaisen jalan nurin. Tuloksena penkitys... 38. kerran tällä kaudella.

Perttu ei olisi tänä vuonna pystynyt läpilyöntiin Ilveksessä.

 

[Kunto]

Lisätään vielä pari argumentteja omien puolesta:

Ostoporukassa, jossa esim. 10-11 hyökkääjää on kokeneita (usein muualta), löytyy viimeistään tammikuussa 2-5 hyökkääjää, jotka tietävät, etteivät he pelaa seuraavalla kaudella Ipassa. Heistä joidenkin moraali laskee romahtaen pelata Ipalle.

Toinen on kolmen ulkin kiintiö

 

[Ragulin]

Olenko jossain sanonut, että Korhosen pitäisi pelata samaa roolia? Ei tietenkään, koska Korhosen taidot eivät siihen riitä. Tärkeintä on, että jokainen hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kehittää heikkoudet niin etteivät ne haittaa pelaamista. Tosin Korhosen kohdalla en usko, että kiekollisia taitoja voidaan kehittää niin paljon, että ne riittäisivät eurooppalaisia kaukaloja pidemmälle. Kuitenkin Mestis olisi se paikka, jossa Korhosenkin kiekollisia taitoja voisi kehittää parhaiten. Liigassa se vaatisi nousua kolmoskenttään ja erikoistilannevastuuta, mutta joukkueessa, joka kait tähtää suoraan pudotuspelipaikkaan, se ei ole oikein mahdollista.

Korhonen on edeleen mun mielestä hyvin tyypillinen suomalainen nykykiekkoilija, jolla luistin kulkee ja työmoraali sekä asenne ovat kunnossa. Heitä tarvitaan ilman muuta menestyvässä joukkueessa, mutta hienoa, että edelleen tulee Lehterän ja Lindgrenin kaltaisia taitopelaajia, jotka pystyvät omilla ratkaisullaan kääntämään otteluita. Maalintekotaito ja maalipaikkojen järjesteleminen on se mitä suomalainen kiekkoilu kipeiten kaipaa. Tarvimme lisää uusia selänteitä.

Mutta se tästä keskustelusta ettei mene jankkauksen puolelle. Paljon on tullut hyviä argumentteja ja kiitos niistä. Valaisivat mulle kyllä melkoisesti tapausta Korhonen.

Fordel. Olet varmaankin ymmärtänyt, että se mitä Kunto ja HN ovat pyrkineet nyt jo runsaan vuoden ajan tuomaan esiin ei koske pelkästään Korhosta. Kyse on siitä, että Ilves on laiminlyönyt lähes kokonaan erittäin lahjakkaiden juniori-ikäluokkien sisäänajamisen liigajoukkueeseen.
Ja se mikä tässä siis useampaakin kirjoittajaa korpeaa erittäin pahasti on se, että
1) Omien lupaavien junioreiden laadukas sisäänajo olisi Ilveksen budjetilla varustetulle joukkueelle ainoa tie onneen
2) Tilanne ei Ilves-Hockeyssä ole muuttunut ollenkaan kaikenkarvaisista julistuksista huolimatta.
3) Samaan aikaan Pelicans on laadukkaalla valmennuksella valmentanut omista kyvykkäistä junioreista (Santavuori, Je. Saarinen, Jalvanti, Forström) ja muutamasta mestistä kolunneesta nuorehkosta hankinnasta maajoukkueen portteja kolkuttelevia kavereita. Saman teki Tappara nyt Uraman aikakaudella. Nyt Lehterä, Enlund ja Vili Sopanen tunnetaan kaikkialla liigakiekkoa seuraavilla paikkakunnilla, mutta yhtä lailla Sandell ja Korhonen saattaisi komeilla tehotilastoissa, ilman mitään Mestis-visiittejä. (Mitä sitten poikien kannattaa tehdä nyt, on kokonaan toinen asia).
4) Tapaukset Rask, Lindgren ja Lehtivuori selittyvät enemmänkin poikien lahjakuudella ja Ilveksen pienellä budjetilla. Jos olisi ollut mahdollista ostaa kokeneita pelaajia a la Jokerit, näin olisi myös Ilveksessä varmasti tehty. Tällöin Rask ja kumppanit olisivat odottaneet penkillä vuoroaan, jota ei olisi tullut.

 

[Mortal]

Aliarvioiko Sakke urakalla nuoriamme vai onko Mestis huonompi sarja kuin luullaan vai kuinka on selitettävissä nuorten Ilvesten huikeat saldot :

Lassi Mattila     25.10+12=22      +7
Ville Korhonen   12. 4+5=9          +4
Antti Roppo      3.2+2=4             +2

Näistäkin Mattila ja Korhonen kärsivät ainakin muutamia otteluita siitä, että he olivat jääneet tyystin ilman vastuuta liigassa pelatessaan.
Toki onhan siellä Antti Hildenkin ihan sarjan kärjessä tehoissa, vaikka olikin liigassa enemmänkin rikkova pelaaja.

 

[Artsi]

Aliarvioiko Sakke urakalla nuoriamme vai onko Mestis huonompi sarja kuin luullaan vai kuinka on selitettävissä nuorten Ilvesten huikeat saldot :

Lassi Mattila     25.10+12=22      +7
Ville Korhonen   12. 4+5=9          +4
Antti Roppo      3.2+2=4             +2

Näistäkin Mattila ja Korhonen kärsivät ainakin muutamia otteluita siitä, että he olivat jääneet tyystin ilman vastuuta liigassa pelatessaan.
Toki onhan siellä Antti Hildenkin ihan sarjan kärjessä tehoissa, vaikka olikin liigassa enemmänkin rikkova pelaaja.

Niin, jos Roppo, joka ei erottunut Ilveksen A:ssa mitenkään kovin erikoisesti takoo Mestiksessä heti kolmessa ottelussa saldon 2+2, niin eikö tämä kerro, että Mestiksen taso on aika likellä A-junnujen tasoa.

 

[ipamies#41]

Niin, jos Roppo, joka ei erottunut Ilveksen A:ssa mitenkään kovin erikoisesti takoo Mestiksessä heti kolmessa ottelussa saldon 2+2, niin eikö tämä kerro, että Mestiksen taso on aika likellä A-junnujen tasoa.

Ei.

Muutaman Ilves-junnun pistesaldosta ei saa vetää noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Puhumattakaan Antti Ropon kolmesta pelaamasta Mestis-pelistä.

Mestis-jääkiekko on valovuoden edellä A-junnupelejä. Pelaajat ovat vahvempia ja nopeampia, pelitempo on korkeampaa luokkaa, viisikkopelaaminen on selkeästi organisoidumpaa ja maalivahdit ovat parempia kuin junnuikäiset kollegansa. Kauttaaltaan peli on huomattavasti laadukkaampaa.

Ilveksen A:n kärkipelaajat kykenevät tehoilemaan Mestiksessä hyvällä tahdilla, mutta se kertoo ainoastaan siitä, että pojilla on jo kyvyt nostaa pelin tasoa, kunhan ympäristön vaatimustaso kiristyy.

Ropon alku Mestiksessä on ollut huima. Toivottavasti sama tahti jatkuu.

 

[Fordél]

Kyllä Mestis on sarjana A-nuorten SM-sarjaa kovempi. Ero tulee siitä, että Mestis vaatii mm. parempaa fysiikkaa, pelitempoa, pelikuria- ja käsitystä. Pelkällä päättömällä koohottamisella ei Mestiksessä pärjää. A-nuorten SM-sarjan terävin kärki pärjää kyllä hyvin Mestiksessä, tästä hyvänä esimerkkinä vaikka KooKoon Antti Härmä. Tosin monella nuorten sarjaa hallinneella pelaajallakin on mennyt vuosi pari ennen kuin Mestiksessä on alkanut syntyä tulosta, sillä onhan se vähän eria pelata junnupelejä kuin, että vastaan asettuu kanukkeja, forsseleita, laaksoja yms. Tästä hyvänä esimerkkinä vaikka Ilkka Saarela ja Teemu Virtala, jotka olivat raakileita Mestikseen tulleessaan vaikka olivat junnupeleissä takoneet koviakin tehoja. Sitten kun pelaamiseen alkoi tulla ideaa ja fysiikka parani, alkoi tulosta tulla myös miesten peleissä.

Se mistä Mattilan ja Korhosen tehot kertovat on potentiaalista ja varmasti myös liigajoukkueen mukana tapahtuneesta treenauksesta. Fysiikka, liike ja pelikäsitys on heillä jo sillä tasolla, että pärjäävät hyvin Mestiksessä.

 

[Afinogenov]

Minä en ainakaan ole nähnyt Korhoselta mitään häikäiseviä otteita, siinä missä niitä en ole nähnyt Männiköltäkään. Täytyy ottaa seuraavassa pelissä tarkkailuun tämä nuorukainen. Käsittääkseni on ihan kohtuullisen hyvä luistelija mutta aika "tikkari" hän on vielä miesten peleihin mielestäni.

No otinpa tarkkailuun, mutta ei ihmeellisyyksiä esittänyt, eikä siihen peliaikaan tietysti voikkaan paljoa tehdä. Kuitenkin repi ja raastoi minkä kerkesi ja yritti joka tilanteessa loppuun asti. Ei muutakun Männikkö katsomoon istumaan ja Korhoselle peliaikaa, jotta olisi mahdollisuuksia Korhosen osalta jatkosopimukseenkin, mutta pahoin pelkään että Korhonen ja Mattila häippäsevät ennen ensikauden alkua.

 

[Mr. Smith]

Liioin Huhtala ei ole Ässissä ottanut uutta askelta urallaan, puhumattakaan Ilveksen junnuista muiden junnuihin lähteneistä, jotka ovat oikeastaan poikkeuksetta taantuneet. On äärettömän helppoa blokata meidän onnistuneet sillä, että "no he tekivät läpimurron vain poikkeuksellisen lahjakkuutensa ansiosta" ja sitten muiden kohdalla kuitenkin kreditoida seuraa.

Eipä tainneet kovinkaan suurta menestystä saada vielä noi lähteneet junnut (Laitinen, Järvinen, Palola, Huhtala, Mielonen) muuallakaan. Ainakaan jos tilastoita liigasta katsotaan.

Tommi Huhtala (51. 6+7=13, -10, 20 min, 11:05)
Olli Palola (8. 0+2=2, +0, 2 min, 4:20)
Jarno Laitinen (ei pelejä)
Juho Mielonen (31. 1+2=3, +0, 24 min, 12:10)
J-M Järvinen (ei pelejä)

Kun siis vertaillaan meille jääneisiin junnuihin (Sandell, Korhonen, Mattila, Lehtivuori)

Sami Sandell (55. 4+8=12, +1, 14 min, 7:50)
Ville Korhonen (39. 3+2=5, +3, 12 min, 6:10)
Lassi Mattila (17. 1+1=2, -2, 2 min, 5:00)
Joonas Lehtivuori (48. 8+13=21, +9, 10 min, 15:50)

Tarkoitus ei ole sanoa, että Ilves missään nimessä hoiti kautta omien junnujen osalta hyvin - päinvastoin heikosti annettiin mahdollisuuksia heille näyttää osaamistaan pl Lehtivuori. Ja paljon paremmin pitää jatkossa miettiä junnujen kehityksen kannalta se oikea pelipaikka. Mutta kuten tuosta nyt voi äkkiä huomata niin ei se kehittyminen ja peliajan saaminen onnistu paljoa helpompaa muuallakaan.

 

[Fordél]

Eipä tainneet kovinkaan suurta menestystä saada vielä noi lähteneet junnut (Laitinen, Järvinen, Palola, Huhtala, Mielonen) muuallakaan. Ainakaan jos tilastoita liigasta katsotaan.

Se vähän mitä olen Huhtalan otteita nähnyt ja miehen edesottamuksista lukenut niin hän kyllä laittoi jalkansa liigapelaajien oven väliin. Näin ollen siirtyminen toiseen seuraan oli kyllä ehdottomasti hyvä ratkaisu hänen kohdallaan. Seuraavat pari kautta sitten näyttävät mihin Huhtalan taidot riittävät. Myös Mielosen otteisiin oltiin kait SaiPan leirissä ihan tyytyväisiä, joten hänelläkin tulevaisuus näyttää valoisalta.

 

[Kunto]

Mitä heille kuuluu nyt

Hieman laajennettuna voin käydä läpi näitä Ilveksen junnuja, niin poistuneita kuin jääneitä.

Tuukka Rask ikäkausisensaatio, joka melko huikean SM-liigakauden jälkeen poistui odotetusti rapakon taakse. Erittäin luonnollinen siirto.

Riku Helenius korkean varauksen turvin, nopea siirtyminen rapakon taakse. Maalivahdilta jokseenkin luonnollinen siirto. Olisi toki saanut vastuuta Ilveksen maalilla äijissäkin.

Juha Metsola koki paremmaksi siirtyä WHL:aan. Liekö tässä syynä se, että Ilveksen ansiokas junnuveskarivalmentaja siirtyi Heikkilän Kaken mukana Venäjälle. Juha mietti kauden aikana paluuta Ilvekseen, kun Lethbridgen veskarivalmentaja sai tarjouksen Venäjältä ja ilmeisesti siirtyikin sinne. Koska paluu jäi tapahtumatta, niin mv-veskari asia ilmestyi järjestyikin Lethbridgessa. Ilveksen A olisi kaivannut kovasti nuorukaista.

Jarno Laitinen junnutähti, jonka uraa loukkaantumiset hidastivat kovasti. Varsinkin alkukaudesta pelit sujuivat JYPin nuorissa mallikkaasti. Pääsi piipahtamaan ranskalaisella visiitillä liigassa.

Perttu Lindgren SM-liigan lähihistoria (sanotaan vaikka 20 vuotta) tuntee vain muutaman pelaajan, joka on pystynyt ennen 20-vuotispäiväänsä tekemään liigassa 60 tehopistettä. Perttu pystyi. Olisi jatkanut Ilveksessä, mutta ... ja tulisi innolla ensi kaudeksi Ilvekseen, mutta ...

Tommi Huhtala SM: 51 peliä, 6+7=13 A: 6 peliä 5+5=10 Oli optiovuosi Ilvekseen, mutta valmentajalla ei ollut käyttöä ja näin jätti käyttämättä oman optionsa. Alkukausi puolustavassa roolissa. Sai loppua kohden vastuuta Ässien tyhjennysmyynnin myötä ja pisteitä syntyikin parempaan tahtiin. Tompan vahvuuksia ovat erittäin hyvä laukaus ja taklaukset. Taklauksia taisi jaellakin enemmän kuin yksikään Ilveksen pelaaja. Muutama erittäin näyttävä maali. Ilves hankki samaan rooliin kaksi hinnaltaan 3-4 kertaista palkkaa nauttivat (Turo Järvinen ja Henrik Malmström). Henrikin tie vei eksoottisiin maihin, eikä Turon tilastot Ilveksen miinuskunkkuna, niin kovasti poikennut Tompan vastaavista, varsinkin kun huomioidaan Ässien rämpiminen. Tommi on matkalla A:n mitaleille, ehkä jopa kirkkaimpaan. Onneksi Tomppa omaa äidinmaidossaan Ilveshenkisyyttä enemmän kuin Ilveksen hallituksessa ja toimistonväessä on yhteensä eli paluu voi olla hyvinkin mahdollista.

Juho Mielonen SM: 31 peliä, 1+2=3 A: 13, 4+9=13 M:7, 1+5=6 Ilveksen toimistolla ollaan varmaan huuli pyöreänä, miten SM-liigaan harvinainen rightin lupaus pystyikin pelaamaan 51 peliä tällä kaudella. Bobi ei käyttänyt omaa optiotaan, koska hänelle ei ollut paikkaa Ilveksessä. Toisaalta ymmärtää Ilvestäkin, koska remonttiosastolla oli myös rightin pakki Teppo Tuomanen. Bobi on nyt hyvissä käsissä ja jos olkapää kestää, niin matka voi jatkua NHL:aan, kuten Detroitin kykyjenetsijä talvella uskoikin. Bobi odotti himokkaasti sääleihin Ilves vs. SaiPaa, ja lupasi tuon toteutuessa olla mukana pudottamassa Ilvestä.

Olli Palola SM: 8 peliä, 0+2=2 A: 43, 14+14=28 Tehopisteiden varjossa keskinkertainen kausi, mutta Lukko-organisaatiossa ollaan tyytyväisiä. Ilveksen junnuorganisaatiolle Ollin lähtö oli kova kolaus. Häntä pidetäään poikkeuksellisena Ilves-tuotteena erinomaisen laukaisutekniikan (ja vielä right) ja maalivainun vuoksi. Lukolle Olli on erittäin edullinen ja lisäpalkinnoksi tuli valinta Uraman tehokoulutukseen.

J-M Järvinen A:46, 8+22=30 pienikokoinen kaveri, jolla on paha taipumus tehdä kauden tärkeimmällä hetkellä ratkaisumaalit. C:n mestaruusmaali, 18-vuotiaiden MM-välierän jatkoaikamaali ja taas osui kaksi ratkaisevaa niittiä HPK:n pudottaessa Ilveksen A-junnuissa.

Joonas Lehtivuori SM: 48. 8+13=21 Yksi Ilveksen kovimpia pakkilupauksia pitkään aikaan pelasi aivan huikean liigakauden. Tappara oli toissa kesänä kovasti poikasen perässä, mutta onneksemme jäi seuraamme. Ja suurempi onni oli, ettei Ilves saanut Jere Karalahtea. Tämä tähti olisi jäänyt ehkä tuikkimatta. Toivottavasti jatkaa meillä ensi kaudella.

Sami Sandell SM: 50. 4+8=12 A: 1, 1+3=4 Oli ennen Ilvekseen paluuta 87-luokan ehdoton tähti Tuukan ja Pertun kanssa. Valmennukselle ei maistu nuorukainen, sillä erittäin erikoista on, ettei Sami saanut tällä kaudella yhteenkään kokonaiseen matsiin mahdollisuutta pelata 1-2 ketjussa edes loukkaantumisten aikana. Alkukausi Raipen kentässä nelosketjulaisen vastuulla. Loppukaudesta sai usein valmennusjohdon kehut ja 3-7 minuutin peliajan. Juupen saapuessa valvomaan, sai Sami 1-2 minuuttia lisää ja tuloksena oli 10 peliin 1+5=6 tehot ja kolmessa matsissa valinta Ilveksen parhaaksi. Alle 10 minuutin peliajalla Sami oli liigan toiseksi tehokkain. Ja omassa sarjassaan alle 8 minuuttia ykkönen. Sammelin vahvuus on pelinlukeminen ja kyky nähdä kenttää ylhäältä päin. Tähän Ilveksessä pystyy valitettavan harva. Puolueellisena en muista yhtään kohtalokasta oman pään kämmiä. Ilveksellä ei liene käyttöä nuorukaiselle ensi kaudellekaan, joten matka jatkunee .. Toivottavasti jäisi.

Ville Korhonen SM: 39. 3+2=5 A: 4, 2+3=5 M:12, 4+5=9
Alkukausi heikohko viime kauden välivuoden (Sammelin ja Tompan lailla) vuoksi. Pääsi valmennukseen Mestikseen ja palasi pirteänä liigaan. Villen vahvuutena on ketjun täydentäminen ja moni pelaaja ottaa Villen mielellään ketjukaverikseen. Ilveksellä tuskin käyttöä ensi kaudella...

Lassi Mattila SM: 17. 1+1=2 M:30, 10+14=24
Tupenpurijana liigassa. Huonossa hapessa LeKiin, jossa pääsi valmennukseen ja tulosta alkoi syntymään. Pirteänä takaisin Ilvekseen, mutta kun tiesi tulevan kohtalonsa peliesityksistä huolimatta, niin palasi LeKiin. Haluaa pelata jääkiekkoa ensi kaudellakin

Jos tässä koonnissa on jotain yhtäläistä, niin se on nuorten oma halu lähteä pois Ilveksestä tai jättää palaamatta. Olin runkosarjan päätteeksi syömässä muutaman potentiaalisen Mestispelaajan kanssa ja muutaman nuoren liigapelaajan kanssa. Surulla kuuntelin vierestä, kun jutut olivat sen suuntaisia, ettei Ilvekseen kannata jäädä tai tulla. Nämä pojat, joille Ilves on ollut elämän tärkeimpiä asioita, eivät usko enää Suomen legendaarisempaan seuraan. Toivottavasti ensi keväänä asiat ovat muuttuneet.

Ai niin, lisätään vielä, että viimeinen kuulemani huhu nuorten SM-liigasta on se, että ensi kaudella saisi pelata kolme yli-ikäistä A:ssa. Ikäraja olisi 86-syntyneet. Tämä voi vielä muuttua

 

[Ghost]

Ai niin, lisätään vielä, että viimeinen kuulemani huhu nuorten SM-liigasta on se, että ensi kaudella saisi pelata kolme yli-ikäistä A:ssa. Ikäraja olisi 86-syntyneet. Tämä voi vielä muuttua

Ilveksen sivujen keskustelussa nimimerkki coccoo kertoili samaa. Lisäksi kuulemma ikäraja nousisi siten, että -88-syntyneet eivät kuuluisi yläikäisten kiintiöön.

Tiedätkö Kunto, onko Sammelin sopimus tehty samoin kuin Huhtalan, eli jonkinlainen oma optio viimeisestä sopimuskaudesta, mutta siitä huolimatta ilmoitettu suoraan kolmivuotisena?

 

[Kunto]

Ilveksen sivujen keskustelussa nimimerkki coccoo kertoili samaa. Lisäksi kuulemma ikäraja nousisi siten, että -88-syntyneet eivät kuuluisi yläikäisten kiintiöön.

Tiedätkö Kunto, onko Sammelin sopimus tehty samoin kuin Huhtalan, eli jonkinlainen oma optio viimeisestä sopimuskaudesta, mutta siitä huolimatta ilmoitettu suoraan kolmivuotisena?

Sopimus on kolmivuotinen. Nämä ovat muuten olleet sopimuksia joita nuorten edustajat ovat kovasti kironneet, koska he luottivat tähän PI-projektiin.

 

[Raymond Pearl]

Kunnon hyviä tekstejä lukiessa käy väkisinkin mielessä: onko Ilves-johto oikeasti noin pihalla siitä, mitä heidän asiakkaansa oikeasti odottavat vai onko tämä kannattajien mielipiteiden väheksyminen ihan tietoista toimintaa?

 

[OikeaLaita]

Harmittaa katsoa kuinka naapuri hoiti nuorennusleikkauksen niin kuin Ilveksen olisi pitänyt se tehdä ja millä tuloksella. Pelottavan hyvälle näyttää Tapparan tulevaisuus.

Ilveksessä panokset sijoitettiin menneisyyteen ja kruununa tälle tehtiin Pietilän kanssa monivuotinen jatkosopimus.

Mikäköhän on tämän kevään selitys huonolle menestykselle? Aiemmat eli raha, nuorilla ei voi parjätä ja liian pieni markkina-alue argumentit on aika huonoja, kun kaikkia löytyy Ilveksen edeltä.

Jäihän tietysti se, että meillä on edelleen liikaa ja liian heikkotasoisia nuoria pelaajia joukkueessa. No, ensi vuonna ei taida olla kuin Anttila ja sekin alkaa olla jo kohtalaisen kokenut, mutta olkoon se sitten kuitenkin suht nuorena pelaajana ensi kauden selitys huonolle menestykselle.