Olenko minä (+ n.300 000 metsästäjää) siis mielestäsi marttakerhomainen ämmämäinen koohkaaja?
En minä sinusta tiedä, koska en sinua tunne. Itsekin metsästyskortin omistavana ja muutamia metsästäjiä tuntevana olen kuitenkin pannut merkille, että yhdenlaista elämysmatkailua metsästys joillekin on. Jotkut saavat kiksinsä tappamisesta, toiset kuvitelluista uhista. Nämä uhat ovat kulttuurisesti markkinoitu tuote, mielikuvia.
Lampaitaan susille menettänyttä varmasti vit*ttaa. Se on tilanteessa täysin luonteva reaktio. Sen sijaan metsästäjien petoviha on mielestäni taantunutta äijäkulttuuria, jossa fiilis on ymmärrystä tärkeämpää. Nimitän sitä yksinkertaisesti junttiudeksi, jolla tarkoitan sitä, että asioita ei kyetä tarkastelemaan kuin suppeasta näkökulmasta erilaiset arvot ja riskien todellisuus unohtaen.
Muistathan sanoa nuo samat sanasi esmes torikammoisille, hämppispelkoisille, korkeita paikkoja pelkääville ja muille foobikoille.
Fobia ja pelot ovat eri asioita. Minulla on kokemusta molemmista. Fobiat ovat todellakin hallitsemattomia, useimmiten sujuvaa arkea haittaavia ja ammattiapua vaativia ongelmia. Pelot sen sijaan ovat paljon lievempiä, monilta osin tiedostettuja tunteita. Niiden rakentumiseen vaikuttavat oleellisesti kulttuurin asenteet ja median luoma todellisuus.
Tämä todellisuus on saanut ihmiset uskomaan, että pedot ovat suurikin uhka. No, eivät ole. Täälläkin taidettiin jo mainita, että kaatuvat puut ovat tappaneet Suomessa viimeisten sadan vuoden aikana 10 ihmistä, kun pedot (karhu) sen sijaan ovat listineet vain yhden. Harvemmin kuitenkaan puita vastustetaan kiihkeästi. Koulukyytejäkään ei vaadita syrjäseuduilla mahdollisesti kaatuvien puiden vuoksi.
Irrationaalisiahan tunteet ovat niin kuin mainitsit, mutta miksi irrationaalisuutta pitäisi lietsoa? Se on minusta juuri sitä akkamaista koohkaamista, samaa, mitä tällä hetkellä näkyy esimerkiksi Tehyn foorumilla. Eikö asioita ja uhkia voi
pyrkiä esittämään järjen kanssa?
Ja vielä loppuun sitä suhteuttamista, vaikka tämä ei mitään autakaan. Ei auta kun ei auta kun ei auta, koska tunteet vievät eivätkä järki.
-Jalankulkijoille ja pyöräilijöille sattuu
vuosittain 70 000 kaatumis- ja liukastumistapaturmaa.
-20 ihmistä kuolee
vuosittain jääkeleillä liukastumisiin.
-Näiden tapaturmien kulut ovat n. 420 miljoonaa euroa vuodessa.
Mutta kun susi tulee ja tappaa. Ja karhu. Ja ne ulvovatkin (olen itse kuullut).
P.s. Menin jousiammuntakurssille, koska jousimetsästys kiinnostaa. Eihän jousella mitään saa, mutta pitäisikö saadakaan? ;) "Tuulastaminen" jousella saattaisi olla kivaa.
