Täytyy tunnustaa, että ihan tarkkaa muistikuvaa ei ole siitä, miksi Blackhawks on muokkautunut fanituksen kohteeksi. Sen muistan, että vuosi oli aika tarkalleen -89, eli allekirjoittanut on ollut 11v silloin. Roenick, Larmer, Ruuttu, Chelious, Belfour & co oli sieltä lähtien ihan ässiä. Myös Denis Savard (nykyinen Blackhawksien kakkos-koutsi) pelasi silloin Hawkseissa. 90-luvulla chicagossa ei juurikaan eurooppalaisia näkynyt, ja menestyskin oli aikas vieras käsite, poislukien Stanley-cup finaalit Penguinseja vastaan. Jengi on rämpinyt suossa monen monta kautta, mutta lojaalisuus ei ole kadonnut mihinkään.
Nyt kun katselen tuota Central-dicisioonan taulukkoa, ja koko läntisen konferenssin, menee naama väkisinkin messingille. Toki vasta 6/82 peliä takana, mutta joukkue näyttää pitkästä aikaa toimivalta paketilta.
Kuten jo aiemmin olen todennut, niin runkosarjan viimeiset kaksi kotiottelua on suunnitelmissa mennä katsomaan. Joulukuun alussa kun saa matkan maksettua, niin sitten alkaa hillitön kevään odotus :()