GONTSHAR nostaa IS:n haastattelussa esiin saarikiistan, jonka Venäjä provosoi käyntiin Ukrainan kanssa jo
Vladimir Putinin ensimmäisellä virkakaudella. Kiista jäi aikanaan lännessä hyvin vähälle huomiolle eikä Venäjän pohjimmaisia aikeita tajuttu.
– Mustallamerellähän kaikki alkoi nimenomaan Tuzlan saaren kärjestä jo vuonna 2003. Silloinkin sitä perusteltiin muuttuneilla maantieteellisillä olosuhteilla ja tarpeella tarkistaa merirajojen kulkua, Gontshar muistuttaa.
Tuzlan saari sijaitsee Kertshinsalmella Mustanmeren ja Asovanmeren välimaastossa. Saari kuuluu Ukrainalle, mutta syyskuussa 2003 Venäjä alkoi yhtäkkiä ilman mitään ennakkoilmoitusta rakentaa omalta mantereeltaan patorakennelmaa saaren suuntaan.
Kun Ukraina protestoi padon rakentamista, kansainvälinen yhteisö reagoi laimeasti eikä kiistan sotilaallisia vaaroja ymmärretty. Moskovassa teeskenneltiin puolestaan, että patoa tarvittiin ehkäisemään eroosiota Venäjän puolella rannikkoa.
Kun Ukrainan silloinen johto yritti tavoitella Putinia puhelimeen, Kremlistä ei vastattu. Lopulta presidentti
Leonid Kutshma ilmoitti olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa Tuzlan saaren puolustamiseksi, jolloin Kreml kyseenalaisti koko pikkusaaren kuulumisen Ukrainalle.
Venäjä vetosi muun muassa siihen, että entisestä niemimaasta muodostunut saari oli aikanaan ollut maayhteydessä Venäjän puolelle Kubaniin. Vuonna 1925 maayhteys oli kuitenkin katkennut rankan myrskyn jälkeen.
----
Kun saarikiistaa soviteltiin neuvotteluissa 2003, Venäjä runnoi sopimukseen läpi useita vaatimuksiaan. Venäjä sai esimerkiksi oikeuden kontrolloida ulkomaalaisten alusten kulkua Kertshinsalmelta Asovanmerelle yhdessä Ukrainan kanssa, joten näin Venäjä hankki itselleen veto-oikeuden muun muassa Naton sota-alusten kulkuun. Omille sota-aluksilleen Venäjä sai mahdollisuuden liikkua Ukrainan rannikon läheisyydessä Asovanmerellä.
---