1. kysymys: Venäläisessä mediassa tuntuu olevan, ainakin ajoittain, voimakas vihakampanja Suomen kohtaan, jolla myönteisiä mielikuvia pyritään muuttamaan. Miten arvioit, onko tällaisella kampanjalla menestymisen mahdollisuuksia pitkässä juoksussa?
Marjo Näkki: – Venäjällä valtionjohtoisen television kanavilla on välillä ollut uutisia ns. lapsikaappaustapauksista, joissa kuvataan venäläislasten joutuneen kaapatuiksi Suomessa. Samankaltainen kampanja oli käynnissä Suomen jälkeen myös Norjaa vastaan.
Tällä hetkellä tämä aihepiiri ei ole ollut ajankohtainen. Osaltaan siihen on auttanut Suomen ulkoministeriön ja Venäjälle lähetettyjen suomalaisdiplomaattien ponnistelut faktojen oikaisemiseksi sekä venäläiselle medialle järjestetyt toimittajamatkat Suomeen. Niiden aikana venäläistoimittajille on kerrottu Suomen lastensuojelusta ja he ovat saaneet haastatella suomalaisia asiantuntijoita.
Loppuvuodesta kohistiin hetki Sandarmohin vainajista, mutta tämä aihe ei lyönyt läpi Venäjän valtakunnan mediassa ja se hiipui melko nopeasti.
Kampanjat toki herättävät venäläisissä huolta. Olen itsekin joutunut vastaamaan kysymyksiin, voivatko venäläiset vanhemmat ottaa lapsensa mukaansa lomamatkalle Suomeen. Tällaiset kysymykset ovat kuitenkin melko harvinaisia.
Kampanjoilla taidetaan pikemminkin pönkittää venäläisten yleistä epäluuloa länttä kohtaan. Tässä mielessä Suomi ei ole lainkaan etulinjassa. Nyt Venäjän television uutisissa on kerrottu Ukrainan ortodoksikirkon erosta, Brexitistä, Ranskaa ravistelleista mielenosoituksista sekä Yhdysvaltain toiminnasta. Uutisoinnin sävy on sellainen, että se pönkittää Venäjän omia poliittisia kunnianhimoja.
2. kysymys: Ajatteleeko tavallinen venäläinen Suomea suvereenina itsenäisenä naapurina, vai onko kovin yleinen ajatus, että Suomi olisi osa Venäjän valtapiiriä ja jopa sille kuuluvaa maata - mm. Venäjän vanhojen rajojen perusteella?
– Tämä on hyvä kysymys. Venäläiset uskovat voimaa, joten Suomen käymät kaksi sotaa ovat hyvä pohja nykyisillekin suhteille. Eron huomaa erityisesti kun seuraa, miten virallinen Venäjä kohtelee esimerkiksi Baltian maita, joiden irtautuminen tuntuu edelleen olevan kova pala. Venäjän suhtautuminen Suomeen on erilainen kuin sen suhtautuminen entisen Neuvostoliiton alueelta itsenäistyneisiin maihin.
Tämä tulee esiin erityisesti ns. virallisen Venäjän kannanotoissa. Tavallisilla ihmisillä voi sitten olla hyvinkin läheiset ja ymmärtäväiset suhteet samojen maiden edustajiin ruohonjuuritasolla.
Kun kerrottiin että Helsinki olisi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huipputapaamisen pitopaikka, venäläisarviot olivat sangen positiivisia.
Silloin puheissa luonnehdittiin Suomea usein ”neutraaliksi maaksi”. mikä tietysti meidän korvaamme särähtää pahasti YYA-ajalta. Venäläisten puheenparressa neutraali-sanalla ei kuitenkaan ole samanlaista poliittista latausta. Heille neutraali tarkoittaa itsenäistä. Vaikka varsinkin koulutetut ja asioita seuraavat tietävät Suomen olevan EU:n jäsen ja siten osa länttä, he näkevät silti Suomen neutraalina idän ja lännen välissä olevana valtiona.
Asia ehkä muuttuisi, jos Suomi liittyisi sotilasliitto Natoon, sillä Yhdysvallat on edelleen venäläismielissä jonkinlainen arkkivihollinen.
4. kysymys: Perheemme luona kävi uudenvuoden jälkeen kylässä peräkkäin kaksi perhettä. Heidän suhtautuminensa Suomeen oli kuin yö ja päivä: yleensä suhtautuminen on myönteistä, mutta löytyy niitäkin jotka eivät voi hyväksyä Suomen kaltaista maata. Vastaako tämä sinun kokemustasi venäläisten suhtautumisesta Suomeen?
– Ihmisten mielipiteet taitavat vaihdella myös sen mukaan minkälaisia henkilökohtaisia kokemuksia heillä on. Pietarin alueella asuvat tuntevat Suomen läheisyyden paremmin kuin muualla Venäjällä asuvat, mutta myös Moskovassa esimerkiksi Valion elintarvikkeita myydään tekstillä ”Suomalaista laatua” . Jopa Kaukoidässä näin syrjäisessä ostoskeskuksessa plakaatin, joka mainosti ”suomalaisia vaatteita”.
Yleisesti Suomea pidetään Venäjällä puhtaana, luotettavana, toimivana ja vähän ehkä tylsänäkin maana. Historiaa tuntevat venäläiset tietävät, että joskus Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Joskus joku poliitikko – kuten ikimuistoisesti populistipoliitikko Vladimir Žirinovski – on vaatinut vanhoja rajoja takaisin ja Suomen palauttamista Venäjän yhteyteen. Tosin samainen herra taisi luvata Viipurin Suomella muutamaa vuotta aikaisemmin, jos hän voittaisi presidentinvaalit.
Suomen johto ja sotilasasiantuntijat eivät näe, että Venäjällä olisi mitään tällaisia pyrkimyksiä. Žirinovskin kaltaisilla ajoittaisilla huutelijoilla on tietty provokaattorin ja narrin rooli Venäjän politiikassa. Heidän pitääkin räväyttää.
Venäläisten länsivastaiset kommentit on suunnattu etupäässä kotimaan kulutukseen. Presidentti Putin ja Venäjän ulkoministeriö haukkuvat länttä, koska he tarvitsevat viholliskuvaa pönkittääkseen omaa valtaansa.
8. kysymys: Mitä venäläiset ajattelevat suomalaisten rehellisyydestä?
– Venäläiset pitävät suomalaista rehellisyyttä osin naiiviutena. Tosin arvostavat myös sitä, että suomalaiseen voi luottaa. Venäläisten toiminta esimerkiksi liike-elämässä perustuu suurilta osin luottamukseen. Kädenpuristus on usein paljon pitävämpi sopimus kuin allekirjoitus.
Venäläisessä kansanperinteessä oveluutta pidetään hyveenä. Siksi esimerkiksi sääntöjen rikkomista ei pidetä niin pahana asiana, jos lopulta asiasta jotain hyötyy.
