Mainos

Suomi vs. Venäjä – naapurisuhteet

  • 812 215
  • 5 139

julle-jr

Jäsen
Lainaus tutkimuksesta julkaistusta artikkelista:
Myös Suomen maakuntien välillä on selviä, maantieteellisiä etäisyyksiä mukailevia eroja, ja länsisuomalaiset, erityisesti suomenruotsalaiset, ovat geneettisesti lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaiset.
Niin, siis, länsisuomalaiset ovat itäsuomalaisia lähempänä ruotsalaisia. Eihän siitä ollut epäselvyyttä, mutta ei tuossa sanota, että länsisuomalaiset olisivat lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaisia.

Turku on lähempänä Tukholmaa kuin Helsinki. Se ei silti tarkoita, että Turku olisi lähempänä Tukholmaa kuin Helsinkiä.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Niin, siis, länsisuomalaiset ovat itäsuomalaisia lähempänä ruotsalaisia. Eihän siitä ollut epäselvyyttä, mutta ei tuossa sanota, että länsisuomalaiset olisivat lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaisia.

Turku on lähempänä Tukholmaa kuin Helsinki. Se ei silti tarkoita, että Turku olisi lähempänä Tukholmaa kuin Helsinkiä.
Tämä on tuossa tekstin lainauksessa totta, siksi sen poistinkin, mutta ehdit jo tarttua siihen (hymiö). Itse tutkimuksessa se tulee kyllä esiin, juuri senkin takia, että länsi - ja itäsuomalaisten ero on niin suuri. Tutkimuksia on julkaistu myös siitä, kuinka suuret geneettiset erot ovat jopa maakuntien välillä, siis tämän ison itä-länsi jaon lisäksi.

 
Vaikka tuolla viittasit jo johonkin wikipedia-artikkeliin, niin mennään nyt kuitenkin Helsingin yliopiston geneettistä perimää selvittäneen tutkimuksen ja muutamia vuosia myöhemmin julkaistun Suomen ja Ruotsin väestöjen geneettistä rakennetta kartoittaneen väitöskirjan mukaan.
Siinä "jossakin" wikipedia-artikkelissa on lähteet tutkimuksiin, joita siinä siteerataan. Väitteesi "Länsi-Suomessa asuvat ovat lähempänä svealaisia kuin itä-suomalaisia, meri kun on ennen yhdistänyt, ei erottanut." on edelleen väärä, eikä sille löydy tukea myöskään linkkaamistasi tutkimuksista. Edelleen; länsisuomalaiset ovat lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaiset, mutta länsisuomalaiset eivät ole lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaisia. Siihen keskiarvoon ei sinun, tai minun (reilu puolet omista sukulinjoista saapui Suomen alueelle Kustaa Vaasan aikana ja lähti levittäytymään pitkin Pohjanmaata, vielä pari sukupolvea sitten ainoastaan isoäitini isän suku oli suomenkielinen) yksittäisillä sukuhistorioilla ole sen suurempaa merkitystä.

Ne Suomen sisäiset suuret erotkin selitetään hyvin mm. siinä wiki-artikkelissa, jonka yhden tärkeimmän kohdan jo edellisessä viestissä lainasinkin. Toistona. Eroja sanotaan "suuriksi" siksi, että ne ovat poikkeuksellisen suuria yhden maan sisällä, kun niitä verrataan länsi- ja keskieurooppalaisiin väestöihin, jotka ovat siis geneettisesti hyvin lähellä toisiaan.


"Tuloksista ilmeni aikaisempien tutkimusten suuntaisesti, että keskieurooppalaiset kansat ovat geneettisesti hyvin samankaltaisia keskenään."
"Itä- ja länsisuomalaisten välinen geneettinen ero paljastui tutkimuksessa muihin eurooppalaisiin verrattuna suureksi."
"Nyt havaitut erot johtuvat Suomen väestöhistoriasta. Myöhäisen asutuksen, pienen asukasmäärän ja eristyneisyyden vuoksi suomalaiset ovat ajautuneet geneettisesti erilleen niin toisistaan kuin Keski-Euroopasta."


Suomalaisten pitkästä eristäytyneisyydestä kertoo hyvin myös se, että geneettisesti ja kielellisesti lähimmät sukulaisemme virolaiset ovat vuosisatojen aikana muovautuneet lähemmäksi naapuroivia baltteja ja slaaveja kuin suomalaisia, mutta lähin geneettinen ryhmä suomalaisille on silti edelleen virolaiset.


"A newly published University of Tartu doctoral thesis has concluded that Estonians and Finns, despite having similar languages, are genetically less related than Estonians are to Latvians, Lithuanians, Poles and northwestern Russians.

Nevertheless, Estonians are still the closest genetic relatives that the Finns have, reported Postimees."


Mielenkiintoinen aihe, mutta mahdollinen jatko varmaan mieluummin toiseen ketjuun.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nyt olisi mielestäni aika modernille, länsimaalaiselle tutkimukselle Neuvostoliiton suomalaisiin kohdistamista hirmuteoista alle sata vuotta sitten. Vaikka inkerinsuomalaiset Suomen rajojen ulkopuolella asuivatkin, olivat he kuitenkin vielä neuvostoaikanakin säilyttäneet suomen kielen ja kulttuurin ja he joutuivat valtakoneiston silmittömän väkivallan ja kansanmurhan kohteeksi. Kuinkakohan moni suomalainen nykyään edes on tästä tietoinen? En muista ainakaan peruskoulun historiassa tätä käsitellyn.
 
Viimeksi muokattu:

D.Santon

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga.

Jos vain aihe yhtään kiinnostaa, niin kyseinen teos on ehdoton lukusuositus. Läpikäydään hyvin valaisevasti kaikki hirveydet ja terrori mitään kaunistelematta. Todella pysäyttävää ja surullista luettavaa. Tosiaankin, kouluissa tulisi ehdottomasti käydä aihetta läpi, kuin myös mediassa, en tiedä miksei näin ole tehty jo aikoja sitten.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Jos vain aihe yhtään kiinnostaa, niin kyseinen teos on ehdoton lukusuositus. Läpikäydään hyvin valaisevasti kaikki hirveydet ja terrori mitään kaunistelematta. Todella pysäyttävää ja surullista luettavaa. Tosiaankin, kouluissa tulisi ehdottomasti käydä aihetta läpi, kuin myös mediassa, en tiedä miksei näin ole tehty jo aikoja sitten.
Kiitos lukusuosituksesta. Näin pääpiirteittäinhän inkerinsuomalaisten, punapakolaisten ja Neuvostoliittoon huijattujen amerikansuomalaisten julma kohtalo on tiedossa, mutta paljon opittavaa on.

Siltikin. Onko edes miljoona meistä suomalaisista käsityksessä, että muutaman sadan kilometrin päässä suomalaisia murhattiin kymmenissä tuhansissa?
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
Mietin tovin, että mihin ketjuun tämän kommenttini kirjoittaisin. Päädyin tähän, mutta olisi voinut mennä johonkin muuhunkin ketjuun. Aina toisinaan palstalla ihmetellään sitä, kuinka enää [kaunisteltu ilmaus] itänaapureistamme tai sieltä kotoisin olevista ihmisistä ei saa sanoa (totuutta) suoraan [/kaunisteltu ilmaus].

Lainattu pätkä Helsingin Sanomien haastattelusta, jossa sisäministeri Mari Rantanen toteaa minusta mainiosti:

Kuuluuko Rantanen niihin, joiden piti arvioida uudelleen oma suhteensa Venäjään maan hyökättyä Ukrainaan?

”No tuota…” Rantanen aloittaa.

”Olen ikäpolvea, jolle isovanhemmat pienestä pitäen kertoivat muistoja ajasta, jolloin ei ollut niin rauhallista. Sieltä takaraivoon jäi, että kannattaa aina olla vähän silmä auki. En nyt viitsi sanoa, mitä Viipurista kotoisin olleet mummo ja ukki sanoivat.”
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoinen tilanne kaikkinensa. Huomioiden elämämme maailmanaika ymmärän sikäli hyvin, että venäjänkielistä kouluopetusta halutaan karsia. Isossa kuvassa suomenvenäläisten integraation kannalta voi olla hyvä asia, että heidän lapsensa ovat suomenkielisessä peruskoulussa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Isossa kuvassa en näe tarpeellisena asiana, että venäläistä kulttuuria erikseen promottaisiin Suomessa. Venäjä kun on ja on aina ollut Suomea kohtaa agressori ja vaikka miten venäläisen kulttuurin haluaisi irrottaa Venäjän valtiosta, kulkevat ne mielestäni käsi kädessä.

Suomi on länsimaa. Vähän ihmettelen osan meistä kaipuuta itään.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näin muuten painotettu peruskouluopetus on mielestäni ihan positiivinen asia, mutta silti vähän ihmettelen, miksi Suomessa on ollut halua tuoda Venäjä-aspekti mukaan koulutukseemme. Toki rajalliselle määrälle venäjän kielen osaajia tulee poliittinen tilanne huomioidenkin olemaan tarvetta, mutta ei venäläisyyttä pidä mielestäni muuten promota Suomessa. Toki avoimessa kansalaisyhteiskunnassa sitä nyt ei varsinaisesti voi kieltääkään, mutta on mielestäni huomionarvoinen asia, että vuonna 2024 Suomi-Venäjä-seura on edelleen olemassa.
 
Mielenkiintoinen tilanne kaikkinensa. Huomioiden elämämme maailmanaika ymmärän sikäli hyvin, että venäjänkielistä kouluopetusta halutaan karsia. Isossa kuvassa suomenvenäläisten integraation kannalta voi olla hyvä asia, että heidän lapsensa ovat suomenkielisessä peruskoulussa.

Itä-Suomen koulu on suomenkielinen koulu.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itä-Suomen koulu on suomenkielinen koulu.
Se tekeekin asiasta vielä mielenkiintoisemman. Suomen venäjänkielinen vähemmistö on iso ja sen takia kysyntää venäjänkieliselle opetukselle on, mutta ihmettelen mitä syytä vuonna 2024 näin muuten on Venäjä-painotukselle kouluopetuksessa. Peruskouluamme on toki syytä kehittää, mutta uskoisin sen opettavan lapsille tarpeelliset perustiedot Venäjästä historian ja maantiedon tunneilla.

Kaiketi osalla suomalaisista yhä edelleen jonkinmoinen side itänaapuriin on.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kaiketi osalla suomalaisista yhä edelleen jonkinmoinen side itänaapuriin on.

Onhan nyt paljon vaikkapa sellaisia Suomessa syntyneitä lapsia, joilla vaikka toinen vanhemmista on venäläinen. Tai isovanhemmat ja muu suku asuu Venäjällä. Pidän siis itse ainakin ihan ymmärrettävänä ja mahdollisesti jopa tärkeänäkin asiana, että Suomessa on mahdollisuus saada perusopetusta jossa huomioidaan erityisesti venäjän kieli. Vaikka maiden välit ovatkin mitä ovat, ja tulevat myös olemaan pitkään poikki.

Mutta miten näissä "vieraskielisissä" kouluissa opetussuunnitelmat yleensäkin poikkeavat tavallisesta? Onko ruotsinkielisissä kouluissa opetussuunnitelma muuten sama kuin kaikilla muilla, mutta vain opetuskieli on eri? Oudolta kuulostaisi, jos niissä painotettaisiin Ruotsin historiaa ja ruotsalaista kulttuuria.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onhan nyt paljon vaikkapa sellaisia Suomessa syntyneitä lapsia, joilla vaikka toinen vanhemmista on venäläinen. Tai isovanhemmat ja muu suku asuu Venäjällä. Pidän siis itse ainakin ihan ymmärrettävänä ja mahdollisesti jopa tärkeänäkin asiana, että Suomessa on mahdollisuus saada perusopetusta jossa huomioidaan erityisesti venäjän kieli. Vaikka maiden välit ovatkin mitä ovat, ja tulevat myös olemaan pitkään poikki.

Mutta miten näissä "vieraskielisissä" kouluissa opetussuunnitelmat yleensäkin poikkeavat tavallisesta? Onko ruotsinkielisissä kouluissa opetussuunnitelma muuten sama kuin kaikilla muilla, mutta vain opetuskieli on eri? Oudolta kuulostaisi, jos niissä painotettaisiin Ruotsin historiaa ja ruotsalaista kulttuuria.
Toki näin. Yhtä lailla toisaalta huomioiden jyrkän venäläisen nationalismin, mielenkiintoista että tilastojenkin mukaan moni on halunnut pariutua suomalaisen kanssa ja asettua Suomeen. Venäläisessä mielenmaisemassa kun me suomalaiset kuitenkin olemme ymmärtääkseni hölmöjä "tsuhnia". Venäläisessä jyrkässä nationalismissa rasistinen hierarkia eri kansallisuuksien välillä on tosiasia.

Toki kansallisten rajojen yli tapahtuvat avioliitot ovat globalisaation ja muuttoliikkeen seurauksena yleistymään päin, minkä itse näen positiivisena asiana, mutta eipä taideta niille suomalaislapsille, joiden isä on kotoisin Meksikosta tai äiti Thaimaasta olla vaatimassa muunkielistä perusopetusta.

Sikäli olisi yhtä lailla mielenkiintoista tietää, mitä tuon koulun "Venäjä-painotus" sitten käytännössä on, jos koulu näin muuten on suomenkielinen. Pidän arveluttavana, mikäli vuonna 2024 Suomessa edelleen halutaan lapsiin iskostuttaa venäläistä kulttuuria.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Voihan toki taustalla olla ihan suomettuneisuutta. Vielä Venäjän hyökkäykseen saakka monet näkivät "Venäjä-osaamisen" Suomelle myönteisenä asiana ja halusivathan jotkut Itä-Suomeen pakkovenäjän pakkoruotsin sijaan.
 
Se tekeekin asiasta vielä mielenkiintoisemman. Suomen venäjänkielinen vähemmistö on iso ja sen takia kysyntää venäjänkieliselle opetukselle on, mutta ihmettelen mitä syytä vuonna 2024 näin muuten on Venäjä-painotukselle kouluopetuksessa. Peruskouluamme on toki syytä kehittää, mutta uskoisin sen opettavan lapsille tarpeelliset perustiedot Venäjästä historian ja maantiedon tunneilla.

Kaiketi osalla suomalaisista yhä edelleen jonkinmoinen side itänaapuriin on.

No tuollahan ei ole tarkoitus opetella jotenkin erityisesti Venäjän historiaa tai maantietoa, vaan lasten toista äidinkieltä, jonka opetusta ei alakoulusta alkaen oikein muualta saa. Ei pelkästään vanhempien kanssa puhumalla opi kielen lainalaisuuksien toimintaa tai kirjoittamista.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
No tuollahan ei ole tarkoitus opetella jotenkin erityisesti Venäjän historiaa tai maantietoa, vaan lasten toista äidinkieltä, jonka opetusta ei alakoulusta alkaen oikein muualta saa. Ei pelkästään vanhempien kanssa puhumalla opi kielen lainalaisuuksien toimintaa tai kirjoittamista.
Tuo on täysin totta. Itsekin tunnen monia, joiden vanhemmista toinen on muuttanut tänne ulkomailta, eikä läheskään aina kielitaito, kovin hyvä sellainen ainakaan ole siirtynyt jälkipolvelle.

Sikäli kuitenkin ihmettelen, miksi venäläisyys ja venäjän kieli nostetaan erityisasemaan. Suomihan on nykyään kansainvälinen maa, eivätkä venäläistaustaiset ole maamme ainoa etninen ja kielellinen vähemmistö.

Myös ulkopoliittinen aspekti on huomioitava. Huomioiden Venäjän agression, näen tärkeänä, että suomenvenäläisten integraatio onnistuu.

Sanotaan nyt vielä varmuuden vuoksi, etten Itä-Suomen koulusta tiedä mediatietoja enempää, mutta onko sille todella 2024 tarvetta?
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Venäläisessä mielenmaisemassa kun me suomalaiset kuitenkin olemme ymmärtääkseni hölmöjä "tsuhnia".

Pitää varmasti ainakin osittain paikkansa, mutta taitaa olla myös vähän turhan "mutkat suoriksi" -mallin johtopäätös. Venäjällä suhtautumisessa Suomeen ja suomalaisuuteen on isoja eroja. Sivistys/koulutus vaikuttaa varmasti jonkun verran, mutta maantieteellinen sijainti vielä enemmän. Mitä lähempänä rajaa ollaan, niin sitä positiivisemmin on suhtauduttu Suomeen ja sitä luontevammat välit ovat olleet.

Esimerkiksi Karjalassa jako suomalaisiin ja venäläisiin on historian näkökulmasta hyvinkin uusi ilmiö, aiemmin asukkaat identifikoituivat ensisijaisesti karjalaisiksi ja rajat maiden välillä olivat hyvinkin keinotekoisia ja häilyviä.

Olen esimerkiksi tutkinut yhtä sukua (ei oma), jolta jäi iso tila luovutetun Karjalan puolelle ja pääsin jollain tasolla 1600-luvulle asti. Tilallisten nimethän olivat ihan järjestään kaikenlaisia Nikolaita ja Sergeitä, ja olivat ortodokseja. Joka sukupolveen haettiin kuitenkin ainakin yksi vaimo Lieksasta ja vastaavasti joku lapsista vaihtoi kirkonkirjat Suomen puolelle. Kirkonmenoissa, markkinoilla yms. käytiin ihan luontevasti ristiin vielä 1900-luvun alussa. Joissain paikoissa jopa vielä ihan Talvisodan syttymiseen saakka.

En kyllä ole perehtynyt asiaan niin, että osaisin sanoa, millainen on karjalaisten osuus nykypäivän Venäjän Karjalassa. Luonnollista kanssakäymistä on kuitenkin riittänyt, eli töitä ja ostoksia on tehty puolin ja toisin molemmin puolin rajaa.

eipä taideta niille suomalaislapsille, joiden isä on kotoisin Meksikosta tai äiti Thaimaasta olla vaatimassa muunkielistä perusopetusta.

No, jos jotain heitä olisi ~50.000 ja Meksiko tai Thaimaa olisi rajanaapurimaamme, niin enpä ihmettelisi yhtään, jos tällaisia vaatimuksia olisi.

Pidän arveluttavana, mikäli vuonna 2024 Suomessa edelleen halutaan lapsiin iskostuttaa venäläistä kulttuuria.

Hyvin vahvasti samaa mieltä tästä.

Voihan toki taustalla olla ihan suomettuneisuutta. Vielä Venäjän hyökkäykseen saakka monet näkivät "Venäjä-osaamisen" Suomelle myönteisenä asiana ja halusivathan jotkut Itä-Suomeen pakkovenäjän pakkoruotsin sijaan.

Eiköhän tuo nyt ole ollut ennemminkin rationaalisuutta kuin suomettuneisuutta. Onhan vaikkapa Lappeenrannassa esimerkiksi asiakaspalvelutöissä venäjänkielen osaaminen ollut vielä muutama vuosi sitten huomattavasti tärkeämpi taito kuin vaikkapa ruotsinkíelen osaaminen.

Faktaa on kuitenkin, että Venäjä on Suomen rajanaapuri, ja aiemmissa olosuhteissa "Venäjä-osaaminen" on ollut jo ihan Suomen taloudelle ja ulkomaankaupalle myönteinen ja merkittävä asia. Lisätietoja tästä vaikka Kekkoselta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Everton Kiitos vastauksesta. Niin olihan Ville Haapasalokin Venäjällä pitkään todella suosittu näyttelijä ja mediapersoona, vaikkei hän koskaan peitellyt suomalaisuuttaan. Ristiriitaisia nuo venäläiset. Venäjähän on kautta linjan todella rasistinen maa ja erotyisesri ei-valkoihoisethan kokevat syrjintää ihan eri mittakaavassa mitä länsimaissa.

Tiedä sitten vaikuttaako suomalaisille perinteisesti yleinen nöyristelymentaliteetti Venäjään koko asiaan. "Hyvää naapuruutta" haluttiin edistää. Mielestäni nyt jos koskaan Suomen olisi syytä edistää suhteitaan länteen, kun Venäjän asettamat kahleet on katkottu.

Mitä tulee karjalaisiin. Venäjällähän ymmärtääkseni vuosikymmenten assimilaatiopolitiikan johdosta karjalaisuutta ei käytännössä enää ole. Toki sukujuuret eivät häviä, mutta valtaenemmistö ihmisistä elää hyvin venäläistä arkea ja karjalan kieltä osannee enää muutama yli 90-vuotias ikäihminen. Heidän jälkeläisensä ovat venäläistyneet täysin.

Venäjä-osaaminen toki hyödytti Suomen taloutta, mutta siihen liiaksi keskittyminen edesauttoi 1990-luvun laman syntymistä ja myös nykyistä talouskurimusta. Suomen olisi pitänyt pyrkiä löytämään markkinoita enemmän muualta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoinen juttu tuo venäjän osaaminen asiakaspalvelussa. Venäläisethän ilmeisesti ihan oikeasti olettivat Suomessa käydessään saavansa venäjänkielistä palvelua. Venäläisethän eivät kuitenkaan ole ainoa Suomessa lomareissuilla käyvä kansa, mutta ei se tänne tuleva saksalainen, japanilainen tai espanjalainen odota saavansa palvelua omalla äidinkielellään, vaan menevät englannilla, heikollakin sellaisella.

Kaiketi venäläisillä tässä "valloittajan mentaliteetti".
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hesarissa oli eilen taas juttu siitä, miten Venäjällä nakutetaan kansalaisten takaraivoon Suomesta viholliskuvaa.

Kirjeitä Venäjältä | Venäjän propaganda nostaa nyt esiin hakaristin käyttöä Suomessa
Voisin kuvitella putinistisessa propagandassa kasvaneen "z-sukupolven" suhtautuvan Suomeen ja suomalaisiin kielteisemmin kuin vanhempansa. Mielenkiintoista nähdä hyytyykö esim. muuttoliike Venäjältä Suomeen. Vielä tänä vuonnahan ensimmäisiä oleskelulupia on myönnetty sadoille venäläisille.

Huomioiden millaisessa voimiensa tunnossa venäläiset nyt ovat ja oikeaa kansalliskiihkoakin esiintyy, on mielestäni ristiriitaista että 2024 moni venäläinen on halukas muuttamaan Suomeen.
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Esimerkiksi Karjalassa jako suomalaisiin ja venäläisiin on historian näkökulmasta hyvinkin uusi ilmiö, aiemmin asukkaat identifikoituivat ensisijaisesti karjalaisiksi ja rajat maiden välillä olivat hyvinkin keinotekoisia ja häilyviä.

Olen esimerkiksi tutkinut yhtä sukua (ei oma), jolta jäi iso tila luovutetun Karjalan puolelle ja pääsin jollain tasolla 1600-luvulle asti. Tilallisten nimethän olivat ihan järjestään kaikenlaisia Nikolaita ja Sergeitä, ja olivat ortodokseja. Joka sukupolveen haettiin kuitenkin ainakin yksi vaimo Lieksasta ja vastaavasti joku lapsista vaihtoi kirkonkirjat Suomen puolelle. Kirkonmenoissa, markkinoilla yms. käytiin ihan luontevasti ristiin vielä 1900-luvun alussa. Joissain paikoissa jopa vielä ihan Talvisodan syttymiseen saakka.
Välillä tulee uppouduttua runonlaulajiin ja heidän historiaansa niin siellä tosiaan suomalaiset tutkijat kävivät keräilemässä runoja ympäri Karjalaa. Vienan runokylät ovat kuuluja siitä että sieltä sitä Kalevalaa koottiin. Samoin tietysti jo se, että meillä oli murrejatkumo jossa voimme sanoa että Suomi ja Viro ovat eri kieliä, mutta jos lähti Turusta maata pitkin käymään alueella jossa puhuttiin liiviä niin alkaisi olemaan hankala sanoa missä kohtaa kieli todella vaihtuu. Eli missä kohtaa se olikin inkeroista eikä enää suomea. Varmaan vasta tosiaan Talvisodan aikoihin todella katkesi tuollainen rajan yli vapaahkosti kulkeminen. Samoin jos katselee niitä karjalaisten runonlaulajien nimiä niin siellä on Jussi, Ondrei, Miihkali, Stepan ja muita.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Mielenkiintoinen juttu tuo venäjän osaaminen asiakaspalvelussa. Venäläisethän ilmeisesti ihan oikeasti olettivat Suomessa käydessään saavansa venäjänkielistä palvelua. Venäläisethän eivät kuitenkaan ole ainoa Suomessa lomareissuilla käyvä kansa, mutta ei se tänne tuleva saksalainen, japanilainen tai espanjalainen odota saavansa palvelua omalla äidinkielellään, vaan menevät englannilla, heikollakin sellaisella.

Kaiketi venäläisillä tässä "valloittajan mentaliteetti".

Sulla on tässä taas vähän väärä lähtökohta. Ei voi verrata Svetogorskissa rakennusliikettä pyörittävää Pavelia tai hyvätuloista viipurilaista Tatjaanaa johonkin japanilaiseen turistiin. Se japanilainen turisti käy kerran elämässään Suomessa ja kiertää turistilauman mukana hirveässä kiiressä Helsingin Kauppatorin kojut läpi.

Pavel puolestaan osti ihan kaikki kaakelit, lattialaminaatit ja muut kakkosnelosta vaativammat materiaalit ja työkalut Imatran rautakaupasta. Ja Tatjanalla oli mökki Saimaan saaressa, eli se kävi kesäisin viikoittain ruokaostoksilla Lappeenrannan Prismassa ja osti merkkilaukkunsa ja -kenkänsäkin Suomesta. Lisäksi oli vielä Sergei, joka oli raksamiehenä töissä suomalaisessa yrityksessä.

Varmasti Pavel, Tatjana ja Sergei ovat arvostaneet venäjänkielistä palvelua. Mutta ihan varmasti sen rautakaupan tai laukkukaupan omistaja on arvostanut vielä enemmän sitä, että heillä on työntekijöitä, jotka osaavat palvella asiakkaita venäjäksi.

Ja huomautettakoon tässä nyt vielä, ettei jää mitään epäselvyyksiä, että mulla ei ole pienintäkään tarvetta tai tarkoitusta puolustella venäläisiä missään asiassa. Mutta näin tämä homma vaan on Itä-Suomessa toiminut. Tiedän, että esimerkiksi erään rautakaupan liikevaihdosta noin 70% tuli venäläisiltä. Onko se oikein, tai oliko se fiksua, niin se on ihan kokonaan toisen keskustelun paikka. Näin vaan oli - ja silloin sillä kielen osaamisella oli aika iso käytännön merkitys.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Everton Ymmärrän pointin. Sikälihän olen ymmärtänyt jopa Haaparannalla joissain yrityksissä arvostetaan sitä, jos asiakaspalvelija osaa suomea, vaikka suomi maailman mittakaavassa pieni kieli onkin ja käytännössä kaikki Ruotsin puolella ostoksilla käyvät suomalaiset osaavat myös englantia ja/tai ruotsia.

Myönnän, etten aivan itärajan kunnissa ole käynyt vuosikausiin, joten siitä millaista rajan yli tapahtunut kanssakäyminen on ollut, ei ole omakohtaista kokemusta. Sikäli yllätyin kun itäraja viime vuoden lopulla suljettiin, että monelle suomalaiselle Venäjällä käynti on ollut ihan luonnollinen asia. Minä en osaa nähdä Venäjää esim. Ruotsiin ja Viroon rinnastettavana naapurina, jonka kanssa tehdä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös