Suomi vs. Venäjä – naapurisuhteet

[D.Santon]

Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Jos vain aihe yhtään kiinnostaa, niin kyseinen teos on ehdoton lukusuositus. Läpikäydään hyvin valaisevasti kaikki hirveydet ja terrori mitään kaunistelematta. Todella pysäyttävää ja surullista luettavaa. Tosiaankin, kouluissa tulisi ehdottomasti käydä aihetta läpi, kuin myös mediassa, en tiedä miksei näin ole tehty jo aikoja sitten.

 

[Ann Arbor]

Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Jos vain aihe yhtään kiinnostaa, niin kyseinen teos on ehdoton lukusuositus. Läpikäydään hyvin valaisevasti kaikki hirveydet ja terrori mitään kaunistelematta. Todella pysäyttävää ja surullista luettavaa. Tosiaankin, kouluissa tulisi ehdottomasti käydä aihetta läpi, kuin myös mediassa, en tiedä miksei näin ole tehty jo aikoja sitten.

Kiitos lukusuosituksesta. Näin pääpiirteittäinhän inkerinsuomalaisten, punapakolaisten ja Neuvostoliittoon huijattujen amerikansuomalaisten julma kohtalo on tiedossa, mutta paljon opittavaa on.

Siltikin. Onko edes miljoona meistä suomalaisista käsityksessä, että muutaman sadan kilometrin päässä suomalaisia murhattiin kymmenissä tuhansissa?

 

[MacRef]

Mietin tovin, että mihin ketjuun tämän kommenttini kirjoittaisin. Päädyin tähän, mutta olisi voinut mennä johonkin muuhunkin ketjuun. Aina toisinaan palstalla ihmetellään sitä, kuinka enää [kaunisteltu ilmaus] itänaapureistamme tai sieltä kotoisin olevista ihmisistä ei saa sanoa (totuutta) suoraan [/kaunisteltu ilmaus].

Lainattu pätkä Helsingin Sanomien haastattelusta, jossa sisäministeri Mari Rantanen toteaa minusta mainiosti:

Kuuluuko Rantanen niihin, joiden piti arvioida uudelleen oma suhteensa Venäjään maan hyökättyä Ukrainaan?

”No tuota…” Rantanen aloittaa.

”Olen ikäpolvea, jolle isovanhemmat pienestä pitäen kertoivat muistoja ajasta, jolloin ei ollut niin rauhallista. Sieltä takaraivoon jäi, että kannattaa aina olla vähän silmä auki. En nyt viitsi sanoa, mitä Viipurista kotoisin olleet mummo ja ukki sanoivat.”

 

[Ann Arbor]

Kaupungit eivät voi ajaa venäjänkielistä opetusta alas, koska itärajan koulu kieltäytyy neuvottelemasta

Itärajan kaupungeissa muhii erikoinen kiista venäjän kieleen ja kulttuuriin keskittyneen Itä-Suomen koulun tulevaisuudesta.

yle.fi

Mielenkiintoinen tilanne kaikkinensa. Huomioiden elämämme maailmanaika ymmärän sikäli hyvin, että venäjänkielistä kouluopetusta halutaan karsia. Isossa kuvassa suomenvenäläisten integraation kannalta voi olla hyvä asia, että heidän lapsensa ovat suomenkielisessä peruskoulussa.

 

[Ann Arbor]

Isossa kuvassa en näe tarpeellisena asiana, että venäläistä kulttuuria erikseen promottaisiin Suomessa. Venäjä kun on ja on aina ollut Suomea kohtaa agressori ja vaikka miten venäläisen kulttuurin haluaisi irrottaa Venäjän valtiosta, kulkevat ne mielestäni käsi kädessä.

Suomi on länsimaa. Vähän ihmettelen osan meistä kaipuuta itään.

 

[Ann Arbor]

Näin muuten painotettu peruskouluopetus on mielestäni ihan positiivinen asia, mutta silti vähän ihmettelen, miksi Suomessa on ollut halua tuoda Venäjä-aspekti mukaan koulutukseemme. Toki rajalliselle määrälle venäjän kielen osaajia tulee poliittinen tilanne huomioidenkin olemaan tarvetta, mutta ei venäläisyyttä pidä mielestäni muuten promota Suomessa. Toki avoimessa kansalaisyhteiskunnassa sitä nyt ei varsinaisesti voi kieltääkään, mutta on mielestäni huomionarvoinen asia, että vuonna 2024 Suomi-Venäjä-seura on edelleen olemassa.

 

[Pete Malmi]

Kaupungit eivät voi ajaa venäjänkielistä opetusta alas, koska itärajan koulu kieltäytyy neuvottelemasta

Itärajan kaupungeissa muhii erikoinen kiista venäjän kieleen ja kulttuuriin keskittyneen Itä-Suomen koulun tulevaisuudesta.

yle.fi

Mielenkiintoinen tilanne kaikkinensa. Huomioiden elämämme maailmanaika ymmärän sikäli hyvin, että venäjänkielistä kouluopetusta halutaan karsia. Isossa kuvassa suomenvenäläisten integraation kannalta voi olla hyvä asia, että heidän lapsensa ovat suomenkielisessä peruskoulussa.

Itä-Suomen koulu on suomenkielinen koulu.

 

[Ann Arbor]

Itä-Suomen koulu on suomenkielinen koulu.

Se tekeekin asiasta vielä mielenkiintoisemman. Suomen venäjänkielinen vähemmistö on iso ja sen takia kysyntää venäjänkieliselle opetukselle on, mutta ihmettelen mitä syytä vuonna 2024 näin muuten on Venäjä-painotukselle kouluopetuksessa. Peruskouluamme on toki syytä kehittää, mutta uskoisin sen opettavan lapsille tarpeelliset perustiedot Venäjästä historian ja maantiedon tunneilla.

Kaiketi osalla suomalaisista yhä edelleen jonkinmoinen side itänaapuriin on.

 

[Everton]

Kaiketi osalla suomalaisista yhä edelleen jonkinmoinen side itänaapuriin on.

Onhan nyt paljon vaikkapa sellaisia Suomessa syntyneitä lapsia, joilla vaikka toinen vanhemmista on venäläinen. Tai isovanhemmat ja muu suku asuu Venäjällä. Pidän siis itse ainakin ihan ymmärrettävänä ja mahdollisesti jopa tärkeänäkin asiana, että Suomessa on mahdollisuus saada perusopetusta jossa huomioidaan erityisesti venäjän kieli. Vaikka maiden välit ovatkin mitä ovat, ja tulevat myös olemaan pitkään poikki.

Mutta miten näissä "vieraskielisissä" kouluissa opetussuunnitelmat yleensäkin poikkeavat tavallisesta? Onko ruotsinkielisissä kouluissa opetussuunnitelma muuten sama kuin kaikilla muilla, mutta vain opetuskieli on eri? Oudolta kuulostaisi, jos niissä painotettaisiin Ruotsin historiaa ja ruotsalaista kulttuuria.

 

[Ann Arbor]

Onhan nyt paljon vaikkapa sellaisia Suomessa syntyneitä lapsia, joilla vaikka toinen vanhemmista on venäläinen. Tai isovanhemmat ja muu suku asuu Venäjällä. Pidän siis itse ainakin ihan ymmärrettävänä ja mahdollisesti jopa tärkeänäkin asiana, että Suomessa on mahdollisuus saada perusopetusta jossa huomioidaan erityisesti venäjän kieli. Vaikka maiden välit ovatkin mitä ovat, ja tulevat myös olemaan pitkään poikki.

Mutta miten näissä "vieraskielisissä" kouluissa opetussuunnitelmat yleensäkin poikkeavat tavallisesta? Onko ruotsinkielisissä kouluissa opetussuunnitelma muuten sama kuin kaikilla muilla, mutta vain opetuskieli on eri? Oudolta kuulostaisi, jos niissä painotettaisiin Ruotsin historiaa ja ruotsalaista kulttuuria.

Toki näin. Yhtä lailla toisaalta huomioiden jyrkän venäläisen nationalismin, mielenkiintoista että tilastojenkin mukaan moni on halunnut pariutua suomalaisen kanssa ja asettua Suomeen. Venäläisessä mielenmaisemassa kun me suomalaiset kuitenkin olemme ymmärtääkseni hölmöjä "tsuhnia". Venäläisessä jyrkässä nationalismissa rasistinen hierarkia eri kansallisuuksien välillä on tosiasia.

Toki kansallisten rajojen yli tapahtuvat avioliitot ovat globalisaation ja muuttoliikkeen seurauksena yleistymään päin, minkä itse näen positiivisena asiana, mutta eipä taideta niille suomalaislapsille, joiden isä on kotoisin Meksikosta tai äiti Thaimaasta olla vaatimassa muunkielistä perusopetusta.

Sikäli olisi yhtä lailla mielenkiintoista tietää, mitä tuon koulun "Venäjä-painotus" sitten käytännössä on, jos koulu näin muuten on suomenkielinen. Pidän arveluttavana, mikäli vuonna 2024 Suomessa edelleen halutaan lapsiin iskostuttaa venäläistä kulttuuria.

 

[Ann Arbor]

Voihan toki taustalla olla ihan suomettuneisuutta. Vielä Venäjän hyökkäykseen saakka monet näkivät "Venäjä-osaamisen" Suomelle myönteisenä asiana ja halusivathan jotkut Itä-Suomeen pakkovenäjän pakkoruotsin sijaan.

 

[Pete Malmi]

Se tekeekin asiasta vielä mielenkiintoisemman. Suomen venäjänkielinen vähemmistö on iso ja sen takia kysyntää venäjänkieliselle opetukselle on, mutta ihmettelen mitä syytä vuonna 2024 näin muuten on Venäjä-painotukselle kouluopetuksessa. Peruskouluamme on toki syytä kehittää, mutta uskoisin sen opettavan lapsille tarpeelliset perustiedot Venäjästä historian ja maantiedon tunneilla.

Kaiketi osalla suomalaisista yhä edelleen jonkinmoinen side itänaapuriin on.

No tuollahan ei ole tarkoitus opetella jotenkin erityisesti Venäjän historiaa tai maantietoa, vaan lasten toista äidinkieltä, jonka opetusta ei alakoulusta alkaen oikein muualta saa. Ei pelkästään vanhempien kanssa puhumalla opi kielen lainalaisuuksien toimintaa tai kirjoittamista.

 

[Ann Arbor]

No tuollahan ei ole tarkoitus opetella jotenkin erityisesti Venäjän historiaa tai maantietoa, vaan lasten toista äidinkieltä, jonka opetusta ei alakoulusta alkaen oikein muualta saa. Ei pelkästään vanhempien kanssa puhumalla opi kielen lainalaisuuksien toimintaa tai kirjoittamista.

Tuo on täysin totta. Itsekin tunnen monia, joiden vanhemmista toinen on muuttanut tänne ulkomailta, eikä läheskään aina kielitaito, kovin hyvä sellainen ainakaan ole siirtynyt jälkipolvelle.

Sikäli kuitenkin ihmettelen, miksi venäläisyys ja venäjän kieli nostetaan erityisasemaan. Suomihan on nykyään kansainvälinen maa, eivätkä venäläistaustaiset ole maamme ainoa etninen ja kielellinen vähemmistö.

Myös ulkopoliittinen aspekti on huomioitava. Huomioiden Venäjän agression, näen tärkeänä, että suomenvenäläisten integraatio onnistuu.

Sanotaan nyt vielä varmuuden vuoksi, etten Itä-Suomen koulusta tiedä mediatietoja enempää, mutta onko sille todella 2024 tarvetta?

 

[Everton]

Venäläisessä mielenmaisemassa kun me suomalaiset kuitenkin olemme ymmärtääkseni hölmöjä "tsuhnia".

Pitää varmasti ainakin osittain paikkansa, mutta taitaa olla myös vähän turhan "mutkat suoriksi" -mallin johtopäätös. Venäjällä suhtautumisessa Suomeen ja suomalaisuuteen on isoja eroja. Sivistys/koulutus vaikuttaa varmasti jonkun verran, mutta maantieteellinen sijainti vielä enemmän. Mitä lähempänä rajaa ollaan, niin sitä positiivisemmin on suhtauduttu Suomeen ja sitä luontevammat välit ovat olleet.

Esimerkiksi Karjalassa jako suomalaisiin ja venäläisiin on historian näkökulmasta hyvinkin uusi ilmiö, aiemmin asukkaat identifikoituivat ensisijaisesti karjalaisiksi ja rajat maiden välillä olivat hyvinkin keinotekoisia ja häilyviä.

Olen esimerkiksi tutkinut yhtä sukua (ei oma), jolta jäi iso tila luovutetun Karjalan puolelle ja pääsin jollain tasolla 1600-luvulle asti. Tilallisten nimethän olivat ihan järjestään kaikenlaisia Nikolaita ja Sergeitä, ja olivat ortodokseja. Joka sukupolveen haettiin kuitenkin ainakin yksi vaimo Lieksasta ja vastaavasti joku lapsista vaihtoi kirkonkirjat Suomen puolelle. Kirkonmenoissa, markkinoilla yms. käytiin ihan luontevasti ristiin vielä 1900-luvun alussa. Joissain paikoissa jopa vielä ihan Talvisodan syttymiseen saakka.

En kyllä ole perehtynyt asiaan niin, että osaisin sanoa, millainen on karjalaisten osuus nykypäivän Venäjän Karjalassa. Luonnollista kanssakäymistä on kuitenkin riittänyt, eli töitä ja ostoksia on tehty puolin ja toisin molemmin puolin rajaa.

eipä taideta niille suomalaislapsille, joiden isä on kotoisin Meksikosta tai äiti Thaimaasta olla vaatimassa muunkielistä perusopetusta.

No, jos jotain heitä olisi ~50.000 ja Meksiko tai Thaimaa olisi rajanaapurimaamme, niin enpä ihmettelisi yhtään, jos tällaisia vaatimuksia olisi.

Pidän arveluttavana, mikäli vuonna 2024 Suomessa edelleen halutaan lapsiin iskostuttaa venäläistä kulttuuria.

Hyvin vahvasti samaa mieltä tästä.

Voihan toki taustalla olla ihan suomettuneisuutta. Vielä Venäjän hyökkäykseen saakka monet näkivät "Venäjä-osaamisen" Suomelle myönteisenä asiana ja halusivathan jotkut Itä-Suomeen pakkovenäjän pakkoruotsin sijaan.

Eiköhän tuo nyt ole ollut ennemminkin rationaalisuutta kuin suomettuneisuutta. Onhan vaikkapa Lappeenrannassa esimerkiksi asiakaspalvelutöissä venäjänkielen osaaminen ollut vielä muutama vuosi sitten huomattavasti tärkeämpi taito kuin vaikkapa ruotsinkíelen osaaminen.

Faktaa on kuitenkin, että Venäjä on Suomen rajanaapuri, ja aiemmissa olosuhteissa "Venäjä-osaaminen" on ollut jo ihan Suomen taloudelle ja ulkomaankaupalle myönteinen ja merkittävä asia. Lisätietoja tästä vaikka Kekkoselta.

 

[Ann Arbor]

@Everton Kiitos vastauksesta. Niin olihan Ville Haapasalokin Venäjällä pitkään todella suosittu näyttelijä ja mediapersoona, vaikkei hän koskaan peitellyt suomalaisuuttaan. Ristiriitaisia nuo venäläiset. Venäjähän on kautta linjan todella rasistinen maa ja erotyisesri ei-valkoihoisethan kokevat syrjintää ihan eri mittakaavassa mitä länsimaissa.

Tiedä sitten vaikuttaako suomalaisille perinteisesti yleinen nöyristelymentaliteetti Venäjään koko asiaan. "Hyvää naapuruutta" haluttiin edistää. Mielestäni nyt jos koskaan Suomen olisi syytä edistää suhteitaan länteen, kun Venäjän asettamat kahleet on katkottu.

Mitä tulee karjalaisiin. Venäjällähän ymmärtääkseni vuosikymmenten assimilaatiopolitiikan johdosta karjalaisuutta ei käytännössä enää ole. Toki sukujuuret eivät häviä, mutta valtaenemmistö ihmisistä elää hyvin venäläistä arkea ja karjalan kieltä osannee enää muutama yli 90-vuotias ikäihminen. Heidän jälkeläisensä ovat venäläistyneet täysin.

Venäjä-osaaminen toki hyödytti Suomen taloutta, mutta siihen liiaksi keskittyminen edesauttoi 1990-luvun laman syntymistä ja myös nykyistä talouskurimusta. Suomen olisi pitänyt pyrkiä löytämään markkinoita enemmän muualta.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoinen juttu tuo venäjän osaaminen asiakaspalvelussa. Venäläisethän ilmeisesti ihan oikeasti olettivat Suomessa käydessään saavansa venäjänkielistä palvelua. Venäläisethän eivät kuitenkaan ole ainoa Suomessa lomareissuilla käyvä kansa, mutta ei se tänne tuleva saksalainen, japanilainen tai espanjalainen odota saavansa palvelua omalla äidinkielellään, vaan menevät englannilla, heikollakin sellaisella.

Kaiketi venäläisillä tässä "valloittajan mentaliteetti".

 

[aquanqua]

Hesarissa oli eilen taas juttu siitä, miten Venäjällä nakutetaan kansalaisten takaraivoon Suomesta viholliskuvaa.

Kirjeitä Venäjältä | Venäjän propaganda nostaa nyt esiin hakaristin käyttöä Suomessa

 

[Ann Arbor]

Hesarissa oli eilen taas juttu siitä, miten Venäjällä nakutetaan kansalaisten takaraivoon Suomesta viholliskuvaa.

Kirjeitä Venäjältä | Venäjän propaganda nostaa nyt esiin hakaristin käyttöä Suomessa

Voisin kuvitella putinistisessa propagandassa kasvaneen "z-sukupolven" suhtautuvan Suomeen ja suomalaisiin kielteisemmin kuin vanhempansa. Mielenkiintoista nähdä hyytyykö esim. muuttoliike Venäjältä Suomeen. Vielä tänä vuonnahan ensimmäisiä oleskelulupia on myönnetty sadoille venäläisille.

Huomioiden millaisessa voimiensa tunnossa venäläiset nyt ovat ja oikeaa kansalliskiihkoakin esiintyy, on mielestäni ristiriitaista että 2024 moni venäläinen on halukas muuttamaan Suomeen.

 

[Ollakseni]

Esimerkiksi Karjalassa jako suomalaisiin ja venäläisiin on historian näkökulmasta hyvinkin uusi ilmiö, aiemmin asukkaat identifikoituivat ensisijaisesti karjalaisiksi ja rajat maiden välillä olivat hyvinkin keinotekoisia ja häilyviä.

Olen esimerkiksi tutkinut yhtä sukua (ei oma), jolta jäi iso tila luovutetun Karjalan puolelle ja pääsin jollain tasolla 1600-luvulle asti. Tilallisten nimethän olivat ihan järjestään kaikenlaisia Nikolaita ja Sergeitä, ja olivat ortodokseja. Joka sukupolveen haettiin kuitenkin ainakin yksi vaimo Lieksasta ja vastaavasti joku lapsista vaihtoi kirkonkirjat Suomen puolelle. Kirkonmenoissa, markkinoilla yms. käytiin ihan luontevasti ristiin vielä 1900-luvun alussa. Joissain paikoissa jopa vielä ihan Talvisodan syttymiseen saakka.

Välillä tulee uppouduttua runonlaulajiin ja heidän historiaansa niin siellä tosiaan suomalaiset tutkijat kävivät keräilemässä runoja ympäri Karjalaa. Vienan runokylät ovat kuuluja siitä että sieltä sitä Kalevalaa koottiin. Samoin tietysti jo se, että meillä oli murrejatkumo jossa voimme sanoa että Suomi ja Viro ovat eri kieliä, mutta jos lähti Turusta maata pitkin käymään alueella jossa puhuttiin liiviä niin alkaisi olemaan hankala sanoa missä kohtaa kieli todella vaihtuu. Eli missä kohtaa se olikin inkeroista eikä enää suomea. Varmaan vasta tosiaan Talvisodan aikoihin todella katkesi tuollainen rajan yli vapaahkosti kulkeminen. Samoin jos katselee niitä karjalaisten runonlaulajien nimiä niin siellä on Jussi, Ondrei, Miihkali, Stepan ja muita.

 

[Everton]

Mielenkiintoinen juttu tuo venäjän osaaminen asiakaspalvelussa. Venäläisethän ilmeisesti ihan oikeasti olettivat Suomessa käydessään saavansa venäjänkielistä palvelua. Venäläisethän eivät kuitenkaan ole ainoa Suomessa lomareissuilla käyvä kansa, mutta ei se tänne tuleva saksalainen, japanilainen tai espanjalainen odota saavansa palvelua omalla äidinkielellään, vaan menevät englannilla, heikollakin sellaisella.

Kaiketi venäläisillä tässä "valloittajan mentaliteetti".

Sulla on tässä taas vähän väärä lähtökohta. Ei voi verrata Svetogorskissa rakennusliikettä pyörittävää Pavelia tai hyvätuloista viipurilaista Tatjaanaa johonkin japanilaiseen turistiin. Se japanilainen turisti käy kerran elämässään Suomessa ja kiertää turistilauman mukana hirveässä kiiressä Helsingin Kauppatorin kojut läpi.

Pavel puolestaan osti ihan kaikki kaakelit, lattialaminaatit ja muut kakkosnelosta vaativammat materiaalit ja työkalut Imatran rautakaupasta. Ja Tatjanalla oli mökki Saimaan saaressa, eli se kävi kesäisin viikoittain ruokaostoksilla Lappeenrannan Prismassa ja osti merkkilaukkunsa ja -kenkänsäkin Suomesta. Lisäksi oli vielä Sergei, joka oli raksamiehenä töissä suomalaisessa yrityksessä.

Varmasti Pavel, Tatjana ja Sergei ovat arvostaneet venäjänkielistä palvelua. Mutta ihan varmasti sen rautakaupan tai laukkukaupan omistaja on arvostanut vielä enemmän sitä, että heillä on työntekijöitä, jotka osaavat palvella asiakkaita venäjäksi.

Ja huomautettakoon tässä nyt vielä, ettei jää mitään epäselvyyksiä, että mulla ei ole pienintäkään tarvetta tai tarkoitusta puolustella venäläisiä missään asiassa. Mutta näin tämä homma vaan on Itä-Suomessa toiminut. Tiedän, että esimerkiksi erään rautakaupan liikevaihdosta noin 70% tuli venäläisiltä. Onko se oikein, tai oliko se fiksua, niin se on ihan kokonaan toisen keskustelun paikka. Näin vaan oli - ja silloin sillä kielen osaamisella oli aika iso käytännön merkitys.

 

[Ann Arbor]

@Everton Ymmärrän pointin. Sikälihän olen ymmärtänyt jopa Haaparannalla joissain yrityksissä arvostetaan sitä, jos asiakaspalvelija osaa suomea, vaikka suomi maailman mittakaavassa pieni kieli onkin ja käytännössä kaikki Ruotsin puolella ostoksilla käyvät suomalaiset osaavat myös englantia ja/tai ruotsia.

Myönnän, etten aivan itärajan kunnissa ole käynyt vuosikausiin, joten siitä millaista rajan yli tapahtunut kanssakäyminen on ollut, ei ole omakohtaista kokemusta. Sikäli yllätyin kun itäraja viime vuoden lopulla suljettiin, että monelle suomalaiselle Venäjällä käynti on ollut ihan luonnollinen asia. Minä en osaa nähdä Venäjää esim. Ruotsiin ja Viroon rinnastettavana naapurina, jonka kanssa tehdä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa.

 

[Everton]

Minä en osaa nähdä Venäjää esim. Ruotsiin ja Viroon rinnastettavana naapurina, jonka kanssa tehdä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa.

En minäkään. Täältä Kouvolasta olisi lyhyempi matka Viipuriin kuin Helsinkiin. Pietarikin taitaisi olla lähempänä kuin Turku. En ole kuitenkaan koskaan käynytkään Venäjällä, eikä ole ollut koskaan edes suunnitelmissakaan käydä.

Mutta hyvin monelle tämä on ollut arkipäivää, sekä itäsuomalaisille että venäläisille. Joukossa on kaksoiskansalaisia, maahanmuuttajia, turisteja, mökkiläisiä, ostosmatkaajia ja myöskin runsaasti työntekijöitä. Jos siis markkinoilla on kysyntää, niin kyllä silloin markkinatalousjärjestelmä pyrkii luomaan myös tarjontaa.

Kyllä Viipurin toriltakin taisi suomenkielentaitoisia myyjiä tai tulkkeja löytyä silloin, kun suomalaiset ravasivat siellä ostamassa piraattikamaa tai viinaa ja tupakkaa. Oliko se sitten suomalaisen herraskansan vaatimus, vaiko vaan kaupankäynnin ja käytännön muokkaama seikka.

Haaparanta on ihan hyvä vertailukohde. Samanlainen paikka, missä raja on ollut perinteisesti häilyvä, ja ihmiset kulkeneet sen yli tarpeidensa mukaan. Wikipedian mukaan 35% haaparantalaisista on syntynyt Suomessa ja "suurin osa muistakin asukkaista osaa suomea tai meänkieltä". Tämän takia torniolaiset sitten puolestaan pärjäävät hyvin kanssakäymisessä, vaikkeivat osaisikaan ruotsia.

Haaparannassa on myös kaksikielinen koulu, jonka oppilaista osa asuu Suomen puolella. Mutta nämä on varmaan monen helpompi käsittää ja hyväksyä. Onhan kyseessä suomalaiset ja ruotsalaiset, eli melkein sama asia! Harva kyseenalaistaa myöskään suomenruotsalaisten kulttuuriin liittyviä juttuja, olkoon nyt vaikka rapujuhlia - tai Lucian päivää, jota muistan että meilläkin vietettiin 100% suomenkielisessä koulussa ala-asteella. Ruotsalaiseen kulttuuriinhan nämäkin liittyvät.

 

[Marleau]

@Everton Ymmärrän pointin. Sikälihän olen ymmärtänyt jopa Haaparannalla joissain yrityksissä arvostetaan sitä, jos asiakaspalvelija osaa suomea, vaikka suomi maailman mittakaavassa pieni kieli onkin ja käytännössä kaikki Ruotsin puolella ostoksilla käyvät suomalaiset osaavat myös englantia ja/tai ruotsia.

Myönnän, etten aivan itärajan kunnissa ole käynyt vuosikausiin, joten siitä millaista rajan yli tapahtunut kanssakäyminen on ollut, ei ole omakohtaista kokemusta. Sikäli yllätyin kun itäraja viime vuoden lopulla suljettiin, että monelle suomalaiselle Venäjällä käynti on ollut ihan luonnollinen asia. Minä en osaa nähdä Venäjää esim. Ruotsiin ja Viroon rinnastettavana naapurina, jonka kanssa tehdä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa.

Mielestäni Venäjää ei edes tarvitse nähdä tai pitää sellaisena valtiona, jonka kanssa Suomen tarvisi järjestää ylipäätään minkäänlaista yhteistyötä, kulttuurivaihtoa tai mitään muutakaan. Kyseessä on kuitenkin laitonta hyökkäyssotaa käyvä kansanmurhaajavaltio, jonka johdossa on vaalivilppien avulla vallassa iänikuisesti pysyvä vainoharhainen psykopaatti, jota voi kaikin puolin verrata siihen Hitlerin ja Staliniin, joten miksi Suomen tai minkään sivistysvaltion pitäisi koittaa keinotekoisesti ylläpitää jonkinlaisia "hyviä välejä" jonkun entisaikojen YYA-aikojen hengessä.

Ruotsi ja Viro ovat mielestäni juuri näitä oikeasti hyviä naapureita Suomea ja muitakin heidän naapurimaita kohtaan, koska näissä maissa kunnioitetaan niitä ihmis- ja kansalaisoikeuksia, toisin kun Venäjällä. Lisäksi nämä maat eivät myös ole uhkailemassa naapurimaitaan tai hyökkäämässä aseellisesti mihinkään, eivätkä he myöskään harjoita kansanmurhaa missään päin maailmaa, kuten se Venäjä on toteuttanut aina sitä milloin missäkin päin maailmaa levittääkseen sitä omaa imperialismiaan.

 

[Ann Arbor]

@Marleau Kiitos vastauksesta. Loppuvuosi 2023 oli kieltämättä melkoinen "reality check" allekirjoittaneelle, että Suomessa toden totta on suurehko ihmisryhmä, ketkä ovat kaikesta huolimatta käyneet yhä edelleen Venäjällä.

Itäraja | Sirpa, Jorma ja Daniel ovat rampanneet yhä säännöllisesti Putinin Venäjällä – Nyt he kertovat, mitä siellä tapahtuu

Suomessa on edelleen ihmisiä, jotka käyvät Venäjällä säännöllisesti viime vuosien tapahtumista huolimatta. HS haastatteli heistä kolmea.

www.hs.fi

Näin muutenkin olisi mielenkiintoista tietää, mikä niin monia suomalaisia "vetää" Venäjälle. Olen itsekin kiinnostunut useista ulkomaalaisista kulttuureista ja on monta maata, missä haluaisin päästä käymään, mutten ole siltikään ole koskaan ollut siinä määrin kiinnostunut Venäjästä ja venäläisyydestä. Pikemminkin mitä enemmän maasta on oppinut, sitä enemmän tuntemuksena on ollut, että tuonne en halua.

Mitä tulee venäjän kielen kouluopetukseen, kaiketi tulevaisuudessakin on syytä, että pienehkö asiantuntijajoukko osaa venäjää, mutta vaikea nähdä tarvetta investoida isojen ryhmien opetukselle. Joku Supon tai ulkoministeriön työntekijä kun kielen opiskelee halutessaan myös aikuisiällä. Suomenvenäläisten kannalta näen erittäin tärkeänä, että he integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa. En tiedä, edistääkö venäjänkielinen kouluopetus sitä.

 

[Ann Arbor]

Lainaus Viro-threadista.

Suomi kun ei uskalla edelleenkään vanhan YYA-historiansa takia tehdä vieläkään mitään kovin erityisen Venäjä-vastaisia päätöksiä, kun täällä valitettavasti halutaan vaan ajatella enemmän sitä Venäjän kansalaisten etua, kun tämän kyseisen fasistivaltion hyökkäyksen uhriksi joutuneiden ukrainalaisten etua.

Suomessa toden totta YYA-mentaliteetti on ollut syvällä ja "Venäjän ymmärtäjiä" on riittänyt, vaikka tilanne nyt onkin parantunut. Kollektiivinen itsepetos sanon minä. Ei Venäjä ole ollut meille mikään "hyvä naapuri" koskaan viimeisen tuhannen vuoden aikana, vaan valloittaja ja riistäjä. En näe syytä lämmittää suhteita Venäjään.