Vaikka tuolla viittasit jo johonkin wikipedia-artikkeliin, niin mennään nyt kuitenkin Helsingin yliopiston geneettistä perimää selvittäneen tutkimuksen ja muutamia vuosia myöhemmin julkaistun Suomen ja Ruotsin väestöjen geneettistä rakennetta kartoittaneen väitöskirjan mukaan.
Itä- ja länsisuomalaiset geneettisesti kauempana toisistaan kuin saksalaiset ja britit | Helsingin yliopisto
Itä- ja länsisuomalaisten väliset geneettiset erot ovat huomattavasti suuremmat, kuin monien Euroopan kansojen väliset erot, ja tarkka geneettinen analyysi pystyy erottelemaan suomalaiset lähes maakunnan tarkkuudella.
Väitöstutkimus: Näin hurjasti itä- ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan
Helsingin yliopiston tuoreen väitöskirjan mukaan itä- ja länsisuomalaiset eroavat geneettisesti toisistaan enemmän kuin esimerkiksi britit ja pohjoissaksalaiset. Väitöskirjan tekijän Elina Salmelan mukaan se on osoitus, että kulttuurinen yhtenäisyys ei välttämättä merkitse geneettistä yhtenäisyyttä.
www.mtvuutiset.fi
Ei ihan samaa perhettä, mutta sukua kuitenkin - uutta tietoa suomalaisten ja ruotsalaisten geneettisestä sukulaisuudesta | Helsingin yliopisto
Vastikään julkaistu tutkimus osoittaa, että ruotsalaiset ovat geneettisesti läheisempää sukua saksalaisille kuin suomalaisille. Toisaalta Suomen tapaan myös Ruotsissa maakunnat poikkeavat geneettisesti toisistaan; etelä- ja pohjoisruotsalaisten välillä on huomattavia geneettisiä eroavuuksia.
www.sttinfo.fi
Suomen ja Venäjän -naapurisuhdeketjuun tämä liittyy ainakin sillä, että kun muu maailma sanoo "russia" sen eri muodoissa, me sanomme Ruotsi. Sanan alkuperä kun tarkoittaa soutajia, jotka tulivat meistä katsottuna lännestä ja kulkivat kohti Konstantinopolin kultasaleja perustaen matkalla erilaisia soutajien johtamia valtakeskuksia. Olihan niissä veneissä mukana "täältä raukoilta rajoilta" kaveri jos toinenkin. Akateemikko Unto Salo on ansiokkaasti todistellut esimerkiksi Satakunnan maakunnan (tai sen jakaantuneen Ylä- ja Ala-Satakuntaan) olleen ledung-yksikön/yksikköjen kokoamisalueita, "sata miestä, neljä laivaa".
Rannikolta kotoisin olevana tiedän meren yhdistävän merkityksen. Sukututkimuksesta on selvinnyt, että ruotsalaisuuden vaikutus oli vielä oletettua suurempaa. Toki oma isoisäni oli kaksikielinen, mutta hämmentävän paljon siellä tulee esivanhempia Pohjanlahden länsipuolelta tänne itäpuolelle. Kauppaa tehdään, laillista ja laitonta. Eräs suora isovanhempani kyllästyi aikanaan käräjöimään tämän takia vaasalaisten kanssa ja saa lopulta Pietari Brahen ajamaan Kristiinankaupungin perustamista. Oma isoisäni vielä muisteli lapsuudestaan, kuinka Merikarvialta kauppiaat ja kalastajat veivät tavaraa suoraan Tukholmaan.
Muutenkin Länsi-Suomi ja erityisesti rannikko oli nykyistä selkeämmin "ruotsalaista". Porista pohjoiseen sijaitsevat ja nykyään täysin suomenkieliset Ahlainen ja Merikarvia, olivat vielä 1800-luvulla vahvasti myös ruotsinkielisiä. Fennomanian nimissä käytiin taistelua kielestä ja mielestä, isoisäni pääsi vielä 1930-luvulla ruotsinkieliseen kouluun (se oli köyhille halvempi vaihtoehto kuin suomenkielinen koulu, yllätys yllätys), mutta samoilta seuduilta kotoisin oleva isoäitini veti ruotsinkielisyyttä niin kölin alta, ettei seuraavalle sukupuolvelle opetettu "hurrien kapulakieltä". Tuon sukututkimuksen myötä selvisi, ettei se ruotsinkielisyys, eikä ruotsalaiset sukujuuret kovin kaukana olleet isoäidilläkään, mutta kansanvalistuksen henki oli tehnyt tehtävänsä ja lapsen lapsi veti ruotsalaisuusvastaisuudessaan ehtoja koulussa. Myöhemmin tämä allekirjoittanut viisastui ja opiskeli ruotsin kieltä ja vähän sitä mieltäkin. Perussuomalaisuudestaan tunnettu Satakunta omaa siis aika vahvaa ruotsalaista verenperintöä, erityisesti rannikon osalta.
