Mainos

Suomi vs. Venäjä – naapurisuhteet

  • 812 636
  • 5 139

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Tässäpä ansiokas tviitti liittyen maakauppoihin Mika Meranolta




Venäläisten maakaupat. Toinen osa suomalaisten poliitikkojen toimimisesta Venäjän intressien mukaisesti.
Tekstissä esiintyvät itänaapurin intressejä ajaneet tai muuten venäjämielisyyttä osoittaneet poliitikot:
Martti Ahtisaari (SDP)
Tarja Halonen (SDP)
Eero Heinäluoma (SDP)
Jouko Skinnari (SDP)
Liisa Jaakonsaari (SDP)
Esa Suominen (SDP)
Alexander Stubb (Kok)
Sanni Grahn-Laasonen (Kok)
Anne Holmlund (Kok)
Satu Hassi (Vihr)
Tuija Brax (Vihr)
Seppo Kääriäinen (Kesk)
Anu Vehviläinen (Kesk)
Esko Aho (Kesk)
Vladimir Putin (Yhtenäinen Venäjä)

Tämä aihe on minulla ollut erityisen mielenkiinnon kohteena jo kymmenisen vuotta, koska se muodostaa niin ison uhan Suomen turvallisuudelle. Todellisuus voisi ihan hyvin olla kuvailtuna jossain Ilkka Remeksen romaanissa. Varsinkin Krimin valtauksen jälkeen asia nousi pinnalle.
Ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta astui voimaan uusi laki 1.1.2000. Laki käsiteltiin nopeasti: eduskunnan täysistunnossa ei esitetty yhtään puheenvuoroa ja ympäristövaliokunnassakin asia eteni päivässä. Lain allekirjoittivat presidentti Martti Ahtisaari (SDP) ja ympäristöministeri Satu Hassi (Vihr). Tämä laki salli venäläisten vapaan tontti- ja kiinteistökaupan Suomessa. Lain esitellyt Satu Hassi kommentoi sitä seuraavasti:

- ”Talouskurimuksessa elävää Venäjää ei koettu 1990-luvulla uhkana. Hassi muistelee, että enemmänkin vitsailtiin siitä, että voitaisi vastavuoroisesti ostaa Karjala takaisin tontti kerrallaan.”
[1]Näinhän ei luonnollisesti käynyt, vaan Venäjä käytti tilaisuuden hyväkseen. Maa- ja kiinteistökauppoja tehtiin erityisesti Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisistä kohteista. Erinomainen kartta lähteen [2] linkissä, josta seuraavat nostot esimerkeistä ja lainattua tekstiä nostojen jälkeen:

- Venäläinen lääkäri halusi ostaa 10 ha maata 2 km päästä Lapin lennostosta. Kun myynnin sijaan tarjottiin vuokrausta, ostaja katosi.- Metsähallitus myi ukrainalaisen liikemiehen omistamalle yritykselle kaksi 1,5 hehtaarin suuruista rantatonttia Kemiönsaarella sijaitsevan Merivoimien Skinnarvikin varikkoalueen sisäpuolelta vuonna 2008. Alueella sijaitsee merivoimien materiaalilaitoksen varastoja, muun muassa ammus- ja räjähdeainevarasto. Varikon suoja-aluetta sisennettiin ja raja-aitoja siirrettiin, jotta ukrainalaistontit saatiin sijoitettua liikkumiskiellolla varmistetun sotilasalueen ulkopuolelle.

- Jyväskylän Kangaslammella kaupungin vuokrahuoneistossa asuva venäläinen nuoripari hankki autiotilan Uuraisilta joulukuussa 2008. Työtön lapsiperhe kertoo ostaneensa maatilan perheen loma-asunnoksi ja virkistyspaikaksi. Tila sijaitsee Ilmavoimien harjoitusalueen alapuolella. Alueella toteutetaan taisteluharjoituksia, jotka pitää suojaussyistä suorittaa riittävän kaukana raja-alueelta.

- Pietarilainen liikemies hankki Pyhtäältä yrityksensä lukuun 10 hehtaarin suuruisen maa-alueen kylpylää, tuulitunnelia ja surffausallasta varten. Maa-alue sijaitsee Suomen puolustuksen kannalta tärkeän, Puolustusvoimien omistaman Haukkavuoren suurtehotutka-aseman välittömässä läheisyydessä. Asemaan liittyvä tietoliikennemasto jää pietarilaisen omistaman maa-alueen sisäpuolelle.

- Venäläiset yksityishenkilöt ja yritykset ovat ostaneet kiinteistöjä virkistyskäyttöön sotilaslentokenttien naapurustosta lentomelualueelta ja jopa kiitoradan kynnykseltä, lähestymisurien varrelta. Hornet-hävittäjien tukikohdassa Kuopion lentokentällä Rissalassa venäläisen naisen omistaman heikkokuntoisen talon pihamaalta on suora näköyhteys suuntaavaan radiopeilausantenniin. Kiitoradan lähestymisuralla sijaitseva kiinteistö vaikuttaa autiolta. Omistajan osoitetiedot ovat virheelliset ja puhelinliittymä suljettu.

- Venäläistaustainen, Suomeen rekisteröity yhtiö on napsinut saaren toisensa perään Turun saaristosta. Saaristosta avomerelle johtavan syväväylän varrelle on nakutettu venäläisomistukseen kaikkiaan yksitoista saarta tai saaren osaa sekä mantereen puolella sijaitsevia merenrantatontteja. Syväväylällä on suuri merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta. Väylää pitkin kuljetetaan muun muassa raakaöljyä Naantaliin Neste Oilin jalostamoon. Väylä palvelee sekä siviili- että sotilaslaivaliikennettä. Alueella sijaitsee myös Merivoimien Pansion-tukikohta.
Kauppoja tehtiin erityisesti ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien, tutka-aseman, räjähdeainevarikon, ammusvälinevaraston ja salaisen ilmasotaharjoitusalueen naapurustossa. Lisäksi maata ja kiinteistöä on hankittu myös huoltovarmuuden kannalta merkittävien tietoliikennemastojen ja sähkönjakelun kantaverkon lähialueilta sekä tie- ja raideliikenteen solmukohdista. Lisäksi kiinteistökauppoja tehtiin keskeisillä satama-alueilla ja merenkulun pääväylällä Turun saaristossa. Nämä on naamioitu luksuslomakyliksi, kylpylöiksi, tuotantotiloista, varastoista tai suvun lomanviettopaikoista.
Suunnitelmia ei kuitenkaan koskaan ole toteutettu. Yksityiskäyttöön hankituilla kiinteistöillä käydään harvoin. Huomattavan suurella osalla ostajista on suorat kytkökset Kremliin.

[2]Yllä oleva listaus on vuodelta 2015. Sen jälkeenkin on löydetty erilaisia huolestuttavia kiinteistöjä: esimerkiksi FSB-yhteyksistään tunnetun venäläisoligarkin ostamalla Kotasaarella on maavalleilla suojattu helikopterikenttä. Kopterikenttää ei ollut asemapiirroksessa. Lisäksi saarelle on rakennettu majoitustiloja arviolta sadalle hengelle. [3]Yllä olevasta listasta viimeisin on tunnetuin omistus: sitä kutsutaan Airiston Helmeksi. Matkailuyritys osti saaria, ruoppasi satamia, rakensi majoitustiloja, pystytti kovan valvonnan ja laittoi pahvisia poliiseja tontille. Lopulta rantaan tuli jopa sotilasveneitä. [4] KRP teki kotietsintäoperaation Airiston Helmeen rahanpesuepäilyn perusteella. Rikosepäily todettiin myöhemmin perättömäksi, ja 3,5 miljoonan omaisuus palautettiin. [5] Kiinteistö oli ollut jo pidempään Supon ja Puolustusvoimien huolena. Tästä leiristä todettiin, että ” Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”. [6] Asiasta voi todellakin olla samaa mieltä, ja rahanpesuoperaation osalta sen motiivit saa uskoa ken tahtoo. Pääasia, että toiminta saatiin lopetettua.

Lakia onneksi kiristettiin 2019, vuosi Airiston Helmen operaation jälkeen. [7]Suna Kymäläinen (SDP) teki lakialoitteen vuonna 2013 maakauppojen kiristämisestä. Tätä lakialoitetta aluksi tukeneista osa käänsi takkinsa, mutta syitä ja ulostuloja heiltä löytyy varsin vähän. Lakialoite kaatui lopulta valiokunnassa. Näistä ulostuloista Arja Juvonen (PS) ja Kaj Turunen (PS) kuvailivat lakialoitetta keskeneräiseksi ja turhaksi, koska siinä oli isoja aukkoja. Hyväksytään ehkä hieman pitkin hampain, koska lakialoite tosiaan sisälsi isoja porsaanreikiä – vain yrityksen Suomeen perustamalla sitä olisi voinut kiertää. He olisivat halunneet paremmin valmistellun lain, joten venäläismielisyydestä tässä yhteydessä ei voi heiluttaa nuijaa. [11] Sen sijaan SDP:n sisältä vastustuksen on myöhemmin kuvailtu olevan lujaa. [17]Mutta mitä poliitikkomme ovat asiasta lausuneet?

- Timo Heinonen (Kok) on ansiokkaasti nostanut asiaa pinnalle. Vuosien varrella kiinteistökauppoja on kommentoitu seuraavasti:

- Tarja Halonen (SDP) ei kommentoinut asiaa vuonna 2009, vaan raivostui maakaupoista tiedotustilaisuudessa kysyttäessä ja keskeytti koko tilaisuuden. [8]

- Satu Hassi (Vihr) sanoi ettei tulevaisuutta pystytty 1999 ennustamaan ja pelättiin saksalaisten ostavan kiinteistöt [9] ja että Venäjän etupiiripolitiikkaa ei osattu ennakoida [10]

- Kokoomuksen Alexander Stubb kehotti ulkoministerikaudellaan 2009 lopettamaan ”patrioottisen journalismin”. Ministerin mielestä suomalaisten oli syytä avautua globaalisti ja lähteä vastakaupoille Venäjälle. Pääministerikaudellaan 2014–2015 Stubb näki ulkomaalaiskaupoissa myös riskejä, ei kuitenkaan niin suuria, että niihin olisi tarvinnut puuttua lainsäädännön keinoin. [10]

- Sanni Grahn-Laasonen (kok) kirjoitti kansanedustajana työskennellessään blogia, jossa julisti tonttikaupat isänmaalleen vaarattomiksi. [10]

- Eduskunnan puhemiehenä vuosina 2011–2015 toiminut Eero Heinäluoma (SDP.) sekä Vanhasen hallituksen (2003–2007) puolustusministeri Seppo Kääriäinen (Kesk) näkivät molemmat ulkomaalaisten kiinteistökaupoissa sopivaa piristysruisketta maaseudun tilallisille. Heinäluoma ja Kääriäinen hehkuttivat mahdollisuutta realisoida kotimaista omistusta ulkomaiseen hyötykäyttöön. [10]

- Suomessa pääministerikaudellaan toukokuussa 2010 vieraillut Vladimir Putin kehotti suomalaisia iloitsemaan maakaupoista. [10]
- Suna Kymäläisen (SDP) tekemän maakauppoja kiristävän lakialoitteen kaatumisesta Anne Holmlund (Kok) sanoi, että ”aloitetta ei ollut viisasta käsitellä Ukrainen kriisin kiristämän poliittisen tilanteen vuoksi) [10]

- Anu Vehviläinen (Kesk) sanoi kääntäneensä takkinsa lain kiristämisen suhteen koska ”ei halua kenenkään ajattelevan hänen olevan jotenkin venäläisvastainen” ja halusi edistää kanssakäymistä venäläisten kanssa. [11]

- Maakauppoja kiristävästä lakialoitteesta Jouko Skinnari totesi: ”Se on ilman muuta vahingollinen Suomelle. Tällaisena se on täällä koettu ja myös venäläisten taholta on tullut paljon kyselyjä, että mitä tämä tarkoittaa. Aloitteella on jo nyt aiheutettu hyvin paljon hämminkiä ja hämmästystä. Venäjällä ihmetellään, että minkälainen maa tämä Suomi oikein on” [11]

- Tuija Brax (Vihr) totesi Timo Soinin maakauppoja koskevaan kysymykseen vuonna 2008: ”ulkomaalaisiin kohdistuvien kiinteän omaisuuden hankintaa koskevien rajoitusten ottaminen uudelleen käyttöön edellyttäisi painavia perusteita. Toistaiseksi ei ole selkeätä näyttöä, että ulkomaalaisten kiinteistönomistuksesta tietyillä alueilla olisi aiheutunut sellaisia vakavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä tai alueellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rajoituksia voitaisiin pitää perusteltuna. Näillä perusteilla valtioneuvostossa ei ainakaan tässä vaiheessa nähdä tarpeellisena ryhtyä valmistelemaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä.” [12]

- Liisa Jaakonsaari (SDP) vuonna 2014: ”SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari puolustaa venäläisten oikeutta ostaa maata Suomesta. Hänen mukaansa eduskunnassa käynnistynyt keskustelu rajoittaa venäläisten kiinteistö- ja maakauppoja on huonosti harkittu.” [13]

- Esko Aho vuonna 2013: ”Venäjän elinkeinoelämän lobbari Esko Aho ei näe lakialoitetta tontti- ja kiinteistömyynnin rajoittamisesta tarpeellisena. Hänen mielestään Suomen pitäisi parantaa asennettaan Venäjää kohtaan, eikä vain keskittyä yksittäistapauksiin” [14]

- SDP:n osastopäällikkö Esa Suominen vuonna 2013: ”Suominen viittasi uutiseen 101 kansanedustajan allekirjoittamasta lakialoitteesta, jolla rajoitettaisiin venäläisten kiinteistökauppoja. Suominen nimitti asiaa ”idiotismiksi”.” [15]

- Työministeri Lauri Ihalaisen (SDP) erityisavustaja Olli-Pekka Koljosen mielestä lakialoite oli ”puhdasta muukalaisvihaa ja populismia”. [16]
Lähteet:[1] https://iltalehti.fi/uutiset/a/2016110322560929…[2] https://iltalehti.fi/uutiset/a/2015031119338528…[3] https://iltalehti.fi/politiikka/a/7a654e8f-e107-4096-a608-94e10d019a3d…[4] https://hs.fi/kotimaa/art-2000005838053.html…[5] https://yle.fi/a/3-12410842[6] https://hs.fi/kotimaa/art-2000005838123.html…[7] https://is.fi/kotimaa/art-2000006018812.html…[8] https://verkkouutiset.fi/a/nain-tarja-halonen-suuttui-2009-kun-venajan-tonttikaupoista-kysyttiin/#d4a8fba6…[9] https://verkkouutiset.fi/a/satu-hassi-maakaupoista-1999-ei-osattu-ennustaa-tulevaisuutta/…[10] https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/nain-poliitikot-tukivat-venalaisten-maakauppoja-uhkista-kerrottiin-mutta-kansanedustajat-estivat-rajoitukset/…[11] https://yle.fi/a/3-7110375[12] https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/225410-poliitikot-ja-virkamiehet-ovat-kovasti-edistaneet-venalaismaakauppoja-suomessa/…[13] https://kaleva.fi/jaakonsaari-suomen-annettava-venalaisten-ostaa-maa/1715204…[14] https://yle.fi/a/3-6994055[15] https://verkkouutiset.fi/a/alhaista-itsetuhoista-avustajia-ihan-liikaa-demareilla-rankka-sananvaihto-13698/#d4a8fba6…[16] https://suomenuutiset.fi/sanni-grahn-laasosen-vahemman-kaukonakoinen-linjaus-vuodelta-2014-tonttimyynnin-kieltaminen-venalaisille-rasismia/…[17] https://yle.fi/a/3-7544171
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tässäpä ansiokas tviitti liittyen maakauppoihin Mika Meranolta




Venäläisten maakaupat. Toinen osa suomalaisten poliitikkojen toimimisesta Venäjän intressien mukaisesti.
Tekstissä esiintyvät itänaapurin intressejä ajaneet tai muuten venäjämielisyyttä osoittaneet poliitikot:
Martti Ahtisaari (SDP)
Tarja Halonen (SDP)
Eero Heinäluoma (SDP)
Jouko Skinnari (SDP)
Liisa Jaakonsaari (SDP)
Esa Suominen (SDP)
Alexander Stubb (Kok)
Sanni Grahn-Laasonen (Kok)
Anne Holmlund (Kok)
Satu Hassi (Vihr)
Tuija Brax (Vihr)
Seppo Kääriäinen (Kesk)
Anu Vehviläinen (Kesk)
Esko Aho (Kesk)
Vladimir Putin (Yhtenäinen Venäjä)

Tämä aihe on minulla ollut erityisen mielenkiinnon kohteena jo kymmenisen vuotta, koska se muodostaa niin ison uhan Suomen turvallisuudelle. Todellisuus voisi ihan hyvin olla kuvailtuna jossain Ilkka Remeksen romaanissa. Varsinkin Krimin valtauksen jälkeen asia nousi pinnalle.
Ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta astui voimaan uusi laki 1.1.2000. Laki käsiteltiin nopeasti: eduskunnan täysistunnossa ei esitetty yhtään puheenvuoroa ja ympäristövaliokunnassakin asia eteni päivässä. Lain allekirjoittivat presidentti Martti Ahtisaari (SDP) ja ympäristöministeri Satu Hassi (Vihr). Tämä laki salli venäläisten vapaan tontti- ja kiinteistökaupan Suomessa. Lain esitellyt Satu Hassi kommentoi sitä seuraavasti:

- ”Talouskurimuksessa elävää Venäjää ei koettu 1990-luvulla uhkana. Hassi muistelee, että enemmänkin vitsailtiin siitä, että voitaisi vastavuoroisesti ostaa Karjala takaisin tontti kerrallaan.”
[1]Näinhän ei luonnollisesti käynyt, vaan Venäjä käytti tilaisuuden hyväkseen. Maa- ja kiinteistökauppoja tehtiin erityisesti Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisistä kohteista. Erinomainen kartta lähteen [2] linkissä, josta seuraavat nostot esimerkeistä ja lainattua tekstiä nostojen jälkeen:

- Venäläinen lääkäri halusi ostaa 10 ha maata 2 km päästä Lapin lennostosta. Kun myynnin sijaan tarjottiin vuokrausta, ostaja katosi.- Metsähallitus myi ukrainalaisen liikemiehen omistamalle yritykselle kaksi 1,5 hehtaarin suuruista rantatonttia Kemiönsaarella sijaitsevan Merivoimien Skinnarvikin varikkoalueen sisäpuolelta vuonna 2008. Alueella sijaitsee merivoimien materiaalilaitoksen varastoja, muun muassa ammus- ja räjähdeainevarasto. Varikon suoja-aluetta sisennettiin ja raja-aitoja siirrettiin, jotta ukrainalaistontit saatiin sijoitettua liikkumiskiellolla varmistetun sotilasalueen ulkopuolelle.

- Jyväskylän Kangaslammella kaupungin vuokrahuoneistossa asuva venäläinen nuoripari hankki autiotilan Uuraisilta joulukuussa 2008. Työtön lapsiperhe kertoo ostaneensa maatilan perheen loma-asunnoksi ja virkistyspaikaksi. Tila sijaitsee Ilmavoimien harjoitusalueen alapuolella. Alueella toteutetaan taisteluharjoituksia, jotka pitää suojaussyistä suorittaa riittävän kaukana raja-alueelta.

- Pietarilainen liikemies hankki Pyhtäältä yrityksensä lukuun 10 hehtaarin suuruisen maa-alueen kylpylää, tuulitunnelia ja surffausallasta varten. Maa-alue sijaitsee Suomen puolustuksen kannalta tärkeän, Puolustusvoimien omistaman Haukkavuoren suurtehotutka-aseman välittömässä läheisyydessä. Asemaan liittyvä tietoliikennemasto jää pietarilaisen omistaman maa-alueen sisäpuolelle.

- Venäläiset yksityishenkilöt ja yritykset ovat ostaneet kiinteistöjä virkistyskäyttöön sotilaslentokenttien naapurustosta lentomelualueelta ja jopa kiitoradan kynnykseltä, lähestymisurien varrelta. Hornet-hävittäjien tukikohdassa Kuopion lentokentällä Rissalassa venäläisen naisen omistaman heikkokuntoisen talon pihamaalta on suora näköyhteys suuntaavaan radiopeilausantenniin. Kiitoradan lähestymisuralla sijaitseva kiinteistö vaikuttaa autiolta. Omistajan osoitetiedot ovat virheelliset ja puhelinliittymä suljettu.

- Venäläistaustainen, Suomeen rekisteröity yhtiö on napsinut saaren toisensa perään Turun saaristosta. Saaristosta avomerelle johtavan syväväylän varrelle on nakutettu venäläisomistukseen kaikkiaan yksitoista saarta tai saaren osaa sekä mantereen puolella sijaitsevia merenrantatontteja. Syväväylällä on suuri merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta. Väylää pitkin kuljetetaan muun muassa raakaöljyä Naantaliin Neste Oilin jalostamoon. Väylä palvelee sekä siviili- että sotilaslaivaliikennettä. Alueella sijaitsee myös Merivoimien Pansion-tukikohta.
Kauppoja tehtiin erityisesti ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien, tutka-aseman, räjähdeainevarikon, ammusvälinevaraston ja salaisen ilmasotaharjoitusalueen naapurustossa. Lisäksi maata ja kiinteistöä on hankittu myös huoltovarmuuden kannalta merkittävien tietoliikennemastojen ja sähkönjakelun kantaverkon lähialueilta sekä tie- ja raideliikenteen solmukohdista. Lisäksi kiinteistökauppoja tehtiin keskeisillä satama-alueilla ja merenkulun pääväylällä Turun saaristossa. Nämä on naamioitu luksuslomakyliksi, kylpylöiksi, tuotantotiloista, varastoista tai suvun lomanviettopaikoista.
Suunnitelmia ei kuitenkaan koskaan ole toteutettu. Yksityiskäyttöön hankituilla kiinteistöillä käydään harvoin. Huomattavan suurella osalla ostajista on suorat kytkökset Kremliin.

[2]Yllä oleva listaus on vuodelta 2015. Sen jälkeenkin on löydetty erilaisia huolestuttavia kiinteistöjä: esimerkiksi FSB-yhteyksistään tunnetun venäläisoligarkin ostamalla Kotasaarella on maavalleilla suojattu helikopterikenttä. Kopterikenttää ei ollut asemapiirroksessa. Lisäksi saarelle on rakennettu majoitustiloja arviolta sadalle hengelle. [3]Yllä olevasta listasta viimeisin on tunnetuin omistus: sitä kutsutaan Airiston Helmeksi. Matkailuyritys osti saaria, ruoppasi satamia, rakensi majoitustiloja, pystytti kovan valvonnan ja laittoi pahvisia poliiseja tontille. Lopulta rantaan tuli jopa sotilasveneitä. [4] KRP teki kotietsintäoperaation Airiston Helmeen rahanpesuepäilyn perusteella. Rikosepäily todettiin myöhemmin perättömäksi, ja 3,5 miljoonan omaisuus palautettiin. [5] Kiinteistö oli ollut jo pidempään Supon ja Puolustusvoimien huolena. Tästä leiristä todettiin, että ” Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”. [6] Asiasta voi todellakin olla samaa mieltä, ja rahanpesuoperaation osalta sen motiivit saa uskoa ken tahtoo. Pääasia, että toiminta saatiin lopetettua.

Lakia onneksi kiristettiin 2019, vuosi Airiston Helmen operaation jälkeen. [7]Suna Kymäläinen (SDP) teki lakialoitteen vuonna 2013 maakauppojen kiristämisestä. Tätä lakialoitetta aluksi tukeneista osa käänsi takkinsa, mutta syitä ja ulostuloja heiltä löytyy varsin vähän. Lakialoite kaatui lopulta valiokunnassa. Näistä ulostuloista Arja Juvonen (PS) ja Kaj Turunen (PS) kuvailivat lakialoitetta keskeneräiseksi ja turhaksi, koska siinä oli isoja aukkoja. Hyväksytään ehkä hieman pitkin hampain, koska lakialoite tosiaan sisälsi isoja porsaanreikiä – vain yrityksen Suomeen perustamalla sitä olisi voinut kiertää. He olisivat halunneet paremmin valmistellun lain, joten venäläismielisyydestä tässä yhteydessä ei voi heiluttaa nuijaa. [11] Sen sijaan SDP:n sisältä vastustuksen on myöhemmin kuvailtu olevan lujaa. [17]Mutta mitä poliitikkomme ovat asiasta lausuneet?

- Timo Heinonen (Kok) on ansiokkaasti nostanut asiaa pinnalle. Vuosien varrella kiinteistökauppoja on kommentoitu seuraavasti:

- Tarja Halonen (SDP) ei kommentoinut asiaa vuonna 2009, vaan raivostui maakaupoista tiedotustilaisuudessa kysyttäessä ja keskeytti koko tilaisuuden. [8]

- Satu Hassi (Vihr) sanoi ettei tulevaisuutta pystytty 1999 ennustamaan ja pelättiin saksalaisten ostavan kiinteistöt [9] ja että Venäjän etupiiripolitiikkaa ei osattu ennakoida [10]

- Kokoomuksen Alexander Stubb kehotti ulkoministerikaudellaan 2009 lopettamaan ”patrioottisen journalismin”. Ministerin mielestä suomalaisten oli syytä avautua globaalisti ja lähteä vastakaupoille Venäjälle. Pääministerikaudellaan 2014–2015 Stubb näki ulkomaalaiskaupoissa myös riskejä, ei kuitenkaan niin suuria, että niihin olisi tarvinnut puuttua lainsäädännön keinoin. [10]

- Sanni Grahn-Laasonen (kok) kirjoitti kansanedustajana työskennellessään blogia, jossa julisti tonttikaupat isänmaalleen vaarattomiksi. [10]

- Eduskunnan puhemiehenä vuosina 2011–2015 toiminut Eero Heinäluoma (SDP.) sekä Vanhasen hallituksen (2003–2007) puolustusministeri Seppo Kääriäinen (Kesk) näkivät molemmat ulkomaalaisten kiinteistökaupoissa sopivaa piristysruisketta maaseudun tilallisille. Heinäluoma ja Kääriäinen hehkuttivat mahdollisuutta realisoida kotimaista omistusta ulkomaiseen hyötykäyttöön. [10]

- Suomessa pääministerikaudellaan toukokuussa 2010 vieraillut Vladimir Putin kehotti suomalaisia iloitsemaan maakaupoista. [10]
- Suna Kymäläisen (SDP) tekemän maakauppoja kiristävän lakialoitteen kaatumisesta Anne Holmlund (Kok) sanoi, että ”aloitetta ei ollut viisasta käsitellä Ukrainen kriisin kiristämän poliittisen tilanteen vuoksi) [10]

- Anu Vehviläinen (Kesk) sanoi kääntäneensä takkinsa lain kiristämisen suhteen koska ”ei halua kenenkään ajattelevan hänen olevan jotenkin venäläisvastainen” ja halusi edistää kanssakäymistä venäläisten kanssa. [11]

- Maakauppoja kiristävästä lakialoitteesta Jouko Skinnari totesi: ”Se on ilman muuta vahingollinen Suomelle. Tällaisena se on täällä koettu ja myös venäläisten taholta on tullut paljon kyselyjä, että mitä tämä tarkoittaa. Aloitteella on jo nyt aiheutettu hyvin paljon hämminkiä ja hämmästystä. Venäjällä ihmetellään, että minkälainen maa tämä Suomi oikein on” [11]

- Tuija Brax (Vihr) totesi Timo Soinin maakauppoja koskevaan kysymykseen vuonna 2008: ”ulkomaalaisiin kohdistuvien kiinteän omaisuuden hankintaa koskevien rajoitusten ottaminen uudelleen käyttöön edellyttäisi painavia perusteita. Toistaiseksi ei ole selkeätä näyttöä, että ulkomaalaisten kiinteistönomistuksesta tietyillä alueilla olisi aiheutunut sellaisia vakavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä tai alueellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rajoituksia voitaisiin pitää perusteltuna. Näillä perusteilla valtioneuvostossa ei ainakaan tässä vaiheessa nähdä tarpeellisena ryhtyä valmistelemaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä.” [12]

- Liisa Jaakonsaari (SDP) vuonna 2014: ”SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari puolustaa venäläisten oikeutta ostaa maata Suomesta. Hänen mukaansa eduskunnassa käynnistynyt keskustelu rajoittaa venäläisten kiinteistö- ja maakauppoja on huonosti harkittu.” [13]

- Esko Aho vuonna 2013: ”Venäjän elinkeinoelämän lobbari Esko Aho ei näe lakialoitetta tontti- ja kiinteistömyynnin rajoittamisesta tarpeellisena. Hänen mielestään Suomen pitäisi parantaa asennettaan Venäjää kohtaan, eikä vain keskittyä yksittäistapauksiin” [14]

- SDP:n osastopäällikkö Esa Suominen vuonna 2013: ”Suominen viittasi uutiseen 101 kansanedustajan allekirjoittamasta lakialoitteesta, jolla rajoitettaisiin venäläisten kiinteistökauppoja. Suominen nimitti asiaa ”idiotismiksi”.” [15]

- Työministeri Lauri Ihalaisen (SDP) erityisavustaja Olli-Pekka Koljosen mielestä lakialoite oli ”puhdasta muukalaisvihaa ja populismia”. [16]
Lähteet:[1] https://iltalehti.fi/uutiset/a/2016110322560929…[2] https://iltalehti.fi/uutiset/a/2015031119338528…[3] https://iltalehti.fi/politiikka/a/7a654e8f-e107-4096-a608-94e10d019a3d…[4] https://hs.fi/kotimaa/art-2000005838053.html…[5] https://yle.fi/a/3-12410842[6] https://hs.fi/kotimaa/art-2000005838123.html…[7] https://is.fi/kotimaa/art-2000006018812.html…[8] https://verkkouutiset.fi/a/nain-tarja-halonen-suuttui-2009-kun-venajan-tonttikaupoista-kysyttiin/#d4a8fba6…[9] https://verkkouutiset.fi/a/satu-hassi-maakaupoista-1999-ei-osattu-ennustaa-tulevaisuutta/…[10] https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/nain-poliitikot-tukivat-venalaisten-maakauppoja-uhkista-kerrottiin-mutta-kansanedustajat-estivat-rajoitukset/…[11] https://yle.fi/a/3-7110375[12] https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/225410-poliitikot-ja-virkamiehet-ovat-kovasti-edistaneet-venalaismaakauppoja-suomessa/…[13] https://kaleva.fi/jaakonsaari-suomen-annettava-venalaisten-ostaa-maa/1715204…[14] https://yle.fi/a/3-6994055[15] https://verkkouutiset.fi/a/alhaista-itsetuhoista-avustajia-ihan-liikaa-demareilla-rankka-sananvaihto-13698/#d4a8fba6…[16] https://suomenuutiset.fi/sanni-grahn-laasosen-vahemman-kaukonakoinen-linjaus-vuodelta-2014-tonttimyynnin-kieltaminen-venalaisille-rasismia/…[17] https://yle.fi/a/3-7544171

”Todellisuus voisi ihan hyvin olla kuvailtuna jossain Ilkka Remeksen romaanissa.”

Tämä oli hauska heitto. Vielä pari vuotta sitten eräissä piireissä Remeksen kirja-aiheille naurettiin ja häntä kuvailtiin venäjävastaiseksi kirjailijaksi.

Hyvä artikkeli muuten. Stubb tosin ei ole ollut venäjämielinen, mutta ollut täysin pihalla oleva idealisti ja kuvitellut, että yhteistyö ja kauppa tekee Venäjästä hyvän. Onneksi ottanut asiasta vastuun melko hyvin.
 

MegaForce

Jäsen
”Todellisuus voisi ihan hyvin olla kuvailtuna jossain Ilkka Remeksen romaanissa.”

Tämä oli hauska heitto. Vielä pari vuotta sitten eräissä piireissä Remeksen kirja-aiheille naurettiin ja häntä kuvailtiin venäjävastaiseksi kirjailijaksi.

Hyvä artikkeli muuten. Stubb tosin ei ole ollut venäjämielinen, mutta ollut täysin pihalla oleva idealisti ja kuvitellut, että yhteistyö ja kauppa tekee Venäjästä hyvän. Onneksi ottanut asiasta vastuun melko hyvin.
Mielestäni tässä asiassa ei kuulu Stubbia kehua, sillä 2000-luvun loppupuolella vaikutti olevan hyvinkin Venäjä-mielinen, esimerkiksi Georgian sodan aikaan. Ei välttämättä tarjoituksella. On kuitenkin jälkeenpäin ottanut vastuuta asiasta.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielestäni tässä asiassa ei kuulu Stubbia kehua, sillä 2000-luvun loppupuolella vaikutti olevan hyvinkin Venäjä-mielinen, esimerkiksi Georgian sodan aikaan. On kuitenkin jälkeenpäin ottanut vastuuta asiasta.
En kehunut Stubbia.

Georgian sodan jälkeenhän hän piti sen Venäjä, Venäjä… puheensa. Sitten 2011-2015 hallituksessa päästi suustaan venäjämielisiä sammakoita, joista otti henkilökohtaisen vastuun. Toisin kuin Tavja, Erkki ja kumppanit, jotka ovat vain selitelleet kuinka ajat olivat erilaiset.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Eikös tuo ollut Häkämies, ei Stubb.
Jep, oli Häkämies se, joka sanoi, että Suomen kolme tärkeintä turvaalisuushaastetta on Venäjä, Venäjä, Venäjä.
Stubb piti jonkun muun kuuluisan puheen kyllä Georgian sodan aikoihin, mutta se pitää jostain tarkista tarkemmin. Vasta oli jossain juttua siitä.
 

rpeez

Jäsen
Hyvä artikkeli muuten. Stubb tosin ei ole ollut venäjämielinen, mutta ollut täysin pihalla oleva idealisti ja kuvitellut, että yhteistyö ja kauppa tekee Venäjästä hyvän. Onneksi ottanut asiasta vastuun melko hyvin.
Uskon, että tämä on syy useimpien mainittujen harhaanastumiseen. Helpotus kylmän sodan loppumisesta ja liennytyksestä 90 luvun alussa oli niin suuri, että haluttiin ideologisesti uskoa hyvään.

Nyt sanoisin, että kaikille noille kiinteistöille pitäisi tehdä ratsia/ratsioita säännöllisen epäsäännöllisin väliajoin.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Venäläisten maakaupoissa tarkkanäköisyydestä pisteet Suna Kymäläiselle. Uskalsi vastustaa niitä jo silloin, kun se ei ollut poliittisesti korrektia. Niskaan on tullut paljon vittuilua ja syytöksiä russofobiasta. Nyt Kymäläinen voisi sanoa väyrysmäisesti, että mitä minä sanoin.

Uskaltaisin väittää, että rajan lähellä on paras venäläisten tuntemus. Sitä pitäisi kuunnella, ja nyt sitä varmaan hetken kuunnellaankin, kunnes typerä idealismi taas joskus valtaa mielen. Toivottavasti ei kuitenkaan enää ikinä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Mielestäni tässä asiassa ei kuulu Stubbia kehua, sillä 2000-luvun loppupuolella vaikutti olevan hyvinkin Venäjä-mielinen, esimerkiksi Georgian sodan aikaan. Ei välttämättä tarjoituksella. On kuitenkin jälkeenpäin ottanut vastuuta asiasta.
Tuosta esittämästäsi "Venäjä-mielisyydestä" kuulisimme mielellään lisää, ellei se liity Stubbin kevään 2008 avomieliseen pohdiskeluun venäläisten viisumivapauden edellytyksistä. Elokuussa 2008 Venäjä sitten toimitti aggression Georgiassa, ja tätä Stubb kommentoi "käännekohdaksi kansainvälisessä politiikassa" (Linkki Uusi Suomi -julkaisussa olevaan mielipidekirjoitukseen, joka sisältää Stubbin tunnetun 080808-puheen. UM:n saman puheen sisältävä linkki ei tällä hetkellä toimi, mutta tuossa on sama lainattuna).

Stubb ja erittäin moni muu kuvitteli 00-luvulla Venäjän olevan jollakin tapaa aidosti mukana kansainvälisissä sopimuksissa, yhteistyössä, ynnä pyrkivän kehittämään yhteiskuntaansa jollakin tapaa hyvinvointilähtöisesti. Näin siitäkin huolimatta, että merkit olivat jo ennen vuotta 2008 selvät sen suhteen, ettei Venäjä ole ainakaan demokratisoitumassa, vaan suunta on jotakin aivan muuta. Seurasin asioita etenkin tuohon aikaan hyvin läheltä, asuinkin Venäjällä muutaman vuoden. Georgian tapahtumat elokuussa 2008 olivat jo selkeä merkki siitä, että Venäjä ei kunnioita naapuriensa rajoja, ja tämä kehitys ei tule pysähtymään Georgiaan. Ei tämä kaikille ollut niin selvää. Tarja Halonenkin kuittaili happamasti virolaisille vielä syyskuussa 2008 näiden Halosen mielestä osoittamasta "posttraumaattisesta stressireaktiosta", kun virolaiset kehtasivat kritisoida Venäjän toimia Georgiassa. Stubb oli tuohon aikaan ulkoministeri, kyllä, mutta tokihan se oli Halonen, joka johti ulkopolitiikkaa, ja joka olikin omaksunut tämän roolinsa varsin ärhäkästi. Ja reagoi myös ärhäkästi, jos joku poliitikko, virkamies tai kv.- tai turvallisuuspolitiikan asiantuntija oli hänen kanssaan jostakin eri mieltä. Suomen tuon aikaisen linjan paalutti ennen kaikkea Tarja Halonen. Siinä ei ulkoministeri tai kukaan muukaan keskeinen toimija vetänyt mitään omaa settiä.
 

rpeez

Jäsen
Tuossa Stubbin taannoinen 080808-puhe:

Oho, onpas Stubb osannut hyvin nähdä tilanteen 15 vuotta sitten. Jopa YK:n tilanne on sanottu just niinkuin se on nyt.

Ainoa arviointivirhe siinä on se, että ollaan ajateltu Venäjästä kuitenkin selvittävän taloudellisin ja yhteistyö riippuvuuksin tunnetuin seurauksin. Muuten puhe on kyllä täyttä asiaa.
 

MegaForce

Jäsen
Tuosta esittämästäsi "Venäjä-mielisyydestä" kuulisimme mielellään lisää, ellei se liity Stubbin kevään 2008 avomieliseen pohdiskeluun venäläisten viisumivapauden edellytyksistä. Elokuussa 2008 Venäjä sitten toimitti aggression Georgiassa, ja tätä Stubb kommentoi "käännekohdaksi kansainvälisessä politiikassa" (Linkki Uusi Suomi -julkaisussa olevaan mielipidekirjoitukseen, joka sisältää Stubbin tunnetun 080808-puheen. UM:n saman puheen sisältävä linkki ei tällä hetkellä toimi, mutta tuossa on sama lainattuna).

Stubb ja erittäin moni muu kuvitteli 00-luvulla Venäjän olevan jollakin tapaa aidosti mukana kansainvälisissä sopimuksissa, yhteistyössä, ynnä pyrkivän kehittämään yhteiskuntaansa jollakin tapaa hyvinvointilähtöisesti. Merkit olivat jo ennen vuotta 2008 selvät sen suhteen, ettei Venäjä ole demokratisoitumassa, vaan suunta on jotakin aivan muuta. Seurasin asioita etenkin tuohon aikaan hyvin läheltä, asuinkin Venäjällä muutaman vuoden. Georgian tapahtumat elokuussa 2008 olivat jo selkeä merkki siitä, että Venäjä ei kunnioita naapuriensa rajoja, ja tämä kehitys ei tule pysähtymään Georgiaan. Ei tämä kaikille ollut niin selvää. Tarja Halonenkin kuittaili happamasti virolaisille vielä syyskuussa 2008 näiden Halosen mielestä osoittamasta "posttraumaattisesta stressireaktiosta", kun virolaiset kehtasivat kritisoida Venäjän toimia Georgiassa. Stubb oli tuohon aikaan ulkoministeri, kyllä, mutta tokihan se oli Halonen, joka johti ulkopolitiikkaa, ja joka olikin omaksunut tämän roolinsa varsin ärhäkästi. Ja reagoi myös ärhäkästi, jos joku poliitikko, virkamies tai kv.- tai turvallisuuspolitiikan asiantuntija oli hänen kanssaan jostakin eri mieltä.
En ole kanssasi eri mieltä. Kuten totesit, ajan kuva oli tuolloin eri. Lisäisin kuitenkin sen, että vuoden 2022 jälkeen Halonen ja Tuomioja jne. eivät ole olleet sen enempää Venäjä-mielisiä. Vaikkakin olisin myös odottanut Haloselta isompaa kannanottoa Venäjää vastaan.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Voisi sanoa, että länsimaat yleisesti arvioivat väärin Venäjän kehityksen. Kuitenkin autoritaarinen Saksa oltiin saatu yhdistettyä muuhun maailmaan kaupan ja kanssakäymisen kautta, kuten myös Italia ja Espanja. Venäjä oli näyttänyt menevän parempaan suuntaan eli samat toimet vaikuttivat toimivan. Ei kuitenkaan nähty tai haluttu uskoa, että tämä ei toimikaan Venäjän kanssa. Samoja virheitä on tehty myös Kiinan kanssa joita koitetaan saada peruttua.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Voisi sanoa, että länsimaat yleisesti arvioivat väärin Venäjän kehityksen. Kuitenkin autoritaarinen Saksa oltiin saatu yhdistettyä muuhun maailmaan kaupan ja kanssakäymisen kautta, kuten myös Italia ja Espanja. Venäjä oli näyttänyt menevän parempaan suuntaan eli samat toimet vaikuttivat toimivan. Ei kuitenkaan nähty tai haluttu uskoa, että tämä ei toimikaan Venäjän kanssa. Samoja virheitä on tehty myös Kiinan kanssa joita koitetaan saada peruttua.

Ei ehkä kuitenkaan näin venäjän osalta. Merkeliä voi pitää tämän politiikan arkkitehtina. Hän määritteli vuonna 2022, että ei ollut mitään tarkoitusta integroida venäjää yhtään mihinkään. Ei se olisi Merkelin mukaan onnistunut. Syy miksi venäjän kanssa rakennettiin mm. taloussuhteita, oli Saksan etu. Se sai halpaa energiaa. Toki tämän Merkel ilmaisi kauniimmin.

Merkelin puheista voidaan olla mitä mieltä tahansa - näin jälkikäteen - mutta kyllä tämä ahneus halvasta energiasta sopii Suomeenkin. Venäjän kanssa puuhattiin riskillä vaikka mitä energiaratkaisuja. Niissä oli enemmän taustalla mm. johdon optiot kuin venäjän integrointi minnekään. Halpa energia teki ahneeksi ja sai aikaan vääriä päätöksiä.

Ahneus ja piittaamattomuus selittää senkin, miksi venäjän hyökättyä 2014 Ukrainaan Suomi tai Saksa ei aikonutkaan lopettaa energiayhteistyötään venäjän kanssa. Päinvastoin, molemmat lisäsivät sitä useilla eri tavoilla. Mistään venäjän sopeuttamisesta tai integroimisesta 2014 jälkeen länteen ei ollut kyse.
 
Viimeksi muokattu:
En ole kanssasi eri mieltä. Kuten totesit, ajan kuva oli tuolloin eri. Lisäisin kuitenkin sen, että vuoden 2022 jälkeen Halonen ja Tuomioja jne. eivät ole olleet sen enempää Venäjä-mielisiä. Vaikkakin olisin myös odottanut Haloselta isompaa kannanottoa Venäjää vastaan.
Boldaus oma. Liukasta laskiaista!
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Ei ehkä kuitenkaan näin venäjän osalta. Merkeliä voi pitää tämän politiikan arkkitehtina. Hän määritteli vuonna 2022, että ei ollut mitään tarkoitusta integroida venäjää yhtään mihinkään. Ei se olisi Merkelin mukaan onnistunut. Syy miksi venäjän kanssa rakennettiin mm. taloussuhteita, oli Saksan etu. Se sai halpaa energiaa. Toki tämän Merkel ilmaisi kauniimmin.

Merkelin puheista voidaan olla mitä mieltä tahansa - näin jälkikäteen - mutta kyllä tämä ahneus halvasta energiasta sopii Suomeenkin. Venäjän kanssa puuhattiin riskillä vaikka mitä energiaratkaisuja. Niissä oli enemmän taustalla mm. johdon optiot kuin venäjän integrointi minnekään. Halpa energia teki ahneeksi ja sai aikaan vääriä päätöksiä.

Ahneus ja piittaamattomuus selittää senkin, miksi venäjän hyökättyä 2014 Ukrainaan Suomi tai Saksa ei aikonutkaan lopettaa energiayhteistyötään venäjän kanssa. Päinvastoin, molemmat lisäsivät sitä useilla eri tavoilla.
Saksan ostpolitik alkoi toki jo 1960-luvulla Willy Brandt keulakuvanaan, eli sinänsä tante Angela seurasi vaan edeltäjiensä esimerkkiä. Todennäköisesti kansojen vankilan demokratisoitumiseen ei uskottu edes liennytystä aloitettaessa, mutta mahdollisesti ko. hirviöimperiumin kaatuminen antoi vääränlaista signaalia/optimismia länteen siitä että imperiumista irtaantuneet osat saadaan yksitellen opetettua ihmisten tavoille. Tämä luonnollisesti onnistui niissä paikoissa joissa oli halua ja kykyä ryhtyä sopimusyhteiskunniksi, mutta ikävä kyllä etenkin tuo paskatunkio mikä jäi suurimmaksi rääppeeksi hirviöimperiumista ei niihin ole tainnut koskaan kuulua.

Suomalaiset kävelivät teuraalle kun luottivat naapurin pitävän kiinni sopimuksista ja uskaltautuivat sen markkinoille. Toki sieltä moni firma onnistui vuolemaan tolkuttomia voittoja, mutta aika monen kohtaloksi päätyi jonkun mafiaeliittiin kuuluvan omaisuudeksi siirtyminen. Suurin typeryys oli luonnollisesti Fortumin seikkailuretki, minkä lopputulemana firma joutui alistumaan tunkioimperiumin kiristykseen Hanhikiven voimalaprojektin mahdollistajana. Helppo raha ja nopeat voitot sokaisivat täydellisesti mukamas kovinkin taitavina kremlologeina itsensä pitävät suomalaiset. Toki pikkuhiljaa puusilmäisinkin apologisti onnistui näkemään naapurin oikean karvan, mutta siinä vaiheessa oltiinkin jo hirttäydytty jämäneukkuenergiaan fataalilla tasolla ja irtaantuminen ei ihan helppoa tai nopeaa ollut, vaikka onneksi pakon edessä vihdoin onnistui.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Suomalaiset kävelivät teuraalle kun luottivat naapurin pitävän kiinni sopimuksista ja uskaltautuivat sen markkinoille. Toki sieltä moni firma onnistui vuolemaan tolkuttomia voittoja, mutta aika monen kohtaloksi päätyi jonkun mafiaeliittiin kuuluvan omaisuudeksi siirtyminen. Suurin typeryys oli luonnollisesti Fortumin seikkailuretki, minkä lopputulemana firma joutui alistumaan tunkioimperiumin kiristykseen Hanhikiven voimalaprojektin mahdollistajana. Helppo raha ja nopeat voitot sokaisivat täydellisesti mukamas kovinkin taitavina kremlologeina itsensä pitävät suomalaiset. Toki pikkuhiljaa puusilmäisinkin apologisti onnistui näkemään naapurin oikean karvan, mutta siinä vaiheessa oltiinkin jo hirttäydytty jämäneukkuenergiaan fataalilla tasolla ja irtaantuminen ei ihan helppoa tai nopeaa ollut, vaikka onneksi pakon edessä vihdoin onnistui.

Totta. Eikä mielestäni voi unohtaa ulkoministeri Tuomiojan venäjä-mielistä toimintaa vuonna 2014 hänen uhotessaan Suomen voivan estää EU:ssa venäjälle asetettavat lisäpakotteet, jotka ovat vain bensan heittämistä liekkeihin. Tuomioja vihjasi myös Suomen voivan estää veto-oikeudellaan uusien pakotteiden saaminen voimaan.

Tässä kyse ei ollut todennäköisesti Tuomiojan taloudellisesta ahneudesta (venäjä sponssina). Siihen en usko. Kyse oli ideologisesta valinnasta nöyristellä venäjää. Sitäkään ei voida pitää yrityksenä saada venäjän integroitumaan Eurooppaan.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
En ole kanssasi eri mieltä. Kuten totesit, ajan kuva oli tuolloin eri. Lisäisin kuitenkin sen, että vuoden 2022 jälkeen Halonen ja Tuomioja jne. eivät ole olleet sen enempää Venäjä-mielisiä. Vaikkakin olisin myös odottanut Haloselta isompaa kannanottoa Venäjää vastaan.
Jos ei jotain stalinisteja, putinisteja ja hevonturtiaisia lasketa, niin kenen hyvänsä on helppo todeta vuoden 2022 jälkeisessä todellisuudessa asioiden oikea laita. Minäkin osaan näpätä kupongille oikean veikkausrivin, jos sisin luntata seuraavan päivän lehdestä tulokset. Ero on siinä, että yhteiskunnan johtamisen huipulla on ymmärrettävä lukea maailman muutosta ja meneillään olevia kehityskulkuja ymmärtäen, mitä nämä tarkoittavat tulevaisuudessa Suomelle ja Suomen tarpeille.

Meidän Jatkiksen lehteripoliitikkojen Venäjän suhteen oikeassa tai väärässä olemisilla jälkineuvostoliittolaisessa ajassa ei ole niin väliä, mutta Halosen ja Tuomiojan kohdalla kyse on näiden ihmisten ideologisten valintojen ja poliittisen elämäntyön osoittautumisesta keskeisiltä osin kasaksi höyryävää.

Stubb, Rehn, Haavisto ja moni muu ovat tehneet hekin toimia ja lausuneet jotain, jota voidaan pitää jälkeenpäin virheenä, mutta nämä eivät määritä kenenkään heidän poliittista elämäntyötä tai roolia poliittisina näkijöinä ja toimijoina.

Halla-ahon mainitsen tässä vielä erikseen. Häntä on pidetty selkeän länsimielisenä ja Venäjää kohtaan kriittisenä, mutta kumman monesti ja pitkään Jussi twiittaili takavuosina ilkeilyjä Venäjän informaatiovaikuttamisen paskakaivon kannen YLE:ssä avanneen Jessikka Aron suuntaan. Toki siinä oli muutakin henkilökohtaista seassa, mutta eipä Jussia tuntunut vastaavasti haittaavan MV-lehden ynnä Johan Bäckmanin ja kumppaneiden häiriköinti Aroa kohtaan. Kyllä Hallis on ollut ainakin joiltakin osin Venäjänkin suhteen kuutamolla aiemmin, ja persupuolueesta on löytynyt vähän rankemminkin Putinia ymmärtäneitä.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Myös Baltian maat sekä CEE-maat - osan maista toisenlaista puheistaan huolimatta - heittäytyivät Venäjän edullisen energian pauloihin. Puola erityisesti. Sikälikin koko Eurooppa on tässä ihan samassa veneessä.

Mielenkiintoista oli myös se, että Venäjän energiasta päästiin lopulta hyvinkin helposti eroon. Jälkikäteen voidaan sanoa, että riippuvuus ei tosiaankaan ollut kovinkaan syvä ja siitä olisi päästy jouhevasti eroon jo paljon aikaisemminkin. Europpa on aina erinomainen aliarvioimaan oman resilienssinsä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Oli niitä erojakin. Iso ero läntiseen Eurooppaan oli Rosatomin päästäminen Suomeen. Esim Tsekki hylkäsi, koska samalla päätöksellä FSB olisi kävellyt sisään. Onneksi hanke kaatui, mutta ei se muuta tarkoitusta.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Halla-ahon mainitsen tässä vielä erikseen. Häntä on pidetty selkeän länsimielisenä ja Venäjää kohtaan kriittisenä, mutta kumman monesti ja pitkään Jussi twiittaili takavuosina ilkeilyjä Venäjän informaatiovaikuttamisen paskakaivon kannen YLE:ssä avanneen Jessikka Aron suuntaan. Toki siinä oli muutakin henkilökohtaista seassa, mutta eipä Jussia tuntunut vastaavasti haittaavan MV-lehden ynnä Johan Bäckmanin ja kumppaneiden häiriköinti Aroa kohtaan. Kyllä Hallis on ollut ainakin joiltakin osin Venäjänkin suhteen kuutamolla aiemmin, ja persupuolueesta on löytynyt vähän rankemminkin Putinia ymmärtäneitä.
Ja kyllähän persut myös Halla-Ahon pj-kaudella vastusti mm. Venäjä-pakotteita, joskin toki ihan itsekkäistä syistä, ei niinkään Venäjä-sympatiasta. Surkeaa näköalattomuutta tuo silti oli. Mutta Halonen, Tuomioja & co. tietysti ihan omilla lukemillaan tuossa.
 

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
On tämä Suomi käsittämättömän löperö maa päästämään venäläisiä tänne. Tämä terroristi pääsi sillä perusteella, että vaimo opiskelee ammattikorkeakoulussa ja koko perhe sai oleskeluluvan. Kai nyt tämä vaimo saa lähtöpassit amk:sta ja karkotetaan niin ikään? En kyllä keksi yhtään syytä, että miksi venäläisiä otetaan Suomeen opiskelemaan, koska vievät paikan suomalaiselta? Ei niitä pitäisi muutenkaan tänne päästää.

 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
On tämä Suomi käsittämättömän löperö maa päästämään venäläisiä tänne. Tämä terroristi pääsi sillä perusteella, että vaimo opiskelee ammattikorkeakoulussa ja koko perhe sai oleskeluluvan. Kai nyt tämä vaimo saa lähtöpassit amk:sta ja karkotetaan niin ikään? En kyllä keksi yhtään syytä, että miksi venäläisiä otetaan Suomeen opiskelemaan, koska vievät paikan suomalaiselta? Ei niitä pitäisi muutenkaan tänne päästää.

Eiköhän hän joudu oikeuden eteen Suomessa. Valtio käyttää miljoonia tutkimuksiin ja oikeus lopulta toteaa hänet syyttömäksi.

Toivottavasti löydetään jokin pykälä, minkä perusteella hänet voidaan luovuttaa Ukrainaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös