Suomi Naton jäsenmaana

  • 82 037
  • 383

canttig

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
DCA-sopimus ärsyttää Kremliä selvästi enemmän kuin Nato-jäsenyys, kun DCA-sopimuksen myötä voidaan kiertää Turkin ja Unkarin mahdollinen venkoilu Natossa Venäjän eduksi.
Juuri näin. DCA on välitön torjunta pelote. Lähdeppä tulittamaan (hävittäjät, tykistö, raketit,...) maata jossa majailee osia maailman suorituskykyisimmistä asevoimista. Naton 5. artikkla on neuvottelua ja kokousta, Unkaria, Turkkia,...

DCA!
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Ydinohjuksia voidaan laukaista lentokoneista, sukellusveneistä tai maanalaisista bunkkereista, tuhansien kilometrien etäisyydeltä kohteista.
Miksi niitä pitäisi kuljettaa Suomen kautta saati sitten sijoittaa Suomeen?
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Ydinohjuksia voidaan laukaista lentokoneista, sukellusveneistä tai maanalaisista bunkkereista, tuhansien kilometrien etäisyydeltä kohteista.
Miksi niitä pitäisi kuljettaa Suomen kautta saati sitten sijoittaa Suomeen?
Ei siinä muita syitä ole kuin se, että tarvittaessa ydinasetta kuljettava lentokone tai merialus voi piipahtaa huollossa tai muuten vaan myös Suomen alueella.
 

rpeez

Jäsen
Ei siinä muita syitä ole kuin se, että tarvittaessa ydinasetta kuljettava lentokone tai merialus voi piipahtaa huollossa tai muuten vaan myös Suomen alueella.
Jep, ja en näe mitään järkevää syytä kieltää tällaista tapahtumaa, koska ne aseet on meidän suojaksi.
Jos ja kun laki nyt estää sen, niin sitten on syytä päivittää laki tähän päivään, eikä hirttäytyä siihen niinkuin esimerkiksi Urpilainen eilen tentissä.
 

canttig

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Jep, ja en näe mitään järkevää syytä kieltää tällaista tapahtumaa, koska ne aseet on meidän suojaksi.
Suomessa on äärimmäisen kovat ja koulutetut maavoimat. Jollain T-62:lla (niitä kai siellä on nykyään) on ihan turha edes yrittää. Meiltä F18 Hornetit ja Ruotsista Gripenit nousevat heti ilmaan kun Sukhoit ovat tutkassa.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
65% on täysin samaa mieltä sen kanssa, että Suomen pitää toimia NATOn 5. artiklan mukaisesti ja 26% jokseenkin samaa mieltä.

 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Mika Aaltola IS:ssä:


Aaltola on mun kanssa samoilla linjoilla siitä, mitä tapahtuisi, jos Suomi joutuisi aseelliseen konfliktiin:

"– Meiltä löytyy ystäviä ainakin Ruotsista ja Norjasta. Luulen, että Britanniasta. Se Naton viides artikla tulee toteutumaan niin, että ne maat, joiden intressissä Suomi on, toimivat jo ennen sitä.

– Ja muut seuraavat perässä, kun toteavat tosiasiat. Kyllä Nato on myös Unkarille ja Turkille sen verran tärkeä, että perusasioita ei jätetä toteuttamatta. Se, kuinka paljon Unkarista apua tulisi, se on toinen asia. Tahtovien koalitio syntyy jo ennen sitä, Aaltola sanoi."

Juuri näin minä ajattelen homman toimivan. Siksi pidän Nato-jäsenyydessä Suomen kannalta kaikkein tärkeimpänä sitä, että Pohjoismaat ovat samassa sotilasliitossa. Uskon siis vakaasti, että ihan jo omien intressiensä takia ne maat reagoivat ensimmäisenä. Sellaiset maat samassa liitossa kuin Iso-Britannia, Yhdysvallat, Puola ja Saksakin ovat vähän "ekstraplussaa".

Natossa meidän kannalta ei ole paljoa väliä sellaisilla mailla kuin Espanja, Italia, Turkki tai Unkari, kukin eri syistään. Niillä on aika erilainen geopoliittinen ympäristö ja sitä kautta omat intressinsä.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Mika Aaltola IS:ssä:
Tuota Alaskan valtaamista odotan mielenkiinnolla, Puolakin olisi erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto heidän asenteensa ja kykynsäkin tietäen, kun vahvistavat systemaattisesti omaa puolustustaan isolla rahalla. Baltit onneksi oppivat historiasta ja liittyivät Natoon tietäen, ettei kuonavaltioon ole koskaan luottamista.

Kenelle aluevaateita?

– Se voi olla hyvinkin laaja lista. Aina Alaskasta Baltiaan ja Suomeen ja Puolaan.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Natossa meidän kannalta ei ole paljoa väliä sellaisilla mailla kuin Espanja, Italia, Turkki tai Unkari, kukin eri syistään. Niillä on aika erilainen geopoliittinen ympäristö ja sitä kautta omat intressinsä.
Toisaalta sitten esim. Espanjalla ja muilla etelä-Euroopan mailla on NATO:n sisälläkin ihan omat suunnitellut painopistealueensa. NATO:llahan on tämä ns. 360-puolustus, eli ei tuijoteta pelkästään itään vaan puolustusta suunnitellaan kaikki ilmansuunnat huomioon ottaen. Etelä-Euroopalla on näissä suunnitelmissa ihan eri rooli kuin esimerkiksi Puolalla tai vaikka nyt Suomella.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tuota Alaskan valtaamista odotan mielenkiinnolla, Puolakin olisi erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto heidän asenteensa ja kykynsäkin tietäen, kun vahvistavat systemaattisesti omaa puolustustaan isolla rahalla. Baltit onneksi oppivat historiasta ja liittyivät Natoon tietäen, ettei kuonavaltioon ole koskaan luottamista.

Kenelle aluevaateita?

– Se voi olla hyvinkin laaja lista. Aina Alaskasta Baltiaan ja Suomeen ja Puolaan.
Aluevaade toki on vielä eri asia kuin alueen valtaaminen. Eli siis käytännön tasolla voidaan antaa lausuntoja, että jokin alue on viekkaudella ja vääryydellä toisen valtion hallinnassa, ja että tästä halutaan avata neuvottelut tuon toisen tahon kanssa. Eli siis pyritään vaikkapa riitauttamaan Yhdysvaltojen oikeus Alaskan hallintaan. Mitään konkreettista en usko tuosta Alaskasta tulevan, mutta Euroopan suunnalla voi olla kovasanaistakin retoriikkaa.

Toisaalta sitten esim. Espanjalla ja muilla etelä-Euroopan mailla on NATO:n sisälläkin ihan omat suunnitellut painopistealueensa. NATO:llahan on tämä ns. 360-puolustus, eli ei tuijoteta pelkästään itään vaan puolustusta suunnitellaan kaikki ilmansuunnat huomioon ottaen. Etelä-Euroopalla on näissä suunnitelmissa ihan eri rooli kuin esimerkiksi Puolalla tai vaikka nyt Suomella.
Juuri näin. Tuo kommentti oli ehkä yleisemmin siihen keskusteluun, mitä käytiin keväällä 2022 kun vielä puhuttiin, että pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä. Tuolloin keskusteluissa nousi esille esimerkiksi se, että mitä Naton puolestapuhujat muka odottavat Espanjalta tai Turkilta, jos Suomi joutuisi sotaan. Silloin tuumasin, etten paljoakaan, mutta että se ei ole este Nato-jäsenyydelle eikä se, mitä Suomi Nato-jäsenyydeltä hakisi.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eilisessä presidentinvaalitentissä esiintullut ensi kesän huippukokous Washingtonissa toi mieleeni, että Suomen olisi mielestäni hyvä aloittaa lobbaus, että valtionpäämiestason Naton huippukokous saataisiin myös Helsinkiin. Erinomainen tapa Suomelle establisoitua Naton eturintamassa, sekä saada myönteistä näkyvyyttä maallemme läntisissä tiedotusvälineissä muutenkin.

Vuoden 2025 kokous pidetään Hollannissa, mutta sitä seuraavista ei ainakaan Wikipedia kerro.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pakko hivenen ihmetellä joidenkin nihkeyttä sijoittaa Naton joukkoja Suomeen. Suomi on lännen etuvartio pahan valtakunnan välittömässä läheisyydessä ja on mielestäni yhtä lailla meidän, kuin liittolaistemme etu, että Natolla on mahdollisimman suuri preesens Suomessa. Turvatakuita käytännössä.

Suomi ja maamme puolustusvoimat nauttivat kaiken ymmärrykseni mukaan suurta arvostusta länsiliittolaistemme keskuudessa, on mielestäni joka tavalla kaukonäköistä, että Suomi profiloituu etulinjan natomaana. Olkaamme aktiivisia edelläkävijöitä. Nato-ovi avautui Suomelle myöhään, mutta nyt kun olemme vuosikymmenten jälkeen sisällä, ottakaamme jäsenyydestä kaikki siitä saatava hyöty isänmaallemme.

Pakko myöntää, että silloin tällöin tulee edelleen lähes nipistettyä, että todellako me olemme Naton täysjäseniä. Olen itse halunnut Suomen osaksi kaikkia läntisiä yhteistyöjärjestöjä ja Nato-jäsenyyden puuttuminen ja kansamme nihkeä suhtautuminen "Nato-optioon" on ottanut ajoittain päähänkin. Nyt se kaikki on todellisuutta, eikä unta.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Offtopic:

Pakko myöntää, että silloin tällöin tulee edelleen lähes nipistettyä, että todellako me olemme Naton täysjäseniä. Olen itse halunnut Suomen osaksi kaikkia läntisiä yhteistyöjärjestöjä ja Nato-jäsenyyden puuttuminen ja kansamme nihkeä suhtautuminen "Nato-optioon" on ottanut ajoittain päähänkin. Nyt se kaikki on todellisuutta, eikä unta.
Ihan samat fiilikset. Niin paljon kuin olen asiaa toivonut ja niin paljon kuin olen ottanut Nato-jäsenyydestä selvää, niin silti on vieläkin sellaiset fiilikset, ettei oikein ymmärrä asian merkitystä. Olo ei kaikesta huolimatta tunnu siltä kuin asuisi Nato-maassa. Mutta tähän vaikuttaa Suomessa ja asiaa seuranneilla varmasti se, että Natoa ollaan lähestytty jo 30 vuotta, joten tämä viimeinen steppi on mentaalisesti aika pieni.

Tavallaan kakku on jo leivottu, ja siihen kuorrutteet levitetty, mutta nyt laitettiin mansikat ja nomparellit eli viimeinen sinetti.
 

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
@Euro71 Kakutellessasi siinä, niin muista ettei Suomen NATO kakku ole täydellinen ennen kuin myös Ruotsi on liittynyt Natoon. :-)
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Laitetaan nyt tähän ketjuun, vaikka nyt Nato-jäsenyyden jäljiltä on vaikea päättää, laittaako PV-ketjuun, Nato-ketjuun vai tähän Suomi Natossa -ketjuun.

Iltalehden juttu Stubbista, Nordic Response 2024 -harjoituksesta ja Natosta:


Olen kirjoittajan kanssa eri mieltä tästä asiasta: "Samalla Stubb ja Gahr Støre haluavat Pohjoismaat Naton komentorakenteessa Norfolkin alaisuuteen ... Suomen motiivina on myös kahdenvälisen Yhdysvallat-suhteen lujittaminen, mutta sitä ei virallisesti sanota ääneen."

Kyllä minusta Suomen suurin motiivi hommassa on saada kaikki Pohjoismaat saman katon alle. Jutussa sanotaan Stubbin sanoin: "Tällä hetkellä näyttäisi olevan syntymässä konsensus, että Pohjoismaiden pitäisi olla yhdessä kokonaispuolustuksen näkökulmasta."

On ihan totta, että Suomi ja Ruotsi hallitsevat Itämeren pohjoisrantaa. Mutta kokonaiskuvassa painaa minusta tällaisena toimistotuolikenraalina enemmän Pohjoismaiden ulottuvuus neljään suuntaan: itään (Suomen muodossa), pohjoiseen (Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti), länteen (Norja ja Tanska) ja etelään (Suomi ja Ruotsi).

Kun näitä suuntia katsotaan, niin tärkeimmät suunnat ovat minusta itään, länteen ja pohjoiseen. Eli pohjoiseen Arktiselle alueelle, länteen Pohjois-Atlannille ja itään Venäjän suuntaan. Jos Venäjä alkaisi aggressiiviseksi Naton itärajalla, niin Suomen maavoimista ei ole kauheasti iloa Baltian maissa ja sitä etelämpänä, koska Suomi mitä todennäköisimmin joutuisi pitämään valtaosan reservistä valmiina omalla rajallaan. Myös Ruotsin kontribuutio etelän suuntaan on enemmän meri- ja ilmavoimien puolella, kuten Suomellakin.

Jutussa kerrotaan Suomen maavoimista tähän tapaan: "Norfolkilta puuttuu toistaiseksi valmius johtaa maavoimien operaatioita, minkä vuoksi esimerkiksi virolaiset ja keskieurooppalaiset ovat ihmetelleet Suomen halua päästä pois maasodankäyntiin erikoistuneen Brunssumin alaisuudesta."

...ja tähän on todella selkeä vastaus siinä muodossa, että todennäköisimmin sotatilanteessa Suomella ei olisi kauheasti irroittaa maavoimia etelään. Jutussa sanotaankin, että:

"Samalla Stubb vahvisti Suomen tavoittelevan alueelleen maavoimien alaesikuntaa, joka siis työskentelisi komentoketjussa Norfolkin alla."

Pohjoismaisen blokin maavoimista valtaosan muodostaa Suomi, ja Suomi muodostaa sen itärajansa takia. Kun Norfolk pääsääntöisesti katselee Pohjois-Atlanttia ja Arktista aluetta, ja koska Suomella ei ole välttämättä kovin paljon mahdollisuuksia kontribuutioon maavoimien osalta etelään, niin näen tämän todella luonnollisena asiana.

Mutta toki muunkinlaiset ratkaisut voivat olla järkeviä. Pohjoismaat kokonaisena blokkina ovat tosiaan tällainen "nivel". Kuten kerroin aikanaan Suomen Nato-jäsenyydestä keskusteltaessa, toisen maailmansodan jäljiltä tilanne oli se, että Venäjä ei olisi voinut päästää Suomea Natoon, Ruotsi ei voinut liittyä kun Suomi ei voinut liittyä, eikä Yhdysvalloilla ollut varaa päästää Suomea Venäjän armoille. Suomi ja Ruotsi ovat/olivat liian arvokkaita niin Yhdysvalloille kuin Neuvostoliitolle, että tipahtaminen jompaan kumpaan blokkiin olisi voitu ohittaa olankohautuksella, mutta ei niin tärkeitä, että siitä olisi kannattanut laittaa pystyyn kuumaa sotaa.

Nyt kun tämä "nivel" on kokonaisuudessaan Natossa, niin minusta olisi järkevä ottaa uudestaan esille AFNORTH eli laittaa Pohjoismaat "puolittain" sekä Norfolkin että Brunssumin alle. Jos tätä ei tehdä, niin Pohjoismaiden yhteisen kontribuution painopisteen takia minä laittaisin ne kaikki Norfolkin alle, koska tosiaan eteläiseen suuntaan on tarjottavana enimmäkseen tukea meri- ja ilmavoimilta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Olen kirjoittajan kanssa eri mieltä tästä asiasta: "Samalla Stubb ja Gahr Støre haluavat Pohjoismaat Naton komentorakenteessa Norfolkin alaisuuteen ... Suomen motiivina on myös kahdenvälisen Yhdysvallat-suhteen lujittaminen, mutta sitä ei virallisesti sanota ääneen."
Sanoisinpa että juuri tässä tilanteessa kahdenvälisten suhteiden lujittaminen Yhdysvaltoihin on todellakin prioriteetti - Trump on mitä on, mutta instituutiot ja yleinen good will ovat sitkeitä asioita. Jos sitten Biden valitaan niin eipä siltikään kauheasti haittaa, että on hyvät ja läheiset turvallisuuspoliittiset suhteet Washingtoniin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sanoisinpa että juuri tässä tilanteessa kahdenvälisten suhteiden lujittaminen Yhdysvaltoihin on todellakin prioriteetti - Trump on mitä on, mutta instituutiot ja yleinen good will ovat sitkeitä asioita. Jos sitten Biden valitaan niin eipä siltikään kauheasti haittaa, että on hyvät ja läheiset turvallisuuspoliittiset suhteet Washingtoniin.
Tällaisina aikoina ja Venäjän rajanaapurina ulkopolitiikan merkitys korostuu huomattavasti. Nyt tarvitaan EU:ta, Natoa sekä tiiviitä suhteita jenkkeihin, pohjoismaihin, britteihin, baltiaan ja esimerkiksi Puolaan, joka on uusi sotilasmahti Euroopassa. 2000-luvun alussa ulkopolitiikka oli enemmän niin sanotusti ”hyvesignalointia” ja ”idealismia”, kun nyt ulkopolitiikan keskiössä on turvallisuus ja pragmaattisuus. Vähän hankala kuvata mitä ajan takaa, mutta ehkä se tuosta välittyy.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tällaisina aikoina ja Venäjän rajanaapurina ulkopolitiikan merkitys korostuu huomattavasti. Nyt tarvitaan EU:ta, Natoa sekä tiiviitä suhteita jenkkeihin, pohjoismaihin, britteihin, baltiaan ja esimerkiksi Puolaan, joka on uusi sotilasmahti Euroopassa. 2000-luvun alussa ulkopolitiikka oli enemmän niin sanotusti ”hyvesignalointia” ja ”idealismia”, kun nyt ulkopolitiikan keskiössä on turvallisuus ja pragmaattisuus. Vähän hankala kuvata mitä ajan takaa, mutta ehkä se tuosta välittyy.
Siis niin täysin samaa mieltä. Tämä vuosi on todella erittäin huolestuttava ja meidän tulee täysillä panostaa turvallisuuteemme, pitäen myös mielessä mahdollisen Trumpin presidenttiyden. Karuja aikoja jotka todella vaativat perinteistä suomalaista pragmaattisuutta ja joustavuutta turvallisuutemme ja puolustuskykymme puolesta.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Tätä nyt tulee joka tuutista: Analyysi: Jos Suomeen hyökättäisiin, lumi värjäytyisi nopeasti punaiseksi – Kenraalimajurilta brutaalit sanat

Kaipaan sävyeroja Natosta puhumiseen. Nyt kun kokkareilla on kaikki pelimerkit ulkopolitiikassa hallussaan, viestintä on tätä tyyliä. Kuin pikkupojat, jotka viimein pääsevät leikkimään sotaleikkejä ja uskaltavat sanoa Karhun nimen ääneen.

Haaviston viestintä olisi ollut hiukan toisenlaista. Ja juuri sellaista tässä tarvittaisiin. Venäjä varmaan tietää muutenkin, ilman uhittelua, ettei tänne kannata tulla. Mutta kaikenlainen ylimääräinen uhoaminen on tarpeetonta. Harjoitus on statement, sen ymmärtää vähäjärkinenkin.

Sota on ylipäätään asia, josta ei soisi turhaan uhottavan. Se ei ole lystiä. Yleensä sota-asiantuntijat ovat tässä asiallisia, Ilmari Käihkö esimerkkinä. Tummanpuhuva olemus kertoo, että sotiminen on äärimmäisen julmaa ja siihen liittyvä ylimääräinen intoilu tarpeetonta.

Suomessa on myös edelleen sitä ajattelua, jossa pohjalaiset joudutaan sitomaan kiinni puuhun. Se on syytä unohtaa. Kun oma armeijamme on tikissä ja Nato-yhteistyö pelaa, turvallisuutemme on maksimoitu. Kremlin sotahullujen yllyttäminen ja turha sanailu siihen suuntaan on täysin tarpeetonta.
 

rpeez

Jäsen
Tätä nyt tulee joka tuutista: Analyysi: Jos Suomeen hyökättäisiin, lumi värjäytyisi nopeasti punaiseksi – Kenraalimajurilta brutaalit sanat

Kaipaan sävyeroja Natosta puhumiseen. Nyt kun kokkareilla on kaikki pelimerkit ulkopolitiikassa hallussaan, viestintä on tätä tyyliä. Kuin pikkupojat, jotka viimein pääsevät leikkimään sotaleikkejä ja uskaltavat sanoa Karhun nimen ääneen.

Haaviston viestintä olisi ollut hiukan toisenlaista. Ja juuri sellaista tässä tarvittaisiin. Venäjä varmaan tietää muutenkin, ilman uhittelua, ettei tänne kannata tulla. Mutta kaikenlainen ylimääräinen uhoaminen on tarpeetonta. Harjoitus on statement, sen ymmärtää vähäjärkinenkin.

Sota on ylipäätään asia, josta ei soisi turhaan uhottavan. Se ei ole lystiä. Yleensä sota-asiantuntijat ovat tässä asiallisia, Ilmari Käihkö esimerkkinä. Tummanpuhuva olemus kertoo, että sotiminen on äärimmäisen julmaa ja siihen liittyvä ylimääräinen intoilu tarpeetonta.

Suomessa on myös edelleen sitä ajattelua, jossa pohjalaiset joudutaan sitomaan kiinni puuhun. Se on syytä unohtaa. Kun oma armeijamme on tikissä ja Nato-yhteistyö pelaa, turvallisuutemme on maksimoitu. Kremlin sotahullujen yllyttäminen ja turha sanailu siihen suuntaan on täysin tarpeetonta.
Kaikissa muissa tilanteissa olisin samaa mieltä kanssasi, mutten tämän hetkisten venäläisten kanssa. On puhuttava kieltä mitä he käsittääksemme tällä hetkellä ymmärtävät, ja se ei ole nättiä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tätä nyt tulee joka tuutista: Analyysi: Jos Suomeen hyökättäisiin, lumi värjäytyisi nopeasti punaiseksi – Kenraalimajurilta brutaalit sanat

Kaipaan sävyeroja Natosta puhumiseen. Nyt kun kokkareilla on kaikki pelimerkit ulkopolitiikassa hallussaan, viestintä on tätä tyyliä. Kuin pikkupojat, jotka viimein pääsevät leikkimään sotaleikkejä ja uskaltavat sanoa Karhun nimen ääneen.

Haaviston viestintä olisi ollut hiukan toisenlaista. Ja juuri sellaista tässä tarvittaisiin. Venäjä varmaan tietää muutenkin, ilman uhittelua, ettei tänne kannata tulla. Mutta kaikenlainen ylimääräinen uhoaminen on tarpeetonta. Harjoitus on statement, sen ymmärtää vähäjärkinenkin.

Sota on ylipäätään asia, josta ei soisi turhaan uhottavan. Se ei ole lystiä. Yleensä sota-asiantuntijat ovat tässä asiallisia, Ilmari Käihkö esimerkkinä. Tummanpuhuva olemus kertoo, että sotiminen on äärimmäisen julmaa ja siihen liittyvä ylimääräinen intoilu tarpeetonta.

Suomessa on myös edelleen sitä ajattelua, jossa pohjalaiset joudutaan sitomaan kiinni puuhun. Se on syytä unohtaa. Kun oma armeijamme on tikissä ja Nato-yhteistyö pelaa, turvallisuutemme on maksimoitu. Kremlin sotahullujen yllyttäminen ja turha sanailu siihen suuntaan on täysin tarpeetonta.
Lienee itsestään selvää, mutta esimerkiksi siteeraamasi ”joka tuutin” juttu on tuttua Lauri Nurmen käsialaa, ei Kokoomuksen eikä Alexander Stubbin. Nykyinen TP puhuu selkeämmin ja suoremmin kuin edeltäjänsä, mutta vaikea hänen puheessaan on mitään uhoamista kuulla. Jos joku laittaa tällaista sanotaanko vaikka kuorrutusta juttuihinsa, niin toimittajat, ja varsinkin iltapäivägenre. Onko tuo sitten niin paha juttu nykyisessä tilanteessa, tuskinpa vaan. Mitä sitten?

Minäkin kaipasin ainakin 20 vuotta sävyeroja NATO:sta puhumiseen. Odottavan aika oli pitkä. Kun joku jotain vähän yritti, niin kaksi edellistä presidenttiä vaimensivat keskustelun alkuunsa. Halonen teki tämän yleensä suuttumalla tai teatraalisesti loukkaantumalla, ja Niinistö ajamalla keskustelun sivuraiteelle kertomalla, ettei asiasta ole ajankohtaista keskustella, ja että meillä on NATO-optio, ja voi olla että on jotain EU-puolustuksen poikastakin.

Suomessa opetellaan tosiasioiden lausumista ääneen. Tämä on hyvä taito. Meillä ehtikin vierähtää noin 80 vuotta paskaa puhuessa.
 

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
Tässä näkisin tärkeänä yhteisen pitkän kantaman ilmasta-maahan suorituskyvyn rakentamista. Suomen aikanaan hankkimia 70 kappaleen pitkän kantaman ohjuksia pidettiin jo kynnyshankintana nostamaan kynnystä hyökätä Suomeen. Jos jatkossa löytyy yhteistä kapasiteettia vaikka 500 risteilyohjusta, joilla voidaan kylvää tuhoa 500-1000km syvyyteen, niin pidäkkeen voima on niin suuri, että tuskin Pohjoismaihin hyökätään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös