Tampereen reserviläisten uusien kiinnostuneiden infotilaisuudessa oli tiistaina 100 henkeä paikalla kuulemassa reserviläisten toiminnasta. Itse pistin hakemuksen tiistaina sisään. Kiinnostaa kovasti vapepa-toiminta (vapaaehtoinen pelastuspalvelu), josta luulen että itse voin tuossa parhaiten auttaa nyt ja tulevaisuudessa, raavas äijä kun olen. :-)
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Jatkoajan rangaistus kostautui – Tapparan CHL-taival katkesi RuotsissaLue lisää »
-
Heikki Hiltunen astuu syrjään, Jyrki Seppä on uusi Liigan hallituksen puheenjohtajaLue lisää »
-
Vancouver Canucksin huippuhyökkääjä J.T. Miller määrittelemättömäksi ajaksi sivuun kaukaloistaLue lisää »
-
Siirtolistalle joutuneen Kasperi Kapasen ura jatkuu Edmonton Oilersin riveissäLue lisää »
-
Christopher Gibson löysi pelipaikan Slovakiasta – siirtyy jumbojoukkueeseen Nick Ritchien seurakaveriksiLue lisää »
-
IS: Sportin hyllyttämille Karjalaiselle ja Rantakarille lähtöpassitLue lisää »
Suomi hakee Nato-jäsenyyttä
- Viestiketjun aloittaja Alfred E Neuman
- Alkaa
- 1 079 919
- 10 343
Venäjän Medvedev: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä ei suurta merkitystä
Venäjän Medvedev: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydellä ei suurta merkitystä
yle.fi
Uutisen mukaan Venäjä vahvistaisi itärajaansa. Voi olla että toimittajalla käynyt pieni ajatuskatkos mutta ei suljeta pois myöskään venäläisten omaa master plania.
Medvedev: Jos Ruotsi ja Suomi liittyvät Natoon, Venäjä ryhtyy toimenpiteisiin Itämeren alueella
Uhkaus ei ole ensimmäinen laatuaan.
www.is.fi
Medvedev: Jos Ruotsi ja Suomi liittyvät Natoon, Venäjä ryhtyy toimenpiteisiin Itämeren alueella
Venäjä koittaa seuraavaksi lyödä kiilaa Nato-maiden välille ja Suomen hyväksymisprosessiin. Ei mitenkään yllättävää. Baltteihin tämä ei toimi. Onneksi Saksa ei ole Venäjän rajanaapuri.
edit. Otsikko oli vaihtunut, aluksi mainittiin että "Venäjä ryhtyy toimiin Baltiassa". Luultavasti käännöskukkanen (Baltic = itämeri, ei vain baltia)
Niin on, ja muutenkin nuo Venäjän kommentit eiliseen selontekoon ja tiedotustilaisuuksiin ovat olleet suhteellisen laimeita, jopa väsyneitä.
Sotilaallisesti ei. Sisäpoliittisesti iso asia.
Juuri näin. Lisäksi Kremlin tiedottajanainen sanoi, että Venäjä on aina tehnyt kaikkensa, ettei joudu konfliktiin Naton kanssa. Juuri näin. Tässähän näyttävät kaikki osapuolet olevan täydellisesti kartalla. Ei ole mitään ongelmaa.
Pelko on aivan normaalia tässä tilanteessa. Tuttava, joka on ollut useilla eri sota-alueilla Latinalaisessa Amerikassa, Keski- ja Väli-Amerikassa ja Lähi-Idässä, kertoi ensimmäistä kertaa varmistavansa katseella Suomessa, millainen lentokone taivaalla lentää kun koneen äänen kuulee. Sisäinen paine nousee hieman ja toimet ovat erilaisia kuin aiemmin Suomessa. On terveellistä pelätä Venäjän hyökkäystä. Se kertoo siitä, että aistit toimivat ja ihmisen pää on kunnossa.
Venäjän kommenteissa Suomen NATO-jäsenyydestä näkyy kaksi asiaa:
* pakolliset uhkailut Suomen suuntaan
* toteamukset, että mikään ei juuri muutu
Venäjä on pitänyt Suomea jo vuosia lähes NATO-maana, tosin ilman viidettä artiklaa. Venäjällä on runsaasti joukkoja Suomen lähellä, joista sotaan Ukrainaa vastaan osallistuvat esimerkiksi Petsamon alueelle sijoitetut 200. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati ja 61. merijalkaväkiprikaati. Myös Karjalan kannakselle lähelle Viipuria sijoitetusta 138. moottoroidusta jalkaväkiprikaatista on lähetetty joukkoja Ukrainaan.
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri arvioi Ukrainan sodan tyhjentäneen naapurin pajatsoa merkittävästi rajan pinnassa. Lähivaruskunnat, pois lukien Alakurtin 80. moottoroitu jalkaväkiprikaati, ovat keventyneet. Kaikista muista ovat lähteneet kaksi pataljoonan taisteluosastoa per prikaati sinne Ukrainaan.
Vaikuttaa mielestäni yhä enemmän siltä, että Venäjä ei ole puuttumassa sotilaallisesti Suomen NATO-jäsenyyteen. Ukrainan sota vie voimia ja huomion. Samalla oman näkemykseni mukaan esimerkiksi ohjusisku Suomea vastaan on yhä epätodennäköisempi. Paineistus tulee todennäköisesti lähinnä verkon kautta, ehkä pakolaisilla rajalle ja varmasti disinformaatiolla.
Venäjän kommenteissa Suomen NATO-jäsenyydestä näkyy kaksi asiaa:
* pakolliset uhkailut Suomen suuntaan
* toteamukset, että mikään ei juuri muutu
Venäjä on pitänyt Suomea jo vuosia lähes NATO-maana, tosin ilman viidettä artiklaa. Venäjällä on runsaasti joukkoja Suomen lähellä, joista sotaan Ukrainaa vastaan osallistuvat esimerkiksi Petsamon alueelle sijoitetut 200. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati ja 61. merijalkaväkiprikaati. Myös Karjalan kannakselle lähelle Viipuria sijoitetusta 138. moottoroidusta jalkaväkiprikaatista on lähetetty joukkoja Ukrainaan.
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri arvioi Ukrainan sodan tyhjentäneen naapurin pajatsoa merkittävästi rajan pinnassa. Lähivaruskunnat, pois lukien Alakurtin 80. moottoroitu jalkaväkiprikaati, ovat keventyneet. Kaikista muista ovat lähteneet kaksi pataljoonan taisteluosastoa per prikaati sinne Ukrainaan.
Vaikuttaa mielestäni yhä enemmän siltä, että Venäjä ei ole puuttumassa sotilaallisesti Suomen NATO-jäsenyyteen. Ukrainan sota vie voimia ja huomion. Samalla oman näkemykseni mukaan esimerkiksi ohjusisku Suomea vastaan on yhä epätodennäköisempi. Paineistus tulee todennäköisesti lähinnä verkon kautta, ehkä pakolaisilla rajalle ja varmasti disinformaatiolla.
Löysäranne
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko, Oranje
Medvedev on tämän erikoisen rauhanturvaoperaation aikana esiintynyt pahimpana haukkana mitä lausuntoihin tulee. Sitä taustaa vastenkin tämä nykyinen uhkaus "puolustuksen lisäämisestä rajoilla" ja "ydinaseiden tuomisesta Itämerelle" on aika velttoa. Ja eikö Kaliningradissa muka jo ole ydinpaukkuja? Ja vaikkei olisikaan niin Murmanskissa on. Ihan linjassa Peskovin lausuntojen kanssa. Nato-Suomen itärajan taakse on ehkö jatkossa odotettavissa lisäpresenssiä, siinä se.
Kyllä. Medvedev lausuu uhkauksia joka suuntaan työkseen, sillä hän on nykyään Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja. Hän hyökkää erityisesti Puolaa kohtaan pyrkien repimään kuilua Puolan sisällä ja saamaan ongelmia NATO:n yhtenäisyyteen. Aivan varmasti kuullaan jatkossa yhä enemmän Medvedevin näkemyksiä Suomen suhteen.
Kyllä vain.. nyt jo näyttää täysin ilmeiseltä, että Venäjällä tiedetään heidän olevan täysin kyvyttömiä tekemään yhtään mitään tähän asiaan vaikuttamiseksi. Joten jäljelle jäävät jo tässä vaihessa vain ne puheet mitä he aikovat omasta puolestaan tehdä sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi ovat Natossa.. ja kyllähän Venäjän sotilasdoktriinissa Suomi on joka tapauksessa jo tähänkin mennessä laskettu menetetyksi Natolle
Tolstoin kaltaisen selkärangattoman jees-miehen kommentit ovat aina niitä kaikkein parhaita, kuten nyt tuo hyttysvertaus. Toisaalta huvitan itseäni ajattelemalla, että jospa mies tarkoittikin kirjaimellisesti. Että kun Suomi on täynnä hyttysiä (kuten onkin, Tolstoi on selvästikin siis käynyt kesällä esimerkiksi Lapissa), niin hänen puheissaan Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen jälkeen Venäjä raahaisi kalustoa rajan tuntumaan niin "ettei hyttynenkään uskaltaisi lentää siellä". Tuohan olisi jopa ihan hilpeä kielikuva..
Tai sitten minä vain olen ajatusmaailmaltani jotenkin todella outo :D
Kuten olen ounastellutkin, ei Suomen liittyminen virallisestikin Nato- maaksi ole oikeasti Venäjälle enää mikään katastrofi, korkeintaan juuri pieni imagotappio. Ovat saattaneet jopa laskea näin todennäköisesti käyvän omien huseeraustensa johdosta. Eihän ne kuitenkaan tyhmiä ole, vaikka tarkoituksella pelkkää paskaa puhuvat nykyään.
Temptation
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa
Medvedevin puheessa huvittavinta on tietysti se, että Venäjä on jo pidemmän aikaa vahvistanut Itämeren laivastoaan ja Itämeren alueen joukkojaan, jotka olivat melko rapakunnossa koko 2000-luvun alkupuolen ja osin vielä edelleenkin (mm. suve-kyky täysin paska/ei ole). Vain Mustanmerenlaivasto oli Itämeren laivastoa paskemmassa jamassa, joskin siihen on 2010-luvulla pistetty enemmän paukkuja. Itämeren alue on/olisi joka tapauksessa seuraavana vuorossa, koska alue on Venäjälle tärkeä.
Tietysti voi olla että ymmärsin jotain väärin, ja Medvedev tarkoittaa vahvistamisen vahvistamista entisestään, mutta käytännön tasolla nykyinenkin vahvistaminen yskähtelee joten... Tyhjää puhetta.
Tietysti voi olla että ymmärsin jotain väärin, ja Medvedev tarkoittaa vahvistamisen vahvistamista entisestään, mutta käytännön tasolla nykyinenkin vahvistaminen yskähtelee joten... Tyhjää puhetta.
Meistä itsestämmehän tämä paljon riippuu. Venäjä tullee kokeilemaan jollain tavalla kepillä jäätä ja katsomaan reaktioita. Jos sieltä tuntuu löytyvän pehmeää, niin painetaan sitten keppiä vähän syvempään.
Hullu akka patongeista, joka tottelee myös nimeä Le Pen, haluaisi Ranskan ottavan etäisyyttä Natoon. Voikohan tässä maailman tilanteessa oikeasti enemmistö äänestävistä ranskalaisista viehättyä tuollaisista puheista vai iskeekö hullu akka tässä kirveen kiveen?
Vaikka tässä tilanteessa olenkin natoon menemisen kannalla, niin pikkasen kuumottaa tilanne, jossa ensin Ranska lähtisi natosta ja parin vuoden päästä sitten amerikan hullu ukko pääsisi takaisin valtaan ja vetäisi jenkit liittoumasta. Toisaalta vaikka nuo lähtisivät, niin kyllä siinä liittoumassa muitakin maita olisi ja jos pysyisivät yhtenäisinä, niin kyllä sekin olisi parempi suoja, kuin seistä yksin Venäjää vastaan..
edit. linkki vie france24 uutissivustolle
Vaikka tässä tilanteessa olenkin natoon menemisen kannalla, niin pikkasen kuumottaa tilanne, jossa ensin Ranska lähtisi natosta ja parin vuoden päästä sitten amerikan hullu ukko pääsisi takaisin valtaan ja vetäisi jenkit liittoumasta. Toisaalta vaikka nuo lähtisivät, niin kyllä siinä liittoumassa muitakin maita olisi ja jos pysyisivät yhtenäisinä, niin kyllä sekin olisi parempi suoja, kuin seistä yksin Venäjää vastaan..
edit. linkki vie france24 uutissivustolle
Tuo kaliningrad on aivan liian hypetetty paikka. Google map prosta näkee miten suhoit siellä kentällä ja mitään suojapaikkoja niille taida olla. Viimeinen sateliittitieto ja ko. paikka ilmatorjuntoineen muutamalla risteilyohjuksella ihan Suomenkin toimesta nukkumassa.
Jos vertaillaan ihan raakasti Suomea ja Ukrainaa on tilanne täysin erilainen. Ukrainaa vastaan on käyty hyvin hyvin pitkää informaatiosotaa. Suomessa ei ole Venäläisistä koostuvaa kansaa, joka pitäisi lähteä "pelastamaan".
Medvedin lausunto on tosiaan melkoisen laimea ja ehkä he osasivat tämän ennakoida, että on hyvin todennäköistä, että Suomi Natoon liittyy Ukrainan sodan myötä. En näe edes sitä pahana uhkakuvana mikäli Ranska ja Jenkit joskun meinaavat Natosta irroittautua. Joka tapauksessa Suomi saisi huomattavasti lisää puolutuskykyä. Eikä ne suomen puolustusvoimat tosiaan huonot ole vaikka ei mitenkään mittavat verrattaessa Venäjään. On tähänkin asti pärjätty pelkästään omilla puolutusvoimilla.
Medvedin lausunto on tosiaan melkoisen laimea ja ehkä he osasivat tämän ennakoida, että on hyvin todennäköistä, että Suomi Natoon liittyy Ukrainan sodan myötä. En näe edes sitä pahana uhkakuvana mikäli Ranska ja Jenkit joskun meinaavat Natosta irroittautua. Joka tapauksessa Suomi saisi huomattavasti lisää puolutuskykyä. Eikä ne suomen puolustusvoimat tosiaan huonot ole vaikka ei mitenkään mittavat verrattaessa Venäjään. On tähänkin asti pärjätty pelkästään omilla puolutusvoimilla.
Strategisesti Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on Venäjälle mahdollisesti jopa suurempi tappio kuin jos Ukrainalle palautuisi samat rajat kuin ennen Krimin sotaa. On jo selvää, että Venäjä ei selviä tästä sodasta voittajana, koska sen voimat eivät tule riittämään Ukrainan valtaamiseen ja miehittämiseen. Ukraina tulee säilyttämään itsemääräämisoikeutensa joka tapauksessa.
Edelliseen viitaten eräs skenaario voisi olla, että Venäjä tämän viimein myöntää itselleen ja pyrkii seuraavaksi parhaaseen optioon itsensä kannalta. Tämä voisi johtaa siihen, että se lopettaisi sotatoimet välittömästi, suostuisi maksamaan Ukrainan jälleenrakennuksen ja palauttaisi Krimin Ukrainalle vastapainona sille, että Ukraina, Ruotsi ja Suomi eivät liity Natoon. Toki tähän vaatimukseen kansainvälinen yhteisö tuskin suostuisi mutta ainakin Venäjä voisi tämän jälkeen vedota siihen, että se on ollut aktiivinen osapuoli sotatoimien lopettamiseksi ja saada tätä kautta yhä vahvempaa tukea sen liittolaisilta ja näennäisen puoluettomilta osapuolilta kuten Kiinalta. Samalla Natossa olevat poliittisesti epävakaat Turkki ja Unkari voisivat mahdollisesti muuttaa kantaansa Suomen jäsenyydestä ja vaikeuttaa tai ainakin merkittävästi pitkittää Suomen jäsenyyden hyväksymistä.
Suomen turvallisuuden kannalta Naton jäsenyys on ainoa tie etenkin pitkässä juoksussa. Nyt Suomesta löytyy jäsenyydelle laajaa poliittista tahtoa sekä kansan enemmistön tuki. Siksi olen henkilökohtaisesti ollut positiivisesti yllättynyt siitä vauhdista, jolla hakemusta ollaan valmisteltu. Ja se pitää saada vietyä maaliin, ennenkuin Venäjällä ymmärretään, että sillä on kädessään Musta-Pekka.
Edelliseen viitaten eräs skenaario voisi olla, että Venäjä tämän viimein myöntää itselleen ja pyrkii seuraavaksi parhaaseen optioon itsensä kannalta. Tämä voisi johtaa siihen, että se lopettaisi sotatoimet välittömästi, suostuisi maksamaan Ukrainan jälleenrakennuksen ja palauttaisi Krimin Ukrainalle vastapainona sille, että Ukraina, Ruotsi ja Suomi eivät liity Natoon. Toki tähän vaatimukseen kansainvälinen yhteisö tuskin suostuisi mutta ainakin Venäjä voisi tämän jälkeen vedota siihen, että se on ollut aktiivinen osapuoli sotatoimien lopettamiseksi ja saada tätä kautta yhä vahvempaa tukea sen liittolaisilta ja näennäisen puoluettomilta osapuolilta kuten Kiinalta. Samalla Natossa olevat poliittisesti epävakaat Turkki ja Unkari voisivat mahdollisesti muuttaa kantaansa Suomen jäsenyydestä ja vaikeuttaa tai ainakin merkittävästi pitkittää Suomen jäsenyyden hyväksymistä.
Suomen turvallisuuden kannalta Naton jäsenyys on ainoa tie etenkin pitkässä juoksussa. Nyt Suomesta löytyy jäsenyydelle laajaa poliittista tahtoa sekä kansan enemmistön tuki. Siksi olen henkilökohtaisesti ollut positiivisesti yllättynyt siitä vauhdista, jolla hakemusta ollaan valmisteltu. Ja se pitää saada vietyä maaliin, ennenkuin Venäjällä ymmärretään, että sillä on kädessään Musta-Pekka.
Viimeksi muokattu:
Kyllä ne laski 3 päivän voittoisan sodan ja sen pelotevaikutuksen varaan. Tuskin on uhrattu ajatusta bunkerissa sille, että ryssivät isosti ja Ukraina on noin helvetin hyvä. Ja onhan ne tyhmiä, kun varustautuvat sotaan monta vuotta ja korruptio vie karhunosan resursseista. Sitten itse hyökkäys tyritään huonolla suunnitelulla.
Tosiaan fokus on vähän liikaa rybyjen huonoudessa, UA on todistanut olevansa maailman parhaimpien armeijan joukossa.
Pete Malmi
Jäsen
Venäjänkieliset ukrainalaiset ovat yhtä paljon venäläisiä kun ruotsinkieliset suomalaiset ruotsalaisia.
Keskustelua on tullut luettua täällä ja paljonkin, ja pakko aktivoida omatkin tunnukset taas vuosien ja vuosien tauon jälkeen.
Itse kannatan Nato-jäsenyyttä, jotta välttyisimme Ukrainan kohtalolta. Yksin ei enää kannata jäädä, ja minkään hyvien suhteiden varaan ei voi enää laskea. Mutta tässä Nato-keskustelussa häiritsee, ei vain täällä vaan yleisesti se, että sitä rummutetaan yhdellä agendalla - eikä poikkeavia mielipiteitä sallita. Jos olet eri mieltä, olet putinisti/kommari/jne. Tuohan kuulosta aivan samalta kuin itänaapurin kielenkäyttö ja toimintatavat, eli on vain yksi totuus ja muuta ei sallita. Esim. omasta tuttavapiiristäni kovimmat Nato-öyhöttäjät puhuvat tavalla ja ihannoivat arvoja, jotka itseasiassa muistuttavat itänaapurin toimintatapoja.
Vaikka itse olen Naton kannalla, niin minusta eriävät mielipiteet tulee demokratiassa sallia. Kai jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, olkoon se kuinka hölmö tahansa. En siksi tyrmäisi niidenkään ajatuksia, ketkä eivät Natoon halua. Olisi jopa terveempää antaa niillekin tilaa tulla esille. Ja tarkoitan nyt perusteltuja ajatuksia, Bäckmanit yms sitten asia erikseen. Nato-hakemuksessa on kyse sen verran isosta asiasta, että siitä on käytävä tervehenkinen avoin keskustelu, jossa ei ketään tyrmätä. Näin siksi, että sitten kun sinne lopulta (ja toivottavasti pian) haetaan, niin mikään osapuoli yhteiskunnasta ei koe, että heidät syrjäytettiin kokonaan ja katkeroituvat siitä. Tarkoitan tällä yleisesti poliittista kenttää ja mediaa, en jatkista, vaikka toisaalta helposti tämä palsta tuntuu joskus merkittävämmältä medialta, myös tasoltaan. Onneksi kuitenkin kannatus jäsenyyttä kohtaan alkaa olemaan jo äärimmäisen vahvaa. Siltikään eriäviä mielipiteitä ei pitäisi syrjäyttää, emmehän halua olla mikään Venäjä/Unkari/P-Korea.
Positiivisesta Nato-kannastani huolimatta en pidä Natoa minään täydellisenä ja enkä välttämättä ongelmattomana tapauksena. Mutta jos vanhan maailman vaihtoehtoja ei enää ole realistisesti järkevällä tavalla olemassa, niin Nato on ehdottomasti se vähiten huono vaihtoehto tulevaan. Mutta silti jotenkin toivoisi keskustelun siitä olevan yleisesti rehellisempää. Esimerkiksi minusta siinä on hieman ristiriitaa, kun sanotaan, että Natossa Suomi päättää itse, missä se on mukana. Mutta toisaalta muistutetaan, että Suomen liittymishankkeen yhteydessä mm. Unkari ei päätä itse, hyväksyykö se Suomen Nato-jäsenyyttä, vaan ”kyllähän Jenkit pitävät huolen siitä, että Unkari äänestää oikein”. Eikö Jenkit sitten pidä huolta siitä, että Suomikin osallistuu operaatioihin, joihin se ei itse välttämättä toivoisi osallistuvansa? Myönnän, että en ole syvällisesti perehtynyt Nato-asioihin, ja joku viisaampi osaa varmasti kertoa, että kyse on täysin eri asioista päätöksenteon osalta. Mutta näin kaupunkilaisjärjellä ajateltuna miksi nuo kaksi asiaa olisivat niin erilaiset? Ja eikö sitten tulevaisuudessa Suomellakaan olisi sananvaltaa siihen, keitä Natoon hyväksytään? Olisi vain rehdimpää myöntää, että kyllä sielläkin kyse on poliittisesta valtapelistä, ja isommat heiluttaa tahtipuikkoa, niin kuin muissakin piireissä. Toki hyvin toimimalla voi saada kokoaan suurempaa vaikutusvaltaa, niin kuin joskus EU:ssakin oltu.
Ja näihin monien pelkäämiin ulkomailla tapahtuviin operaatioihin liittyen voisi nostaa sellaisen huomion, että kuinka todennäköisesti Suomi pysyisi niistä erossa, jos Natolla sellaisia on? Lähinnä nyt viittaan Suomen tapaan toimia ns. mallioppilaana poliittisella kentällä, joten ennemmin uskoisin Suomen olevan ensimmäisten joukossa kaikessa mukana, jotta voidaan osoittaa lunastavamme paikkamme. Ja onhan mukana oltavakin, jotta missään Nato-maassa ei tulisi mieleenkään tositilanteessa pohtia, käytetäänkö artikla 5.:ttä Suomen osalta, jos Suomi olisi vain vapaamatkustaja. Henkilökohtaisesti minulle ei ole väliä lähteekö palkkasotilaamme muualle operoimaan vai eivät, itse kun en siihen joukkoon kuulu, niin eipä juuri kosketa minua. Mutta ymmärrän kyllä, että jotain osaa kansasta tällainenkin seikka saattaa huolestuttaa.
Mitä tulee Venäjän suhtautumiseen, niin sehän on selvää, että tällä hetkellä välit ovat vihamieliset ja sellaisina ne syystäkin voidaan pitää lännen puolelta ainakin Venäjän nykyhallinnon ajan. Mutta vielä vaikkapa vuosi sitten olisi voinut jopa ajatella ennen maskien pudottamista, että Nato-Suomi voisi olla jopa hyvä välittäjä Venäjän ja Naton välillä. Mutta enää tuollainen ajatuskaan ei tule kyseeseen, ja toivottavasti roistovaltioon ei suhteita palauteta normaaliksi ainakaan nykyhallinnon aikana. Venäjän kansojen ja yleisen demokratiakehityksen kannalta melkein toivoisi, että maa hajoaisi useaksi pienemmäksi itsenäiseksi valtioksi. Mutta olisiko sekään turvallisuuspoliittisesti vältttämättä sen parempi ratkaisu euroopalle? Lähinnä mietin ydinaseiden kannalta. Nyt ne ovat yhden hullun käytössä, mutta käyttömahdollisuus silti aika rajattua monistakin syistä. Entä sitten, jos ne ovat jakautuneet 30 pienemmän kehittyvän valtion käyttöön. Miten protokollat toimisi pienemmissä keskeneräisissä valtioissa. Vaikkapa itsenäistyneen Tsetsenian ja Kadyrovin käsissä ydinpommit? Ei varmaan olisi yhtään turvallisempi olo, vaikka Putin lepäisi jo haudassa.
Harmi kun ei näiden laajentumishaluisten diktaattoreiden päähän tule koskaan sitä, että jos haluavat puskurivyöhykkeitä, niin miksi eivät irrottaisi omasta maastaan sitä turvavyöhykettä, vaan pitää popsia joku ulkopuolinen itsenäinen valtio siihen, ja rajata heidän valinnanvapauttaan.
Itse kannatan Nato-jäsenyyttä, jotta välttyisimme Ukrainan kohtalolta. Yksin ei enää kannata jäädä, ja minkään hyvien suhteiden varaan ei voi enää laskea. Mutta tässä Nato-keskustelussa häiritsee, ei vain täällä vaan yleisesti se, että sitä rummutetaan yhdellä agendalla - eikä poikkeavia mielipiteitä sallita. Jos olet eri mieltä, olet putinisti/kommari/jne. Tuohan kuulosta aivan samalta kuin itänaapurin kielenkäyttö ja toimintatavat, eli on vain yksi totuus ja muuta ei sallita. Esim. omasta tuttavapiiristäni kovimmat Nato-öyhöttäjät puhuvat tavalla ja ihannoivat arvoja, jotka itseasiassa muistuttavat itänaapurin toimintatapoja.
Vaikka itse olen Naton kannalla, niin minusta eriävät mielipiteet tulee demokratiassa sallia. Kai jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, olkoon se kuinka hölmö tahansa. En siksi tyrmäisi niidenkään ajatuksia, ketkä eivät Natoon halua. Olisi jopa terveempää antaa niillekin tilaa tulla esille. Ja tarkoitan nyt perusteltuja ajatuksia, Bäckmanit yms sitten asia erikseen. Nato-hakemuksessa on kyse sen verran isosta asiasta, että siitä on käytävä tervehenkinen avoin keskustelu, jossa ei ketään tyrmätä. Näin siksi, että sitten kun sinne lopulta (ja toivottavasti pian) haetaan, niin mikään osapuoli yhteiskunnasta ei koe, että heidät syrjäytettiin kokonaan ja katkeroituvat siitä. Tarkoitan tällä yleisesti poliittista kenttää ja mediaa, en jatkista, vaikka toisaalta helposti tämä palsta tuntuu joskus merkittävämmältä medialta, myös tasoltaan. Onneksi kuitenkin kannatus jäsenyyttä kohtaan alkaa olemaan jo äärimmäisen vahvaa. Siltikään eriäviä mielipiteitä ei pitäisi syrjäyttää, emmehän halua olla mikään Venäjä/Unkari/P-Korea.
Positiivisesta Nato-kannastani huolimatta en pidä Natoa minään täydellisenä ja enkä välttämättä ongelmattomana tapauksena. Mutta jos vanhan maailman vaihtoehtoja ei enää ole realistisesti järkevällä tavalla olemassa, niin Nato on ehdottomasti se vähiten huono vaihtoehto tulevaan. Mutta silti jotenkin toivoisi keskustelun siitä olevan yleisesti rehellisempää. Esimerkiksi minusta siinä on hieman ristiriitaa, kun sanotaan, että Natossa Suomi päättää itse, missä se on mukana. Mutta toisaalta muistutetaan, että Suomen liittymishankkeen yhteydessä mm. Unkari ei päätä itse, hyväksyykö se Suomen Nato-jäsenyyttä, vaan ”kyllähän Jenkit pitävät huolen siitä, että Unkari äänestää oikein”. Eikö Jenkit sitten pidä huolta siitä, että Suomikin osallistuu operaatioihin, joihin se ei itse välttämättä toivoisi osallistuvansa? Myönnän, että en ole syvällisesti perehtynyt Nato-asioihin, ja joku viisaampi osaa varmasti kertoa, että kyse on täysin eri asioista päätöksenteon osalta. Mutta näin kaupunkilaisjärjellä ajateltuna miksi nuo kaksi asiaa olisivat niin erilaiset? Ja eikö sitten tulevaisuudessa Suomellakaan olisi sananvaltaa siihen, keitä Natoon hyväksytään? Olisi vain rehdimpää myöntää, että kyllä sielläkin kyse on poliittisesta valtapelistä, ja isommat heiluttaa tahtipuikkoa, niin kuin muissakin piireissä. Toki hyvin toimimalla voi saada kokoaan suurempaa vaikutusvaltaa, niin kuin joskus EU:ssakin oltu.
Ja näihin monien pelkäämiin ulkomailla tapahtuviin operaatioihin liittyen voisi nostaa sellaisen huomion, että kuinka todennäköisesti Suomi pysyisi niistä erossa, jos Natolla sellaisia on? Lähinnä nyt viittaan Suomen tapaan toimia ns. mallioppilaana poliittisella kentällä, joten ennemmin uskoisin Suomen olevan ensimmäisten joukossa kaikessa mukana, jotta voidaan osoittaa lunastavamme paikkamme. Ja onhan mukana oltavakin, jotta missään Nato-maassa ei tulisi mieleenkään tositilanteessa pohtia, käytetäänkö artikla 5.:ttä Suomen osalta, jos Suomi olisi vain vapaamatkustaja. Henkilökohtaisesti minulle ei ole väliä lähteekö palkkasotilaamme muualle operoimaan vai eivät, itse kun en siihen joukkoon kuulu, niin eipä juuri kosketa minua. Mutta ymmärrän kyllä, että jotain osaa kansasta tällainenkin seikka saattaa huolestuttaa.
Mitä tulee Venäjän suhtautumiseen, niin sehän on selvää, että tällä hetkellä välit ovat vihamieliset ja sellaisina ne syystäkin voidaan pitää lännen puolelta ainakin Venäjän nykyhallinnon ajan. Mutta vielä vaikkapa vuosi sitten olisi voinut jopa ajatella ennen maskien pudottamista, että Nato-Suomi voisi olla jopa hyvä välittäjä Venäjän ja Naton välillä. Mutta enää tuollainen ajatuskaan ei tule kyseeseen, ja toivottavasti roistovaltioon ei suhteita palauteta normaaliksi ainakaan nykyhallinnon aikana. Venäjän kansojen ja yleisen demokratiakehityksen kannalta melkein toivoisi, että maa hajoaisi useaksi pienemmäksi itsenäiseksi valtioksi. Mutta olisiko sekään turvallisuuspoliittisesti vältttämättä sen parempi ratkaisu euroopalle? Lähinnä mietin ydinaseiden kannalta. Nyt ne ovat yhden hullun käytössä, mutta käyttömahdollisuus silti aika rajattua monistakin syistä. Entä sitten, jos ne ovat jakautuneet 30 pienemmän kehittyvän valtion käyttöön. Miten protokollat toimisi pienemmissä keskeneräisissä valtioissa. Vaikkapa itsenäistyneen Tsetsenian ja Kadyrovin käsissä ydinpommit? Ei varmaan olisi yhtään turvallisempi olo, vaikka Putin lepäisi jo haudassa.
Harmi kun ei näiden laajentumishaluisten diktaattoreiden päähän tule koskaan sitä, että jos haluavat puskurivyöhykkeitä, niin miksi eivät irrottaisi omasta maastaan sitä turvavyöhykettä, vaan pitää popsia joku ulkopuolinen itsenäinen valtio siihen, ja rajata heidän valinnanvapauttaan.
Enpä itse muistanutkaan, että meillä on satoja miljardeja hyttysiä myös puolustuksemme tukena.
Suomalaiset ovat kyitenkin pääosin ystävällistä ja hyväntahtoista porukkaa. Autamme venäläisiä suojelemalla heitä omalta itseltään.
Ja kun otetaan huomioon, ett joku jatkoaikalainenkin ehti jo tarjota Maria Zaharovalle mahdollisuutta saada suonikasta, niin mielenkiinnolla odotamme milloin hän anoo viisumia, elei jopa turvapaikkaa.
Suomalaiset ovat kyitenkin pääosin ystävällistä ja hyväntahtoista porukkaa. Autamme venäläisiä suojelemalla heitä omalta itseltään.
Ja kun otetaan huomioon, ett joku jatkoaikalainenkin ehti jo tarjota Maria Zaharovalle mahdollisuutta saada suonikasta, niin mielenkiinnolla odotamme milloin hän anoo viisumia, elei jopa turvapaikkaa.
Natoon liittyminen on poliittista ala-asteen matikkaa. Siis näin:
1) Venäjä voi hyökätä mihin tahansa rajanaapuriin
2) Natomaahan hyökkääminen on kuitenkin erittäin suuri riski Venäjälle.
JP. Siksi Venäjä ei hyvin todennäköisesti hyökkää rajanaapurina olevaan natomaahan.
Todennäköisyyksillä tietenkin pelataan. Äärimmäisen hullua Puten olisi ottaa Venäjän armeijan nykytilassa riski eskalaatiosta, koska se voisi johtaa Venäjän ja koko maailman tuhoon. Hitler otti aikoinaan hirveän riskin laajentaessaan sodan kahden rintaman sodaksi, mutta silloinkaan ei ollut käytössä ydinaseita. Toisaalta, eipä Aatu kovin suruissaan ollut Saksan tuhosta. Totesi vaan, ettei Saksan kansa ansainnut voittoa ja siksi se voi tuhoutuakin. Vihaako Putin omaa kansaansa niin paljon? En tiedä.
Voimme hyväksyä myös toisen näkökohdan:
1) USA on perseestä, koska Trump, Bush, Reagan yms.
2) USA johtaa Natoa
JP. Nato on perseestä.
Tähän voin sanoa seuraavaa. Olkoonpa USA mitä hyvänsä, Suomi on pieni maa. Suomi ei voi valita ystäviään kovin nirsoillen. Kyse on turvallisuuspolitiikasta. Suomen on tehtävä paras mahdollinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu Suomen kannalta. Natoon liittyminen, kuten edellä totesin, nostaa Venäjän hyökkäyskynnystä kenties ratkaisevasti. Muut ratkaisut eivät sitä tee.
Kuvitellaanpa, että idioottien idiootti Trump taas pääsee presidentiksi. Tämä vajakki päättää taas lähentyä Venäjän kanssa, koska Putte tai joku muu imartelee häntä sopivasti. USA on sisäpoliittisesti sekaisin, jolloin Trump sanoo heipat Natolle. Ei kiinnosta. Silti Nato porskuttaa, koska siinä on kuitenkin aika hereillä olevia maita yli 30, osa jopa sotilaallisesti merkittäviä maita.
Kuvitellaanpa että Suomella olisi ollut turvallisuustakeet USA:lta. Ja Trump nuolee Putinin...köh. Tässä tapauksessa Suomi olisi täysin Putinin ym. armoilla. Oli takuut, vaan ei ole enää. Ehkä paniikki iskisi.
Tai että meillä olisi jotkut muut turvatakeet. No, poliittisten suhdanteiden muutos voi heikentää näitäkin takeita. Brititkin voivat unohtaa asioita. Ranskaan en itse luottaisi pätkääkään. Varmaan lähettäisivät patonkejaan muonaksi, ei muuta.
Entä Ruotsi? Ruotsi oli suurvalta 300 vuotta sitten, ei enää. Lentokoneita on, mutta muuten hurrien armeija on sekaisin kuin pääsky lumipyryssä. Meidän pitää auttaa niitä ja pitää kädestä, jotta hurripojat saavat hiusverkkonsa laitettua ennen tositoimia. Ja toki hurrien sotailuun kuuluu pakolliset palaveritauot. Ei jatkoon.
EU:n yhteinen puolustus? Haamuarmeija ei Putinia pelota.
Eli teemme omista erittäin itsekkäistä syistä johtuvan turvallisuuspoliittisen ratkaisun, joka parantaa turvallisuuttamme merkittävästi. Tässä Nato on vaan kuranttia kamaa, vaikka olisi muuten erittäin ikävä asia.
Viimeksi muokattu:
Ei se ihan näinkään mene. Jos Suomella olisi vaikkapa se paljon puhuttu MNNA status, joka on senaatin (vai oliko kongressin?) hyväksymä, ei yksi presidentti noin vain voi myydä liittolaista suden suuhun. Se olisi raju isku Yhdysvaltain kansainväliselle uskottavuudelle. Koko Yhdysvaltain liittolaisjärjestelmä romahtaisi, josta tulisi iso lovi heidän globaaliin vaikutusvaltaansa ja samalla vallassa olevan presidentin poliittinen itsemurha.
Mutta olet viestissäsi kyllä oikeassa, että kollektiiviset turvatakuut ovat paljon tukevammalla pohjalla, kuin kahdenvälinen liittolaissuhde minkään yksittäisen maan kanssa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy