Ukrainan sodassa Suomi on käyttäytynyt kuin Naton jäsen olematta jäsen. Suomi ei ole sodassa puolueeton vaan avoimesti Venäjän vihollisen puolella, toimittaa aseita Venäjän viholliselle, äänestää YK:n yleiskokouksessa Venäjää vastaan ja osallistuu Venäjän vastaisiin pakotteisiin.
Naton jäsenmaahan ei ole koskaan hyökätty, joten Nato-jäsenyyden tarjoama suoja on ollut hyvä. Naton 5. artikla on aktivoitu kerran WTC-iskun yhteydessä, jonka tulkitsen pikemminkin terrori-iskuksi kuin varsinaiseksi hyökkäykseksi. Tuosta seuranneeseen Afganistan-operaatioon Suomi osallistui, vaikkei ollut edes jäsen, joten Naton ulkopuolella pysymistä ei voida perustella edes sillä, että haluttaisiin vältellä osallistumista muiden jäsenten sotiin.
Turvallisuuspolitiikassa pitää varautua kaikkiin realistisiin skenaarioihin. Jos Venäjällä on joskus tulevaisuudessa yhteistyökykyinen johto, Nato-jäsenyys on täysin neutraali asia, joka ei häiritse kanssakäymistä mitenkään. Jos Venäjällä on vihamielinen johto, Nato-jäsenyydestä on hyötyä.
Venäjän johto kyllä tietää, että Nato on puolustusliitto, jolla ei ole kiinnostusta hyökätä Venäjälle. Nato ei siis ole uhka Venäjälle sinänsä, mutta Naton kaltainen vahva puolustusliitto on este Venäjän laajenemiselle. Ei Venäjällä olisi mitään syytä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, elleivät suunnittelisi valtaavansa lisää alueita lännestä.
Näillä taustatiedoilla on todella epäjohdonmukaista, ettei Suomi ole vielä liittynyt Naton jäseneksi.