Venäjä tulee joka tapauksessa lisäämään eritasoista informaatiovaikuttamista ja painostusta. Tehtaankadulla ja Kremissä tiedetään kaikki samat asiat, jotka voi Suomessa lukea lehdistä ja uutissivustoilta. Sen lisäksi venäläisillä on omat lähteensä kerätä sieltä täältä faktaa ja kuulopuheita liittyen poliittisten päättäjien näkökantoihin.
Stubb olisi voinut olla spekuloimatta julkisuudessa Suomen hakemusaikataululla, mutta tuon tyyppisen päätelmän on voinut tehdä muutoinkin, jos on seurannut Venäjän sotatoimien aikaisia tapahtumia Suomessa. Jopa Vasemmistoliitto on tekemässä jonkinlaista turpo-uudelleenarviointia, ja näkyvät demarivaikuttajat tekevät julkisia takinkääntöjä Twitterissä kukin vuorollaan. Minä tekisin iivanana sellaiset johtopäätökset, että koska Suomen poliittiset päättäjät kokevat enenevää tarvetta puoltaa Suomen sotilaallista liittoutumista, ja että kansan kääntynyt kannatus vauhdittaa tätä suuntausta, niin Suomi tulee hakemaan jossakin vaiheessa NATO:n jäsenyyttä. Ja todennäköisesti kohtalaisen pian.
Millään hienovaraisella supattelulla Venäjä ei enää saa tätä muutosta käännettyä Suomessa. Uhkailuja tulee varmasti, samoin eriasteista kiusantekoa. Pakolaisia voidaan taas nähdä rajoilla, suomalaisia yksityishenkilöitä saatetaan pidättää Venäjällä olemattomiin syihin vedoten, palvelinesto- ym. hyökkäyksiä tulee tapahtumaan, laskuja jää maksamatta, jotain rajoille liikenevää sotakalustoa saatetaan kolistella rajan takana, ym.
Pahin ja jollakin tapaa mahdollinen skenaario olisi, että Venäjä toteuttaa Suomessa jonkin kylmän konfliktin nopealla aikataululla, jolloin Suomen asema NATO:n jäsenhakijana mutkistuisi. Mieleen tulisi vaikkapa maihinnousu Ahvenanmaalle turvaamaan sitä Venäjän pikku konsulaattia, tai härskimmin manner-Suomeen, toteuttamalla jo ennestään soluttautuneiden vakoojien ja yhteistoimintamiesten aktivointi ”vihreiksi miehiksi” turvaamaan venäläisvähemmistöön muka kohdistuvaa uhkaa. Jonkinlaiseen operaatioon heillä saattaisi olla resursseja Ukrainan hyökkäyssodankin aikana, mutta tällaisen teon toteuttaminen olisi Suomessa huomattavasti hankalampaa kuin mitä oli Ukrainassa vajaa vuosikymmen sitten. Täällä ei ole merkittävää venäjämielistä vähemmistöä, josta saisi olennaisesti voimaa tueksi, jolloin sotilastaustaisia ”turisteja” pitäisi tuottaa rajan takaa. Tuo taas on juuri nyt tekemätön paikka, koska sotilastaitoinen porukka on parhaillaan kiinni Ukrainassa, jossa sitä harvennetaan joka päivä.
Suomen koko viranomaisketju on nyt erittäin valppaana edellä mainittujen toimien varalta, ja Venäjän tiedustelijoiksi tiedettyjä henkilöitä seurataan varmuudella aktiivisesti. Ei varmasti tulisi yllätyksenä, jos jotain hämmennystä yritettäisiin aiheuttaa. Luotan siihen, että vieraan vallan Suomen sisällä masinoimiin vihamielisiin toimiin on jo varauduttu, ja valmiutta lisätään entisestäänkin NATO-jäsenhakuprosessin alkaessa, ja jo ennen sitä.
www.uusisuomi.fi