Mainos

Suomi – holhouksen synnyinsija

  • 129 513
  • 873

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua ja nyt on pakko tulla mukaan leikkiin. Avasin juuri viidennen oluen (juoppo) ja yhdellä tähdellä koristellun pullon (näköjään ainakin kolme vielä lepää sen vieressä) myöskin löysin kaapista.

Keskustelussa on vilissyt tilastoja tilastojen perään. Sen mitä itse ymmärrän tilastotieteilystä (en oikeastaan juuri mitään), on aika kohtuutonta hakea vertailua esim. vuodesta -60, kuten joku kerkesi todeta. Mielestäni vertailua voisi (ja pitäisi) tehdä aikana, jotka ovat liki samankaltaisia. Tämä ajanjakso voisi olla 80-luvun lopusta nykyhetkeen. Jos vielä poistaisi kaksi alhaisinta ja korkeinta lukua, voisi keskikulutus tulla tarkastelujaksolla kohtuullisen selväksi keskiarvolla mitattuna. Jos joku jaksaa ja viitsii..

Suomalaisten alkoholin käyttö on hyvinkin erilaista keski-eurooppalaisiin verrattuna. Suomessa alkoholia juodaan pääsääntöisesti kotona (n.90% kokonaiskulutuksesta) kohtuu isoina annoksina kerrallaan. Keski-eurooppalainen tapa on yhdistää alkoholi ruokailun yhteyteen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Suomessa esim. työaikana lounaan yhteydessä juotava olut tai viini on hyvinkin harvinaista, Ranskassa hyvinkin yleistä.

Suomalainen hyvinkin valitettava tapa on "vetää perseet olalle". Se, onko "tissuttelu" yhtään sen terveellisempää, en ota kantaa. Silloin yleensä ihminen on vain hivenen enempi tutkalla. Tämä tapa aiheuttaa 99% turhista liikennekuolemista, tapoista, perheväkivallasta yms. Se, että alkoholin saantia rajoitetaan keinotekoisesti aikarajoilla, on mielestäni typerää. Olen ainakin itse osannut ostaa viinani silloin kun on mieli tehnyt.

Mutta joo, lähden saunaan juomaa lisää olutta ja siirryn kalsarikänni- osastolle.

Ps. Muistelen vieläkin lämmöllä Milanon -94 MM-kisoja, olin pubissa katsomassa kaikki Suomen pelit isäni kanssa. Ikää oli alle 10v ja sain ilmaista Coca-Colaa. Paikallinen retku kertoi vielä hyvän jutun: Antais kaikille oman kiekon, ni ei tarvis samasta tapella.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Ps. Muistelen vieläkin lämmöllä Milanon -94 MM-kisoja, olin pubissa katsomassa kaikki Suomen pelit isäni kanssa. Ikää oli alle 10v ja sain ilmaista Coca-Colaa.

Eräs ystäväni kävi muutamia vuosia sitten Italiassa katsomassa jalkapallomaaottelua Italian ja Suomen välillä.
Ohjasivat suoraan lentokoneesta bussiin ja sitten stadionille. Pois ei päässyt koko matsin aikana, poliisit pitivät siitä huolen. Ja suoraan takaisin bussiin lentokentälle ottelun päätyttyä. Eivät saaneet edes sitä colaa, puhumattakaan alkoholista.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Eräs ystäväni kävi muutamia vuosia sitten Italiassa katsomassa jalkapallomaaottelua Italian ja Suomen välillä.
Ohjasivat suoraan lentokoneesta bussiin ja sitten stadionille. Pois ei päässyt koko matsin aikana, poliisit pitivät siitä huolen. Ja suoraan takaisin bussiin lentokentälle ottelun päätyttyä. Eivät saaneet edes sitä colaa, puhumattakaan alkoholista.

Tämä tapahtui Suomessa. Toki pelien ajankohdat oli lapsille sopivat.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Alkoholin hintoihin suhteessa tienesteihin en ole paljon tutustunut, mutta näin näppituntumalla voisin kuvitella, ettei kossupullon eteen tarvitse tehdä yhtä paljon töitä, kuin 50 vuotta sitten.

Jostain muistaisin kuulleeni, että nimenomaisesti puolen litran kossupullon hinnaksi asetettiin aikoinaan työmiehen yhden tunnin keskimäräinen bruttopalkka ja että tuo olisi pitänyt melko tarkalleen vuoden 2003 veronalennukseen saakka.
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Alkoholin kulutus on kasvanut pidemmällä tähtäimellä, mutta laskenut joillakin ajanjaksoilla. So not?
8 vuoden ajanjakso on ihan riittävän pitkä ajanjakso mutta se ei tainnut kelvata sinulle koska silloinhan olisit joutunut myöntämään olleesi väärässä. Tuntuu ainakin että siitä tässä on kyse ja nyt sitten alkoi politikointi.
 
Viimeksi muokattu:

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Jostain muistaisin kuulleeni, että nimenomaisesti puolen litran kossupullon hinnaksi asetettiin aikoinaan työmiehen yhden tunnin keskimäräinen bruttopalkka ja että tuo olisi pitänyt melko tarkalleen vuoden 2003 veronalennukseen saakka.

Viinan vähittäismyyntihinta on reaalisesti yli 20 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Myös ravintolasta ostettu viina ja viini on nyt reaalisesti halvempaa kuin vuosikymmen sitten. Ravintolaolut sen sijaan on reilut kymmenen prosenttia kalliimpaa kuin vuonna 2000.
Tässä pieni kurvi viimeisen 10 vuoden ajalta.

Alkoholipolitiikka on suosinut viinien juontia koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2008 veronkorotus nosti viinien vähittäismyyntihintaa vajaat 7 prosenttia ja vuoden 2009 korotukset 5 prosenttia.

Keskihintainen viinipullo maksaa nyt nimellisesti vajaan euron enemmän kuin vuonna 2000. Viinin reaalihinta on noin kymmenyksen alemmalla tasolla kuin vuonna 2000.

Alkoholin hinnankorotuspolitiikka on ollut portaittaista. Veroja on nostettu, kun on katsottu hintojen jääneen jälkeen yleisestä hintakehityksestä tai kun alkoholipolitiikan suuntaa on haluttu muuttaa. Hinnat ovat välillä jääneet jälkeen yleisestä hintakehityksestä ja joskus taas nousseet selkeästi nopeammin.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
8 vuoden ajanjakso on ihan riittävän pitkä ajanjakso mutta se ei tainnut kelvata sinulle koska silloinhan olisit joutunut myöntämään olleesi väärässä. Tuntuu ainakin että siitä tässä on kyse ja nyt sitten alkoi politikointi.

Voin vakuuttaa sinulle, että saat puhua ihan vapaasti siitä ajanjaksosta, mistä haluat. Saanhan minäkin?
 

#76

Jäsen
Eikös tilastoissa myös arvioida tuonnin määrää eli siltä osin tilastot on myös mutua? Oma kokemus on, että työelämässä alkoholin käyttö on muuttunut jo sinä aikana kun itse olen ollut työssä, missä ns. ilmaista viinaa on tasaisesti tarjolla. Harva enään juo itseään pöydän alle ja ylipäänsä asiakkaitakin on todella vaikea houkutella illan viettoihin. 30-50 vuotiaat arvostavat vapaa-aikaansa ja haluavat yhä vähemmissä määrin viettää sitä krapulassa. Toki poikkeuksiakin on, mutta noin niin kuin yleisenä trendinä omassa työtuttu piirissä kulutus on järkeistynyt. Kokonaiskulutus on toinen juttu, koska yhä hyväksyttävämpää on ottaa olut tai kaksi ellei hieman viiniä kerrallaan. Mikäli ennen juotiin yhtenä päivänä viikossa alkoholia, niin nyt alkoholista on tullut osa arkea.
 

TQoFE

Jäsen
Suosikkijoukkue
En gång IFK, alltid IFK, FREE SCHOLL!
Ehkä kyseessä on tunne siitä, että muutama tunti vuorokaudessa voidaan rauhoittaa väkevien myynniltä (kuin myös muiden alkoholijuomien jotka ovat keskiolutta vahvempia). Sinun kantasi on varmasti älyllisesti perustellumpi - jos siis kannatat ravintoloiden täysin vapaita aukioloaikoja, koska tottahan se on, että ravintoloissa käyttö tapahtuu - tai pitäisi tapahtua - valvotuissa oloissa ja täten voidaan hiukan rajoittaa sitä kuka juo ja kuinka paljon.

Kyllä, puolestani alkoholia voisi myydä ravintoloissa ympäri vuorokauden. Tällä vältettäisiin iso osa nakkikioski- ja taksijonokähinöistä, kun kukin lähtisi kotiinsa parhaaksi katsomanaan / portsarin tai ravintolahenkilökunnan parhaaksi katsomana aikana. Vähemmän väsyneitä, viluisia ja nälkäisiä ihmisiä jonottamassa johtaa automaattisesti pienempään määrään konflikteja. Samalla vähennettäisiin jatkobileitä, joista lievimmilläänkin aiheutuu usein mainittavaa meluhaittaa naapureille ja pahimmillaan tavallisia sekä törkeitä pahoipitelyitä, jopa tappoja (toki pahimmat reiskat ja mirkut jatkaisivat ryyppäämistä kotioloissa, mutta sattuu sitä myös niitä paremmissa piireissä). Lisäksi tällä saataisiin lisää työpaikkoja ravintola-alalle.

Ihan joka ikiselle Pirjon Pubille en olisi valmis tätä oikeutta suomaan, vaan lupamenettelyin, kuten jatkoajat nykyäänkin. Luvan ehdoiksi voisi asettaa riittävän määrän portsareita ja esimerkiksi pakollisen ruokailumahdollisuuden - tunnettu tosiasiahan on, että humala ja nälkä on aggressioita lisäävä yhdistelmä.

Toisaalta jos keskiolutvahvuisten juomien myynti sallitaan ympäri vuorokauden voidaan tätekin valvoa sitä etteivät tolkuttomassa kunnossa olevat henkilöt saa juomiaan kaupoista/huoltoasemilta ostettua, jos siis myyjät ovat ajantasalla ja noudattavat ohjeita.

Tässä on se ongelma, että vain myyminen olisi valvottua, ei se itse tuotteiden nauttiminen.
 

Wolves

Jäsen
Äkkisältään tuon tilaston mukaan kokonaiskulutus oli vuonna 2005 noin 10,5 litraa per asukas ja 2011 noin 10,1 litraa per asukas. Tilastoitu kulutus näyttäisi olevan samalla tasolla kumpanakin vuonna.

Mutta tämähän ei ole absoluuttinen totuus ninjan mielestä, sillä 60-luvulla viinaa meni huomattavasti vähemmän.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Vaikka tuossakin käppyrässä näkee että kulutus 2010 (ja myös 2011) on selkeästi alempi kuin 2005?

Desi sinne toinen tänne ja näin pienissä määrissä puhutaan jo virhemarginaaleista. Tämän päälle epäviralliset määrät. Totuushan on, että kun hintaa nostetaan, niin epävirallisen juoman käyttö lisääntyy.

Siksi tuossakin tutkimuksessa vedettiin kurvit suoriksi toteamalla:

Alkoholijuomien kokonaiskulutus on edelleen sillä tasolla, jolle se nousi vuoden 2004 alkoholiveronalennuksen ja tuontirajoitusten poistamisen jälkeen.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eräs ystäväni kävi muutamia vuosia sitten Italiassa katsomassa jalkapallomaaottelua Italian ja Suomen välillä.
Ohjasivat suoraan lentokoneesta bussiin ja sitten stadionille. Pois ei päässyt koko matsin aikana, poliisit pitivät siitä huolen. Ja suoraan takaisin bussiin lentokentälle ottelun päätyttyä. Eivät saaneet edes sitä colaa, puhumattakaan alkoholista.

Itse olen kyllä ollut katsomassa serie a peliä ihan paikan päällä tuoppi kädessä katsomossa. Se oli roomassa pari vuotta sitten. Toki huomasin, että vierasjoukkueen kannattajilla oli oma katsomonsa ja menivät ihan rakennettua tunnelia pitkin busseihinsa, mutta tuolle on kai olemassa ihan hyvät perusteet.
 

Wolves

Jäsen
Totuushan on, että kun hintaa nostetaan, niin epävirallisen juoman käyttö lisääntyy.

Siis rajoitus vähensi alkoholinkulutusta, kun taas vapautus lisäsi.

Hinnan nostaminen (eli Pertti Peruskäyttäjän tilipussin kannalta katsottuna käytännössä saatavuuden rajoittaminen) lisää kulutusta vai se vähentää sitä? Koetappa nyt pysyä kärryillä näissä mielipiteissäsi.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Samalla tavalla meitä holhotaan pakkosyöttämällä matikkaa, halusi sitä tai ei. Mutta jostain syystä se suvaitaan.

On eri asia valita pakkoruotsin ja pakko vieraan kielen välillä vs. matikka ja vajavaiset perus kansalaistaidot?

Toisaalta kyllähän sinä tämän tiedät, mutta trollaat ajan kuluksi. Onhan toi jo niin typerä vertaus, että vaikea keksiä huonompaa perustetta pakkoruotsille. No ehkä se, että on helpompi oppia saksaa kun on opiskellut ruotsia. Vaikka pitäisi paikkaansa, niin silti helpoiten oppii saksaa opiskelemalla saksaa.
 

SGD

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei raha kiekkoa
Samalla tavalla meitä holhotaan pakkosyöttämällä matikkaa, halusi sitä tai ei. Mutta jostain syystä se suvaitaan.

32 minuuttia siihen meni. Meillä siis suvaitaan kieltenopiskelu pakollisena, se ei ole kenellekään ongelma. Holhoukseksi se muuttuu vasta siinä vaiheessa, kun valtio päättää puolestamme, mitä kieltä opetellaan. Samanlaista kuin jossain DDR:ssä aikoinaan. Mutta se siitä, aiheelle on oma keskustelunsa.

Minä muuten olin Hampurissa väijymässä Saksan ja Suomen peliä jokunen vuosi sitten. Katsomossa sai juoda kaljaa ja vetää röökiä niin paljon kuin sielu sieti, kaljaa sai jopa katsomossa kulkevalta myyjältä ts. oikein tyrkytettiin. Samoin ennen peliä ja sen jälkeen olutta myytiin kaduilla kärryistä. Silti ei mitään häiriöitä tai ongelmia.
 

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
Samalla tavalla meitä holhotaan pakkosyöttämällä matikkaa, halusi sitä tai ei. Mutta jostain syystä se suvaitaan.

Sulla on ollut tommoisista trollilta tuoksahtavista kärjistyksistä huolimatta ihan hyviä pointteja sinänsä. Mutta voi vittu, jotain rajaa nyt trollaukseenkin.

Matematiikka, biologia, äidinkieli (olkoon ruåtsi, suomi, retoromania, saame, ketsua tai viittomakieli), fysiikka, historia yms. ovat niitä jokapäiväiseen pärjäämiseen vaadittavia kansalaistaitoja. Vieraita kieliä, ei sen kummemmin englantia kuin ruåtsiakaan, ole mikään pakko täällä pärjäämisen takia osata. Matematiikan osaaminen on paljon tärkeämpää kuin yhdenkään vieraan kielen.

Yksi kieli pitäisi hallita abstrakteja käsitteitä myöten kokolailla hyvin, hyvällä suomen tai ruåtsin kielen taidolla pitäisi tuonne vanhan opistotason tutkintojen (insinööri, rakennusmestaaja, teknikko jne.) tasolle pärjätä, oikeat korkeakoulututkinnot toki erikseen.

Mutta nyt on tehty linjaus, että kaikkien pitää osata kahta vierasta kieltä. Peruskoulutasolla kai käytännössä yli 90%:sti se on englanti ja ruåtsi. Suomi on marginaalikieli maailmalla, toisen marginaalikielen opiskelu siinä rinnalla on vaan tyhmää. Se, että käytännössä kaikki lukevat ykköskielenä englantia, on mun mielestä ihan yhtä tyhmää. Nyt pitäisikin olla mahdollista otta joku muu maailamankielistä A-kieleksi ja enkku sitten B-kieleksi, englanti kun opitaan vähän kuin vahingossa kuitenkin.

Mä vaan olen sitä mieltä, että meidä jo kotona ruåtsin oppineita on tarpeeksi, muille ruåtsin opettaminen on saatanan turhaa oppimispotentiaalin haaskausta.

Me voitaisiin laittaa ykköskielivalinnoiksi vaihtoehdot: englanti, ruåtsi, saksa, espanja, ranska, venäjä kaikille, jossain Slummi-Suomessa, missä opetusryhmiin riittäisi aloittajia, tuohon voidaan vielä lisätä kiina, japani, italia, portugali ja ne mitä tästä unohdin. Kakkoskieliin sitten valikoima niin, että kuusi(?) opiskelijaa joltain alueelta, niin ryhmä on perustettava.

Kalliiksihan tuo tulisi nykyiseen pakkoenglanti/pakkoruotsi kuvioon verrattuna, koska pieniä opetusryhmiä syntyisi vähän vitusti, vaan jollain aikavälillä kai maksaisi kyllä itsensä takaisin.

Mua vähän vituttaa, että mun lapsenlapsella Tampereen kupeessa Lempäälässä on käytännössä pakko alkaa lukea ykköskielenä englantia, jota hän osaa kohtuullisesti nytkin, ja sitten koko lailla isolla todennäköisyydellä aivan turhaa ruåtsia, niin että oikeasti hyödyllinen ns. vieras kieli alkaa vasta 14-15 vuotiaana.

Väärä ketju, anteeksi.

t. hanu
 
Viimeksi muokattu:

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
....
Yksi kieli pitäisi hallita abstrakteja käsitteitä myöten kokolailla hyvin, hyvällä suomen tai ruåtsin kielen taidolla pitäisi tuonne vanhan opistotason tutkintojen (insinööri, rakennusmestaaja, teknikko jne.) tasolle pärjätä, oikeat korkeakoulututkinnot toki erikseen.
...

Insinööri AMK ja ei osaa englantia? Onnea työhakuun, tulet tarvitsemaan.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Matematiikka, biologia, äidinkieli (olkoon ruåtsi, suomi, retoromania, saame, ketsua tai viittomakieli), fysiikka, historia yms. ovat niitä jokapäiväiseen pärjäämiseen vaadittavia kansalaistaitoja.

Ruotsissa ollaan taas keskusteltu siitä, että esim. matematiikan voisi valita pois. Tietenkin on oltava mukana sen verran että oppii perusteet, mutta monen mielestä se riittää. Kaikki eivät ole hyviä matikassa, eivätkä kaikki ole siitä kiinnostuneita. Ehdotuksen mukaan sellaiset aineet voitaisiin aivan hyvin korvata muilla aineilla, siis sellaisilla, joista oppilas todellakin on kiinnostunut.

Minuunkin tankattiin aikoinaan paljon sellaista matikkaa, jota en ole ikinä tarvinnut, enkä tule ikinä tarvitsemaankaan ja suuren osan ole jo unohtanut. Voisin vetää näin lonkalta, että puolet matikasta oli hukkaan heitettyä aikaa. Mutta siitä huolimatta minua holhottiin matikan pakkosyötöllä.
 

Aatos

Jäsen
Oma kokemus on, että työelämässä alkoholin käyttö on muuttunut jo sinä aikana kun itse olen ollut työssä, missä ns. ilmaista viinaa on tasaisesti tarjolla. Harva enään juo itseään pöydän alle ja ylipäänsä asiakkaitakin on todella vaikea houkutella illan viettoihin. 30-50 vuotiaat arvostavat vapaa-aikaansa ja haluavat yhä vähemmissä määrin viettää sitä krapulassa. Toki poikkeuksiakin on, mutta noin niin kuin yleisenä trendinä omassa työtuttu piirissä kulutus on järkeistynyt. .

Itsekin olen ollut huomaavinani että alkoholin käyttö on monesti hallitumpaa kuin ennen.

Itse 80-luvun nuorena muistan kuinka talvipakkasella mentiin juomaan kaljaa metsään.

Nuoret eivät taida harrastaa tätä juurikaan, ja hyvä niin. Täytyy olla muutakin ohjelmaa kuin paukun teko.

Terveyden arvostus lienee nouseva, ja tämä heijastunee alkoholin käyttöön. Suurin ongelma koskee 1/10 ihmisestä. Tämä porukka "nauttii" alkoholia huolella. Eli 90 prosenttia kaikesta juodusta viinasta.

Joka vuosi kuolee n. 3000 ihmistä alkoholin aiheuttamiin sairauksiin. On se vähän helvetin paljon. Välilliset ongelmat esim. perheen suhteen oavt luku sinänsä. Paljon on pikku pojilla sekä tytöillä murhetta alkoholistien lapsina. Murheita jotka aikuisinakin aiheuttaa ongelmaa.

Suomessa on siis joka vuosi viinan aiheuttama kuoleman korjuu. Joka vuosi menee WTC torneissa menehtyneiden verran väkeä kuoppaan.

Juttelin erään panimoliiton hepun kanssa. Suhtauminen alkoholipolitiikkaan oli melkolailla pilkallinen, kyyninen. Keskustelu - jos sitä dialogiksi voi sanoa - oli tunteiden sävyttämä.

Holhous sana mainittiin pariin kertaa.

Juttelusta ei juuri kostunut..
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
...
Minuunkin tankattiin aikoinaan paljon sellaista matikkaa, jota en ole ikinä tarvinnut, enkä tule ikinä tarvitsemaankaan ja suuren osan ole jo unohtanut. Voisin vetää näin lonkalta, että puolet matikasta oli hukkaan heitettyä aikaa. Mutta siitä huolimatta minua holhottiin matikan pakkosyötöllä.

Luultavasti sinulla on mennyt suurin osa opetusajasta ihan perusasioiden ymmärtämiseen. Kannatan systeemiä missä ihmiset jotka ihmettelevät prosenttilaskuja eivät saa äänestää. Minusta on huolestuttavaa, että eduskunnan ylivoimaisesti tärkeimmän tehtävän ollessa taloudenhoito, on jopa osa kansanedustajista täysin kassalla talousasioista. Joku sanoi, että 50 miljardia on niin paljon ettei ymmärrä ja toinen laskee prosentteja yhteen.

Tavallaan tämä selittänee sinunkin täydellistä kassalla oloa monista asoista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös