Suomen taloutta on pitkään johdettu kuin ison kansainvälisen sijoitusrahaston ohjeilla pörssiyritystä, eli leikataan kaikki kasvuinvestoinnit, myydään kaikki mikä irti lähtee, karsitaan kaikki liikkumavara ja yritetään tekohengittää ydintoimintaa vajaaresursseilla - kuihtuen lopulta kasaan, kun kaikki pääomat on imetty parempiin taskuihin ja joku muu nauraa matkalla pankkiin. Juustohöylän heiluntaan täällä on totuttu ja jotenkin kuvitellaan, että nyt pari kymmentä vuotta samaa höylää heiluttamalla asia muuttuisi kuin taikaiskusta paremmaksi, vaikka hyvinvointivaltion välttämättömät tarpeet eli sote ja koulutus ovat nyt jo aliresursoituja, sekä varsinkin sote tulee imemään vain entistä enemmän rahaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.
Siksipä päätin perustaa ketjun ideoille ja ajatuksille, että kuinka polvilleen lyöty Suomi nostetaan meidän itsemme toimesta takaisin jaloilleen! Tänne saa ja pitää nostaa ajatuksia uusista kasvumahdollisuuksista, tuoda esimerkkejä onnistuneista menestystekijöistä (innovaatioista, yrityksistä ja ihmisistä), sekä tietysti miten voisimme tukea uusia kasvutekijöitä. Löylyhuoneella tämä keskustelu on sen takia, että erityisesti julkiset investoinnit ja ilmastonmuutos sekä siihen reagointi jakavat vahvasti mielipiteitä.
Yksittäistä uutta deus ex-machinaa tuskin tulee, mikä yksin nostaa Suomen takaisin entisen kansan rahasampon eli Nokian kaltaisiin aikoihin, vaan "pienistä puroista koostuu virta". Suomi tarvitsee menestyäkseen laaja-alaisesti onnistumisia erikokoisilla sektoreilla. Tämä on myös kestävää kasvua, kun kaikki munat eivät ole yhdessä korissa ja kun kori kippaa, niin sitten ihmetellään taas valtion alijäämää ja sote-kuluja.
Omat kirjoitushetkellä mielen päällä pyörivät aihiot, jotka osaltaan auttavat Suomen kirkkaan vihreälle kasvukäyrälle:
Siksipä päätin perustaa ketjun ideoille ja ajatuksille, että kuinka polvilleen lyöty Suomi nostetaan meidän itsemme toimesta takaisin jaloilleen! Tänne saa ja pitää nostaa ajatuksia uusista kasvumahdollisuuksista, tuoda esimerkkejä onnistuneista menestystekijöistä (innovaatioista, yrityksistä ja ihmisistä), sekä tietysti miten voisimme tukea uusia kasvutekijöitä. Löylyhuoneella tämä keskustelu on sen takia, että erityisesti julkiset investoinnit ja ilmastonmuutos sekä siihen reagointi jakavat vahvasti mielipiteitä.
Yksittäistä uutta deus ex-machinaa tuskin tulee, mikä yksin nostaa Suomen takaisin entisen kansan rahasampon eli Nokian kaltaisiin aikoihin, vaan "pienistä puroista koostuu virta". Suomi tarvitsee menestyäkseen laaja-alaisesti onnistumisia erikokoisilla sektoreilla. Tämä on myös kestävää kasvua, kun kaikki munat eivät ole yhdessä korissa ja kun kori kippaa, niin sitten ihmetellään taas valtion alijäämää ja sote-kuluja.
Omat kirjoitushetkellä mielen päällä pyörivät aihiot, jotka osaltaan auttavat Suomen kirkkaan vihreälle kasvukäyrälle:
- Aloitetaan vaikeimmasta, eli suomalaisen kulttuurin muutos. Suomalaisessa yrityskulttuurissa, kuten kulttuurissa yleensäkin, on vallalla lähinnä alakulo, ja jos suomalaisesta yrityskulttuurista tehtäisiin laulu, se olisi balladi, jossa lauletaan kuinka routa vei kaiken. Nyt pitäisi saada kaikkialla pumpattua positiivista ja kasvuhakuista henkeä, sekä tietoisesti tukea sitä laajasti eri toimijoiden suista. Suomessa on osaamista ja ahkeruutta, mutta kunnianhimo puuttuu - sitä pitää herätellä. Täällä riittää, että saa pykättyä firman pystyyn, jolla saa sen toimeentulon ja sitten lakkaakin tavoittelu. Vähän innokkaammat yrittäjät pyrkivät saamaan firmansa siihen kuntoon, että siitä jää myydessä se miljoona euroa lapaan ja sitten ruvetaan nappirahoilla yritysenkeleiksi. Arvokasta toki sekin, mutta yhteiskunnan pitäisi tukea näitä jatkamaan ja tavoittelemaan niitä korkeampia oksia.
- Yritystoiminnan aloittamisesta pitää tehdä helppoa ja nopeaa. Alkavaa ja/tai kokeilevaa yritystoimintaa pitäisi tukea helvetin paljon enemmän kuin nyt tehdään. Esimerkiksi työttömille pitäisi madaltaa kynnystä rajusti aloittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja näkisin arvokkaaksi sen tapahtuvan nimenomaan oman yrityksen kautta, eikä millään "kevytyrittäjyys"-viritelmällä. Kansalaiset myös oppisivat tärkeitä taloudenpidon taitoja ja ymmärtäisivät paremmin miten yritys oikeasti pyörii.
- Työttömyysetuuksiin pitäisi saada jokin kannustinmekanismi yritystoiminnalle, jotta ihmiset mielummin tekisivät edes jotain kuin istuisivat vain käsillään, koska tuet lähtevät ja Y-tunnuksen omaavana niiden piiriin on vaikea päästä takaisin, eli tarvitaan paremman suojaverkot yrityskokeiluille. Tulorekisterin tai esim. jonkun kirjanpidon jakamisvelvollisuuden pitäisi selkiyttää yrittäjän tuloja KELA:n suuntaan, jotta ei myöskään maksella turhia tukia niille, joilla homma rullaa, mutta voidaan myös todeta muutokset yritystoiminnassa ja tulojen kuihtuminen, jos tukia taas tarvitaan.
- Vihreä siirtymä. Tällä palstalla tuskin kenellekään näitä ketjuja lukevalle on epäselvää vihreän siirtymän potentiaali ja tärkeys Suomen tulevassa talouskasvussa. Toki uhkiakin on, mutta tässä pitää koko yhteiskunta saada ajamaan yhteen suuntaan, jotta pääsemme nauttimaan ensimmäisten joukossa työn hedelmistä, emmekä jää vitkastelemalla muiden jalkoihin (Ruotsi, Saksa) keräilemään left-overeita.
- Nyt olisi tärkeää niellä ylpeys ja pyrkiä EU:ssa rohkeasti maksajasta saajaksi. Millekään muulle maalle ei ongelma nyhtää EU:sta omia etujaan ja monet maat näkevät jopa helvetisti vaivaa sen eteen. Reilut ja nöyrät suomalaiset taas uskottelevat itselleen, että muilla menee vielä huonommin ja me olemme varakkaita, joten emme tarvitse almuja. Valtiontalouden krooninen alijäämä antaa syytä ottaa lakki kouraan ja mennä hakemaan sitä toimeentulotukea, kunnes päästään taas jaloilleen.
- Myös uutisista olemme ajoittain saaneet lukea, kuinka suomalaiset osallistuvat esimerkiksi muihin Pohjoismaihin nähden verrattain vähän EU:n ja sen jäsenmaiden julkisiin kilpailutuksiin, siinä missä muistaakseni Tanska paukuttaa moninkertaista tiliä näillä. Nyt äkkiä ruotsinkielen pakkotuputus seis ja mukulat oppimaan saksaa, ranskaa ja italiaa, niin saadaan tuotua itsemme myös henkisesti lähemmäksi Euroopan ja EU:n suurmaita. Kieltenopetuksen muutos olisi pitänyt tehdä mieluiten jo eilen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
- Kyberturvallisuus. Suomessa on panostettu kyberturvallisuuteen ja tiedän, että tänne ollaan suunnittelemassa ainakin yhden globaalin suuryrityksen toimesta investointeja kyberturvallisuuden saralla. Itse en alaa tarpeeksi hyvin tunne, mutta kyseessä on yksi megatrendi, kun kaikesta kodin laitteistosta, autoista ja kohta varmaan ihmisen silmistäkin tehdään jotain älyominaisuuksin varustettuja vekottimia. Tähän meillä on valmiita edellytyksiä mm. koulutuksen ja F-Securen/WithSecuren muodossa.
- Palvelinkeskukset. Päästötön sähkö, viileä ilmasto, paljon lääniä. Näissäkin on jo kehitelty Suomessakin erilaisia innovaatioita lämpöhukan hyötykäytössä kaukolämmitykseen.
- Viihde. Meiltä on tullut paljon erityisesti peliviihteen parissa maatamme suurempia vetoja, kuten Rovion Angry Birds, Supercellin lukuisat pelit, Remedyn viimeisimpänä Alan Wake II -peli, sekä kruununjalokivenä Sakarin villapaita -peli (linkki vie Kongregaten pelisivulle, jossa voit kokeilla).
- Auringonlaskun alojen tuet kohdennettava uudelleen kasvun tavoitteluun ja vientiin. Tähän tarvitaan erilaisia kannustimia, joilla pidetään kuitenkin huoli, että tuki ei siirry vain suoraan osinkoihin. Ja tietysti tuetaan kasvuyrityksiä, joilla ei vielä osingonmaksukykyä olisikaan, vaan velkavivutettu kasvuhalu.
