Suomen talouskasvu – tienraivaajat ja kasvupolut

[Hermes#41]

Etenkin teollisuudessa työn tuottavuutta on merkittävissä määrin mahdotonta kasvattaa ilman investointeja uusiin koneisiin tai laitteisiin. Vaikka olisi kuinka etevä ja ahkera koneenhoitaja, niin ei hän 30 vuotta vanhalla koneella pysty yhtä tehokkaaseen ja tuottavaan työhön kuin uudella ja tehokkaammalla koneella työskentelevä.

Kyllä, kun puhutaan perinteisestä teollisuudesta. Palveluissa, ohjelmistoissa ja muissa immateriaalisissa myytävissä olisi paljon kehitettävää. Tai voisi kääntää kehityksen niin päin, että valmistus voikin olla muualla jne. Eli niihin innovaatioihin pitäisi osata satsata.

Toki koneisiin ja automaatioon jne. Kaiken kaikkiaan lisäarvon tuottamiseen, joka lisää parhaiten tuottavuutta. Ajattelemme Suomessa tuottavuuden liikaa kulujen kautta. Eli tehostaminen valahtaa alhaisempiin hintoihin. Eli ajaudumme liiaksi hintakilpailuun. Jos oikeasti ymmärtäisimme brändin ja lisäarvon päälle, ei tarvitsisi niin paljoa kurjistua.

Nokia osasi aikanaan rakentaa brändinsä, kenties me siihen uudelleenkin pystyisimme. Ei ehkä uutta Nokiaa tule, mutta jos joku useampi vähän sinne päin oleva.

Yritykset pitäisi saada kasvamaan seuraavana kokoluokkaan ja kansainvälistymään. Mikrot pk-luokkaan ja PK yritykset isojen luokkaan.

 

[Redimor]

Yritykset pitäisi saada kasvamaan seuraavana kokoluokkaan ja kansainvälistymään. Mikrot pk-luokkaan ja PK yritykset isojen luokkaan.

Sitä voisi valtion puolelta helpottaa siten ettei yrittäjien tarvitse laittaa tienatusta eurostaan 80 senttiä kaikenlaisiin kustannuksiin joista isoimman osan aiheuttaa valtio itse.

Mutta kateushan vie kalatkin merestä.

 

[Erkka Lapanen]

Sitä voisi valtion puolelta helpottaa siten ettei yrittäjien tarvitse laittaa tienatusta eurostaan 80 senttiä kaikenlaisiin kustannuksiin joista isoimman osan aiheuttaa valtio itse.

Viron malli auttaisi jo paljon. Virossa yritykset maksavat verot tuloista vasta kun niitä nostetaan firman tililtä. Meillä verottaja vie investointimahdollisuuksia yrityksiltä heti pois tulkitsemalla tulot voitoksi vaikka yritys haluaisi kerätä rahaa investointiin. Tämä olisi perusteltu keino vähentää myös yritystukien tarpeellisuutta. Ongelma on suomalainen ajattelutapa, valtion ohjauksen maksimoinnista. Ihan kuin firmat eivät itse tietäisi asiaa paremmin. Valtio eli ideologioihin nojaavat ääliöt haluavat päättää kuka investoi ja mihin. Yritykset pakotetaan näin lobbaamaan päättäjiä eli selittämään heille mistä on kyse ja toivomaan että viesti menisi perille. Kaikilla yrityksillä ei tällaiseen ole edes mahdollisuutta. Suomi tarvitsee lukuisten vasemmistopuolueiden vastapainoksi edes yhden oikeistopuolueen, puolueen joka ymmärtäisi ja edistäisi markkinataloutta. Nyt meillä tulkitaan konservatismia oikeistolaisuudeksi.

 

[Redimor]

Viron malli auttaisi jo paljon. Virossa yritykset maksavat verot tuloista vasta kun niitä nostetaan firman tililtä. Meillä verottaja vie investointimahdollisuuksia yrityksiltä heti pois tulkitsemalla tulot voitoksi vaikka yritys haluaisi kerätä rahaa investointiin. Tämä olisi perusteltu keino vähentää myös yritystukien tarpeellisuutta. Ongelma on suomalainen ajattelutapa, valtion ohjauksen maksimoinnista. Ihan kuin firmat eivät itse tietäisi asiaa paremmin. Valtio eli ideologioihin nojaavat ääliöt haluavat päättää kuka investoi ja mihin. Yritykset pakotetaan näin lobbaamaan päättäjiä eli selittämään heille mistä on kyse ja toivomaan että viesti menisi perille. Kaikilla yrityksillä ei tällaiseen ole edes mahdollisuutta. Suomi tarvitsee lukuisten vasemmistopuolueiden vastapainoksi edes yhden oikeistopuolueen, puolueen joka ymmärtäisi ja edistäisi markkinataloutta. Nyt meillä tulkitaan
konservatismia oikeistolaisuudeksi.

Tämä nimenomaan, tässä maassa ei ole mitään oikeistoa saati äärioikeistoa eduskunnassa. Siellä on vain eri tasoisia sosialistisen konstruktion tukijoita ja kannattajia. Mutta mitä voidaan odottaa kansalta jonka oma historia on rapiat 100 vuotta ja muiden alistamana ollaan oltu useampi sata vuotta.

Ei kansallista itsetuntoa tai ei ylpeyttä omasta tekemisestä, vaan ainoastaan ikuista kateutta siittä jos joku toinen menestyy.

Tämän härmän paskassa kahlaaminen loppuu vasta siinä vaiheessa kun jollakin on oikeasti rahaa ja HALUA vaikuttaa asioihin yhteisölähtöisesti sekä erityisesti POSITIIVISESTI.

 

[Erkka Lapanen]

tässä maassa ei ole mitään oikeistoa saati äärioikeistoa eduskunnassa. Siellä on vain eri tasoisia sosialistisen konstruktion tukijoita ja kannattajia.

Meillä ei ole äärioikeistoa mutta laitaoikeisto on. Persut edustaa laitaoikeistolaisia arvoja mutta ei oikeistolaista talouspolitiikkaa. Sitä kohtaan heillä ei ole ollut koskaan intohimoja tai ymmärrystä. Juustohöylällä tai saksilla ei mikään talous nouse eikä Riikka tai Petteri tätä faktaa puhumalla muuta. Istuvan hallituksen fokus on valtion taloudessa ja sitä yritetään pelastaa yritysten kustannuksella, ei tuottavuutta nostamalla. Sikäli tämä on ymmärrettävää että tuottavuus ei nouse hallituksen päätöksellä mutta edellytyksiä tuottavuuden nousuun hallitus ei saa leikata. Suomen talouden perusongelmiin ei hallituksella ole ollut kuin näennäisiä korjauksia.

 

[hk65]

Viron malli auttaisi jo paljon. Virossa yritykset maksavat verot tuloista vasta kun niitä nostetaan firman tililtä. Meillä verottaja vie investointimahdollisuuksia yrityksiltä heti pois tulkitsemalla tulot voitoksi vaikka yritys haluaisi kerätä rahaa investointiin. Tämä olisi perusteltu keino vähentää myös yritystukien tarpeellisuutta. Ongelma on suomalainen ajattelutapa, valtion ohjauksen maksimoinnista. Ihan kuin firmat eivät itse tietäisi asiaa paremmin. Valtio eli ideologioihin nojaavat ääliöt haluavat päättää kuka investoi ja mihin. Yritykset pakotetaan näin lobbaamaan päättäjiä eli selittämään heille mistä on kyse ja toivomaan että viesti menisi perille. Kaikilla yrityksillä ei tällaiseen ole edes mahdollisuutta. Suomi tarvitsee lukuisten vasemmistopuolueiden vastapainoksi edes yhden oikeistopuolueen, puolueen joka ymmärtäisi ja edistäisi markkinataloutta. Nyt meillä tulkitaan konservatismia oikeistolaisuudeksi.

Noh, en sanoisi, että Suomen 20% yhteisövero nyt mitenkään mahdoton on, saatikka että juuri se edes mitenkään estää investointeja. Investointeja nykyiselläänkin ihan pörssiyhtiöitä myöten rajoittaa vaan se, ettei osata keksiä, mihin investoisi. Ja sitä myötä sitten päädytään jakamaan osinkoja, kun johonkin se ylijäämä sitten olisi purettava.

Ja tuo Viron malli tulee kyllä vuosikymmenen mittaan aivan takuuvarmasti muuttumaan. Eivät hekään tuolla riittävästi verokertymää saa ja muut verot, kuten alv nousikin jo ja nousee ensi vuonna lisää. Nyt he vaan vielä ovat EU:n nettosaajien joukossa. Kasvu nollastahan kun vaan on aina ripeämpää.

Ei Viro mitään uutta pyörää ole kuitenkaan tässä mielestäni keksinyt ja siellä kyllä tulee eteen ihan yhtä lailla ns. hyvinvointivaltion ongelmat ennen pitkää. Saatikka kun joku päivä hankkisivat vaikka esim. ilmavoimat sinne itse maksaminaan, niin katsellaan sitten kuinka se verotus alkaa nousta.

 

[Erkka Lapanen]

Noh, en sanoisi, että Suomen 20% yhteisövero nyt mitenkään mahdoton on, saatikka että juuri se edes mitenkään estää investointeja.

20% on ok, kyse onkin siitä missä välissä se verotetaan. Ja Suomen malli nimenomaan vaikeuttaa investointeja toisin kuin Viron.

 

[KooMT]

Eikö Viroonkin tulossa nyt se 2% yhteisövero viimeisten uutisten mukaan..

Toki voisi Suomessakin miettiä mikä se suhde yhteisöveron ja osingoista maksettavien välillä..

 

[Jeffrey]

Aiheesta nopeasti, yhteisövero ei liene Suomessa suuri ongelma verrokkimaihin verrattuna. Itseasiassa Suomessa on vertailussa jopa kohtuu alhainen yhteisövero. Tätä taustaa vasten ekonomisteja ja jopa kapitalisteja on esittänyt yhteisöveron nostoa rahoittamaan esimerkiksi perintöveron poiston. Suomalaisten ongelma on köyhyys, ei se että tulosta verotettaisi liiaksi. Suomalaiset tarvitsisivat varallisuutta ja tämän kerryttämiseksi olisi parempia keinoja kuin yhteisöveron muutokset.

Toki radikaalimmat ja laajemmat verohelpotukset, vientipanostukset ja kulusäästöjen voisivat tehdä Suomesta tiikeritalouden ja luoda Suomeen ennennäkemättömän laajamittaisen elintason lisäyksen. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä tämä ei kuitenkaan liene mahdollista ja näin ollen vero-optimoinnissa yhteisövero voisi olla ennemmin nostettava kuin laskettava tekijä.

 

[KooMT]

Ainakin nyt tuollainen positiivinen juttu nyt mediassa, mutta nuokin hankkeet ei vielä valmiita: Yksi asia kiinnostaa nyt Suomessa saksalaisia – ”Suomi tuntuu ajaneen esimerkiksi Ruotsin ja Baltian maiden ohi” Eli vedystä kyse.

 

[Euro71]

Itse itselleni pariinkin postaukseen vastaten. Tästä ketjusta:

Energia-ala. Suomella ei ole itsellään juuri luonnollisia energialähteitä - öljy, kivihiili - teollisuuden tarpeisiin. Nyt on rakennettu tuuli- ja vesivoimaa, koska se on jotain, josta saa energiaa teollisuuden pyörittämiseksi omastakin takaa. Suomelle voisi olla hyväksi pyrkiä parantamaan näitä energialähteitä ja infrastruktuuria, esimerkiksi energian varastoinnin suhteen.

Elokapina-ketjusta:

Jos ajatellaan ketjun aihetta eli Elokapinaa, niin luulisin, että heillä listan kärjessä olisi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen. Se tarkoittaisi sekä uusiutuvan energiantuotannon lisäämistä (lisää tilaa ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaloille), energian varastoinnin parantamista (tasaamaan tuotantohuippuja), vaihtoehtoisia ratkaisuja lämmitykseen (jotta siis talvella lämmitys ei syö liikaa sähkön tuontantokapasiteettia), liikenteen sähköistämistä ja synteettisten polttoaineiden tuotantoa.

Pieniä parannuksia voidaan saada aikaan monissa paikoissa, tuonne ketjuun myöhemmin laitoin 3D-tulostetusta lämmönvaihtimesta. Hain sen myöhemmin netistä, se on Wärtsilän tekosia.

Pieniä parannuksia akkuteknologiaan voi olla odotettavissa lähivuosina:

Akkutekniikan läpimurto lähellä – sähköautoihin tarjolla pian mullistava tuhannen kilometrin akku

Uusissa akuissa tarvitaan vähemmän harvinaisia maametalleja, joista alkaa olla huutava pula. Suomessa voidaan pian valmistaa myös puupohjaisia akkuja.

yle.fi

Akkuteknologian parantumista olen odotellutkin sitä mukaa, kun tarvetta ja sitä kautta asiakkaita löytyy. Jutussa puhutaan kahdenlaisista akuista, toista mahdolliseksi korvikkeeksi autoihin ja liikenteeseen (korkea energiatiheys), toinen puolestaan saattaisi helpottaa suurempien energiamäärien varastointia (halpa, mutta matala energiatiheys).