Mainos

Suomen talouskasvu – tienraivaajat ja kasvupolut

  • 9 338
  • 87

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Suomen taloutta on pitkään johdettu kuin ison kansainvälisen sijoitusrahaston ohjeilla pörssiyritystä, eli leikataan kaikki kasvuinvestoinnit, myydään kaikki mikä irti lähtee, karsitaan kaikki liikkumavara ja yritetään tekohengittää ydintoimintaa vajaaresursseilla - kuihtuen lopulta kasaan, kun kaikki pääomat on imetty parempiin taskuihin ja joku muu nauraa matkalla pankkiin. Juustohöylän heiluntaan täällä on totuttu ja jotenkin kuvitellaan, että nyt pari kymmentä vuotta samaa höylää heiluttamalla asia muuttuisi kuin taikaiskusta paremmaksi, vaikka hyvinvointivaltion välttämättömät tarpeet eli sote ja koulutus ovat nyt jo aliresursoituja, sekä varsinkin sote tulee imemään vain entistä enemmän rahaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.

Siksipä päätin perustaa ketjun ideoille ja ajatuksille, että kuinka polvilleen lyöty Suomi nostetaan meidän itsemme toimesta takaisin jaloilleen! Tänne saa ja pitää nostaa ajatuksia uusista kasvumahdollisuuksista, tuoda esimerkkejä onnistuneista menestystekijöistä (innovaatioista, yrityksistä ja ihmisistä), sekä tietysti miten voisimme tukea uusia kasvutekijöitä. Löylyhuoneella tämä keskustelu on sen takia, että erityisesti julkiset investoinnit ja ilmastonmuutos sekä siihen reagointi jakavat vahvasti mielipiteitä.

Yksittäistä uutta deus ex-machinaa tuskin tulee, mikä yksin nostaa Suomen takaisin entisen kansan rahasampon eli Nokian kaltaisiin aikoihin, vaan "pienistä puroista koostuu virta". Suomi tarvitsee menestyäkseen laaja-alaisesti onnistumisia erikokoisilla sektoreilla. Tämä on myös kestävää kasvua, kun kaikki munat eivät ole yhdessä korissa ja kun kori kippaa, niin sitten ihmetellään taas valtion alijäämää ja sote-kuluja.

Omat kirjoitushetkellä mielen päällä pyörivät aihiot, jotka osaltaan auttavat Suomen kirkkaan vihreälle kasvukäyrälle:

  • Aloitetaan vaikeimmasta, eli suomalaisen kulttuurin muutos. Suomalaisessa yrityskulttuurissa, kuten kulttuurissa yleensäkin, on vallalla lähinnä alakulo, ja jos suomalaisesta yrityskulttuurista tehtäisiin laulu, se olisi balladi, jossa lauletaan kuinka routa vei kaiken. Nyt pitäisi saada kaikkialla pumpattua positiivista ja kasvuhakuista henkeä, sekä tietoisesti tukea sitä laajasti eri toimijoiden suista. Suomessa on osaamista ja ahkeruutta, mutta kunnianhimo puuttuu - sitä pitää herätellä. Täällä riittää, että saa pykättyä firman pystyyn, jolla saa sen toimeentulon ja sitten lakkaakin tavoittelu. Vähän innokkaammat yrittäjät pyrkivät saamaan firmansa siihen kuntoon, että siitä jää myydessä se miljoona euroa lapaan ja sitten ruvetaan nappirahoilla yritysenkeleiksi. Arvokasta toki sekin, mutta yhteiskunnan pitäisi tukea näitä jatkamaan ja tavoittelemaan niitä korkeampia oksia.
  • Yritystoiminnan aloittamisesta pitää tehdä helppoa ja nopeaa. Alkavaa ja/tai kokeilevaa yritystoimintaa pitäisi tukea helvetin paljon enemmän kuin nyt tehdään. Esimerkiksi työttömille pitäisi madaltaa kynnystä rajusti aloittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja näkisin arvokkaaksi sen tapahtuvan nimenomaan oman yrityksen kautta, eikä millään "kevytyrittäjyys"-viritelmällä. Kansalaiset myös oppisivat tärkeitä taloudenpidon taitoja ja ymmärtäisivät paremmin miten yritys oikeasti pyörii.
    • Työttömyysetuuksiin pitäisi saada jokin kannustinmekanismi yritystoiminnalle, jotta ihmiset mielummin tekisivät edes jotain kuin istuisivat vain käsillään, koska tuet lähtevät ja Y-tunnuksen omaavana niiden piiriin on vaikea päästä takaisin, eli tarvitaan paremman suojaverkot yrityskokeiluille. Tulorekisterin tai esim. jonkun kirjanpidon jakamisvelvollisuuden pitäisi selkiyttää yrittäjän tuloja KELA:n suuntaan, jotta ei myöskään maksella turhia tukia niille, joilla homma rullaa, mutta voidaan myös todeta muutokset yritystoiminnassa ja tulojen kuihtuminen, jos tukia taas tarvitaan.
  • Vihreä siirtymä. Tällä palstalla tuskin kenellekään näitä ketjuja lukevalle on epäselvää vihreän siirtymän potentiaali ja tärkeys Suomen tulevassa talouskasvussa. Toki uhkiakin on, mutta tässä pitää koko yhteiskunta saada ajamaan yhteen suuntaan, jotta pääsemme nauttimaan ensimmäisten joukossa työn hedelmistä, emmekä jää vitkastelemalla muiden jalkoihin (Ruotsi, Saksa) keräilemään left-overeita.
  • Nyt olisi tärkeää niellä ylpeys ja pyrkiä EU:ssa rohkeasti maksajasta saajaksi. Millekään muulle maalle ei ongelma nyhtää EU:sta omia etujaan ja monet maat näkevät jopa helvetisti vaivaa sen eteen. Reilut ja nöyrät suomalaiset taas uskottelevat itselleen, että muilla menee vielä huonommin ja me olemme varakkaita, joten emme tarvitse almuja. Valtiontalouden krooninen alijäämä antaa syytä ottaa lakki kouraan ja mennä hakemaan sitä toimeentulotukea, kunnes päästään taas jaloilleen.
    • Myös uutisista olemme ajoittain saaneet lukea, kuinka suomalaiset osallistuvat esimerkiksi muihin Pohjoismaihin nähden verrattain vähän EU:n ja sen jäsenmaiden julkisiin kilpailutuksiin, siinä missä muistaakseni Tanska paukuttaa moninkertaista tiliä näillä. Nyt äkkiä ruotsinkielen pakkotuputus seis ja mukulat oppimaan saksaa, ranskaa ja italiaa, niin saadaan tuotua itsemme myös henkisesti lähemmäksi Euroopan ja EU:n suurmaita. Kieltenopetuksen muutos olisi pitänyt tehdä mieluiten jo eilen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
  • Kyberturvallisuus. Suomessa on panostettu kyberturvallisuuteen ja tiedän, että tänne ollaan suunnittelemassa ainakin yhden globaalin suuryrityksen toimesta investointeja kyberturvallisuuden saralla. Itse en alaa tarpeeksi hyvin tunne, mutta kyseessä on yksi megatrendi, kun kaikesta kodin laitteistosta, autoista ja kohta varmaan ihmisen silmistäkin tehdään jotain älyominaisuuksin varustettuja vekottimia. Tähän meillä on valmiita edellytyksiä mm. koulutuksen ja F-Securen/WithSecuren muodossa.
  • Palvelinkeskukset. Päästötön sähkö, viileä ilmasto, paljon lääniä. Näissäkin on jo kehitelty Suomessakin erilaisia innovaatioita lämpöhukan hyötykäytössä kaukolämmitykseen.
  • Viihde. Meiltä on tullut paljon erityisesti peliviihteen parissa maatamme suurempia vetoja, kuten Rovion Angry Birds, Supercellin lukuisat pelit, Remedyn viimeisimpänä Alan Wake II -peli, sekä kruununjalokivenä Sakarin villapaita -peli (linkki vie Kongregaten pelisivulle, jossa voit kokeilla).
  • Auringonlaskun alojen tuet kohdennettava uudelleen kasvun tavoitteluun ja vientiin. Tähän tarvitaan erilaisia kannustimia, joilla pidetään kuitenkin huoli, että tuki ei siirry vain suoraan osinkoihin. Ja tietysti tuetaan kasvuyrityksiä, joilla ei vielä osingonmaksukykyä olisikaan, vaan velkavivutettu kasvuhalu.
Nyt pitää lähteä rillaamaan ja juhannusta viettämään, joten jätän vähän muillekin mahdollisuuksia jatkaa listaa. Päätän ketjunavauksen Straussin mestariteoksella psyykkaamaan jokaisen palstaveljen näkemään jo mielikuvan mahtavaan talouskasvuun nousseesta Suomesta, jossa pitää enemmänkin miettiä, että mihin sen rahan saisi tuhlattua - ja kannustan kunkin tahollaan pohtimaan ympäripäissään juhannuksen innoittamana, että kuinka tuo tilanne saavutetaan.


 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mitä kiehtovin keskustelunavaus! "Yhden miehen ajatushautomona" pohdin Suomen talouden tilaa ja tulevaisuutta päivittäin ja olen aloittajan kattavan viestin kanssa hyvin pitkälti samaa mieltä. Jos jotain on varmaa, ei Suomi nouse odottelulla, vaan nyt on syytää laittaa toimeksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Matkailusektorillamme uskon olevan mahdollisuuksia merkittävään kasvuun. Brändätkäämme kesäkohteena vaihtoehto 30-40-asteen helteissä paahtuvalle Manner-Euroopalle. Yhtä lailla perinteisten Helsingin ja Lapin rinnalle myös muita hienoja alueillamme näen olevan potentiaalia isommille turistimäärille. Järvi-Suomi, Tampere ja Turku, saaristoalueet jne. Lapinkin jo mainitsin ja uskon Lapilla olevan mahdollista kohota yhä merkittävämmäksi "talven ihmemaa"-kohteeksi, jonne ihmiset ympäri maailman tulevat viettämään lomaa.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Oikeastaan kaksi tärkeää kivijalkaa tulevaisuuden menestykselle ovat mielestäni kaikissa eri skenaarioissa energiaomavaraisuus, sekä riittävä työperäinen maahanmuutto. Suomen tulisikin rohkeasti investoida uusiutuvaan energiaan ja pyrkiä poistamaan työperäisen maahanmuuton esteitä ja luomaan myönteistä tervetulokulttuuria ja viestiä ulkomaille, että Suomi on maa, mihin kannattaa tulla töihin ja tuoda perhekin mukana.

Mitä tulee energiaan, onhan se aika ajoin ikävää nähdä, että Suomi on monina päivinä riippuvainen ennen kaikkea Ruotsista tulevasta sähköstä, mutta onneksi tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettimme jatkuvasti kasvaessa tämä on vähitellen muuttumassa ja nettoviejiksi olemme jo hyvin matkalla.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos ns. laatikon ulkopuolelta tehdyt avaukset sallitaan, niin eräs asia mistä reilu puoli vuotta sitten toiseen threadiin kirjoitinkin, niin oma ideani olisi pyrkiä profiloitumaan jätehuollossa.

Tulisiko siis Suomen pyrkiä voimakkaammin asemoitumaan Euroopan "kaatopaikaksi", mitä tulee talousjätteisiin?

Kierrätys oletettavimmin ottaa harppauksia eteenpäin joka puolella maailmaa, mutta huomioiden miten Suomeen tälläkin hetkellä tuodaan talousjätteitä ainakin Italiasta poltettavaksi, voisi toiminnan kuvitella olevan skaalattavissa ylöspäin. Pitkässä juoksussa alan ympärille voisi muodostua kokonainen klusteri. Omissa visioissani tulevaisuuden Suomi sähköistää Euroopan, miksemme myös käsittelisi Euroopan jätteet? Logistiikka toki muodostaa oman haasteensa, mutta voisin hyvin kuvitella esimerkiksi Suomenlahden tunnelilla olevan tässä merkittävä rooli.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jätehuollon lisäksi Suomen pitäisi mielestäni pyrkiä tarjoamaan kallioperäänsä ydinjätteen loppusijoitukselle, maksua vastaan luonnollisesti. En tiedä onko asiaa enempi tutkittu, vaikka tässä viimevuotisessa jutussa asiaa pyöritelläänkin.



Euroopassa on direktiivi ydinturvallisuudesta ja ydinjätehuollosta. Se määrittelee että jokainen maa huolehtii jätteestään itse ja tähän varauduttava. Maat voivat myös tehdä yhteistyötä, käytännössä esimerkiksi viedä toiseen maahan jätettä.


Vaalien alla eräs pienpuolue esitti, että Suomen kallioperää voisi myydä keskieurooppalaisille jäteluolaksi. Vähemmän vetävä ajatukselle tuskin löytyy suurta kannatusta. Lisäksi Suomen ydinenergialaki kieltää ydinjätteen viemisen ja tuomisen.
Ydinenergialaki on vielä tiellä ja vaikka hyvin sensitiivinen asia onkin kyseessä, voisin kuvitella tällä olevan potentiaalia. Isossa kuvassahan sillä ei ole varsinaista merkitystä, ovatko saksalaisia ydinvoimaloita kiehuttaneet pelletit Saksassa vai Suomessa.

Jos siis jotkut EU-maat eivät mielellään säilytä ydinjätettä omalla maaperällään, olisi meillä hyvä paikka myydä heille säilytystilaa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä jaettiinkin jo Petteri Orpon hallitusta käsittelevään threadiin. Mielestäni olisi tutkimuksen ja kansalaiskeskustelun paikka, olisiko Suomella mahdollista asemoitua "Pohjolan tiikeriksi", mitä tulee yritysverotukseen.

Yhtäältä toki Irlannillakin haasteensa on, menee maalla joka tapauksessa lujaa. Jotain kertoo Irlannin vetovoimasta, että kymmenen arvokkaimman irlantilaisyrityksen market cap on tällä hetkellä 741,98 miljardia dollaria, siinä missä kymmenen arvokkaimman suomalaisyrityksen 189,07 miljardia dollaria, joista ykkösenä Sipilän hallituksen yhteisöveroalennuksen houkuttelemana Suomeen pääkonttorinsa siirtänyt Nordea. Tiedä sitten, mikäli Suomella olisi tuolloin ollut rohkeutta alentaa verotusta vielä jonkin verran enemmän ja pyrkiä muutenkin olemaan houkutteleva maa investoida, olisiko tilanteemme oleellisesti parempi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaiken kaikkeaan tiettyä "talousmyönteisyyttä" näkisin mielelläni Suomessa. Ei tämä maa nouse toistemme syyttelyllä, saati peukaloidenpyörittelyllä, vaan tarvitsemme visiota ja ennen kaikkea koko kansamme hihojenkäärimistä ja toimeen ryhtymistä.

Yhtäältä ns. kansankapitalismin ja globaalin talouden nousun toivon olevan vuosi vuodelta merkittävämpi tekijä kansantaloutemme kannalta. Valtio kun saa osansa pääomaveroina ja mikäli yhä useampi meistä laittaisi liikenevät rahat lottokupongin sijaan indeksirahastoihin, niin Suomi voittaisi.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oikeastaan kaksi tärkeää kivijalkaa tulevaisuuden menestykselle ovat mielestäni kaikissa eri skenaarioissa energiaomavaraisuus, sekä riittävä työperäinen maahanmuutto.
Ensimmäisestä samaa mieltä. Toisesta pitää kysyä: eikö sua yhtään häiritse se, että itse aiheuttamiimme ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi sitä, että muualta tänne tulisi ihmisiä ratkomaan ongelmamme? Minusta siinä ajatuksessa on jotain fundamentaalisesti pielessä.

En (tietenkään) vastusta työperäistä maahanmuutoa, siitä ei ole kyse.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Matkailun parantamiseksi tulisi kaikkien matkakohteiden läheisyydessä olla vessoja ja kahvila/ravintola. Monessa esim. luontokohteessa näin ei ole ja on melko tylyä osoittaa hienostorouvia pissaamaan metsään. Toinen on , että Helsinkiin pitäisi päästä helpommin takaisin. Monesta paikasta ei pääse kello kuuden jälkeen mihinkään.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ensimmäisestä samaa mieltä. Toisesta pitää kysyä: eikö sua yhtään häiritse se, että itse aiheuttamiimme ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi sitä, että muualta tänne tulisi ihmisiä ratkomaan ongelmamme? Minusta siinä ajatuksessa on jotain fundamentaalisesti pielessä.

En (tietenkään) vastusta työperäistä maahanmuutoa, siitä ei ole kyse.
Ei häiritse. Siirtolaisuus on ollut talouskasvua edistävä tekijä halki historian, kun työntekijöitä eri sektoreille ei ole omasta takaa ollut riittävästi. Olen asiasta kirjoittanut ennenkin, mutta syntyvyytemme romahdus 2010-luvun vaihteessa ei ehkä vielä nyt näyttäydy isona asiana, mutta viiden, saati kymmenen vuoden kuluttua asia tulee olemaan täysin eri. Myöhäisteini-ikäisiä suomalaisia on siis yhä edelleen suuri määrä, mutta asia tulee kohta muuttumaan, joskin Suomessa syntyneiden lisäksi tilastoihin on syytä lisätä lapsena Suomeen muuttaneet.

Ajamani pointti on siinä, että vuosikymmenet tiedossa olleen eläkepommin lisäksi muutaman vuoden kuluttua tulemme olemaan tilanteessa, missä työelämään astuvat ikäluokat tulevat dramaattisesti romahtamaan. Vuonna 2010 syntyneitä, nyt 13-14-vuotiaita voinee pitää toistaiseksi viimeisimpänä "suurena ikäluokkana". Kyseisenä vuonna Suomeen syntyi siis yhteensä n. 61 000 henkilöä, siinä missä vuonna 2024 n. 43 400 henkilöä. Ikäluokkien dramaattinen pieneneminen tulee siis pian näkymään konkreettisesti.

Talouskasvu ei ole luonnollisesti yksistään kiinni demografiasta, mutta kasvavien ikäluokkien Suomi, -olivat sitten perhetaustaltaan suomalais- tai ulkomaalaistaustaisia on oma visio. Harmaahapsistuvan Suomen on vaikea kyetä menestymään.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei häiritse. Siirtolaisuus on ollut talouskasvua edistävä tekijä halki historian, kun työntekijöitä eri sektoreille ei ole omasta takaa ollut riittävästi.
Ajatusleikki: miten ratkaisisit asian, jos Suomi olisi eristäytynyt, eikä yhtään ainoata työperäistä maahanmuuttajaa olisi saatavilla?

Seuraavan kysymyksen osaatkin jo arvata: miksi ensimmäiseen kysymykseen ratkaisuksi ajattelemiasi vastauksia ei voisi soveltaa jo nyt? Siis riippumatta siitä, saadaanko tänne työperäisiä maahanmuuttajia vai ei?
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Ajatusleikki: miten ratkaisisit asian, jos Suomi olisi eristäytynyt, eikä yhtään ainoata työperäistä maahanmuuttajaa olisi saatavilla?

Seuraavan kysymyksen osaatkin jo arvata: miksi ensimmäiseen kysymykseen ratkaisuksi ajattelemiasi vastauksia ei voisi soveltaa jo nyt? Siis riippumatta siitä, saadaanko tänne työperäisiä maahanmuuttajia vai ei?
Miksi ihmeessä edes heitellä tämmöisiä ajatusleikkejä, kun sellaista tilannetta ei tule olemaan? Ei tällainen tähän kehityksen pisteeseen päässyt länsimaa tule ikinä saamaan syntyvyyttä positiiviseen suuntaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ajatusleikki: miten ratkaisisit asian, jos Suomi olisi eristäytynyt, eikä yhtään ainoata työperäistä maahanmuuttajaa olisi saatavilla?

Seuraavan kysymyksen osaatkin jo arvata: miksi ensimmäiseen kysymykseen ratkaisuksi ajattelemiasi vastauksia ei voisi soveltaa jo nyt? Siis riippumatta siitä, saadaanko tänne työperäisiä maahanmuuttajia vai ei?
Näin periaatteessa toivon Suomen olevan toki lapsiperhemyönteinen maa, mitä kohti isänmaamme halki vuosikymmenten onkin pyrkinyt hyvin aktiivisesti, mutta verrokkimaat ovat osoittaneet, etteivät kunnollisetkaan "vauvabonukset" ole olleet tehokkaita ja omakin näkökanta on enemmän tai vähemmän, ihmiset hankkikoot lapsia jos haluavat.

Suomi ei onneksi ole eristäytynyt ja eri tahot voivat rekrytoida työvoimaa maamme rajojen ulkopuolelta, mutta mielestäni Suomen tulisi, ei panna vastaan kehitystä, vaan olevan edelläkävijä työperäisessä maahanmuutossa.
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Odotinkin sinun @Ann Arbor tarttuvan tähän ketjuun nopeasti -- ja niin teitkin, heh. Nyt voinkin pikkukaljoissani vastailla muutamiin poimittuihin viesteihin.
Tulisiko siis Suomen pyrkiä voimakkaammin asemoitumaan Euroopan "kaatopaikaksi", mitä tulee talousjätteisiin?
Suomi on erinomainen, mitä tulee jätteiden uusiokäyttöön. En tunne miten Italian ja Suomen jätehuoltoyhteys toimii, mutta varmasti on rahaa tehtävissä niissä jätteissä, mitä Suomi pystyy uusiokäyttämään ja mihin Italialla ei löydy kapasiteettia. Sen sijaan maantäyttö on monella tapaa ongelmallista, vaikka Suomessa lääniä onkin.
Jätehuollon lisäksi Suomen pitäisi mielestäni pyrkiä tarjoamaan kallioperäänsä ydinjätteen loppusijoitukselle, maksua vastaan luonnollisesti.
Tässähän Suomella on innovaatioita, joilla turvallisesti säilöä ydinjätettä, sekä Lapista varmasti löytyy jotain sijoitusalueita, joihin näitä turvallisesti jemmata. Suomihan on myös esimerkiksi vähäisten luonnonmullistusten vuoksi turvallinen paikka sijoittaa pitkäksi aikaa ydinjätettä. Tässäkin toki ensisijaisen tärkeää ympäristön turvallisuus, kuten ylemmässäkin.
Mielestäni olisi tutkimuksen ja kansalaiskeskustelun paikka, olisiko Suomella mahdollista asemoitua "Pohjolan tiikeriksi", mitä tulee yritysverotukseen.
Tätäkin olen kaverieni kanssa miettinyt, mutta ajatus on kaikkien mielestä todella vaikea. Monissa maissa, missä yritykset ovat vähillä veroilla, käytännössä yritykset jyräävät politiikkaa ja useimmiten myös yhteiskunta on kaikkea muuta kuin hyvinvointivaltio. Monessa toki verotus on ollut kevyttä ennen kehitystä ja Irlannissa taas taidettu tehdä vähän päinvastoin. Asiassa on tietty monet kv-poliittiset aspektit, koska voisi kuvitella muiden Pohjoismaiden olevan vähän näreissään, jos Suomi rupeaa vieressä vetämään veroparatiisi-linjaa. Myös isossa kuvassa linja on liikkumassa päinvastaiseen suuntaan ja minkälaisen signaalin globaalisti Suomi antaa, jos lähtee radikaalein verohoukutuksin flirttailemaan isoja yrityksiä, kun samaan aikaan yritetään nostaa maailmanlaajuisesti yritysten veroastetta.

Monesti näissä alhaisen yritysveron maissa myös osingot ja sitä kautta pääomat kertyvät sitä omaaville, eli onko reilua samalla verottaa silti työtä kovasti? Ja miten tämä vaikuttaa sosiaaliseen liikkuvuuteen? Itse näen Suomen kaltaiselle pienelle maalle ensisijaisen tärkeänä mahdollisimman meritokraattisen järjestelmän, jossa lahjakkuus ja ahkeruus nostavat päätään ohi varakkaiden vanhempien.

Tämä ratkaisuna siis varmasti toisi 5 vuoden säteellä paljon työtä ja pikavoittoja, mutta onko tämä mahdollisten haittojen arvoinen, sekä mitkä ovat pitkäaikaisvaikutukset?
Kaiken kaikkeaan tiettyä "talousmyönteisyyttä" näkisin mielelläni Suomessa. Ei tämä maa nouse toistemme syyttelyllä, saati peukaloidenpyörittelyllä, vaan tarvitsemme visiota ja ennen kaikkea koko kansamme hihojenkäärimistä ja toimeen ryhtymistä.

Yhtäältä ns. kansankapitalismin ja globaalin talouden nousun toivon olevan vuosi vuodelta merkittävämpi tekijä kansantaloutemme kannalta. Valtio kun saa osansa pääomaveroina ja mikäli yhä useampi meistä laittaisi liikenevät rahat lottokupongin sijaan indeksirahastoihin, niin Suomi voittaisi.
Tästä samaa mieltä suurilta osin. Suomalaisten tulisi ymmärtää paremmin markkinatalouden lainalaisuuksia ja nähdä siinä mahdollisuuksia, sekä meitä pitää tukea paremmin tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, kun niitä näemme. Myös tietynlainen paheksunta yrittäjiä tai menestystä kohtaan olisi syytä lopettaa, joskaan se ei tarkoita harmaalla alueella liikkuvien paheksunnan lopettamista. Epäreilun ja moraalittoman liiketoiminnan tekijöitä sietääkin paheksua, esim. pikavipit ja kaiken maailman kusetukset.

Boldasin viimeisen pätkän, koska haluaisin kuulla, että mitä olet mieltä, jos laitettaisiin ansio- ja pääomatulot samaan nippuun ja näihin käytettäisiin progressiota maltillisemmissa määrin kuin nykyiseen ansiotuloverotukseen? Samalla "nollattaisiin" vähennykset ja porsaanreiät, jotta periaatteessa kaikki tulot henkilöille olisivat saman tuloveron piirissä. Näin käsittääkseni vero olisi paljon matalampi kuin nykyinen ansiotulovero ja sillä ei olisi mitään väliä, että miten tulonsa ansaitsee - duunarina, johtajana tai omistajana? Saataisiinko sillä selkeä ja reilu verokohtelu ja kannustin, missä jokainen voi laskea, että tekemällä tai sijoittamalla enemmän voi tienata enemmän?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Miksi ihmeessä edes heitellä tämmöisiä ajatusleikkejä, kun sellaista tilannetta ei tule olemaan? Ei tällainen tähän kehityksen pisteeseen päässyt länsimaa tule ikinä saamaan syntyvyyttä positiiviseen suuntaan.
Oletettavasti juuri näin. Vaikka Suomen syntyvyyden romahdus onkin länsimaalaisittain ollut poikkeuksellisen raju, syntyvyytemme kun oli vielä 2010-luvun vaihteessa yksi Länsi-Euroopan korkeimmista, mutta nyt yksi alhaisimmista. Samanaikaisesti syntyvyys on yhtäältä laskenut verrokkimaissamme, mutta Suomessa romahdus on silti ollut poikkeuksellinen.

Maahanmuutto vaikuttaa syntyvyyteen ja demografiseen tilanteeseen yleisesti ja lienee syytä sanoa, että juuri nyt Suomi kärsii, että maahanmuutto ennen vuotta 2022 oli vähäistä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Boldasin viimeisen pätkän, koska haluaisin kuulla, että mitä olet mieltä, jos laitettaisiin ansio- ja pääomatulot samaan nippuun ja näihin käytettäisiin progressiota maltillisemmissa määrin kuin nykyiseen ansiotuloverotukseen? Samalla "nollattaisiin" vähennykset ja porsaanreiät, jotta periaatteessa kaikki tulot henkilöille olisivat saman tuloveron piirissä. Näin käsittääkseni vero olisi paljon matalampi kuin nykyinen ansiotulovero ja sillä ei olisi mitään väliä, että miten tulonsa ansaitsee - duunarina, johtajana tai omistajana? Saataisiinko sillä selkeä ja reilu verokohtelu ja kannustin, missä jokainen voi laskea, että tekemällä tai sijoittamalla enemmän voi tienata enemmän?
Kannustimia kansankapitalismille tulisi mielestäni joka tapauksessa luoda nykyistä enemmän. Voisivatko pääomatulot esim. 10 000 euroon saakka vuosittain olla verovapaita, mikä voisi saada sijoittajia nostamaan voittoja kulutukseen? Sanotaan näin yksityissijoittajana, että verokannustimet voisivat toden totta kehottaa nostamaan maailmanmarkkinoilta saatuja voittoja kotimaassa kuluttamiseen, mikäli verottaja iskisi väliin harvemmin.

Mitä tulee kysymykseen Suomi: Pohjolan tiikeri? Tiedostan yhtäältä sisäpoliittiset haasteet, että yhteisöveroa lähdettäisiin alentamaan edes prosenttiyksiköllä olevan isoja, vaikka kaiketi oletettavasti Irlannissa myös poliittisen vasemmiston tukevan nykyistä veropolitiikkaa.
 

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Ajatusleikki: miten ratkaisisit asian, jos Suomi olisi eristäytynyt, eikä yhtään ainoata työperäistä maahanmuuttajaa olisi saatavilla?

Seuraavan kysymyksen osaatkin jo arvata: miksi ensimmäiseen kysymykseen ratkaisuksi ajattelemiasi vastauksia ei voisi soveltaa jo nyt? Siis riippumatta siitä, saadaanko tänne työperäisiä maahanmuuttajia vai ei?
Keskitytään tässä ketjussa kasvutekijöihin, ja näivettyvä väestöpyramidi ei ole sellainen. Käy vaikka tarkistamassa maahanmuuttotilastoja viimeiseltä viideltä vuodelta, niin opitkin jotain maahantulijoista, ja kerro sitten kirjoittajalle @Snakster vastaukset sinulta kysyttyyn kysymykseen.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Keskitytään tässä ketjussa kasvutekijöihin, ja näivettyvä väestöpyramidi ei ole sellainen. Käy vaikka tarkistamassa maahanmuuttotilastoja viimeiseltä viideltä vuodelta, niin opitkin jotain maahantulijoista, ja kerro sitten kirjoittajalle @Snakster vastaukset sinulta kysyttyyn kysymykseen.
Mihin Snaksterin kysymykseen?
Edit: vähän tutkittuani näyttää siltä, että nimimerkki Dynastialla on joku vastaamaton kysymys Snaksterille. Nimimerkit Dynamo ja Dynastia menneet sekaisin?

Keskitytään sitten kasvutekijöihin. Yksi vastaus hypoteettiseen kysymykseeni voisi olla eläkeiän nostaminen reippaasti. Toinen voisi olla julkisten varojen / palveluiden jakelun vähentäminen. Molemmat edellä mainitut vastaukset sisältävät pienenevää verotaakkaa maksajille ja elintason laskua monelle.
 
Viimeksi muokattu:

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Hieno ketjun avaus @Baldrick ja hienoja avauksia @Ann Arbor!

Ohessa vähän palloa eteenpäin ja muutama oma ajatus.

Matkailualaa olen itsekin miettinyt. Kuinkahan suomalaisia kohteita markkinoidaan kohderyhmien kotimaissa? Täällä olisi älytön määrä mökkejä, vanhoja leirikeskuksia ja maatiloja, joilla voisi järjestää ja järjestetäänkin jo hienoja juttuja. Lapissa homma osataan kun ryhmille on järjestty välmiit ohjelmat ja kuljetukset yms. Onnistuisiko sama myös esim. Itä-Suomessa? Toki sijainti lähellä itärajaa tuntuu pelottavalta. Kunnolla tuosteitetut paketit ohjelmalla ja oppaalla, jolloin vieraat pääsisivät näkemään suomen luonno, mökkikulttuurin, uimaan järvessä jne. Vähän Uuno muuttaa maalle tyyliin, mutta tietysti vähän nykyaikaisemmin.

Toinen, mitä kaipaisi on jalostusarvon lisääminen ihan kautta linjan. Suomessa on harvoja yrityksiä, jotka ovat kuluttajamarkkinoilla tai tuottavat muuten sen lopputuotteen. Nokia oli tällainen, mutta vetäytyi sitten tunnetuista syistä. Muutenkin toimintamme on hyvin alihankintapainotteista. Meillä on todella kovan luokan konepajoja, jotka kehittävät toimintaansa ja tekevät hommat viimeisen päälle. Ongemana vaan on, että tuotteet suunnittelee ja myy joku muu. Niitä tuotteita ja palveluita pitäisi saada kehitettyä markkinoille nykyistä enemmän. Valmistusosaamista ja verkostoja kyllä on.

Digitaaliset palvelut. Suomi on kohtalaisen kaukana markkinoista fyysisten tuotteiden osalta, mutta digitaalisesti ihan yhtä lähellä isoja markkinoita, kuin muutkin maat. Palveluvienti ja digitaaliset palvelut on yksi iso mahdollisuus. Miten saisimme osaamisen vietyä digitaalisesti maailmalle?

Jätebisnes. Tuli tässä hiljattain tutustuttua alaan käytännössä. Suomeen tosiaan tuodaan jätettä poltettavaksi esim. juuri Italiasta. Tähän on syynä se, että meillä lajittelu ja kierrätys on niin tehokasta, että oma jäte ei riitä koska polttokapasiteettia on jo liikaa. Siksi pitää tuoda sekajätettä polttoon. Sen sijaan, että toisin jätettä tänne, pyrkisin viemään teknologiaa sinne jätteen syntysijoille, jolla ne saadaan käsiteltyä. Osaamista olisi tuo teknologia kehittää, mutta osaammeko sen sinne myydä? Toisaalta samaan aikaan viemme mm. muovia täältä kierrätettäväksi mm. Tanskaan. Ei minusta kovin fiksua. Muovi on todella hankala kierrätettävä, koska laatuja on varmaan kymmeniä ja niiden lajittelu on haastavaa. Lisäksi suomessa tuolle kierrätysmuoville ei oikeastaan ole käyttäjiä (muoviteollisuutta) niin paljoa, että kannattaisi täällä kierrättää niin suuria määriä mitä lajitteluun investointi vaatisi.

Ydinjätteen osalta vähän sama juttu kuin jätebisneksen. Olkiluodossa jäte haudataan kallioon, mutta en kyllä haluaisi että tänne tuodaan muiden jätteet. Vanhojen ydinvoimaloiden ja ydinjätteiden käytöstäpoisto on kyllä iso bisnes. Suomessa olisi tätä osaamista kyllä viedä muualle ja käsittääkseni siihen pyritäänkin. Kyllä tuo ysinjätteen päästöttömyys itselle on hieman kaksipiippuimen juttu. En usko, että uusia ydinvoimalahankkeita ainakaan tuollaisessa Olkiluoto 3 mittakaavassa enää tehtäisiin. Pien ydinvoimalat voisi olla ihan harkinnan arvoinen juttu.

Itse lähtisin satsaamaan enemmän energian varastointiin. Akut, lämpöakut ja muu säätövoima. Tätä voisi tehdä hajautetusti tai keskitetysti. Kun seuraa sähkön pörssihintoja, tulee mieleen, että miksei sitä saa nollahinjan aikaan talteen ja myytyä tunnin päästä 20 -kertaisella hinnalla? Voisiko tuohon omakotitalon kylkeen saada vaikka muutaman päivän sähköntarpeen täyttävän akun tai muun energiavaraston, jolla kuittaisi kalliit tunnit ja vaikka myisi sitten ylimääräisen kalliiseen aikaan?

Tässä nyt muutama hajatelma näin juhannuspäivän aamuun. Jotenkin meidän pitää löytää ne vientimarkkinat meidän osaamiselle paremmin. Meille riittää todella pieni osuus maailmalta parantamaan oman taloutemme suuntaa. Uusia yrityksiä pitää syntyä ja nykyisiä pitää saada kasvatettua isommiksi.

Valtiovalta voi tähän vaikuttaa, mutta kyllä asiat lähtee mualta. Yrittäjän työttömyysturva pitäisi ensimmäiseksi saada samalle tasolle palkansaajan kanssa. Tuo on ainakin sellainen kannustinloukku, joka ei työtöntä houkuttele kokeilemaan siipiään yrittäjänä tai palkansaajaa perustamaan yritystä. Hulluutta se yrittäjäksi ryhtyminen tällä hetkellä vaatii.
 

Jass0

Jäsen
Matkailun parantamiseksi tulisi kaikkien matkakohteiden läheisyydessä olla vessoja ja kahvila/ravintola. Monessa esim. luontokohteessa näin ei ole ja on melko tylyä osoittaa hienostorouvia pissaamaan metsään.
Lapin erämaahankin vesivessoja kilometrin välein, ettei hienostorouvan tarvitse luonnossa kyykkiä ja saa kädet pestyä. Ja vessojen välissä olisi hienostorouville kahvila/ravintola, mahtava idea!

 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Lapin erämaahankin vesivessoja kilometrin välein, ettei hienostorouvan tarvitse luonnossa kyykkiä ja saa kädet pestyä. Ja vessojen välissä olisi hienostorouville kahvila/ravintola, mahtava idea!

Kun en ole hienostorouva niin en tarvitse vesivessaa. Se sitten jo onkin ikävä ongelma, jos sanotaan, että sinne metsäänkään ei saa pissata.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Matkailualaa olen itsekin miettinyt. Kuinkahan suomalaisia kohteita markkinoidaan kohderyhmien kotimaissa? Täällä olisi älytön määrä mökkejä, vanhoja leirikeskuksia ja maatiloja, joilla voisi järjestää ja järjestetäänkin jo hienoja juttuja. Lapissa homma osataan kun ryhmille on järjestty välmiit ohjelmat ja kuljetukset yms. Onnistuisiko sama myös esim. Itä-Suomessa? Toki sijainti lähellä itärajaa tuntuu pelottavalta. Kunnolla tuosteitetut paketit ohjelmalla ja oppaalla, jolloin vieraat pääsisivät näkemään suomen luonno, mökkikulttuurin, uimaan järvessä jne. Vähän Uuno muuttaa maalle tyyliin, mutta tietysti vähän nykyaikaisemmin.
Myönnän rehellisesti, etten oikein osaa sanoa. Pari kuukautta sitten saattoi esim. Helsingissä törmätä Latvian pääkaupungin Riian isoihin matkailumainoksiin ja voisi olettaa Helsingin samalla lailla promoavan itseään ainakin naapurimaissa, mutta en ole tästä varma.

Vaikka alemmuuskompleksi varsin helposti saattaakin iskeä ja realisoitua "kuka tänne nyt haluaisi tulla"-ajatteluna, ei Suomi loppujen lopuksi todellakaan ole yhtään sen kummoisempi maa, kuin muutkaan luoda turismisektoria. Jos me suomalaiset reppureissaamme joukoittain Italiassa ja Intiassa, yhtä lailla italialaiset ja intialaiset voi saada houkuteltua reppureissaamaan tänne.

Mainitsemasi pakettimatkat voisivat olla yhtä lailla yksi mahdollisuus. Rehellisesti sanottuna en edes tiedä, voiko esim. Tuin sivuilta bookata parilla klikkauksella matkaa Suomeen, siinä missä me bookkaamme Marbellaan ja Mauritiukselle. Erilaisissa elämys- ja aktiviteettimatkoissa uskon meillä toden totta olevan potentiaalia toiminnan kasvattamiselle.
 

Jan Koller

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät ♠, Carolina Hurricanes
Matkailu on jo esiin nostettu ja siinä nopealla aikataululla olisi merkittävä kasvupotentiaali. Ei se Lapin turistiryntäyskään ole kuin marraskuusta maaliskuuhun, joten jää siinä vielä kehitettävää jäljelle. Muualla Suomessa sitten tilaa löytyy paremmin, ja kuumuus Etelä-Euroopassa luulisi houkuttelevan myös kesämatkailijoita tänne. Hienoja kesäpaikkoja meiltä löytyy joka puolelta, mutta toki palvelut pitää olla tarjolla. Hikinen burgeri raneilla ei välttämättä ole ulkomaisen turistin toivelistalla.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Matkailu on jo esiin nostettu ja siinä nopealla aikataululla olisi merkittävä kasvupotentiaali. Ei se Lapin turistiryntäyskään ole kuin marraskuusta maaliskuuhun, joten jää siinä vielä kehitettävää jäljelle. Muualla Suomessa sitten tilaa löytyy paremmin, ja kuumuus Etelä-Euroopassa luulisi houkuttelevan myös kesämatkailijoita tänne. Hienoja kesäpaikkoja meiltä löytyy joka puolelta, mutta toki palvelut pitää olla tarjolla. Hikinen burgeri raneilla ei välttämättä ole ulkomaisen turistin toivelistalla.
Jep. Huomioiden Suomen olevan lisäksi joka tapauksessa kallis maa joihinkin Bulgarian turistirysiin verrattuna, olisi varmasti fiksua profiloitua juurikin eräänlaisena premium-kohteena ja ennen kaikkea ihmisoikeuksia kunnioittavana ja ympäristöystävällisenä sellaisena. Suomeen voit tulla lomalle hyvällä omallatunnolla, toisin kuin vaikka Dubaihin.

Suomalainen ruoka on maailman puhtainta ja maailman laadukkainta ja en tällä tarkoita yksinomaan täkäläisiä perinneruokia, vaan myös ulkomaalaisia vaikutteita. Suomessa tehdään siis maailman parhaat pizzat ja sushit. Vähintään tätä mielikuvaa tulisi alkaa iskostaa ympäri maailmaa.

Fasiliteettien kehittämiseen uskon edelleen olevan potentiaalia paljon. Hotelleja meri-/järvinäköaloin aivan uimarannan vieressä ei edelleenkään ole kovin paljoa, mutta yhtä lailla uskon omaleimaisella mökkikulttuurillamme olevan potentiaalia maailmankuuluksi elämykseksi. Miettikää vaikka jotain perhettä New Yorkista tai New Delhistä. Viikko Saimaan rannalla, tai Turun saaristossa voi olla elämyksenä poikkeuksellinen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös